Olette lämpimästi Tervetulleet Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön II vaiheen loppuseminaariin! 9.6.2008



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

maanantai klo 11 12, kokous jatkuu Sosiaalityön kehittämisyksikkö -seminaarissa klo 12 Läsnä Arola Heli Kemi-Tornion AMK

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Kolpeneen palvelukeskuksen ky, ruokasalin kabinetti. Läsnä Kilpeläinen Auvo Rovaseutu, puheenjohtaja Lapin sosiaalityöntekijät ry

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Kehittäjäasiakastoiminta

Kolpeneen palvelukeskuksen ky, ruokasalin kabinetti. Läsnä Kilpeläinen Auvo Rovaseutu, puheenjohtaja kuntayhtymä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Nina Peronius Projektipäällikkö

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

ehkäisemällä ongelmia ennalta ja syrjäytymistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne Pohjois- Suomessa

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

LAPIN JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMISRAKENNE. Myllärintie Rovaniemi OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2011

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

Lapin-Kaste -valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous 1/2008

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic ,

LAPIN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämistyön aiemmat vaiheet ja laajentamisen tarpeet

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeen neuvottelukunnan kokous 3/2010

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli neuvottelukunnan kokous 2/2009

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

MUISTIO. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kolpeneen palvelukeskuksen ky, hallintolarakennus kokoushuone

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Lapin suunnitelmat Terve Lappi-hankkeen jatkolle. Ylilääkäri Markku Oinaala Helsinki

Kehittäjäasiakastoiminta

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

(Muonio, Enontekiö, Pello, Salla, Kittilä, Tornio, Pelkosenniemi, Sodankylä)

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

LAPIN JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMISRAKENNE. Myllärintie Rovaniemi p OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2011

YHDISTYS JA JÄRJESTÖFOORUMIT 2011

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

alkaen. (TE-toimisto)

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

TYÖPAJA: SIX HATS OF THINKING

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Yhteistä kehittämistä

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE ) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste 14.1.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen ja Teknologiahankkeiden OH- JAUSRYHMÄN KOKOUS

Ohjausryhmän jäsenet. Lapin-Kaste -valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous 5/2008. Aika Maanantai klo

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Sähköisten palveluiden kehittäminen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske)

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Itä-Lapissa syksyllä 2012 N 26/165

LAPIN JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMISRAKENNE. Myllärintie Rovaniemi p OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 4/2011

Toiminnan suunnittelua tuleville vuosille, erityisesti vuodelle 2009

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Transkriptio:

Olette lämpimästi Tervetulleet Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön II vaiheen loppuseminaariin!

Seminaarin kulku: 12.20-12.30 Mikä on Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö? 12.30-13.30 Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi 13.30-14.30 Sosiaalityön hyvät käytännöt 14.30-15.00 Ohjausryhmän kokous 15.00-17.00 Cocktail tilaisuus

Mikä on Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö?

Sosiaalityön kehittämisyksikkö: Aika: 1.8.2006-30.6.2008 Resurssi: 5 henkilötyövuotta / vuosi + poske Rahoitus: 75 % sosiaali- ja terveysministeriön kehittämishankerahoitus ja 25 % kunnat

Tavoitteet: 1) Sosiaalityön prosessi on asiakkaan kannalta kokonaisvaltainen ja kumppanuutta korostava 2) Käytäntötutkimuksen tuella toteutetaan sosiaalityön vaikuttavuuden arviointia 3) Sosiaalityön rakenteita ja organisaatioita muutetaan asiakkaiden tarpeita vastaaviksi 4) Sosiaalityön tutkimus ja käytännönopetus liittyvät kehittämistoimintaan ja käytännön asiakastyöhön 5) Kehittämistoiminta ulottuu kaikkiin Lapin kuntiin ja teknologiaa hyödynnetään

Toiminta: 1) Asiakastyötä tekevät tiimit 2) Asiakasryhmät 3) Yhteiset seminaarit 4) Seutukunta yhteistyö 5) Vaikuttavuuden arviointi koulutushanke 6) Tutkimus 7) Konsultaatio ja verkkoneuvonta Posken koordinointi ja tuki

Asiakas Asiakas Poske Yo/sostyö Nuorten ystävät Sodankylä Itä- ja Pohjois-Lappi Länsi-Pohja Rovaniemi Rovaseutu Kittilä Tunturi - Lappi Erityissosiaalityö/perus palvelu Eriytynyt malli Asiakkaat mukana Työparityöskentely Sijaishuollon prosessi Toimintatutkimus Käytännön opetus Tutkijaryhmä Lapsilähtöisyys Erotyön malli Palveluketjut muutoksessa Mallintaminen Teknologia Arviointi Vastaanottotoiminta Menetelmät ART Sosiaalityö Seudullisuus Menetelmät Suunnitelmallisuus Sosiaalityön kehittämisyksikkö Vaikuttavuus

Kittilän tiimi

Sodankylän tiimi

Rovaniemen tiimit: Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Perhesosiaalityö Vastaanottoyksikkö

Roin perhesosiaalityön tiimi

Nuorten ystävät Hiekkarinne sijaishuollon yksikkö Koivu arviointiyksikkö Sijaishuollon erityisyksikkö Koivulehto

Koivun ja Koivulehdon tiimit

Enontekiön tiimi

Sateenkaari-hanke Ylitornion tiimi

Lapin yliopiston tutkijatiimi

Hallinto- ja tukitiimi

SOSIAALITYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Ajattelun hatut menetelmä Edward de Bonon hattumetafota Ideana on, että erilaisia ajattelutapoja ja asenteita kuvataan erivärisillä hatuilla, joita yksittäiset ryhmän jäsenet vaihtelevat Tällä tekniikalla ei ole tarkoitus luokitella ihmisiä jonkunlaisiksi, vaan kertoa ajattelemisen tyyleistä

Värien selitykset: Valkoinen: -Faktat ja luvut -Neutraalius -Objektiivisuus Punainen ja musta: -Tunneperäiset argumentit -Kriittisyys, varovaisuus Keltainen ja vihreä: -Optimismi ja rakentava asenne -Luovuus ja kekseliäisyys Sininen: -Laaja kokonaisnäkemys -Yhteenvedot - Johtopäätökset

Lähtötilanne: Onko sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi tärkeää? Vaikuttavuuden yhteiskunnallinen konteksti; esim. paras-hanke ja sosiaalisen ja terveyden yhdistyminen

Vaikuttavien palveluiden kehittäminen edellyttää, että sosiaalipalveluiden ammattilaiset luovat perusteellisempaa ymmärrystä sosiaalisista ongelmista, avun tarpeessa olevista ihmisistä ja sosiaalipalveluista. Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta.opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä

Perusteluja vaikuttavuuden arvioinnille Oman työn näkyväksi tekeminen Itselle, asiakkaalle, kuntalaisille, päättäjille Oman työn tutkiminen ja kehittäminen Käytännöistä lähtevä tieto Palvelun käyttäjän oikeus parhaaseen tietoon perustuvaan palveluun Evidence-based practice Knowledge-based practice Tilivelvollisuus Asiakkaille, kuntalaisille, päättäjille

Mittaaminen sosiaalityössä? Hudson 1978: (teoksessa Rostila & Mäntysaari 1997: Tapauskohtainen evaluointi) - Jos työntekijä ei voi mitata asiakkaan ongelmaa, sitä ei ole olemassa - Jos työntekijä ei voi mitata asiakkaan ongelmaa, hän ei voi VAIKUTTAA siihen - Jos työntekijä ei voi mitata interventiota, sitä ei ole olemassa - Jos työntekijä ei voi mitata interventiota, sitä ei voi hallita

Onko sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi tärkeää? Valkoinen: -Faktat ja luvut -Neutraalius -Objektiivisuus Punainen ja musta: -Tunneperäiset argumentit -Kriittisyys, varovaisuus Keltainen ja vihreä: -Optimismi ja rakentava asenne -Luovuus ja kekseliäisyys Sininen: -Laaja kokonaisnäkemys -Yhteenvedot - Johtopäätökset

Teoriavalinnat

Realistinen vaikuttavuuden arviointi Lähtökohtana realistinen sosiaalitiede Sosiaalinen maailma on monitasoinen ja kerrostunut Todellisuuden eri tasoilla ja kerroksissa olevien rakenteiden, mekanismien ja kontekstien yhtälöt Tieto on kerroksellista ja kontekstuaalista (Kuusela 2004)

Interventio-konteksti-mekanismitulos Kuinka interventio aktivoi tuloksia tuottavan mekanismin (Pawson ja Tilley) Interventio synnyttää erilaisissa konteksteissa mekanismeja, joiden välityksellä tulokset syntyvät (Koivisto 2006) Generatiivinen kausaalisuus

Realistisen arvioinnin kysymykset Mikä vaikuttaa? Mihin vaikuttaa? Miten vaikuttaa? Milloin vaikuttaa? Millä edellytyksillä vaikuttaa? (Pawson ja Tilley 1997; Dahler-Larsen 2004)

Vaikuttavan työn oletettu mekanismi Vaikuttavan sosiaalityön edellytykset Vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava työtapa, minkä toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen ja riittävä sosiaalialan henkilöstö, joka tutkii omaa työtään Lähtökohtana neljä näkökulmaa Asiakas Henkilöstö Prosessi Talous

Ohjelmateoriat lähtökohtana Asiakastyötä tekevien tiimien kehittämistyön ja vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana on omaan työhön liittyvä ohjelmateoria Ohjelmateoriassa tiimit kuvaavat, kuinka intervention avulla aktivoidaan mekanismeja, jotka tuottavat tavoiteltuja vaikutuksia

Realistinen arviointikehä TEORIA HYPOTEESIT INTERVENTION TARKENTAMINEN HAVAINNOT NYKYISESTÄ TOIMINNASTA

Onko valittu viitekehys toimiva? Valkoinen: -Faktat ja luvut -Neutraalius -Objektiivisuus Punainen ja musta: -Tunneperäiset argumentit -Kriittisyys, varovaisuus Keltainen ja vihreä: -Optimismi ja rakentava asenne -Luovuus ja kekseliäisyys Sininen: -Laaja kokonaisnäkemys -Yhteenvedot - Johtopäätökset

Tiedon kerääminen/ tuottaminen ja tutkiminen

Tiedon tuottaminen: Kuka? Sosiaalitoimiston työntekijät, N=87 Johtavat sostt, sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät Missä? 7 Lapin läänin kuntaa; Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Enontekiö, Tornio, Ylitornio, Posio + Nuorten ystävät Milloin? 1.10.2007 31.5.2008 (30.6.2008 Torniossa)

Tiedon tuottaminen: Miten? Paperilomakkein - tietojärjestelmien kirjavuus, työntekijöiden toive - ohjeistus; sosiaalityön käsitteellistämisen ongelma! 1) Työntekijän lomake 2) Asiakkaan lomake

Työntekijän lomake

Asiakaskysely

Tiedon tuottaminen: Asiakaspalaute netin kautta toukokuussa 2008 - Antaako asiakas erilaista palautetta, kun hänen ei tarvitse täyttää paperilomaketta sosiaalitoimistossa? (valta, riippuvuus jne.) - Toteutus: Tietokoneet sosiaalitoimistojen aulaan ja asiakkaille kortti mukaan työntekijöiltä www.sosiaalikollega.fi - Ongelmia: koneet, netti -yhteydet, työntekijöiden motivoiminen, palautteen määrä

Tietojen tallentaminen: - Työntekijöiltä tiimien yhteyshenkilöiden kautta Poskeen (asiakastietojen häivyttäminen) - Tietojen syöttäminen tietokantaan (tuloskortti) ja SPSS ohjelmaan - Jatkossa sähköisesti sekä työntekijä että asiakas - Nuorten Ystävät pilotoi

Tutkiminen: Kattava ja laaja aineisto Perustietoa sosiaalitoimistojen sosiaalialan työstä ja asiakasvirroista (reunaehdot) Mahdollistaa kuntien vertailun Mahdollistaa työntekijöille oman työn tutkimisen Systemaattinen avaus jatkuvan asiakaspalautteen keräämiseksi Analyysi aineistosta tehdään syksyn 2008 aikana ja täydennetään asiakkaiden haastatteluilla

Miten tiedonkeruu- ja tutkimusprosessi on toiminut? Valkoinen: -Faktat ja luvut -Neutraalius -Objektiivisuus Punainen ja musta: -Tunneperäiset argumentit -Kriittisyys, varovaisuus Keltainen ja vihreä: -Optimismi ja rakentava asenne -Luovuus ja kekseliäisyys Sininen: -Laaja kokonaisnäkemys -Yhteenvedot - Johtopäätökset

Tulokset 10/2007 4/2008: Asiakaspalautteet 10/2007-4/2008 = 2 790 Asiakkuuksien määrä yhteensä 10/2007-4/2008 = 28 492

Perustietoa

Kuinka paljon asiakkaita on kuukaudessa? Keitä asiakkaani ovat? = Sosiaalitutka / Henkilöstö / ASIAKASTYÖN VOIMAVARAT / Asiakasmäärä työntekijää kohden

Kuinka paljon asiakkaita on kuukaudessa? Keitä asiakkaani ovat? = Sosiaalitutka / Henkilöstö / ASIAKASTYÖN VOIMAVARAT / Asiakasmäärä työntekijää kohden

Työntekijäresurssi

Työntekijäresurssi

Kuinka usein ja miten työntekijät kohtaavat asiakkaansa? = Sosiaalitutka / Prosessit / VUOROVAIKUTUKSELLINEN TYÖOTE / Kontaktien määrä ja luonne

Kuinka usein ja miten työntekijät kohtaavat asiakkaansa? = Sosiaalitutka / Prosessit / VUOROVAIKUTUKSELLINEN TYÖOTE / Kontaktien määrä ja luonne

Auttaako palvelu asiakasta? (työntekijän oma arvio) = Sosiaalitutka / Prosessit / VUOROVAIKUTUKSELLINEN TYÖOTE / Oman työn vaikuttavuus

Auttaako palvelu asiakasta? (työntekijän oma arvio) = Sosiaalitutka / Prosessit / VUOROVAIKUTUKSELLINEN TYÖOTE / Oman työn vaikuttavuus

Tuleeko asiakas kuulluksi, onko asiakkaalla ja työntekijällä yhteisymmärrys asiakkaan tarpeista ja tavoitteista? = Sosiaalitutka / Asiakas / ASIAKKAAN OSALLISUUS / Palvelukokemus

Tuleeko asiakas kuulluksi, onko asiakkaalla ja työntekijällä yhteisymmärrys asiakkaan tarpeista ja tavoitteista? = Sosiaalitutka / Asiakas / ASIAKKAAN OSALLISUUS / Palvelukokemus

Auttaako palvelu asiakasta? (asiakkaan arvio) = Sosiaalitutka / Asiakas / ELÄMÄNTILANNE PARANEE / Työntekijän vaikutus elämäntilanteeseen

Miten käytät saatua tietoa omassa asiakas- ja kehittämistyössä? Valkoinen: -Faktat ja luvut -Neutraalius -Objektiivisuus Punainen ja musta: -Tunneperäiset argumentit -Kriittisyys, varovaisuus Keltainen ja vihreä: -Optimismi ja rakentava asenne -Luovuus ja kekseliäisyys Sininen: -Laaja kokonaisnäkemys -Yhteenvedot - Johtopäätökset

SOSIAALITYÖN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LAPISSA

Kehitettyjä hyviä käytäntöjä Hankkeen aikana kehitettyjä, tutkittavina olevia hyviä käytäntöjä Asiakkaan tilanteen arviointi Oma sosiaalityöntekijä Kotikäynti Nuoren pysäyttäminen Kehittäjä-asiakas Tiimit esittelevät ne 2 minuutissa

Rovaniemi: Asiakkaan tilanteen arviointi olla ihminen ihmiselle olla avoin kuunnella mitä asiakkaalla on sanottavana palveluita ei tule lyödä lukkoon etukäteen voimaannuttaa, voimavaraistaa, aktivoida ennakkoluuloista pois muistaa kohteliaisuus, käytöstavat

Sodankylä: Oma sosiaalityöntekijä nuorelle -huippuhyväkäytäntö! Nuorella mahdollisuus saada suunnitelmallista ja vaikuttavaa sosiaalityötä aika omalle sosiaalityöntekijälle 1-4x/kk, tekstiviestimahdollisuus sosiaalityöntekijän välitön tuki kriisitilanteessa Sosiaalityöntekijä sitoutuu laadukkaaseen sosiaalityöhön oman työn arviointiin välittämään asiakkaasta!

Kittilä: Kotikäynti Koti kertoo asujastaan / Siisteys, haju, likaisuus Koti ei aina kerro asiakkaan todellista elämäntilannetta Kotikäynti vie aikaa ja resursseja Työntekijä ei koskaan tiedä mihin on menossa Asiakkaan kohtaaminen kotona on erilaista kuin toimistolla / Työpöytä voi toimia muurina Avoimuus, rentous ja kumppanuus Kotikäynti avaa työntekijälle asiakasta, asiakkaan elämää, elinympäristöä yms. Kotikäynnillä keskustellaan asiakkaan kanssa, luodaan asiakassuhdetta Asiakas voi kokea kotikäynnin tupatarkastuksena Kodin näkeminen helpottaa työntekijää ymmärtämään

Nuorten ystävät: Nuoren pysäyttäminen ja tilanteen rauhoittaminen Vuorokausirytmi ja arkeen palauttaminen Läsnäolo Vuorovaikutus Rajat Aikuisen läsnäolon ja turvallisen ympäristön kautta turvallisuuden tunteen saavuttaminen sekä luottamussuhteen rakentuminen Aikuisten yhtenäinen linja ja työskentelyn suunnitelmallisuus, sovitusta kiinnipitäminen Nuoren elämäntilanteen selvittely ja motivoiminen muutokseen

Kehittäjä-asiakas

Katariina Angeria ja Anne Niskala

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön ohjausryhmän kokous

Ohjausryhmän kokoukseen osallistuvat: Seija Hautala, Itä-Lapin seutukunta Elise Lujala, Oulun yliopisto Eine Heikkinen, Lapin lääninhallitus Eeva Leukumaa, Tornionlaakson seutukunta Juha-Matti Kivistö, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Leena Leväsvirta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Ristenrauna Magga, Saamelasikäräjät Mirja Korkiakangas, Nuorten ystävät ry Ossi Takkinen, Rovalan Setlementti ry Raimo Toratti, Lapin läänin vammaisneuvosto Taimi Tolvanen, Kehitysvammaisten tukipiiri Ritva Kauhanen, Lapin liitto Kaisa Kostamo-Pääkkö, Poske

8. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tilanne ja toiminta Esitys: Todetaan Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tilanne ja toiminta seminaarin esitysten pohjalta. Ohjausryhmän jäsenet arvioivat kokouksessa suullisesti kehittämisyksikön toimintaa ja tuloksia. Esitys: Todetaan kehittämisyksikön arvioinnin tulokset Kaisa Kostamo- Pääkön esittelyiden pohjalta 9. Muut asiat 10. Seuraava kokous Esitys: Seuraava kokous 17.9 klo 18-20 Saariselällä (Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät 18.9-19.9 Saariselkä) 11. Kokouksen päättäminen Juha-Matti Kivistö varapuheenjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö kehitysjohtaja

Tavoitteet: 1) Sosiaalityön prosessi on asiakkaan kannalta kokonaisvaltainen ja kumppanuutta korostava 2) Käytäntötutkimuksen tuella toteutetaan sosiaalityön vaikuttavuuden arviointia 3) Sosiaalityön rakenteita ja organisaatioita muutetaan asiakkaiden tarpeita vastaaviksi 4) Sosiaalityön tutkimus ja käytännönopetus liittyvät kehittämistoimintaan ja käytännön asiakastyöhön 5) Kehittämistoiminta ulottuu kaikkiin Lapin kuntiin ja teknologiaa hyödynnetään

Kehittämisyksikön arviointi ja asiakaspalaute

Asiakaspalaute 1/2: Aika: 8.5.-8.6.2008 N=14 (Kittilä ja Ylitornio 1, Tornio 3, Sodankylä 9); Rovaniemi, Enontekiö? Vastaajat 18-45 vuotiaita 12 asioinut sostt luona, 1 vahtimestarin ja yksi ei tiedä 3 asiakasta on antanut palautetta myös lomakkeella Kriittisempää palautetta kuin lomakkeella

Asiakaspalaute 2/2: Asiakaskyselyihin suhtaudutaan myönteisesti (netti hyvä, ei väliä) Kehittämisyksikköä ei tunneta Puolet voisi ehkä osallistua kehittämistyöhön

Yhteistyökumppaneiden arvio 1/2: N=15 Inari, Kemi, Kemijärvi, Muonio, Pelkosenniemi, Savukoski, Ylitornio, Tornio 2, Rovaniemi 6, 14 tiesi mikä on Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 12 mukana, 4 ohjausryhmän jäsentä

Yhteistyökumppaneiden arvio 2/2: Yksikön toiminnan rakenteet mahdollistavat tutkimusja kehittämistoiminnan. Yksikkö osallistuu sosiaalityön tutkimus-, kehittämis ja koulutustoimintaan Lapin alueella. Sosiaalityö kehittyy ammattina. Jokseenkin samaa mieltä siitä, että sosiaalityön kehittämisyksikön myötä asiakkaiden saama palvelu muuttuu ja eikä se ole vain projekti projektien joukossa. Jokseenkin samaa mieltä, että kehittämisyksikön myötä sosiaalityön osaaminen kasvaa. Jokseenkin samaa mieltä, että kehittämisyksikön myötä sosiaalityön vaikuttavuus paranee.

Nuorten Ystävät: Koivu ja Koivulehto Nuoren elämäntilanne muuttunut parempaan suuntaan 10 10 10 10 9 8 7 6 8 7 5 4 3 2 4 2 3 Nuori Työntekijä 1 0 1 2 3 4 5

Nuorten Ystävät: Koivu ja Koivulehto Tulevaisuudella on paljon annettavaa nuorelle 14 14 13 12 11 10 8 6 5 8 Nuori Työntekijä 4 2 1 1 1 0 1 2 3 4 5

8. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tilanne ja toiminta Esitys: Todetaan Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tilanne ja toiminta seminaarin esitysten pohjalta. Ohjausryhmän jäsenet arvioivat kokouksessa suullisesti kehittämisyksikön toimintaa ja tuloksia. Esitys: Todetaan kehittämisyksikön arvioinnin tulokset Kaisa Kostamo- Pääkön esittelyiden pohjalta 9. Muut asiat 10. Seuraava kokous Esitys: Seuraava kokous 17.9 klo 18-20 Saariselällä (Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät 18.9-19.9 Saariselkä) 11. Kokouksen päättäminen Juha-Matti Kivistö varapuheenjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö kehitysjohtaja

Kiitos seminaariin osallistumisesta! Seminaarin arviointi Cocktail -tilaisuuden aikana Turvallista kotimatkaa!