EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 ALUSTAVA 11. toukokuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS Työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalta Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön maahanmuuttopolitiikasta (KOM(2000) 757 C5-0100/2001 2047/2001 (COS)) Valmistelija: Jean Lambert PA\439419.doc PE 305.694
PE 305.694 2/8 PA\439419.doc
ASIAN KÄSITTELY Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta nimitti 18. tammikuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Jean Lambertin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta... pitämässään kokouksessa. Viimeksi mainitussa / Viimeisessä kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä / Äänestykseen osallistuivat seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... PA\439419.doc 3/8 PE 305.694
LYHYET PERUSTELUT Työmarkkinat ja yhteisön maahanmuuttopolitiikan sosiaaliset näkökohdat Komission tiedonanto (2000) 757 on tarkoitettu lähtökohdaksi laajempaa, Tampereen Eurooppa-neuvoston johtopäätöksiin perustuvaa yhteisön maahanmuuttopolitiikkaa koskevaa keskustelua varten. Komission mukaan tiedonanto on alustava vastaus Eurooppa-neuvoston erityiseen pyyntöön määritellä selvästi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytykset. Tiedonannolla on kaksi perustavaa laatua olevaa lähtökohtaa. Siinä todetaan ensinnäkin, että on alettu yhä suuremmassa määrin tunnustaa, että 30 viime vuoden aikana harjoitettu "nollamaahanmuuttopolitiikka" ei ole enää tarkoituksenmukaista laiton maahanmuutto, ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa ovat lisääntymässä. Toisaalta Euroopan unionissa on yhä kovempi pula sekä koulutetuista että kouluttamattomista työntekijöistä. Monet jäsenvaltiot ovat jo alkaneet aktiivisesti värvätä kolmansien maiden kansalaisia unionin ulkopuolelta. Tässä tilanteessa pitäisi komission mielestä luoda laillisia kanavia unioniin pyrkiville työvoimamuuttajille. Tiedonannossa käsitellään tältä pohjalta joitakin Euroopan unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan osa-alueita. Valmistelijanne keskittyy pääasiallisesti käsittelemään työmarkkinoita sekä myös joitakin yhteisön maahanmuuttopolitiikan sosiaalisia näkökohtia ottaen huomioon asiaan liittyvät lukuisat päätöslauselmat, mietinnöt ja lausunnot. 1 Valmistelijanne katsoo, että kehitettäessä yhteisön maahanmuuttopolitiikkaa on ensiarvoisen tärkeää korostaa rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun direktiivin (2000/43/EY) sekä työllisyyden suuntaviivojen merkitystä. Realismi, kansainvälinen yhteistyö ja pitkän aikavälin näkymät Realistisempi lähestymistapa maahanmuuttoon on varsin tervetullut. Työmarkkinoiden näkökulmasta katsottuna on syytä korostaa, että tilapäisillä työluvilla työskentelevät lyhyen tai keskipitkän aikavälin työvoimamuuttajat eivät ole sopiva ratkaisu väestönkasvun pitkän aikavälin tendensseistä tai työmarkkinoiden epätasapainoisuudesta johtuviin pitkän aikavälin ongelmiin. Kuten komissio huomauttaa, on aiheellista korostaa, että mahanmuuttajat voivat vaikuttaa myönteisesti työmarkkinoihin, talouskasvuun ja sosiaalisen suojelun järjestelmien kantokykyyn. On selvää, että meidän täytyy hyödyntää myös Euroopan unionin nykyisiin etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden kyvyt ja ammattitaito. Yhteisön maahanmuuttopolitiikan avulla pitää pyrkiä saavuttamaan pitkän aikavälin tai vähintään keskipitkän aikavälin päämääriä. Työvoimamuuttajat voisivat helpottaa työmarkkinoiden pullonkauloja, luoda parempia kasvumahdollisuuksia, kompensoida ikääntyvän työvoiman vähentynyttä liikkuvuutta ja auttaa kehittämään sekä jonkin maan 1 Päätöslauselma pimeästä työstä (esittelijä: Anne-Karin Glase, A5-0220/2000, ei vielä julkaistu). Päätöslauselma suosituksesta sosiaalisen suojelun uudistamiseksi (esittelijä: Jan Andersson, A5-0033/2000, EYVL C 337/200). Lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta" (valmistelija: Jean Lambert). Lausunto vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevasta vuosittaisesta keskustelusta 1999 (valmistelija: Pierre Jonckheer). PE 305.694 4/8 PA\439419.doc
nopeimmin kasvavia alueita että alueita, joilla on alhaisemmat kasvuluvut ja korkeampi työttömyys, tarjoamalla (tilapäisen) ratkaisun joidenkin alojen työvoimapulaan. Monet yritykset ovat jo huomanneet monikulttuuristen työtiimien liike-elämälle tuomat edut ja värväävät työntekijöitä sen mukaisesti. Komissio peräänkuuluttaa tiedonannossa valikoivaa maahanmuuttoa, jota ohjattaisiin lähinnä työmarkkinoiden tarpeiden mukaan. Kuten OECD 1 on todennut, tällaisella maahanmuutolla on rajansa. Tämä johtuu pääasiassa nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeiden määrittelemisen vaikeudesta, muuttovirtojen perhetekijöihin liittyvistä velvoitteista sekä viranomaisten odotuksista, jotka eivät aina vastaa maahanmuuttajien todellista käyttäytymistä ja/tai vaatimuksia. Valikoivan maahanmuuton periaatekaan ei huomioi sitä, että työvoimapulaa ei ole ainoastaan joillakin korkeaa pätevyyttä vaativilla aloilla, vaan myös vähemmän koulutusta edellyttävillä aloilla. Mahdolliset maahanmuuttajat eivät välttämättä käytä Internetiä apuna työnhaussa kolmansissa maissa ollessaan, joten vielä tarvitaan omaa kansallista työvoimaa, joka voidaan värvätä perinteisemmillä keinoilla. Valikoivalla maahanmuutolla olisi todennäköisesti vähän vaikutuksia ihmiskaupan torjumiseen, joka on toinen syy, jonka vuoksi yhteistä politiikkaa suunnitellaan. Maahanmuuttajien maahanpääsy ja kotoutuminen Pitkän tai keskipitkän aikavälin näkymien maahanmuuttopolitiikan on ratkaistava selkeästi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja kotoutumisen käsittely ja menettelyt. Tampereen Eurooppa-neuvostolla oli varsin selvät näkemykset tasavertaisemmasta kohtelusta. Euroopan unionissa täytyy kehittää ja panna täytäntöön tehokas kotouttamispolitiikka, johon sisältyy syrjinnän torjuminen ja rasismin ja muukalaisvihan vastaiset toimet, jotta taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus voidaan säilyttää. Maahanmuuttajia varten tarvitaan kattava rekrytointi- ja asettautumismenettely, jotta heidän asumiseen ja työllistymiseen liittyviä tarpeitaan voidaan tukea. Vaikka suurilla yrityksillä onkin tästä huomattavan paljon kokemusta, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä sitä taas ei yleensä ole, ja sen vuoksi tarvitaan tehokkaita tukitoimia. Niitä voitaisiin tarjota jäsenvaltioiden työvoimatoimistojen yhteyteen liitettävillä asiantuntijatoimipisteillä, mahdollisesti EURESin asiantuntemusta hyödyntäen. Meidän täytyy myös löytää uusia tapoja kolmansissa maissa hankitun asiantuntemuksen arvioimiseksi ja tarjota sopivia uudelleenkoulutuskursseja. Nykyiset alueelliset kumppanuussuhteet ja työmarkkinaosapuolten jo komission rahoittamista hankkeista hankkima kokemus olisi hyödyksi tässä prosessissa. Tiedonannossa ehdotetaan uutta maahanmuuton yhteisön tason koordinointimenettelyä, joka muistuttaa avoimeen yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa. Euroopan parlamentin rooli tässä asiassa ei ole täysin selkeä. 1 http://www.oecd.fr/els/migration/activities.htm PA\439419.doc 5/8 PE 305.694
JOHTOPÄÄTÖKSET Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. pitää myönteisenä realistisempaa lähestymistapaa yhteisöön suuntautuvaan maahanmuuttoon, sillä "nollamaahanmuuttopolitiikka" ei enää ole tarkoituksenmukaista; pahoittelee sitä, että tiedonanto, jonka pitäisi olla ensimmäinen vastaus Eurooppa-neuvoston erityiseen pyyntöön määritellä selvästi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytykset, jättää vastaamatta lukuisiin keskeisiin kysymyksiin, varsinkin asiassa, joka koskee kolmansien maiden kansalaisten oikeusaseman lähentämistä vastaamaan jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusasemaa, kuten Tampereen Eurooppa-neuvosto päätti; 2. korostaa maahanmuuttopolitiikan ja työllisyyden suuntaviivojen läheisen yhteyden merkitystä; kehottaa komissiota käsittelemään asiaa laajemmalti ja selvittämään, miten yhteisön maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa tulevaisuudessa työllisyysstrategiaan ja miten maahanmuuttajat osaltaan vaikuttavat työllisyyteen; 3. koska maahanmuuttopaineet jatkuvat, työvoimapula pahenee useissa jäsenvaltioissa ja koska väestörakenne on muuttumassa, katsoo, että realistisen maahanmuuttopolitiikan täytyy avata väyliä lailliseen maahanmuuttoon, tarjota maahanmuuttomahdollisuuksia muillekin kuin korkeasti koulutetuille henkilöille sekä sisällyttää tavoitteisiinsa pitkän tai ainakin keskipitkän aikavälin näkökantoja, joissa otettaisiin huomioon, että jotkut maahanmuuttajat haluavat asua pysyvästi Euroopan unionissa; 4. korostaa, että työmarkkinoiden pitkän aikavälin epätasapainoisuus täytyy korjata muiden alojen politiikan, kuten opetus- ja koulutusalan, pitkän aikavälin toimilla, kuten panemalla täytäntöön rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 2000/43/EY ja järjestämällä asianmukaista koulutusta, jotta turvapaikanhakijat voivat hyödyntää taitojaan ja ammattipätevyyttään; 5. katsoo, että työnantajaan perustuvat työluvat, joilla ihmisiä värvätään tiettyihin tehtäviin, eivät sovi kaikille aloille ja että näin ollen täytyy lisätä yleisesti käytettävissä olevan työvoiman määrää; 6. ottaen huomioon, että tiedonannossa painotetaan ammattitaitoisten maahanmuuttajien merkitystä, pitää myönteisenä pitkän aikavälin syvällistä keskustelua toimista kielteisten vaikutusten (aivovuodon) torjumiseksi ja myönteisten vaikutusten (esim. maahanmuuttajien osallistuminen kehityshankkeisiin) edistämiseksi maahanmuuttajien lähtömaissa sekä kumppanuussuhteiden ja unionin ohjelmien roolia tässä yhteydessä; huomauttaa, että työmarkkina-asioissa yhteistyö ja verkostot ovat tärkeitä alueiden välillä sekä jäsenvaltioissa että niiden ulkopuolella; 7. pahoittelee sitä, että tiedonannossa ei ole käsitelty enempää tarvetta unionin ja lähtö- ja kauttakulkumaiden välisiin kumppanuussuhteisiin, vaikka Tampereen Eurooppa- PE 305.694 6/8 PA\439419.doc
neuvosto korostikin tätä asiaa, ja kehottaa komissiota sisällyttämään tämän asian tehtäviinsä lähitulevaisuudessa; 8. on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että yhteisön maahanmuuttopolitiikan avulla täytyy voida huolehtia siitä, että maahanmuuttajien elin- ja työolot ovat verrattavissa unionin kansalaisten oloihin; kehottaa tämän toteuttamiseksi laatimaan ehdotuksia ja toimia eri politiikan aloilla sosiaalisen suojelun järjestelmät mukaan lukien; 9. huomauttaa, että maahanmuuttajat ovat työmarkkinoiden kaikkein liikkuvimpia henkilöitä, ja kehottaa lisäämään kolmansien maiden kansalaisten liikkumisvapautta; 10. muistuttaa, että jäsenvaltioiden pitäisi vuoden 2001 työllisyyden suuntaviivan numero 8 mukaisesti torjua syrjintää ja edistää sosiaalista osallisuutta työhön pääsyn kautta ja että työllisyyden suuntaviivan numero 10 mukaisesti jäsenvaltioiden pitäisi torjua pimeää työtä ja edistää pimeän työn muuttamista lailliseksi työksi; 11. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että hyvin suunnitellun yhteisön maahanmuuttopolitiikan avulla voitaisiin torjua pimeää työtä ja siten edistää työttömyyden torjuntaa ja edistää vakaata ja turvallista työllisyyttä; korostaa, että pimeällä työllä on huomattavia kielteisiä vaikutuksia julkiselle taloudelle ja että se johtaa työterveys- ja -turvallisuussääntöjen sekä työaika- ja minimipalkkasopimusten kiertämiseen ja vääristää työmarkkinaosapuolten välistä yhteistyötä; 12. huomauttaa, että pimeää työtä tekevät kolmansien maiden kansalaiset ovat työmarkkinoilla usein heikossa asemassa, ja korostaa työmahdollisuuksia, työluvan saamista, työoloja jne. koskevan tiedon merkitystä sekä koulutetuille että kouluttamattomille mahdollisille maahanmuuttajille; kohdemaassa tehtävästä laittomasta työstä langetettavista rangaistuksista pitäisi myös tiedottaa selkeästi; 13. korostaa tarvetta ryhtyä toimiin niitä työnantajia vastaan, jotka tieten tahtoen hankkivat, ottavat työhön ja hyväksikäyttävät laittomia maahanmuuttajia; 14. kehottaa komissiota kehittämään edelleen säänneltyä maahanmuuttopolitiikkaa jolla on suuntaa-antavat tavoitteet ja päämäärät koskevan ehdotuksensa sisältöä, sillä ehdotuksen monet yksityiskohdat jäävät epäselviksi ja keskeneräisiksi; on tarpeen selventää esimerkiksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa, tavoitteiden asettamisen ja jakamisen menetelmää (jäsenvaltioiden, alueiden ja alojen välillä) ja maahanmuuttopolitiikan ja työllisyysstrategian välistä yhteyttä, 15. vaatii Euroopan parlamentille selkeää roolia tässä prosessissa; 16. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitaan käytännön välineitä työvoiman värväämiseksi kolmansista maista; korostaa, että tätä tarkoitusta varten kehitettävien järjestelmien pitäisi olla ei-byrokraattisia ja mutkattomia, ja niiden avulla pitäisi voida värvätä työntekijöitä tehokkaasti ja nopeasti; myöntää kuitenkin, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat korkeaa laatua, luotettavaa tietoa, koulutusta ja tukea; ehdottaa sekä EURES-verkon kehittämisen harkitsemista että komission PA\439419.doc 7/8 PE 305.694
tukemien ja työmarkkinaosapuolet kattavien tehokkaiden toimintatapojen kehittämistä edelleen; 17. katsoo, että on tarpeen kehittää järjestelmiä, joiden avulla voitaisiin tehdä tarkkoja arviointeja kolmansien maiden saavutuksista sekä ammatillisen että akateemisen koulutuksen alalla, tunnustaa nämä saavutukset ja järjestää tehokkaita uudelleenkoulutuskursseja; 18. vaatii siirtotyöläisille ja heidän perheilleen tehokasta asettautumisapua; tunnustaa, etteivät maahanmuuttajia palkkaavat yritykset voi aina järjestää sitä, ja vaatii näin ollen hyviin käytäntöihin perustuvien järjestelmien kehittämistä; katsoo, että jotkut asiat, kuten maahanmuuttajan kumppanin oikeus tehdä työtä, pitäisi ottaa huomioon yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa laadittaessa; 19. vaatii unionin ohjelmien kehittämistä lähtö- tai kauttakulkumaiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi ja vahvistamiseksi, jotta kolmansien maiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia voidaan suojella; 20. vaatii sellaisen yhteisön maahanmuuttopolitiikan luomista, jonka ansiosta lailliset maahanmuuttajat voitaisiin täysin kotouttaa; vaatii toimia kansalaisten kulttuurieroja kohtaan tunteman kiinnostuksen lisäämiseksi ja maahanmuuton hyväksymisen edistämiseksi ottaen huomioon työmarkkinaosapuolten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden merkityksen tässä asiassa; korostaa kulttuuristen ja sosiaalisten erojen kunnioittamisen sekä perustavaa laatua olevien yhteisten eurooppalaisten periaatteiden ja arvojen, kansalaisten ja erityisesti naisten suojelun merkitystä. PE 305.694 8/8 PA\439419.doc