FORDIN TALO KULTTUURILLE ideasuunnitelma arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli 20.12.2011
FORDIN TALO KULTTUURILLE ideasuunnitelma Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Pia Ilonen, Karoliina Hoppu Ohjausryhmä: Jari Huhtaniemi Kaupunkisuunnitteluvirasto Risto Ruohonen altion taidemuseon ylijohtaja Marianna Kajantie Helsingin kulttuurikeskuksen osastonjohtaja Heikki Lehtomaa Ovenia, kiinteistön omistan edustaja Tanssin talo ry Hanna-Mari Peltomäki 1 arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy tallberginkatu 1 C 93 00180 helsinki käyntiosoite: tallberginkatu 3 P+358 (0)9 6811190 F+358 (0)9 68111969 www.talli.fi arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy ratakatu 1bA 12, 00120 helsinki, www@talli.fi etunimi.sukunimi@talli.fi tel * 010 3229 550
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 Fordin talo Hernesaaren vetovoimaiseksi kulttuuritaloksi 3 2. TAUSTAA 6 HERNESAARI 6 Laitumesta kaupungiksi 6 Hernesaari osana merellistä kantakaupunkia 6 3. FORDIN TALON HISTORIAA 7 4. NYKYTILANNE 2011 12 uokralaiset 12 Tilat 12 5. IDEASUUNNITELMA 14 MAHDOLLISIA KÄYTTÄJIÄ - TILAOHJELMA 14 Tanssi Elokuva 1 AIHE: NYKYTILANTEEN KOHENTAMINEN 16 2 AIHE: FORDIN KULTTUURITALO JA LAAJENNUS 24 2
1. JOHDANTO Fordin talo Hernesaaren vetovoimaiseksi kulttuuritaloksi Hernesaaresta tulee yli 5 000 asukkaan asuinalue. Alueelle sijoittuu lisäksi matkailuun ja vapaa-ajanviettoon liittyviä toimintoja. Hernesaaren risteilysatamassa vierailee nykyisin noin 300 000 matkailijaa vuodessa. Tulevassa maankäytössä satama saa uuden kolmannen laituripaikan ja terminaalirakennuksen, jonka yhteyteen rakennetaan hotelli- ja kongressikeskus sekä liiketilaa. Fordin talo liittyy tähän palveluketjuun sisällöllisesti: sataman matkailuliikenne, majoitus- ja kokouspalvelut sekä kulttuurikeskus muodostavat yhdessä toisiaan tukevan kokonaisuuden. astaavalla tavalla toimintoja on yhdistetty esimerkiksi Amsterdamissa, jossa risteilyterminaali, musiikkitalo ja hotelli muodostavat vastaavan palvelukokonaisuuden. Hernesaaren osayleiskaavassa tullaan suojelemaan alueen rakennuksista Fordin entinen kokoonpanotehdas ja läheinen altion iljavarastot. Osayleiskaavatyön puitteissa tutkitaan Fordin talon soveltuvuutta tulevaisuudessa kulttuurikäyttöön. Kulttuurikäytön selvitys on laadittu ideasuunnitelman muotoon. Se perustuu Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin vuonna 2011 laatimaan rakennushistoriaselvitykseen. Työn tarkoituksena on kartoittaa rakennuksen soveltuvuutta kulttuurikäyttöön sen nykyisessä tilassa, ja ideoida mahdollisia tulevia, rakennukseen luontevasti soveltuvia kulttuurin tiloja. Erityisesti on tutkittu esiintymistilojen sijoittamisen mahdollisuuksia, sillä rakennushistoriaselvityksessä esiintuotu alkuperäinen tilajäsentely antaisi tähän hyvät mahdollisuudet. 3 Rakennusten uudelleenkäytön onnistuneita esimerkkejä ovat esimer-
kiksi Kaapelitehdas, Tennispalatsi, Lasipalatsi, Korjaamo ja Suvilahti. Helsingissä on vielä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, joille ei ole olemassa markkinaehtoista käyttäjää. Helsingin kulttuuristrategiassa vuosille 2012-2017 mainitaan, että tyhjiä tai tyhjeneviä tiloja tullaan kartoittamaan erityisesti tanssin, elokuvan ja kuvataiteen tarpeita silmällä pitäen. Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia strategian kohdassa ympäristö ja kaupunkirakenne on: - armistetaan, että uusia julkisia tiloja rakennettaessa tai vanhoja korjatessa niistä löytyy taide- ja kulttuuritoiminnalle soveltuvia tiloja. Otetaan mahdollisuuksien mukaan kaupungin omistuksessa olevia suojeltuja rakennuksia kulttuurikäyttöön. - Kaupunki varautuu toiminnassaan tanssin talon toteuttamiseen ja Hietaniemen konepajahallin muuttamiseen kulttuurikäyttöön. Näissä hankkeissa lähtökohtana on, että ulkopuoliset tahot ovat päätoimijoina. - Tuetaan kehitystä, jossa vaihtoehtoiselle eli art house-, klassikko- ja lasten elokuvatarjonnalle on esitystilat keskustassa. Ideasuunnitelman laatimishetkellä yksi keskeisistä esitys- ja harjoitustiloja hakevista ryhmistä on tanssin ala. Tanssin talo -hanke on merkittävä valtakunnallisella tasolla. Ohjausryhmä on siksi kuullut Tanssin talo ry:n edustajia ja kartoittanut myös harrastajatanssin tarpeita. Ideasuunnitelmassa on otettu tämä kohderyhmä esimerkkikäyttäjäksi, mutta se ei tietenkään sulje pois muita toimijoita. Fordin talo soveltuu samantyyppisellä tilaohjelmalla yhtä hyvin myös esimerkiksi elokuvaalan käyttöön. Fordin talo kehittyy kulttuurin taloksi monivaiheisessa prosessissa. Nyt tehty selvitys pyrkii luomaan tälle kehitykselle puitteet. 4
5 Havainnekuva Hernesaaren tulevaisuudesta, KS / kaavoituskatsaus 2011 Hernesaari, Kaupunkisuunnitteluvirasto 2011
2. TAUSTAA Hernesaari 1920-luvulla HERNESAARI Laitumesta kaupungiksi Nykyinen Hernesaaren alue muodostuu pääosin täyttömaasta, jonka alle ovat peittyneet niemen keskivaiheilla sijainnut Hernesaari ja eteläkärjen Hernematalankari. 1900-luvun alussa saaren nimeksi vahvistettiin Hernesaari. Saarta käytettiin kesäisin laitumena ja siellä oli kalastajien tukikohta. Munkkisaari ja Hernesaari yhdistettiin vuonna 1941, kun oli saatu lupa niiden välisen salmen täyttämiseen. iisi vuotta myöhemmin merestä nouseva kallioinen saari tasoitettiin vasta valmistuneen Fordin autotehtaan käyttöön. Nykyisin Hernesaaressa toimii telakka teollisuusalueineen. Hernesaari osana merellistä kantakaupunkia Länsisatamaa on rakennettu osaksi kantakaupunkia 90-luvulta lähtien. Entiset satama- ja telakka-alueet Ruoholahti, Salmisaari, Jätkäsaari ja Hernesaari tulevat muodostamaan yhdessä 23 000 asukkaan ja 23 000 työpaikan merellisen kaupunginosan. Länsisataman osa-alueilla tulee kaikilla olemaan omat kulttuurikeskittymät, jotka luovat alueille vetovoimaisen identiteetin: Ruoholahdella Kaapeli, Salmisaaressa Salmisaaren liikuntakeskus, Jätkäsaaressa Bunkkeri ja Hernesaaressa Fordin talo. Telakkatoiminnan väistyessä Hernesaaresta rakentuu asuinalue, jossa korostuu vapaa-aika meren äärellä. esiurheilukeskus, venesatama, risteilylaivat ja Fordin talo kulttuurikeskus elävöittävät aluetta. Rantapuisto houkuttelee kaupunkilaisia liikkumaan ja harrastamaan. Alueesta tulee 5 100 asukkaan ja 3 600 työpaikan myötä uusi viihtyisä osa Helsingin kantakaupunkia. Raitiovaunut kulkevat aikanaan pitkin Hernesaaren pääkatua. Kadun itäpuolelle rakennetaan asuinkorttelit, vesiurheilukeskus, merellinen kaupan keskittymä ja helikopterikenttä. Länsipuolella säilyvät viljasiilot, Munkkisaaren teollisuustalo ja Fordin tehdasrakennus. Niiden jatkona sijaitsevat kolmen risteilyaluksen laiturit, matkustajaterminaali sekä pienvenesatama palveluineen. Asuinkorttelit muodostavat kolme kylää, joista jokaisen keskelle rakennetaan vesiallas venepaikkoineen. Altaat yhdistetään mereen kanavilla ja kylien välisille viheralueille rakennetaan leikkialueita ja pelikenttiä. Korttelit ovat tiiviitä ja kaupunkimaisia. Uutta täyttömaata tarvitaan vähintään 11 hehtaarin alueelle. almis Hernesaari on kooltaan noin 44 hehtaaria. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat Hernesaareen vuonna 2020. Tätä ennen aluetta kehitetään risteilysatamana ja matkailukohteena. Matkailijoiden ja kaupunkilaisten käyttöön rakennettiin kesällä 2011 väliaikainen vesibussilaituri, tapahtumatori, opasteet ja kulkureitit. 6
3. FORDIN TALON HISTORIAA 7 Leikkauspiirros, vasemmalla kokoonpanohalli, oikealla nosturihalli Kuva: nosturihalli meren puolella Fordin entinen kokoonpanotehdas Hernesaaressa on arkkitehti Gunnar Nordströmin Oy Ford Ab:lle suunnittelema, edustava pääkonttorija tehdasrakennus. Rakennus suunniteltiin ja toteutettiin jatkosodan ja sitä seuranneen pulakauden aikana vuosina 1943-1946. Kokoonpanotehdas oli valmistuessaan avara, valoisa ja toiminnaltaan selväpiirteisesti jäsennelty tuotantolaitos, jonka tiloihin heijastui yrityksen hierarkkinen toimintakulttuuri. Sen arkkitehtuuri oli 1940-luvulle tyypilliseen tapaan yksityiskohdiltaan runsaampaa ja koristeellisempaa kuin edellisellä vuosikymmenellä vallalla ollut funktionalismi. Fordin talo on historiansa aikana kokenut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet monella tapaa etenkin sen entisiin tuotantotiloihin ja tehdastyöväen käytössä olleisiin tiloihin. Rakennukseen suunniteltiin alun perin joustovaraa, jota toteutettiin 1940- ja 50-luvuilla rakentamalla tuotantotiloihin uutta välipohjaa. uonna 1965 toteutettiin pitkään suunnitteilla ollut rakennuksen lisäkerros. Rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurin laatuun merkittävimmin vaikuttanut yksittäinen muutos on ollut 1970-luvulla vesikaton korjauksen yhteydessä toteutettu kattolyhdyn purkaminen. Fordin talon nykyinen ulkohahmo ja julkisivut ovat rakennuksen 1980-luvulla peruskorjattua lounaispäätyä lukuun ottamatta pitkälle vuoden 1965 laajennuksen jälkeisessä asussa.
kokoonpanohalli 8
Tehtaan suuri toimistosali vuonna 1946. HKM Pääpiirustukset 12.6.1945, arkkitehti G. Nordström 1. kerros ylhäällä 2. kerros alhaalla (ei mittakaavassa) 9
2. kerros, kattolyhty varaosavarastona.ford, MOBA Oy Ford Ab luopui tehdasrakennuksestaan 1990-luvun laman jälkimainingeissa vuonna 1997. Tämän jälkeen rakennuksen sisätiloihin ovat vaikuttaneet rakennuksen eri vuokralaiset, joita varten on jaettu tuotantotiloja useisiin yksiköihin, rakennettu uusia porrasyhteyksiä ja uudistettu osittain toimisto- ja aputiloja. Merkittävän yhtenäisen kerrostuman rakennuksen muutoshistoriassa muodostavat 2000-luvun alussa tehtaan vanhaan nosturihalliin uusmediayhtiö Satama Interactivea varten suunnitellut toimisto- ja kokoustilat. Tehdasrakennuksen eteläpäädyn tuotantokäytössä olevat tilat sen sijaan ovat tilallisesti pirstoutuneita. Rakennuksen sisätilojen ominaisluonne on muutoksista huolimatta kuitenkin edelleen vahva. Tiloissa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä pintoja ja rakennusosia niissäkin tiloissa, joissa tilamuutokset ovat olleet huomattavia, sekä useita yhtenäisiä tilakokonaisuuksia (esimerkiksi rakennuksen pääsisäänkäynnit, porrashuoneet, näyttelyhalli ja toisen kerroksen toimistotilat). Kokonaisuutena Fordin entinen kokoonpanotehdas muodostaa erittäin mielenkiintoisen ja muutoksista huolimatta kokonaisuutena hyvin säilyneen, arvokkaan arkkitehtonisen kokonaisuuden. Rakennuksessa säilyneillä arkkitehtonisilla arvoilla ja kerroksellisella historialla on erityistä merkitystä tulevaisuuden uuden kaupunginosan siteenä Hernesaaren teolliseen menneisyyteen. Fordin talon historiaa on selvitetty tarkemmin rakennushistoriaselvityksessä KS/ Talli /Mari Mannevaara 18.4.2011 10
12 700 18 200 13 500 Nykytilanne, jossa vuokratut tilat merkitty harmaalla rasterilla. 1. kerros ylhäällä 2. kerros alhaalla (ei mittakaavassa) korkea tila AUKKO FORDIN TALO Perustiedot: Katuosoite Henry Fordin katu 6, 00150 Helsinki äänieristetty tila 19 400 25 500 19 500 Alkuperäinen käyttötarkoitus: Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus Nykyinen käyttötarkoitus: arasto- liike- ja toimistotilaa AUKKO AUKKO Kerrosluku 4 Kokonaisala 14134 m 2 Kerrosala 12944 m 2 Huoneistoala 12500 m 2 korkea tila AUKKO porras b Suunnittelija: arkkitehti Gunnar Nordström Rakennusajankohta 1943-1946 Omistus: Koy Henry Fordinkatu 6 (Bronda Properties) 11 äänieristetty tila varatie porras a oimassa oleva asemakaava: Kaavatunnus 6154, vahvistettu 21.4.1970 Status: Rakennus on tarkoitus säilyttää. Rakennus on merkitty Hernesaaren osayleiskaavaluonnokseen sr-merkinnällä.
äänieristetty tila varatie 19 400 25 500 19 500 4. NYKYTILANNE porras a +2.80 KOKOONPANOHALLI KESKIOSA NOSTURIHALLI uokralaiset Rakennus on nykyisin osittain aktiivisessa käytössä. Huoneistoala on 12 500 m2. Entisten tehdashallien tilat on vuokrattu pääasiassa varastotiloiksi 1. kerroksessa, ja 2. kerroksen keskiosan tehdashalliin on asettumassa käyttäjä joka hakee käyttötarkoituksen muutosta esiintymistilaksi. Toimistotilat on vuokrattu eri toimijoille, mm. tanssille. Tilat Kokonaisvaltaisen ja pitempiaikaisen vuokralaisen puutteessa rakennuksen tilat ovat osittain tilapäisillä väliseinäjaoilla pilkottuja, ja osaa niitä leimaa väliaikaisuuden ja välinpitämättömän käytön tuntu. Alkuperäinen tilaidea, jossa on kaksi korkeata hallitilaa ja keskellä kaksikerroksinen osa, ei hahmotu nykytilanteesta. Kokoonpanohalliin on jo rakentamisajan loppupuolella rakennettu välipohjaa, jota myöhemmin on laajennettu. Sen 1 kerroksen tilat on jaettu kevein väliseinin varastotiloiksi, ja 2 kerrokseen on lisätty toimistotiloja. Nykytilannetta on selvitetty tarkemmin rakennushistoriaselvityksessä KS/ Talli /Mari Mannevaara 18.4.2011. 12
22 2 2 5 2 1 6 2 5 2 6 2 4 2 6 kt 2 5 kt 2 7 7221 8 3 7 2 3 9 1 10 2 4 ts k 1 10 2 4 2 6 27 6 5 2 4 2 4 107 1013 17 16 2 8 kt ptr 2 28 2 7228 Liiker k 11 1 2 6 2 6 1 5 13 40 236 2 6 11 25 kt 2 6 24 13 14 23 var 1 2 7 4 2 5 2 5 4 2 5 12 13 42 26 2 4 3 2 4 2 3 17 2 38 2 2 4 2 2 2 2 kt 2 2 40 4 P 3 = Fordin talo = bussi 16 20L2 TOIMISTOTILAT HUOLTO TOIMISTOTILAT Laivakatu 2 20181 = bussi 14b FORDIN TALO 5 1 PAIKOITUS Henry Fordin katu 20K 2 12 LINJA-AUTOT 20K100 4800 20235 YLEISÖTILAT 14 6 4 III 2410 P +23.5 +27.7 +17.7.0 FORDIN TALO kaari alkaa I 900 2500 I 900 A.+16.0 A.+16.0 +6.0 2500 A.+16.0 I 4900 +4.0 +3.0 +3.0 +3.0 +4.0 +7.0 R A M P P I +3.0 AJO PYSÄKÖINTI- LAITOKSEEN 3400 +22.0 II PULPETTI 7400 +40.0 X +4.0 2800 +17.0 II FORD - harmaa LASIKATTO +30.0 UUDISOSA 8000 +30.0 II +5.0 +6.0 +11.0 +17.0 +7.0 +6.0 +4.0 +3.0 +26.0 +5.0 +9.0 AKR.+26 II +29.0 A.+31.0 +26.0 4600 II +29.0 A.+31.0 +26.0 +9.0 AKR.+29 II A.+29.0 +23.0 +26.0 A.+29.0 +23.0 +9.0 AKR.+26 +6.0 +6.0 +5 +23.0 +26.0 +23.0 +26.0 +23.0 +26.0 II 4100 +5 III 2500 +23.0 +4 +6.0 +5 III III +4.0 +17 +4.0 2750 +26.0 III +17 +23 +4 +5 +3.0 +17 +23 III +23 +20 III 750 +4.0 +17 +5.0 +29 kenttä +7.0 +5.0 ALTAASEEN KOLME +26.0 +23.0 MOOTTORIENETTÄ 8800 +17 vesi +0.0 +6.0 I +29 LASIKATTO III +23 kuvatekstit 13
5. IDEASUUNNITELMA Suunnitelma on kaksivaiheinen: 1 AIHE: NYKYTILANTEEN KOHENTAMINEN - kartoitetaan rakennuksen soveltuvuutta kulttuurikäyttöön sen nykyisessä tilassa. Selvitetään minkälaisia muutoksia talon tilajärjestelyihin pitäisi tehdä jotta siihen voitaisiin soveltaa Kaapelitehtaan ja Suvilahden kaltaista mallia, jossa tiloja vuokrataan taiteilijoille ja taiteen alan yrityksille. 2 AIHE: FORDIN KULTTUURITALO JA LAAJENNUS - ideoidaan mahdollisia tulevia, rakennukseen luontevasti soveltuvia kulttuurin tiloja. Erityisesti on tutkittu esiintymistilojen sijoittamisen mahdollisuuksia, sillä alkuperäinen tilajäsentely antaisi tähän hyvät mahdollisuudet. Yksi keskeisistä esitys- ja harjoitustiloja hakevista ryhmistä on tanssin ala. Ideasuunnitelmassa onkin otettu tämä kohderyhmä esimerkkikäyttäjäksi. Fordin talo soveltuu samantyyppisellä tilaohjelmalla yhtä hyvin myös esimerkiksi elokuva-alan käyttöön. Mahdollisia käyttäjiä - tilaohjelma Tanssi Tanssista on tullut taiteena yksi kulttuurin kärkituotteista ja toisaalta sen harrastajien määrä kasvaa eri tasoilla jatkuvasti. Tanssin talo ry on vuonna 2011 teettänyt taustakartoitusta tanssin ammattilaisten ja muiden potentiaalisten käyttäjien näkemyksistä sekä tuottanut käyttäjälähtöistä tietoa tilantarpeista, tarpeellisista toiminnoista ja palveluista hankkeen edistämisen tueksi (Tanssin talon taustakartoitus, loppuraportti 21.9.2011, Pink Eminence Oy). Selvitystyössä kartoitetaan myös mahdollisia sijaintipaikkoja, joista Fordin talo on yksi. Fordin talon ideasuunnitelmassa on tilaohjelman pohjaksi otettu em. kartoituksen tuloksena esitys- ja harjoitustilojen tilatarpeet seuraavasti: - suuri esityssali n. 1000h - keskikokoinen esityssali 300-400h - muunneltava studionäyttämö 100-150h - 7-9 harjoitussalia - ravintolapalvelut n 300 asiakaspaikkaa - toimistotilat - harrastepalvelut - myymälät - tanssin soveltava käyttö Tilojen toiminnallisia tarpeita ovat kaikkien tilojen joustavuus ja muunneltavuus monenlaisiin käyttötarkoituksiin, katsomorakenteisiin ja vapaisiin lattiatiloihin. Suuren esitystilan toteuttamiseksi Fordin taloon voidaan toteuttaa laajennus, joka sisältää myös siihen liittyviä harjoitustiloja. Suuri esitystila on tarpeen erityisesti ulkomaisten vierailujen mahdollistajana, mutta myös tanssin kotimaisilla esiintyjillä on suurimuotoisia tuotantoja. Myös Helsingin juhlaviikot sekä kokous-, konferenssi- ja tapahtumatuotantoyritykset tarvitsevat muunneltavaa, isoa, esittävän taiteen tilaa. Käyttäjiksi haetaan sekä kaupallista että ei-kaupallista toimintaa ja residenssikumppanuuksia. Tilan käyttötarpeet ovat ympärivuotisia ja viikon jokaiseen päivään kohdistuvia. Keskisuuri näyttämö ja muut edellä esitetyn tilaohjelman toiminnot on mahdollista toteuttaa itse Fordin taloon. Keskisuuren näyttämön merkitys on kotimaisen tanssin kentän toimijoiden kannalta keskeinen. Elokuva Edellä hahmoteltua tilaohjelmaa voidaan soveltaa myös elokuvan tarpeisiin. Elokuvataiteen aseman vahvistamiseksi Helsingissä on tehty selvitys, joka päätyi ehdottamaan oman elokuvatalon perustamista. Sen neliömääräiseksi tilatarpeeksi arvioitiin 5000 6000 neliötä, joten se olisi kokonaisuudessaan hyvin toteutettavissa Fordin taloon. Elokuvatalo sisältäisi viisi teatterisalia, joista suurin olisi 300 600 hengelle, ja pienimmät 100-200 hengelle. Muita tarpeita ovat tilat ravintolalle, työpajoille, myymälälle, varastolle jne. Suurin este art house elokuvan säännölliselle esittämiselle on salien puute. 14
15 näkymä toisen kerroksen studio/työtilasta
KOKOONPANOHALLI KESKIOSA NOSTURIHALLI 1 AIHE: NYKYTILANTEEN KOHENTAMINEN Rakennuksen nykyisessä ajallisesti kerrostuneessa kokonaisuudessa on paljon mahdollisuuksia. Pienillä muutoksilla rakennukseen voisi sijoittaa kulttuurialan toimijoita jo nyt. Ennen kaikkea esiintyvien +13,200 taiteilijoiden harjoitus- ja esitystilat vaativat kohennusta nykyisiin saniteettitiloihin nähden. Ideasuunnitelmassa on esitetty uusien saniteettitilojen toteuttamista yhteen paik- studio kaan siten että ne palvelisivat +8,700 koko 1 kerrosta. Myös studio sisäinen liikenne vaatii järjestelyitä lähinnä 1. kerroksessa. Nykytilanteessa moneen varastona toimivaan tilaan on käynti ulkokautta. +2,800 5 900 4 500 Tiloihin voisi sijoittua toimintaa seuraavasti: KOKOONPANOHALLI (Matalasalmenkadun puolella): 1 krs: studiotiloja 2 krs: studio- ja toimistotiloja KESKIOSA: 1 krs: aula- ja uudet aputilat 2 krs: esiintymis- ja harjoitustilat korkea NOSTURIHALLI: studio kaksi erillistä korkeaa tilaa: studio ja tuubitila aputila Poikittain näiden sektorien kanssa on päädyssä toimisto-osa 2-4 kerroksessa. Toimisto-osaan voidaan vuokrata niin studio- kuin toimistotiloiksi kulttuurin eri toimijoille. 10 400 20 058 20 058 13 372 16
nosturihalli sisäänkäynti bussiparkki k o k o o n p a n o - halli 54 628 19 m 2 12 700 A A tila katsomolle (esim. 250 paikkaa) 18 200 13 500 korkea monitoimistudio, yhteensä 544 m 2 261 m 2 110 m 2 lastausovet näyttämölle 377 m 2 mahd. sivutila 335 m 2 uudet aputilat 111 m 2 5 m 2 19 400 korkea tila 25 500 19 500 lastausovet takatilaan mahd. takatila 13 193 19 439 20 603 12 815 1 025 m 2 wc 112 m 2 studioita yhteensä 748 m 2 jaettavissa eri tavoin 8 600 112 630 ajoluiska ivkh 98 m 2 79 m 2 61 m 2 teknisiä tiloja porras b 221 m 2 b o x i t 18 m 2 porras a 17 m 2 9 m 2 var 18 m 2 1. kerros vanha osa 5 966 m 2 jäte 17 m 2 24 m 2 sisäänkäynti huoltoreitti sisäänkäynti B 1. kerros 1:500 12 700 18 200 13 500 = studio / työtila = aputila (wc-, puku-, pesutila) = esiintymistila 19 400 25 500 19 500 = ravintola/baari/kahvila Olemassa olevat rakenteet esitetty harmaalla, uudet mustalla värillä. nykytilanne (vuokratut tilat merkitty harmaalla rasterilla) 17 1. kerros (maantaso) 1 :750
äänieristetty tila varatie 2. kerros vanha osa 5 110 m 2 ruokasali AUKKO AUKKO korkea tila 166 m 2 keittiö tarjoilu 146 m 2 174 m 2 AUKKO ruokahissi 25 m 2 esiintymistila 1 365 m 2 katsomo n. 450 paikkaa porras b 26 m 2 takatila näyttämö 117 m 2 82 m 2 124 m 2 41 m 2 67 m 2 serverihuone 14 m 2 71 m 2 12 m 2 lastaustila 58 m 2 13 m 2 182 m 2 esiintymistilan aputilat yhteensä 596 m 2 TAARAHISSI äänieristetty tila 106 m 2 43 m 2 porras a 33 m 2 17 m 2 292 m 2 20 m 2 2 12 m 2 24 m 2 51 m2 24 m 2 51 m 2 15 m 10 m 2 13 m 2 68 m 2 varatie korkea tila = studio / työtila porras b = aputila (wc-, puku-, pesutila) = esiintymistila porras a = ravintola/baari/kahvila Olemassa olevat rakenteet esitetty harmaalla, uudet mustalla värillä. 2. kerros 1 : 750 18
3. kerros vanha osa 1 174 m 2 4. kerros vanha osa 110 m 2 80 m 2 81 m 2 24 m 2 26 m 2 tupakkahuone porras b iv-konehuone 506 m2 69 m 2 = studio / työtila = aputila (wc-, puku-, pesutila) iv-konehuone = esiintymistila porras a = ravintola/baari/kahvila Olemassa olevat rakenteet esitetty harmaalla, uudet mustalla värillä. porras a 19 3. kerros 1 : 750
+13,200 studio studio +8,700 5 900 4 500 aputila korkea studio 10 400 +2,800 20 058 20 058 13 372 leikkaus a-a 1 : 200 (ks. 1.kerros pohjakuva) 20
21 studio kokoonpanohallissa
entinen tvättbox 22
23 näkymä pohjoisesta kohti laajennusta
2 AIHE: FORDIN KULTTUURITALO JA LAAJENNUS Kolmen esitystilan käsittävä tilaohjelma voidaan toteuttaa olemassa olevan rakennuksen puitteissa siten että n. 1000h esitystila toteutetaan laajennuksena, mikä mahdollistaa myös hankkeen toteuttamisen kahdessa vaiheessa. Suuren esitystilan sijoittaminen rakennukseen on mahdotonta rikkomatta tehdasrakennuksen alkuperäistä tilarakennetta. Osayleiskaavatyön puitteissa on tutkittu sen sijoittamista laajennukseen rakennuksen eteläpuolelle. Ideasuunnitelmassa on alustava hahmotelma laajennuksesta joka liittyy Fordin taloon lasiaulan välityksellä. Alkuperäisen tilajärjestelyn palauttaminen Fordin taloon ainakin pääosin sopisi ideaan kulttuurin talosta. Rakennuksen aiemmista vaiheista voitaisiin palauttaa tuotantotilojen alkuvaiheiden arkkitehtuurille ominaisia piirteitä; tilojen avoimuus ja valoisuus sekä tehtaan toimintaan pohjautuneet tilajärjestelyt. P +3.0 +3.0 +3.0 +4.0 +7.0 R A M P P I +3.0 AJO PYSÄKÖINTI- LAITOKSEEN 3400 +22.0 II PULPETTI LASIKATTO 7400 +40.0 X +4.0 2800 +17.0 II FORD - harmaa LASIKATTO +30.0 UUDISOSA 8000 +30.0 II +5.0 +6.0 +11.0 +17.0 +7.0 +6.0 +23.5 +27.7.0 FORDIN TALO +4.0 +3.0 +17.7 +26.0 +5.0 +9.0 AKR.+26 II +29.0 A.+31.0 +26.0 4600 II +29.0 A.+31.0 +26.0 +9.0 AKR.+29 II A.+29.0 +23.0 +26.0 A.+29.0 +23.0 +9.0 AKR.+26 +6.0 kaari alkaa +6.0 +5 +23.0 +26.0 +23.0 +26.0 +23.0 +26.0 II 4100 +5 III III I 900 +6.0 +4.0 A.+16.0 A.+16.0 2500 +23.0 +4 +5 III III +17 +23 +4.0 2750 +26.0 III +17 +23 2500 +4 +3.0 +17 +23 I 900 +6.0 III +23 +5 +20 III 750 +4.0 2500 +17 +5.0 kenttä +7.0 +5.0 ALTAASEEN KOLME A.+16.0 +29 +26.0 +23.0 MOOTTORIENETTÄ 8800 4800 I +17 4900 vesi +0.0 +4.0 +6.0 I III 2410 +29 24
25 näkymä etelästä kohti lisäosaa
KOKOONPANOHALLI KESKIOSA NOSTURIHALLI Tehdas muodostui alunperin kolmesta pitkittäisestä, toisiinsa avoyhteydessä olevasta sektorista. Nämä sektorit voisivat olla myös kulttuurirakennuksen tilallinen ydin seuraavasti: KOKOONPANOHALLI: välipohja puretaan osittain, tilaan keskisuuri esitystila keskikokoinen sali KESKIOSA: 1 krs: aula- ja aputilat 2 krs: esiintymis- ja harjoitustilat 10 400 NOSTURIHALLI: kaksi erillistä korkeaa tilaa: studionäyttämö, aputiloja tuubitila ravintolana 5 000 900 5 700 studioita parvella Poikittain näiden sektorien kanssa on päädyssä toimisto-osa 2-4 kerroksessa. Toimisto-osaan voidaan pienin muutoksin palauttaa alkujaan selväpiirteinen tilallinen luonne, joka on osittain hävinnyt väliseinien purkamisen vuoksi. studionäyttämö 20 058 20 058 13 372 aula 26
6 AP 5 AP 6 AP 3 AP 20 AP 3 AP 21 AP MERI AJO PYSÄKÖINTILAITOKSEEN 64 AP HUOLTO PYSÄKÖINTILAITOS 1. kerros uusi osa 2 690 m 2 SIUTILA C TAKATILA LAA KATSOMO narikka lipunmyynti SIUTILA meri UUSI AULA PÄÄSISÄÄNKÄYNTI 12 700 sisääntuloaukio narikka wc:t A A STUDIO- yhteensä 408 m 2 NÄYTTÄMÖ TAKA- LAA TILA 18 200 13 500 katsomo 150 paikkaa KESKIKOKOINEN SALI katsomo 350 paikkaa 113 m 2 yhteensä 874 m 2 19 400 LAA 222 m 2 STUDIO 157 m 2 SIUTILA SIUTILA APUTILAT pukutilat 173 m 2 varastotilaa TAKATILA TEK 154 m 2 ERSTAS HUOLTO huoltoramppi 2. kerrokseen STUDIO studioita yhteensä 536 m 2 RAINTOLA keittiö 79 m 2 456 m 2 300 asiakaspaikkaa ivkh STUDIO tarjoilu STUDIO 25 500 19 500 8 530 13 600 13 600 13 100 114 m 2 ravintolan huolto 61 m 2 20 m 2 jäte var 18 m 2 17 m 2 113 m 2 ANHA AULA 1. kerros vanha osa 5 966 m 2 17 m 2 24 m 2 huolto sisäänkäynti ylempien kerrosten tiloihin B C +3.0 = studio / työtila = aputila (wc-, puku-, pesutila) = esiintymistila = ravintola/baari/kahvila 27 1.kerros (maantaso) 1 : 750 Olemassa olevat rakenteet esitetty harmaalla, uudet mustalla värillä.
katunäkymä meri 2. kerros uusi osa 1 900 m 2 KAHILA 2. kerros vanha osa 4 230 m 2 AUKKO TAKATILA korkea tila LAAN YLÄOSA TAKATILAN YLÄOSA korkea tila AUKKO 174 m 2 AUKKO 166 m 2 146 m 2 25 m 2 STUDIO + APUTILAT porras b 26 m 2 STUDIO + APUTILAT SIUTILA 2 270 m 2 LAA SIUTILA YLÄAULA kattolyhty SIUTILAN YLÄOSA HUOLTO ESIINTYMISTILA TAI 3 STUDIOTA yhteensä 623 m 2 + 311 m 2 huoltoramppi 182 m 2 60 m 2 58 m 2 107 m 2 41 m 2 71 m 2 67 m 2 14 m 2 12 m 2 13 m 2 korkea tila LAAN YLÄOSA TAKATILAN YLÄOSA 104 m 2 43 m 2 porras a 33 m 2 STUDIO + APUTILAT KATSOMO 1000 HLÖLLE (15 RIIÄ) SIUTILAN YLÄOSA 77 m 2 20 m 2 2 12 m 2 24 m 2 51 m2 24 m 2 51 m 2 15 m 10 m 2 13 m 2 68 m 2 17 m 2 varatie = studio / työtila katunäkymä = aputila (wc-, puku-, pesutila) = esiintymistila = ravintola/baari/kahvila 2. kerros 1 : 750 Olemassa olevat rakenteet esitetty harmaalla, uudet mustalla värillä. 28
terassi ulkotarjoilu 80 m 2 3. kerros vanha osa 1 174 m 2 81 m 2 4. kerros vanha osa 110 m 2 KATTOTERASSI 24 m 2 26 m 2 69 m 2 506 m2 = studio / työtila kattolyhty +30,000 kattolyhty = aputila (wc-, puku-, pesutila) = esiintymistila AULA porras a KATSOMO NÄYTTÄMÖ TAKA- TILA +17,000 = ravintola/baari/kahvila Olemassa olevat rakenteet esitetty harmaalla, uudet mustalla värillä. 3.kerros 1 : 750 4.kerros 1 : 750 +30,000 +17,000 STUDIO + APUTILAT AUTOPAIKOITUS KATSOMON TAKAOSA AULA KATSOMO 10 400 NÄYTTÄMÖ TAKATILA TOIMISTOJA / HARJOITTELUTILOJA AR / TEK STUDIO STUDIO STUDIO 29 leikkaus b-b 1 : 750
+30,000 AULA KATSOMO NÄYTTÄMÖ TAKA- TILA +17,000 leikkaus c-c 1 : 750 +30,000 30
31 näkymä ravintolasta; tuubitila
näkymä kattoterassilta kohti laajennusta 32
33 Studionäyttämö
keskikokoinen sali 10 400 5 000 900 5 700 aputiloja studioita parvella aula studionäyttämö 20 058 20 058 13 372 leikkaus a-a 1 : 200 (ks. 1.kerros pohjakuva) 34