MUISTIO - KORSON ASUKASFOORUMI 4.10.2011 Ravintola Villiankka, LUMO Läsnä noin 60 asukasta sekä kaupungin viranhaltijoita Muistion kirjoittaja: Ester Kaljula, Korson aluekoordinaattori, ester.kaljula@vantaa.fi www.vantaa.fi/asukasfoorumit Ohjelma 17.30 Kahvitarjoilu 18.00 Tilaisuuden avaus, tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen 18.05 Kaupunginjohtajan va:n katsaus ja toimialojen edustajien esittely, Martti Lipponen 18.30 Kysymyksiä ja keskustelua, puheenjohtajina Antti Lindtman ja Tapani Mäkinen 20.00 Tilaisuus päättyy Vastaajat: Martti Lipponen, kaupunginjohtaja va. Antti Lindtman, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapani Mäkinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo van Nues, apulaiskaupunginjohtaja vs. (Keskushallinto) Leea Markkula-Heilamo, apulaiskaupunginjohtaja vs. (Maankäyttö ja ympäristö) Jukka T. Salminen, apulaiskaupunginjohtaja (Sosiaali- ja terveydenhuolto) Elina Lehto-Häggroth, apulaiskaupunginjohtaja (Sivistystoimi) Vesa Urtti, talous- ja hallintojohtaja (Tilakeskus) Heidi Nygren, toimialajohtaja vs. (Vapaa-aika ja asukasapalvelut) Anitta Pentinmikko, aluearkkitehti (Maankäyttö ja ympäristö) Pirjo Kosonen, viherkunnossapitopäällikkö (Maankäyttö ja ympäristö) Kysymykset 1. Korson terveyskeskuksessa on paljon ulkomailta, esim. Venäjältä tulleita lääkäreitä. Tämä aiheuttaa kieliongelmia ja terveyskeskukseen tarvittaisiin tulkkia. Esimerkiksi minulle on määrätty terveyskeskuksessa vääriä lääkkeitä... 3 2. Vantaalla on 108 prosentin työpaikkaomavaraisuus, mutta siitä huolimatta valtava työttömyys. Nuoret eivät ole kiinnostuneet menemään töihin tai kouluun. Tälle pitäisi tehdä jotain... 3 3. Esim. Rekolassa näkyy paljon pakolaisia ja maahanmuuttajia. Aiheutuuko tästä Vantaalle taloudellista tappiota? Miten maahanmuutajien kouluttaminen ja työllistäminen hoidetaan? Miksi kaikki pakolaiset sijoitetaan Etelä-Suomeen?... 3
4. Pitääkö paikkansa, että Elmon urheilupuiston rakentaminen siirtyy?... 4 5. Hammaslääkäriin on vaikea päästä ja hammaslääkärin palvelut on ripoteltu ympäri Vantaata. Esimerkiksi Korsosta on hankala kulkea hammaslääkäriin Myyrmäkeen, jos ei ole autoa... 4 6. Vantaan iso visio on jäänyt epäselväksi. Millainen on Vantaan kaupunkistrategia?... 4 7. Korson keskusta-alueen uudistamisessa täytyy ottaa huomioon toimiva väestö- ja ikärakenne, jotta yrittäjälle ja palveluammattilaisille luodaan hyvät edellytykset toimia. Opiskelija-asuntoja on jo Korsossa, mutta palveluasuntoja tarvitaan... 5 8. Minkälainen yhteys seurakunnalla ja kaupungilla on nykyään?... 5 9. Naapurikuntien (Tuusula, Sipoo ja Kerava) työpaikka-alueilta tulee Korsoon alueelle melu- ja hajuhaittoja. Vantaan kaupungin johdolta toivotaan yhteydenottoa naapurikuntiin näiden haittojen lopettamiseksi.... 5 10. Korson aluetoimikunnassa on oltu närkästyneitä, että Elmon urheilupuiston suunnittelua ei jatketa. Elmo olisi asukkaille tärkeä, erityisesti uimahallia on odotettu... 5 11. Eikö kaupungilla ole vastuuta siitä, mitä, mihin ja milloin korsolainen saa rakentaa? Vierumäessä on iso omakotitontti, mutta uutta taloa sinne ei saa rakentaa... 6 12. Omakotialueilla auraus on surkea. Ennen tiehoitokunnat tilasivat palvelut itse ja tiet olivat kunnossa. Nykyään Vantaan kaupunki luokittelee tiet kolmeen luokkaan ja kolmosluokan tiet hoidetaan viimeisinä. Esim. auraus loppuu kesken tietä... 6 13. Miksi hiekkatielle laitetaan asfaltti-sorapinnoite?... 6 14. Miksi Kulomäestä lähtee kaikki bussit samaan aikaan, miksei esim. toinen bussi lähde 10 minuuttia myöhemmin?... 6 15. Jätteenpolttolaitos on hyvä asia, 15 000 asukkaalle saadaan sähköä. Alenevatko asumiskulut sen johdosta?... 6 16. Korson koulun peruskorjaukseen käytetään paljon rahaa. Nikinmäen koululle tarvitaan nopeasti laajennusta sekä myös nuorisotiloja tarvitaan... 6 17. Korson keskustassa liikkuminen on vaarallista. S-marketista ei pääse autolla liikenteen sekaan. Voiko asialle tehdä jotain?... 6
18. Miten Vierumäen pyörätien rakentaminen etenee?... 7 1. Korson terveyskeskuksessa on paljon ulkomailta, esim. Venäjältä tulleita lääkäreitä. Tämä aiheuttaa kieliongelmia ja terveyskeskukseen tarvittaisiin tulkkia. Esimerkiksi minulle on määrätty terveyskeskuksessa vääriä lääkkeitä. Jukka T. Salminen: Kysymys on ajankohtainen, sillä terveyskeskuksessa on ollut rekrytointivaikeuksia. Kahden ja puolen vuoden ajan on haettu vakinaista lääkäriä ja suomenkielisiä lääkäreitä on vaikea löytää. Korson terveyskeskuksessa on 10 vakituista lääkärinvirkaa, joista 4,5 on täyttämättä. Nämä virat täytetään vuodenvaihteeseen mennessä rekrytointifirman kautta. Kysyjän kommentti: Sairaanhoitoalalle tarvittaisiin palkankorotus, jotta hoitajia löytyisi. 2. Vantaalla on 108 prosentin työpaikkaomavaraisuus, mutta siitä huolimatta valtava työttömyys. Nuoret eivät ole kiinnostuneet menemään töihin tai kouluun. Tälle pitäisi tehdä jotain. Martti Lipponen: On hyvä kysymys, miksi vantaalaiset työpaikat eivät kiinnosta vantaalaisia. Se on monen asian summa. Soster, sivi, mato ja työllisyyspuolen henkilöt ovat kaupungilla perustaneet työryhmän, jossa mm. tätä ongelmaa selvitetään. Heidi Nygren: Vantaalla on yli 1000 työtöntä nuorta, joista puolella ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Tämän ryhmän on erityisen vaikea päästä töihin. Usein kyse on myös siitä, että nuorella on väärä koulutus ja sen jälkeen työpaikka, silloin motivaatio häipyy. Tarvitaan uudelleenkoulutusta. Tästä syystä on kiinnitettävä huomiota koulutuksellisiin kysymyksiin. Lisäksi nuorisotyöttömyyteen liittyvät elämänhallinnalliset kysymykset. Vantaalla on käynnissä mm. nuoria töihin, työharjoitteluun ja opiskelemaan auttava Petra-hanke jossa toimitaan yhteistyössä TE-toimiston, KELA:n ja työnantajien kanssa. Petra-hankkeeseen osallistuneista nuorista 180 on jo löytänyt töitä avoimilta markkinoilta, lisäksi nuoria on autettu opiskelemaan, harjoitteluihin jne. Elina Lehto-Häggroth: Vantaalla on koulutustakuu. Päästäksemme parempiin tuloksiin olisi kuitenkin kyettävä seuraamaan tehokkaasti nuorten sijoittumista peruskoulun jälkeen. Ei ole yksinkertaista reseptiä, jonka avulla voitaisiin kertoa nuorille, että pitää mennä töihin tai kouluun. Tässä asiassa on tehtävä paljon töitä ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Antti Lindtman: Vantaalla on nyt 300-400 nuorta työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. 3. Esim. Rekolassa näkyy paljon pakolaisia ja maahanmuuttajia. Aiheutuuko tästä Vantaalle taloudellista tappiota? Miten maahanmuutajien kouluttaminen ja työllistäminen hoidetaan? Miksi kaikki pakolaiset sijoitetaan Etelä-Suomeen? Martti Lipponen: Vantaalla yli 60 % väestönlisäyksestä syntyy muuttoliikkeen sijaan syntyvyyden ja kuolleisuuden välisestä erotuksesta. Maahanmuutossa on tehtävä ero työperäisen maahanmuuton ja pakolaisuuden välillä. Pakolais-
ten sijoittelussa on tietyt maanlaajuiset pelisäännöt. Se, kuka tuottaa kunnalle eniten ja kuka vähiten on monimutkainen kysymys, eikä sitä voida mitata kansallisuuden tai ihonvärin mukaan. Pääasia on, että väestön ikärakenne on terve ja muuttoliike positiivinen. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, tarvitsemme työikäistä väestöä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Heidi Nygren: Vantaalla 9,9 % asukkaista on maahanmuuttajataustaisia (puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia). Kotouttamislaki on tullut voimaan syyskuun alussa ja kaikille muuttajille tehdään alkukartoitus (kieli, koulutus, työ, asuminen). On muistettava, että suurin joukko muuttaa Suomeen rakkauden perässä, toiseksi eniten muutetaan töihin. Kolmanneksi suurimman joukon muodostavat opiskelijat. Pakolaistaustaisia on pieni osa. Maahanmuuttajien profiilit, koulutustausta ja tuen tarve ovat hyvin erilaisia. 4. Pitääkö paikkansa, että Elmon urheilupuiston rakentaminen siirtyy? Martti Lipponen: Talousarvioesitykseen 2012 ei sisälly Elmon rakentamista. Suunnittelua ei ole kuitenkaan lakkautettu vaan siirretty. Elmon rakentaminen ei mahdu tämänhetkiseen investointitasoon ja suunnitelmat ovat vielä auki, joten rakentamisen aloittamiseen ei ole edellytyksiä. Ulkopuolisia sijoittajia etsitään. 5. Hammaslääkäriin on vaikea päästä ja hammaslääkärin palvelut on ripoteltu ympäri Vantaata. Esimerkiksi Korsosta on hankala kulkea hammaslääkäriin Myyrmäkeen, jos ei ole autoa. Jukka T. Salminen: Hammashuolto on Vantaalla liikelaitostoimintaa ja toiminta on parantunut huimasti tänä vuonna. Suurista kaupungeista Vantaa on hammashoidon osalta parhaiten resursoitu. Liikkumisen ongelmiin Kehärata tuo parannusta. 6. Vantaan iso visio on jäänyt epäselväksi. Millainen on Vantaan kaupunkistrategia? Leea Markkula-Heilamo: Vantaalla on alueita, jotka eivät ole sosiaalisesti eheitä. Maankäytön ja ympäristön puolella erityisesti tähän on kiinnitetty huomiota. Esim. Marja-Vantaalla tutkitaan alkuvaiheessa, minkälaista sosiaaliseen eheytykseen liittyvää asuntokantaa rakennetaan. Sosiaalista eheyttä pyritään parantamaan esim. rakentamalla vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja sekaisin samalle alueelle. Kaupungin ei ole kuitenkaan helppoa säädellä rakentamista, tässä on keskeistä tiivis yhteistyö kumppaneiden kanssa. Martti Lipponen: Nykyinen yleiskaava mahdollistaa asukasmäärän kasvattamisen 250 000 260 000 asukkaan asumiseen. 20 30 vuoden kuluttua noin 30 000 asukasta sijoittuu Kehäradan varteen. Lentomelun vuoksi Vantaalla on alueita, joita ei voi käyttää asuntorakentamiseen, vaan joihin on keskitettävä työpaikkoja (esim. Marja-Vantaa, Leinelä) Myös vanhoja keskustoja pyritään elävöittämään. Täydennysrakentamista on tehty viimeaikoina esim. Myyrmäen Kilterinmäellä. Östersundomia suunnitellaan yhdessä Helsingin ja Sipoon kanssa. Työpaikkarakentamista jatketaan Kehäradan varteen, jossa lentokenttä lähellä ja hyvä logistiikka. 70-luvulla Vantaan asukasluku kasvoi vauhdilla, ja myös palveluverkko piti tuolloin rakentaa nopeasti. Aluerakentamissopimukset tehtiin silloin. Osa tuolloin tehdyistä ratkaisuista ei ole ollut kestäviä ja asioita on jouduttu korjailemaan jälkeenpäin. Virheistä on kuitenkin otettu oppia ja esimerkiksi segregaatiota pyritään välttämään.
Kysyjän kommentti: Korson aluetoimikunta on esittänyt kaupunginhallitukselle, että Elmon urheilupuiston rakentaminen käynnistetään suunnitelmien mukaan ja yksityisiä rahoittajia etsitään. 7. Korson keskusta-alueen uudistamisessa täytyy ottaa huomioon toimiva väestö- ja ikärakenne, jotta yrittäjälle ja palveluammattilaisille luodaan hyvät edellytykset toimia. Opiskelijaasuntoja on jo Korsossa, mutta palveluasuntoja tarvitaan. Leea Markkula-Heilamo: Korson keskustasuunnitelmasta on tehty kolme vaihtoehtoa. Korsossa omistus vaikuttaa kaavoitukseen. Anitta Pentinmikko: Korson keskustasuunnitelma päivitettiin noin vuosi sitten, mutta etenee melko hitaasti. Koska rakentamatta raakamaata keskustassa ei ole, täytyy purkaa vanhoja taloja pois. LUMO:n pohjoispuolelle rakennuksen tilalle, jossa nykyään ovat Korson Työttömät ym., suunnitellaan asuntotornitaloa. Suunnitelma on vielä alkuvaiheessa eikä varsinaisia hankkeita vielä ole olemassa. Vallinojan alueen tulevaa rakentamista selvitellään. Keski-Nikinmäen aluetta suunnitellaan, kaava on tulossa kohta käsittelyyn. Viime vuosina Korson sijasta on kaavoitettu Koivukylässä. Kysyjän kommentti: Korsossa täytyy luoda tuettu turvallinen asuminen niille ikä-ihmisille, jotka haluavat asua vanhuudessa täällä ja jotka muuttavat omakotitalosta keskustaan asumaan. 8. Minkälainen yhteys seurakunnalla ja kaupungilla on nykyään? Martti Lipponen: Jokaisen toimialan johtaja on tekemisissä seurakunnan kanssa. Esim. kaavoituksessa Elmon urheilupuiston alue on seurakunnan omistuksessa. Seurakunta on sosiaalityössä mukana, sivistystoimessa uskonto näkyy koulujen opetusohjelmassa. Lisäksi seurakunta on aktiivisesti mukana Vantaan kaupungin ja poliisin turvallisuustyössä. Elina Lehto-Häggroth: Konkreettista yhteistyötä seurakunnan ja kaupungin välillä on Vantaan Sosiaalifoorumi, jossa tehdään yhteisiä projekteja alueilla. 9. Naapurikuntien (Tuusula, Sipoo ja Kerava) työpaikka-alueilta tulee Korsoon alueelle melu- ja hajuhaittoja. Vantaan kaupungin johdolta toivotaan yhteydenottoa naapurikuntiin näiden haittojen lopettamiseksi. Leea Markkula-Heilamo: Kyseessä on ilmeisesti Tuusulan Kelatien työpaikka-alue. Vantaan kaupunki on omissa lausunnoissaan tuonut esiin, että haittojen on oltava mahdollisimman pieniä, jos niitä on ollenkaan. Kaupunki on valmis menemään joka oikeuteen. 10. Korson aluetoimikunnassa on oltu närkästyneitä siitä, että Elmon urheilupuiston suunnittelua ei jatketa. Elmo olisi asukkaille tärkeä, erityisesti uimahallia on odotettu. Tapani Mäkinen: Elmon urheilupuiston suunnittelua ei ole lopetettu, yhdessä seurakuntayhtymän kanssa yritetään löytää kumppaneita.
11. Eikö kaupungilla ole vastuuta siitä, mitä, mihin ja milloin korsolainen saa rakentaa? Vierumäessä on iso omakotitontti, mutta uutta taloa sinne ei saa rakentaa. Anitta Pentinmikko: Kyseinen omakotitontti sijaitsee lentomelualueella, sen takia sinne ei valitettavasti myönnetä rakennuslupaa. Alueelle ei myönnetä edes lohkomislupia. Jos lentomelu alueella vähenee, silloin lupia voidaan mahdollisesti myöntää. Rajoitteet ovat valtion asettamia ja niitä täytyy noudattaa. Jos Vantaan kaupunki on myöntänyt rajoitteiden vastaisen luvan, valtio on evännyt sen. 12. Omakotialueilla auraus on surkea. Ennen tiehoitokunnat tilasivat palvelut itse ja tiet olivat kunnossa. Nykyään Vantaan kaupunki luokittelee tiet kolmeen luokkaan ja kolmosluokan tiet hoidetaan viimeisinä. Esim. auraus loppuu kesken tietä. Leea Markkula-Heilamo siirsi kysymyksen Pirjo Kososelle. Pirjo Kosonen: Mikä tie on kysymyksessä, mitä ei aurata, saisiko tien nimen lomakkeelle. Korson aurausta hoitaa korsolainen perheyrittäjä. Osa kaduista on melko vaikeasti aurattavissa. 13. Miksi hiekkatielle laitetaan asfaltti-sorapinnoite? Kunnossapitopäällikkö Jorma Ranta (vastaus saatu jälkikäteen): soratien sirotepinnoituksella saavutetaan pölyämätön ja tasainen tie, joka ei syksyllä ole kurainen. Sirotepinta maksaa noin kolmanneksen asfaltin hinnasta ja pinnoite ei vaadi raskaita pohjatöitä. Rakentamattomilla yksityisteillä se on havaittu hyväksi ratkaisuksi. Asukkaan kommentti: Kiitokset Metsolan aurauksesta. 14. Miksi Kulomäestä lähtee kaikki bussit samaan aikaan, miksei esim. toinen bussi lähde 10 minuuttia myöhemmin? Tapani Mäkelä: Selvitetään HSL:ltä. 15. Jätteenpolttolaitos on hyvä asia, 15 000 asukkaalle saadaan sähköä. Alenevatko asumiskulut sen johdosta? Tapani Mäkinen: Ehkä kulut eivät nouse enää yhtä nopeasti. 16. Korson koulun peruskorjaukseen käytetään paljon rahaa. Nikinmäen koululle tarvitaan nopeasti laajennusta sekä myös nuorisotiloja tarvitaan. Vesa Urtti: Investointisuunnitelma on vuosille 2012 2021. Tilakeskus on arvioinut sekä päiväkotien että koulujen ja oppilaitosten korjaustarvetta sekä tärkeysjärjestystä. Martti Lipponen: 40-vuotta vanhat koulut ovat tulossa peruskorjaukseen. 17. Korson keskustassa liikkuminen on vaarallista. S-marketista ei pääse autolla liikenteen sekaan. Voiko asialle tehdä jotain?
Anitta Pentinmikko: S-marketin liittymän ongelmat ovat tiedossa. Liittymä ei toimi kuten on suunniteltu. Mikäli S-market laajentuisi, tulisivat uudet liikennejärjestelyt. Rakennetun liittymän muuttaminen on vaikeampaa kun uuden rakentaminen. 18. Miten Vierumäen pyörätien rakentaminen etenee? Tapani Mäkinen: Kaupungilla pyörätien suunnittelu ja mitoitus ovat käynnissä, asukkaille järjestetään kuulemistilaisuus. Asukkaan kommentti: On ilahduttava, että vaikutusvaltainen foorumi on tänään Korsossa. Toivotaan vain, että Elmon urheilupuistolle etsitään yksityisiä rahoittajia, jotta puistossa voisi käydä. Yksityisiä alueelle asuntoja rakentavia yrityksiä (Lemminkäinen, YIT ym.) pitäisi saada mukaan urheilupuiston rakentamiseen, onhan se kaikkien yhteinen asia, jos he rakentavat asuntoja täällä. Tämä on yksityisyrittäjien mahdollisuus näkyä alueella.