Palveluverkko. Alue-Alvari 2013. Kommentit palveluverkon kehittämisen periaatteisiin



Samankaltaiset tiedostot
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Sosiaali- ja terveysryhmä

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo Heikki Lunnas

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Päiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Learning Cafessa opitaan ja työskennellään yhdessä

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta

Seutukierrokset - koonti

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Kasvu, oppiminen, perheet

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1


Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Oulun palvelumalli 2020:

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Uuden soten kulmakivet

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Innovatiiviset hankinnat uusien hyvinvointiratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa?

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

Palvelujen järjestämisen tavoitetila 2020

Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin. Sote-ryhmä

Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely. Jyväskylä Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

YHTEENVETOA KUNTALAISTILAISUUKSISSA KÄYDYISTÄ KESKUSTELUISTA

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Kuntien palvelujen kehittäminen. Timo Nousiainen

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Ikäystävällinen Hervanta

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT

Inkoo

Kasvu, oppiminen, perheet

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Valtuustokauden strategian valmistelutilanne. Taloussuunnittelu

Päijät-Hämeen maakunnan palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Yhteisölliset asumisen ratkaisut

Tampereen palvelumalli 2025

Suurpeltoseuran ja Lillhemmetin asukasyhdistyksen kokous ma klo 18

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Keski-Suomen KAAPO-malli. Hankkeen ohjausryhmä Matarankatu 4 Ke klo

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Transkriptio:

Palveluverkko Alue-Alvari 2013 1 Kuntademokratiayksikkö Yleistä Periaatteille tärkeysjärjestys ja painotus Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus palveluissa turvattava jokaiselle esim. iästä, netinkäyttötaidoista tai mahdollisuuksista riippumatta Periaatteisiin sisällytettävä ohjeistus tiedottamisesta, oikeudesta tiedon saantiin palveluista, asiakaspalvelupisteistä, niiden muutoksista, ym. Joukkoliikenteellä keskeinen rooli saavutettavuudessa Seudullinen palvelujen yhteiskäyttö (uimahallit, yms.) Alueiden vanheneminen vaikuttaa palveluverkkoon 1. Palveluverkkoa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta. Tämä määritelmä muutettava seuraavaksi: Palveluverkko rakennetaan kuntalaisia palvelevaksi. Kartoitetaan palvelutarpeet, toimintatapa aina asiakaslähtöinen (strategia) Strategiassa on periaate tehdään yhdessä, miten se rinnastuu asiakaslähtöisyyteen Palveluiden suunnittelua tehtävä rinnakkain -> mm. joukkoliikenteen ja kaavoituksen kanssa 2 1

2. Taataan palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus, jota tarkastellaan palvelualuejaon avulla. Eriarvoisuutta on saman palvelualueen sisällä Tasavertaisuus on mahdoton tavoite Huom! pohjoinen suuralue tai maantieteelliset esteet < mm. poikittaisliikenteen puute Tarkasteltava joustavasti, ei mekaanisesti, eli otettava huomioon asukkaiden luonnolliset kulkureitit Huom! joukkoliikenteen pendelöinti-mallinnukset avuksi 3. Noudatetaan palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Nykyinen jako ongelmallinen, määritelmän tulkinta vaihtelee Lähipalvelut = helposti saavutettavia, kotona selviytymistä tukevia lapset, vammaiset, vanhukset ja muut erilaisissa elämäntilanteissa olevat tarvitsevat lähipalveluita 3 4. Väestön kasvun, ikä- ja kaupunkirakenteen muutokset ja niistä aiheutuvat palvelutarpeiden muutoksien vaikutukset palveluverkkoon ennakoidaan ja otetaan huomioon. Eri elämäntilanteissa tärkeysjärjestys muuttuu, esim. sen suhteen mitä palveluja käytetään > mekanistinen ihmiskäsitys ei ole oikea pohja muutosten ennakointiin Palvelutarpeista tietoa ajantasaisesti ja säännöllisesti > ikäluokittain on kulttuurieroja > vaikuttaa muutostarpeisiinjoustava tarjonta palveluissa ja palvelualueilla Tätä koskevaa tietoa saadaan tulevaisuudessa enemmän tietojärjestelmiin > voidaan tehdä mallinnuksia > päätöksenteko paranee Ennakoidaan, mitä pitää rakentaa ja mitkä rakennukset pitää olla siirrettävissä ja muunneltavissa. Nykyinen suurten yksiköiden (koulut) tekeminen on huono asia. Suuri yksikkö voisi ollakin monipalvelukeskus. 4 2

5. Uusien asuinalueiden palveluverkosto suunnitellaan ottaen huomioon niiden vaikutukset koko kaupunkirakenteeseen. Edellä oleva määrittely vaikuttaa huolestuttavalta ja hämärältä mahdollistaa kaiken, jopa negatiivisen kehityksen viedäänkö palvelut pois, kun tulee uusia asuinalueita (Koivistonkylä/Vuores, Peltolammi/Lakalaiva, Niemenranta/Lentävänniemi) Tähän olisi hyvä lisätä, että ei saa kohtuuttomasti haitata etenkään lähialueen olemassa olevia palveluja / vaikutukset lähialueeseen eivät saa aiheuttaa muille verkostoille heikennyksiä Uusien alueiden rakentamisessa väljyyttä, ei aina heti täyteen Uusien asuinalueiden sijaan voisi rakentaa myös ylöspäin valmiilla alueilla. Keskustassa on huonoa rakennuskantaa, jota voitaisiin kunnostaa ja rakentaa ylöspäin. Teollisuusalueiden tiloja voisi enemmän muuttaa muuhun käyttöön. Miksi ei rakenneta tehokkaasti > vaikutukset palveluverkkoon Pienyrittäjille edullisia tiloja esim. asuinrakennuksiin monipuolistaa palvelukarttaa, luo lähityöpaikkoja, lisää alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä 5 6. Otetaan huomioon yksityinen palvelutuotanto. Otetaan huomioon myös kolmannen sektorin toiminta ja palvelut Kuka tekee työn laadullisesti parhaiten ja kokonaisuutena edullisimmin > vaatii tilaajalta tarpeeksi hyvää ammattitaitoa arvioida palveluntuottajien palvelun laatua - yhtä tärkeää valvonta ja säännöllinen palaute, kaupungin oma tuotannon oikeus osallistua kilpailutuksiin Yksityiset velvoitettava kuulemaan asiakkaita, järjestämään osallistumista, huom. sisällön kehittäminen Annetaan vaihtoehtoja, esimerkiksi palveluseteli, ei pakoteta Voi parantaa/monipuolistaa julkista tuotantoa > kilpailuasetelma tehostaa toimintaa Kilpailutus ja hankinnat eivät saa olla liian isoja, jotta kilpailuasetelma pysyy hyvänä, suomalaisia palveluntuottajia mukaan Jokavuotinen kilpailutus ei sovi kaikkiin palveluihin 6 3

7. Selvitetään seutuyhteistyön vaikutus palveluverkon kehittämiseen. Koska nykyinen periaate on vanhentunut, päivitetään tämä periaate muotoon: Otetaan huomioon seutuyhteistyö palveluverkkoa kehitettäessä. Vaikutukset voidaan arvioida jollain keinoin Nykytilanne ja tulevat seuturatkaisut sekä kuntaliitosasiat huomioon 7 8. Taloudelliset resurssit ohjaavat osaltaan palveluverkon kehittämistä. Näin ollen palveluverkon kehittämistyössä on otettava huomioon tilojen tarkoituksenmukainen, tehokas ja monipuolinen käyttö. Henkilöstö resurssina ja tulevaisuuden voimavarana sisällytettävä suunnitelmaan Tilat ja niiden käyttö suunniteltava yhdessä asukkaiden kanssa ei tyhjäkäyttöä > Tilavuokrat ja varausjärjestelmät Kaupungin hankintapuolella pitäisi tiedostaa, että varmistetaan olemassa olevien resurssien mahdollisimman laaja käyttö > tämä on mahdollistettava hankintasopimuksissa niin, ettei törmätä sopimusteksteissä esteisiin (esim. koulujen atklaitteiden käyttö ikäihmisten koulutuksessa luokkia saa käyttää, mutta laitteita ei) Lisää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa 8 4

Saavutettavuus - tavoitettavuus Määriteltävä tarkemmat kriteerit Ajateltava kohderyhmittäin, asiakaskunnan mukaan, huomioitava erilaiset kohderyhmät Liikenne ja liikkumisympäristö Joukko- ja palveluliikenteellä ratkaiseva rooli Suunnitellaan julkinen liikenne ja parkkipaikat ottaen huomioon palvelupisteet, toisaalta palvelupisteiden sijoittamista tarkasteltava liikenteen/kulkemisen näkökulmasta Maaston muodot ja kulkuväylien kunto vaikuttavat saavuttavuuteen, esimerkiksi mäet ja hyvin/huonosti hoidetut kevyen liikenteen väylät turvallisuus -> ennalta ehkäisevä arkiliikunta Palveluajat Palveluita muulloinkin kuin virastoaikana - ilta-aikoja Palvelut sinne, missä ihmiset ovat Puhelut maksuttomiksi, soittoajat järkeviksi 9 Saavutettavuus - tavoitettavuus On otettava huomioon, että kaikilla ei ole tietokonetta > tietoa palveluista, ajanvarauksia, ym. On olemassa väestöryhmiä, joita ei tavoiteta. Palvelun tuottajan (palvelupisteen) on kehitettävä etsivän palveluohjauksen toimintatapoja, joilla lisätään tietämystä asiakaspohjasta ja tavoitetaan vaikeasti saavutettavat asiakkaat. Tähän tarvitaan ihmisiä. Esimerkki: vanhemmille ikäryhmille tehtävät terveystarkastukset; jos kutsun saanut vanhus ei mene tarkastukseen, kukaan ei etsi häntä käsiinsä > ratkaisuksi sopisi etsivä vanhustyö 10 5

Tasavertaisuus Mistä tasavertaisuudesta on kyse? - alueellinen tasavertaisuus on mahdottomuus (mm. pohjoinen suuralue) Suunnitellaan kuljetukset ja yhteydet turvaamaan palveluiden saanti palveluliikenne, joukkoliikenne Liikkuvat palvelut eli palvelut liikkuvat sinne missä ihmiset ovat Monipalvelupisteet vuoropäivinä erilaisia palveluita tarjolla infoa, neuvontaa, terveydenhoitoa, yms. Myös tietokoneettomille palveluja, kyselyjä ja osallistumista. Koskee erityisesti vanhuksia, varattomia, yms. 11 Lähipalvelut Määritelmät on puhuttava samoista asioista. On nykyisin ristiriitaisuuksia. Määrittelyjen tulkinta ei voi olla erilainen eri kaupunginosissa. Asukkaiden ääni asiakaslähtöisyys Lähipalvelu tukee yhteisöllisyyttä Lähipalvelun määrittely helposti saatavilla kävelymatkan päässä kilometrimitta on vain yksi tapa päivittäispalveluita, avopalveluita kotona asumista tukevia sähköiset Lähialueen määrittely hyvinvointipalveluissa vain yhdellä tavalla on vaikeaa Joukkoliikenteen näkökulmastakin yksi määrittely on vaikeaa, koska poikittaisliikennettä ei juuri ole Alueiden suunnitellussa huomioitava lähipalveluita koskevat tarpeet 12 6

Lähipalvelut Tehostetut palveluasunnot sinne, missä ihmiskeskittymät ja läheiset Terveyspalvelut (neuvolat, terveysasemat) ja kotona asumista tukevat palvelut lähipalveluina Kotiin saatava tarvittaessa mm. laboratorio-, lääkäripalvelut sekä esim. pientä kotiapua Julkinen liikenne - lähipysäkit max. 500 m Saavutettavuus, turvallisuus, esteettömyys Päivähoito voi olla jonkin luontevan matkan varrella Esikoulun ja ala-asteen pitää olla lähellä Puhelinajat aina samat, yhtäjaksoisesti ( ei ruokataukoja ) ja palvelupisteiden aukioloajat kaupunkilaisten, ei byrokratian tarpeiden mukaan 13 Alueelliset palvelut Vähentää keskustan suuntaan liikkumista, Niiden käyttöä tukee mm. hyvässä kunnossa olevat kevyen liikenteen väylät Keskitetyt palvelut Vaativat erityisosaamista ja erityislaitteita Hallinto voi olla yhdessä paikassa Esim. osa erikoissairaanhoidosta voisi jalkautua 14 7

Sähköiset palvelut Rinnakkaisina palvelutapoina oltava tavalliset paperi kasvokkain asiointi Sähköiset palvelut pitäisi löytyä yhdestä paikasta netissä Sähköisenä ajanvaraus toimii hyvin pitäisi laajentaa labrasta esim. lääkärien ajanvaraukseen, reseptien uusimiseen Chatissa neuvontaa esim. nuoriso-, lasten-ja äitiysneuvola-ja päivähoitopalveluissa Vuorovaikutuksellisuutta sähköisiin palveluihin Asiointitukihenkilö sähköisiin palveluihin Lisättävä sähköisiä osallistumismahdollisuuksia 15 Asiakaslähtöisyys Palvelu tuotetaan / annetaan nykyisin ylhäältä päin palvelun tarjoajan näkökulmasta käsin asiakaslähtöisyys ei täysin toteudu kun pääsee palvelupisteeseen, asiakasta pitäisi kuulla samalla käynnillä pitää saada kaikki vaivat hoidettua Kysytään eri-ikäisiltä ja eri elämäntilanteissa olevilta kuntalaisilta heidän palvelutarpeistaan Asiakasraadit kaikkiin palveluihin Kumppanuus! Miltä minusta tuntuu on asiakkaan palvelukokemus ja antaa viestin, miten palvelu on toteutunut, mitä pitää mahdollisesti kehittää, parantaa 16 8

Matalan kynnyksen palvelut Yhdessä esim. kolmannen sektorin, järjestöjen kanssa Järjestetään alueellisesti tasavertaisesti Olemassa olevaa korttelitoimintaa kehitetään matalankynnyksen palveluina Kiinteät pisteet bussireittien varrella Vakiintuneet joissa pitkät aukioloajat ja riittävän kattavat palvelut Palveluita voitaisiin yhdistää kirjastoauto ja terveysnysse samaan nivelbussiin Monipalvelu- ja/tai vuoropalvelupisteet (useita palveluita neuvonnasta terveydenhoitoon vuoropäivin) = tilojen monipuolinen käyttö 17 Muuta Osallistumismahdollisuudet turvattava jokaiselle esim. iästä, netinkäyttötaidoista riippumatta (=esteettömyys) Kuntalaisille näkyviin, kuinka heidän näkemyksensä on huomioitu eli palautetta Nettiin palveluverkon kehittämisen sivut, joiden kautta voi seurata, miten hanke etenee, myös yksittäisten kirjasto-, hammashoito-ym. verkkojen osalta ja esim. aikataulut. 18 9