LAPIN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämistyön aiemmat vaiheet ja laajentamisen tarpeet

Transkriptio

1 1 LAPIN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämistyön aiemmat vaiheet ja laajentamisen tarpeet Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön valmistelua on sisältynyt l-vaiheessa vuosina Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus ja Yhdessä voimistuen -hankkeisiin. Vuosina kehittämisyksikön ll -vaiheessa mallinnettiin sosiaalityön käytäntöjä ja aloitettiin vaikuttavuuden arviointi. Lapin kattavassa sosiaalityön kehittämisyksikkörakenteessa, sitoutuneita toimijoina ovat olleet Kittilän, Rovaniemen ja Sodankylän kuntien sosiaalityön tiimit sekä Nuorten ystävät ry, Länsi-Pohjan Sateenkaari -hanke erityissosiaalityöntekijän osuudella ja Saamenkielinen sosiaalityöntekijä hanke. Koordinoijana on toiminut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Lapin yliopiston sosiaalityön laitos on ollut yhteistyökumppanina ja hallinnoija on ollut Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Sosiaalityön kehittämisyksikön lll-vaiheessa vuodesta 2008 vuoteen 2011 on tavoitteena jatkaa kehittämistyötä aloitetun vaikuttavuuden arvioinnin pohjalta tukeutuen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelman ) linjauksiin. Valtakunnaallisen merkittävyyteen pyritään sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnilla, asiakas-kehittäjä toiminnalla ja sähköisen konsultaation ja palvelujen kehittämistyöllä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaohjelmassa sosiaalityön kehittämisyksikön jatko on hyväksytty yhdeksi alueelliseksi kehittämisen painopistealueeksi vuodelle Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö tulee olemaan yksi osa kansallisen ohjelmakauden aikana vaiheittain valmisteltavaa pysyvää Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenetta. Aikaisemmassa kehittämistyössä on; 1) aloitettu sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi, 2) vahvistettu sosiaalityön suunnitelmallista työotetta, 3) muodostettu kehittäjä-sosiaalityöntekijä ja -asiakas verkosto, 4) välitetty erityisosaamista sähköisesti ja 5) organisoitu sosiaalityön käytännön, opetuksen ja tutkimuksen verkosto. Muodostettu Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkörakenne koostuu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, kuntien, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulujen sekä järjestöjen toimijoista. Yksikön eri puolilla Lappia sijaitsevat sosiaalityön tiimit toetuttavat kehittämisyksikön yhteisiä tehtäviä ja kehittävät alueensa tarpeista lähteviä sisältöalueita. Kehittämisyksikkö toimii kehittämis- ja asiakaskeskeisesti sekä sitoutuu vastaamaan verkostomaisesti alueensa tutkimus-, kehittämis-, konsultaatio- ja koulutustoiminnan koordinoinnista ja sosiaalityön erityispalvelujen välittämisestä tiettyjen sovittujen sosiaalityön sisältöalueiden osalta. Toiminnassa hyödynnetään laajasti tietotekniikka maantieteellisesti laajan alueen toimijoiden verkostoitumisessa sekä palvelujen tuottamisessa ja välittämisessä. Kehittämistyön haasteita ovat 1) vaikuttavuuden arvioinnin jatkaminen ja kehittäminen ja tähän liittyen 2) sosiaalityön tiedontuotannon kehittäminen ja sosiaaliraportoinnin aloittaminen sekä asiakastyön dokumentoinnin jämäköitäminen, 3)sosiaalityön/-huollon erityispalvelujen lääni- ja seutukohtaisten rakenteiden uudistamisen mahdollisuuksien selvittäminen (esim. sijaishuolto/sosiaalipäivystys/ perheasiain sovittelu eräiltä osin/ lastensuojelun erityissosiaalityö), 4) Sosiaalityön menetelmällisen osaamisen lisääminen erityisesti nuorten kanssa tehtävä työ ja pitkäaikaisasiakkuuksien "purku" ja lastensuojelun alkuarvioinnin toteuttamisen seuranta 5) teknologian kautta tuotettavien palvelusisältöjen kehittäminen (neuvonta/palvelu/konsultaatio), 6) sosiaalityön roolin selkeyttämien ja nostaminen monniammatillisessa verkostotyössä, 7) asiakkaiden osallistamisen sosiaalityön kehittämiseen, 8) saamelaisten omakielisten omaan kulttuuriin ja kieleen pohjautuvien sosiaalityön palvelujen kehittäminen, 9) sosiaalityön strategisen ja prosessijohtamisen tarve ja 10) käytäntöä tukevan tutkimuksen lisääminen ja sosiaalityön käytännön opiskelun yhteistyön lisääminen.

2 2 Kehittämistyön tavoitteet suhteessa alueen tarpeisiin ja KASTE ohjelmaan Suhteessa asiakkaaseen - osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen väheneminen 1. Asiakkaiden toimintavoiman kasvattaminen jatketaan 2. Aktivoidaan vaikeasti työllistyviä kuntoutumaan aloitetaan Suhteessa työntekijöihin vaikuttavuuden arviointi ja osaamisen vahvistaminen 3. Tiedontuotannon kehittäminen laajennetaan 4. Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi ja menetelmätyö jatketaan Suhteessa johtamiseen sosiaalityön strategisen johtamisen kehittäminen 5. Sosiaalinen raportointi aloitetaan 6. Sosiaalityön prosessijohtaminen aloitetaan Suhteessa palvelurakenteeseen - erityispalvelujen saatavuuden parantaminen 7. Selvitys sosiaalityön palvelurakenteesta ja verkkokonsultaatio jatketaan 8. Sähköinen asiakasneuvonta ja asiointi laajennetaan Suhteessa tutkimukseen ja opetukseen - käytäntöjä tukevan tutkimuksen lisääminen 9. Opiskelijoiden käytännön oppimisen tukeminen jatketaan 10. Käytäntötutkimuksen tekeminen syvennetään Organisointi ja kehittämisrakenne Kehittämisyksikköä koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) ja hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Toiminta sijoittuu fyysisesti erilaisiin toimintaympäristöihin kunnissa, järjestössä, Poskessa, Lapin yliopistolla ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla. Keskeisinä toimijoina ovat Inarin kunta, Kemijärven kaupunki, Kemin kaupunki, Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki, ja Tornion kaupunki. Kehittäjätiimit yksilöivät omat tavoitteensa ja toimintansa suhteessa kokonaissuunnitelman tavoitteisiin. Kehittämistiimeille kuluu välittää tietoa omasta kehittämistyöstään ja osaamisestaan alueellaan ja valtakunnallisesti. Inarin kehittäjätiimi toimii Pohjois-Lapin alueella (Sodankylä ja Utsjoki), Kemijärven kaupungin kehittäjätiimi toimii Itä-Lapin alueella (Kemijärvi Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski). Rovaniemi toimii Rovaseudulla (Rovaniemen kaupunki ja Ranua). Kittilän tiimi toimii Luoteis-Lapin alueella (Enontekiö ja Saamelaissosiaalityön kehittämishanke, Kolari, Kittilä, Muonio ja Pello). Kemin ja Tornion kehittäjätiimit toimivat Länsi-Pohjan alueella (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio). Kehittäjätiimi kuntien lisäksi 11 Lapin kuntaa osallistuu johtamis- ja kehittämisosioon, yhteisiin työverstaisiin ja konsultaation kehittämiseen. Sosiaalityön kehittämisyksikkö verkostoituu alueen muiden kehittämisyksikköjen kanssa. Johtamisen tapana on monitasoinen tiimi- ja verkostojohtaminen. Toimintaa johtavat Posken kehitysjohtaja ja kehittämispäällikkö. Ydintiimin muodostavat kehittämisyksikköön työsuhteessa olevat työntekijät. Kehittäjä-tiimeinä toimivat lll- vaiheeseen sopimuksellisesti sitoutuneiden kuntien sosiaalityön työryhmät. Vastaaville sosiaalityöntekijöille/ sosiaalisihteereille tarjotaan mahdollisuus osallistua kehittämis- ja johtamiskoulutukseen (Kehyjo). Alueelliset tiimit kokoontuvat vertaistapaamisiin sovitusti. Yhteinen avoin sosiaalityön seminaari järjestetään kuusi kertaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö mahdollistaa sosiaalitoimistojen henkilöstölle ja asiakkaille vuorovaikutteisen kehittämisen ja tutkimisen areenan. Kuuden kunnan kehittäjätiimeille rakenne tarjoaa tutkivan ja kokeilevan oman työprosessin uudistamisen mahdollisuuden. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen vakinaiset työntekijät ovat mukana kehittämisyksikön toiminnassa. Tällä varmistetaan kehittämistyön jatkuvuus ja tuetaan kuntien tiimejä toteuttamaan tarvittavat muutokset omis-

3 3 sa toimintarakenteissaan. Ohjausryhmänä toimii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ohjausryhmä. Toiminta ja tulokset 1. Asiakkaiden toimintavoiman kasvattaminen ja syrjäytymisen vähentäminen Asiakasryhmiä ja kehittäjä-asiakkaita rekrytoidaan yhteistyöhön. Sosiaalityön sisällöllisinä kehittämisalueina ovat lastensuojelu, nuorten kanssa tehtävä työ ja pitkään asiakkaana olleiden asiakkaiden tilanteiden tarkastelu Kehitetään sosiaalityön vaativien asiakasryhmien tarpeisiin vastaavia palveluprosesseja. Otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä. Kehittäjä sosiaalityöntekijät ja erityissosiaalityöntekijät käyttävät omassa työssään menetelmiä jolloin vertaisoppiminen mahdollistuu. Tulos: Kaikissa kehittäjä-tiimeissä toimii asiakaskehittäjäryhmä. Sosiaalitoimistojen sosiaalityötä toteutetaan kokonaisvaltaisella kuntouttavalla työotteella lähellä asiakkaiden arkea. Sosiaalityöntekijät ovat kehittäneet toimintaympäristöönsä sopivia työmenetelmiä. 2. Vaikuttavuuden arviointi Asiakasnäkökulmaa korostetaan vaikuttavuuden arvioinnissa jatkamalla niiden interventioiden kokeilua ja kehittämistä, joilla on todettu olevan vaikutusta. Sosiaalitoimen henkilöstön, erityisesti sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön tiimien, arviointiin liittyvä osaamista lisätään. Organisatorisesta näkökulmasta kehitetään Lapin kuntien sosiaalitoimistojen palveluprosesseja ja tarkastellaan eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Valtakunnalliseen merkittävyyteen pyritään kehittämällä sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin mittareita. Tulos: Kehittäjätiimien työtä arvioidaan tasapainotetulla mittaristolla. Käytössä on asiakas- ja työntekijälähtöisiä arviointimalleja. 3. Sosiaalityön strategisen- ja prosessijohtamisen kehittäminen Vahvistetaan johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalisihteereiden suunnittelu-, kehittämis- ja johtamisosaamista toteuttamalla kaksi vuotta kestävä johtamisen kehittämisprosessi. Aloitetaan sosiaalinen raportointi, jossa sosiaalityöntekijät tuottavat tietoa yhteiskunnallisten ratkaisujen vaikutuksista asiakkaidensa elämään ja tietoa asiakkaiden elämästä ja palvelutarpeista. Tulos; Lapin kunnissa tehdään sosiaalityön suunnitelmat vuodelle 2010 jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin. Kehittäjätiimien sosiaalityössä on aloitettu sosiaalinen raportointi strategisen päätöksenteon tueksi. 4. Erityispalvelujen tuottamisen rakenteiden tarkastelu ja teknologian hyödyntäminen Selvitetään sosiaalityön palvelujen rakenteellisia ratkaisuja tai toiminnallisia uudistamisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Verkkokonsultaatiota jatketaan ja IP pohjoista konsultaatiota ja sähköisen asiakaspalvelun sisältöä kehitetään Tulos; Sosiaalityön erityispalvelujen yhteisen tuottamisen tarpeet ja mahdollisuudet on kartoitettu. Kaikilla Lapin läänin sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus saada työpari vaativissa lastensuojelutapauksissa ja sähköistä konsultaatiota muissa sosiaalityön sisältöalueissa. Verkkokonsultaatio jatkuu ja sosiaalitoimistoilla on IP videoneuvottelukonsultaatio mahdollisuus ja sähköinen asiakasneuvonta on käytössä kehittäjätiimi kunnissa. 5. Käytäntöjä tukevan tutkimuksen lisääminen ja käytännön opetusyhteistyö Kehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa edistetään kannustamalla ja tukemalla sosiaalityöntekijöitä tutkivan työotteen omaksumiseen, oman työn kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tiivistetään yhteistyötä sosiaalityön käytännön opetuksessa. Tulos: Yksikön kehittämistyön sisällöistä valmistuu eritasoisia opinnäytetöitä. Kehittämisyksikön kehittäjä-tiimit toimivat käytännön opiskelupaikkoina ja kehittäjä-sosiaalityöntekijät käytännön opettajina. Yhteistyö Lapin sosiaalityön laitoksen opetusklinikan ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kanssa on tiivistä.

4 4 Aikataulu ja resursointi Nyt haettavan hankkeen sosiaalityön kehittämisyksikön lli - vaiheen toiminta-aika on ja sen yhteiset resurssit ovat tutkija-kehittäjä ja kehittäjäsosiaalityöntekijä ja erityissosiaalityöntekijä/ konsultaation koordinoija sekä asiantuntijapalvelut. Sosiaalityön kehittäjätiimien resurssit ovat kehittäjä-sosiaalityöntekijän työpanos jokaiselle alueelle. Kehittäjä-sosiaalityöntekijöiden sijoituspaikkakunnat ovat vuosina Inari, Kemijärvi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi ja Tornio. Seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan sitoutuvat kaikki mukaan tulevat toimijat. Kehittäjätiimien yhteiset ja kuntien erityiset kehittämistehtävät on selostettu liitteessä 1. Hankkeen arviointi Sosiaalityön kehittämisyksikön resursointi on alueellisesti merkittävä rahallinen panostus kehittämistyöhön, joten sen toimintaa tulee tarkastella kriittisesti arvioiden. Arviointi painottuu sisäiseen arviointiin. Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin kerättävää tieto mahdollistaa sosiaalityön sisällöllisen kehittämisen arvioinnin ja sen vaikutuksen asiakkaiden elämän tilanteisiin. Kehittämisyksikön toimijat tuottavat dokumentaatiota omasta toiminnastaan ja prosessien sisällöistä. Dokumentit ja hyvät käytännöt ovat luettavissa reaaliaikaisesti ja julkisesti osoitteessa Opinnäytetyöt tuottavat omista näkökulmistaan tietoa eri sisältöalueista.. Arviointi tehdään ja raportoidaan vuosittain hankkeen aikana, ja toimintaa suunnataan arvioinnin perusteella. Toimintaa arvioidaan myös kahdella sidosryhmille kohdistetulla internetin kautta toteutettavalla kyselyllä. Ensimmäinen kysely tehdään syksyllä 2009 ja toinen lllvaiheen lopussa syksyllä Ensimmäisen kyselyn tulosten perustella toimintaa suunnataan prosessin aikana ja toisen kyselyn avulla pyritään ennakoimaan kehittämistarpeita kehittämisyksikön seuraavaa vaihetta varten. Talousarvio ja rahoitus Toimintakustannukset ajalla ovat johon sosiaali- ja terveysministeriöltä haetaan Kehittämisyksikköön osallistuvien kuntien osuus on Täytenä toimintavuonna kokonaiskustannukset ovat vuositasolla Rahoitusosuudet vuositasolla ovat kunnat 25% eli /vuosi ja STM/alueiden kehittämisraha / vuosi. Kuntaosuus on vuositasolla niissä kunnissa, joihin resursoidaan kehittäjäsosiaalityöntekijä /vuosi. Kehittämisyksikön muuhun toimintaan (erityissosiaalityöntekijän ja kehittäjä sosiaalityöntekijöiden konsultaatio, sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne ja yhteiset koulutukset ja seminaarit) osallistuvien kuntien osuus on 2000 /vuosi. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen luomat kehittämisen edellyttämät rakenteet (verkkokonsultaatio ja IP neuvottelujen kehittämistyö ja teknologiset valmiudet sekä kehittämistoiminnan ohjaus) ovat kehittämisyksikön käytössä merkittävänä resurssina, samoin kehitysjohtajan ja kehittämispäällikön työpanos. Talousarvio on ja tarkat kuntaosuudet ovat liitteenä 2.

5 5 Liite 1 KEHITTÄJÄTIIMIEN KAIKILLE YHTEISET TEHTÄVÄT 1. Tiimien yhteisenä sisältö alueena kaikilla tiimeillä nuorten kanssa tehtävä työ aktivointi ja työmenetelmien kehittäminen 2. Tietoteknologian hyödyntäminen erityisosaamisen saavuttamisessa konsultaatio ja työparityöskentely 3. Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Tiedon keruu ja oman työn tutkiminen ja kehittäminen 4. Asiakkaiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön kehittäjä-asiakkaat ja asiakasryhmät 5. Kehittämistulosten levittäminen Seudulliset työverstaat ja vertaiskonsultaatioryhmät ja alueelliset seminaari sekä valtakunnalliset areenat KEHITTÄJÄTIIMIEN OMAT ERITYISET KEHITTÄMISTEHTÄVÄT Inarin tiimi alueena Pohjois-Lappi (Inari, Sodankylä ja Utsjoki) Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva sosiaalityö aikuissosiaalityön suunnitelmallisuuden lisääminen kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö sosiaalityön prosessiin liittyen Kemijärven tiimi alueena Itä- Lappi (Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) Nuorten ja perheiden kanssa tehtävätyö kokonaisvaltainen sosiaalityö ja sen organisointi perhekuntoutusmallin toteutus ja edelleen kehittäminen pitkäaikaisasiakkuuksien tutkiminen ja ratkaisujen etsiminen Kittilän tiimi alueena Luoteis-Lappi (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello) Suunnitelmallinen sosiaalityö ja menetelmien kehittely kokonaisprosessin suunnitelmallisuus ryhmätyön käytön lisääminen sosiaalityössä maaseutusosiaalityön kotikäyntimenetelmän kehittely Kemin aikuissosiaalityön tiimi alueena Länsi-Pohja (Kemi ja yhdessä Tornion kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio) Moniammatillinen aikuissosiaalityön kehittäminen nuorten aikuisten aktivointi ja työmenetelmien kehittäminen sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja tehtävärakenteen kehittäminen tiimityön kehittäminen Rovaniemen vastaanotto- ja lastensuojelutiimit alueena Rovaseutu: (Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta)aikuissosiaalityön sekä lastensuojelun sijaishuollon ja perhehoidon organisoinnin kehittäminen kriisisosiaalityön kehittäminen ja mallinnus lastensuojelun palveluketjun ja rakenteen kehittäminen perhehoidon kehittäminen Tornion aikuissosiaalityön ja lastensuojelun tiimit alueena Länsi-Pohja (Tornio ja yhdessä Kemin kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio) Sosiaalitoimiston sisäisen tehtävärakenteen selkiyttäminen sekä lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kehittäminen lastensuojelun tavoite laatu/kustannussuhteen tarkastelu aikuissosiaalityön ja sen yhteistyörakenteiden kehittäminen sosiaalityön erityisyys ja sosiaalityöntekijän roolit erityyppisissä asiakkuuksissa

6 6