PÖYTÄKIRJA 13.5.2014 TIEDOTUSTILAISUUS PALVELUVERKKOSELVITYKSESTÄ JA SELVITTÄJÄN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOISTA (YLEISÖ) Aika: Keskiviikko 7.5.2014 kello 18.00 Paikka: Koulukeskuksen auditorio (Haapionkatu 13, 32800 Kokemäki) Tarkoitettu: Kokemäen asukkaille. Läsnä: Noin 44 osallistujaa Kaupungin edustajat: Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen (tilaisuuden puheenjohtaja), kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, sivistysjohtaja Leena Aalto-Setälä, kouluverkkoselvittäjä Jarno Moisala, rakennusinsinööri Jari Ruponen ja varhaiskasvatuspäällikkö Riitta Hanhilahti. Pöytäkirjan laatijat: konsultti Antti Pieviläinen ja toimistosihteeri Sari Mäkinen Pöytäkirjan tarkoitus: Tilaisuus liittyi hallintolain 41 :n mukaiseen ilmoitukseen perusopetuksen palveluverkkoselvityksen valmistumisesta ja selvityksessä esitettyjen kouluverkon kehittämisvaihtoehtojen vireilletulosta sekä näiden kehittämisvaihtoehtojen johdosta varattavasta mahdollisuudesta saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Pöytäkirjaan kirjattiin tilaisuudessa esille tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia erilaisista selvitykseen liittyvistä aiheista. Kysymysluettelo ei ole välttämättä täydellinen, koska osa kysymyksistä ei liittynyt selvitykseen tai niitä ei keskustelun hetkittäisestä hektisyydestä johtuen saatu kirjattua ylös. Tilaisuudessa esitettyjä kysymyksiä ja kaupungin edustajien vastaukset niihin: Lautakunnan puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen avasi tiedotustilaisuuden. Tilaisuuden avulla kaupunki tiedottaa hallintolain mukaisesta kouluverkkoselvityksen vireille tulosta. Laki edellyttää tämän kaltaisen tiedotustilaisuuden järjestämistä, jossa asianosaiset saavat mahdollisuuden tuoda julki mielipiteensä ja saavat tiedon mahdollisuuksistaan vaikuttaa vireillä olevaan kouluverkkoselvitykseen.
Kouluverkkoselvittäjä Jarno Moisalan katsaus valmistuneen perusopetuksen palveluverkkoselvityksen pohjalta (katso liite). Yleisömielipide 1: Mari Korkeaoja-Nurmo: Kysyjän mielestä selvityksessä on lähdetty ratkaisemaan ongelmaa vain numeroiden kautta, vaikka pitäisi miettiä myös Kokemäen kylien elävyyden säilymistä ja jos ne eivät säily elävinä, niin muuttotappiot tulevat olemaan suuria. Kylien nykyinen elävyys on kysyjän mukaan pitkälti koulujen ansiota, sillä esimerkiksi lapsiperheet muuttavat maalle koulujen ansiosta. Kysyjä korosti tehtävien päätösten pitkän aikavälin merkitystä. Kysyjä kertoi, että joissakin kunnissa pyritään pitämään kylät elävinä ja toivoi samanlaista ajattelua myös Kokemäelle. Kysyjä kaipasi tietoa siitä, kuinka paljon kylien asukkaita työskentelee Kokemäen ulkopuolella. Hän pohti myös, tuleeko paluumuuttajia Kokemäen keskustaan ja olisi halunnut nähdä vaihtoehdon, jossa Kokemäen ja Harjavallan lukiot olisi yhdistetty. Kysyjä pohti, olisiko tällä [lukioiden yhdistämisellä] voitu välttää massiivinen Tulkkilan remontointi ja välttää koulujen lakkauttamiset? Vastaus/MO: Tuntuu erikoiselta, ettei lukion keskittäminen ja lukiolaisten koulumatkojen huomattava pidentyminen tunnu haittaavan ketään, kun samaan aikaan Kokemäen mahdollista kouluverkon karsimista vastustetaan ennen kaikkea koulumatkoihin vedoten. Lukioiden yhdistämisestä ei luultavasti syntyisi säästöä eivätkä oppilaat todennäköisesti edes mahtuisi yhteen lukioon. Kokemäki on valitettavan tunnettu heikosta taloudestaan, joka on kaupungille selkeä imagollinen rasite. Jotta talous saataisiin pidettyä tasapainossa, pitäisi joko säästää tai nostaa veroja 20 % tämän hetkiseen tilanteeseen nähden. Säästökohteita täytyy etsiä kaupungissa laajasti ja toivottavasti myös valtiovalta vähentää kuntien velvoitteita. Itse lähden siitä, että jos säästöjä pitää etsiä, niin edetään siten, että palvelut itsessään pystytään turvaamaan ja kevennetään mieluummin esimerkiksi palveluntuotannon rakenteita. Ei ole empiirisiä, selkeitä näyttöjä, että koulu pitäisi tai ei pitäisi kylää elävänä. Toisaalta pitää myös muistaa, että koko Kokemäki on syytä pitää elävänä. Yleisömielipide 2: Aapo Korkeaoja: Kysyjä ilmaisi hämmennyksensä selvitystä kohtaan ja piti kouluverkkoselvityksen tuloksia, sen laajuudesta huolimatta, laihoina. Kysyjä piti esimerkiksi koulukiinteistöistä laadittuja kuntokartoituksia heikkoina ja kertoi, ettei pyynnöistään huolimatta kokenut saaneensa tarkempia selvityksiä. Kysyjän mielestä koulukuljetuskustannusten laskennasta puuttuu selkeä logiikka, joka aukeaisi ongelmitta myös ulkopuolisille ja ihmetteli ennen kaikkea Korkeaojan koulun arvioitua koulukuljetuskustannusten laskua, mikäli koulun toiminta loppuu. Kysyjän mielestä koulukuljetusten osalta on syytä epäillä huonoa organisointia ja arvioi, että jo nykyisen kouluverkon puitteissa
koulukuljetuksesta olisi hyvällä organisoinnilla mahdollista saavuttaa säästöjä. Kysyjä nosti myös esiin lukion rajaamisen kouluverkkoselvityksen ulkopuolelle. Vaikka kysyjä näki lukion yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä, pitäisi kokonaisuutta kuitenkin tarkastella ottaen lukio tarkasteluun mukaan. Kysyjä peräänkuulutti myös laadullista tarkastelua, joka perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä hänen mielestään puuttuu. Hän olisi kaivannut esimerkiksi plussien ja miinuksien kirjaamista eri vaihtoehtojen osalta. Kun tätä ei ole tehty, on eri vaihtoehtojen negatiiviset puolet jääneet kysyjän mielestä kokonaan puuttumaan ja tämä tekee selvityksestä kysyjän mielestä surkean. Esimerkkinä haittavaikutuksesta, jota ei ole otettu selvityksessä huomioon kysyjä mainitsi huoltajien kuljetuskustannusten nousun lasten päivähoitokuljetuksissa. Kysyjä huomautti, ettei Korkeaojalla toimi ryhmäperhepäiväkotia vaan kaksi perhepäivähoitajaa ja koulunkäyntiavustaja, jotka ovat tarjonneet lapsille hyvää hoitoa. Korkeaojan koulukiinteistön investointitarpeiden osalta kysyjä kaipasi tarkempaa selvitystä esimerkiksi koulun runkorakenteen korjaamisesta kahden vuoden sisällä ja LVIS:n välittömästä korjaustarpeesta. Kysyjä huomautti myös, että esimerkiksi sähkötöitä on koululla tehty. Vastaus/JR: Korkeaojan koulun investointiarvio perustuu Tulkkilan koulun punaisen rakennuksen korjausarvioon per neliömetri. Korkeaojan koulun runkoon tulisi mm. laittaa lisäeristeet rakennuksen ala- ja yläpohjaan, jotta kiinteistö saataisiin vaatimusten mukaiseen kuntoon. Vastaus/L A-S: Investointitarpeissa on otettava huomioon myös pedagogiset näkökulmat. Opetussuunnitelma asettaa oppimisympäristölle omat vaatimuksensa ja koulut tulee lähtökohtaisesti remontoida siten, että opetussuunnitelman toteuttaminen olisi niissä mahdollista. Tällä hetkellä Kokemäki on mukana kolmessa kuntarakenneselvityksessä. Näihin selvityksiin on ohjeistuksena ollut, että Kokemäki haluaa pitää kiinni lukiokoulutuksesta. Lisäksi on hyvä huomata, että lukion vuosittaiset käyttökustannukset ovat olleet hieman saatua valtionosuutta pienempiä, joten tällä hetkellä taloudellisestakin näkökulmasta katsottuna lukion säilyttäminen Kokemäellä on toivottavaa. Koulukuljetukset on järjestetty mahdollisimman taloudellisesti. Linja-autoreitin perustaminen vaatii tietyn oppilasmäärän, jotta se on taloudellisesti järkevää. Linja-autoreittejä on mahdollista lisätä ja muuttaa. Perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä esitetyt arviot koulukuljetuskustannuksista perustuvat jo olemassa oleviin linja-autoreitteihin. Yleisömielipide 3: Aapo Korkeaoja: Kysyjä ihmetteli, miksi Korkeaojan koulukuljetuskustannukset on laskettu väärin ja mihin koulujen keskimääräiset koulukuljetuskustannukset perustuvat?
Vastaus/JM: Virheitä sattuu kaikille, myös viranhaltijoille. Havaittu virhe Korkeaojan kuljetuskustannuksissa korjattiin välittömästi sen havaitsemisen jälkeen. Korkeaojan kuljetusoppilaiden määrä oli alun perin virheellisesti 9 eikä 8, mikä on oikea määrä. Jos ja kun virheitä havaitaan, ne avoimesti myönnetään ja pyritään viivytyksettä korjaamaan. Laskelmat tarkentuivat siten, että 6 Korkeaojan koulun oppilasta siirtyisi koulun lakkauttamisen yhteydessä Lähteenmäen kouluun ja 18 oppilasta siirtyisi Tulkkilan kouluun. Lähteenmäen kouluun siirtyvien oppilaiden koulukuljetuskustannuksia ei ollut aiemmin huomioitu, mikä aiheutti Korkeaojan koulukuljetuskustannusten muutoksiin virheen. Vastaus/RH: Mikäli Korkeaojan koulun toiminta loppuu, päivähoidon järjestäminen nykyisissä tiloissa olisi kallis ratkaisu. Vallitsevat synergiaedut katoaisivat ja yksiköstä tulisi kovin haavoittuva. Ei voida vielä tarkasti tietää, mitä uusi varhaiskasvatuslaki tulee mukanaan tuomaan. Välttämättä nykyinen malli, että 2 perhepäivähoitajaa parina hoitaa lapsia saman katon alla, ei tulevaisuudessa ole mahdollista. Mitä suurempiin yksikköihin toimintaa keskitetään sitä tehokkaampi ja vahvempi yksikkö on. Yleisömielipide 4: Juhani Oksanen: Kysyjän näkemyksen mukaan kouluverkkoselvitys on tullut kovin myöhäisessä vaiheessa, mikä rajoittaa aitoa eri vaihtoehtojen tarkastelua ja arviointia. Esimerkiksi se, että päätös Tulkkilan koulun peruskorjauksesta on tehty kaupunginvaltuustossa jo ennen kouluverkkoselvityksen tekoa, oli kysyjän mielestä valitettavaa. Kysyjän näkemyksen mukaan selvityksessä lähtökohtana on kaupungin talous, ei lasten etu. Kysyjä ilmaisi kuitenkin epäilyksensä, että Korkeaojan koulun lopettamisella saataisiin kaupungin taloutta kuntoon. Kysyjän mielestä esimerkiksi Korkeaojan koulun lakkauttamisesta koituvat säästöt ovat kovin vaatimattomia esimerkiksi Tulkkilan koulun peruskorjauksen kustannuksiin verrattuna. Kysyjä totesi, että Kokonaispakettia päätettäessä katsotaan, halutaanko lopettaa merkittävä määrä kyläkouluja. Hän myös toivoi päätöksenteossa painoarvoa kylien kehittymiselle ja sitä kautta Kokemäen kehittymiselle. Vastaus/MO: On harhaolettamus, että Tulkkilan koulun peruskorjaus voitaisiin jättää tekemättä. Kunnan talouden ollessa heikolla tolalla, on tehtävä parhaat ratkaisut mikäli mahdollista siten, ettei palvelun laatu itsessään kärsi. Vastaus/L A-S: Lasten etukin on kovin monivivahteinen ja tulkintainen asia. Vuodesta 1997 lähtien tässä tehtävässä toimiessani vain 2-3 talousarvioraamin kanssa ei ole ollut tiukkaa. Säästökeinona ovat aikaisemminkin olleet kouluverkkoratkaisut. Nämä ovat mahdollistaneet sen, ettei tuntikehykseen ole jouduttu puuttumaan, mikä on ollut tärkeä asia kaikille Kokemäen lapsille ja
nuorille. Oppilailla on myös oikeus nykyaikaiseen, tulevaisuuteen tähtäävään oppimisympäristöön, jossa on esimerkiksi ajanmukaiset tietotekniset valmiudet. Yleisömielipide 5: Aapo Korkeaoja: Kysyjä tiedusteli Korkeaojan koulun yhteydessä toimivan päivähoidon yksikön virallista nimeä. Vastaus/RH: Nimellä ei sinänsä merkitystä, ei tähän selvitykseen eikä myöskään Korkeaojaa koskevaan analyysiin. Yleisömielipide 6: Hanna Välitalo: Kysyjän näkemyksen mukaan on mielikuvituksetonta mennä siinä, missä muutkin kunnat ja perustella päätöksiä ja valintoja sillä. Kysyjä perään kuulutti pohdintaa lasten edusta. Sellaisissa puitteissa, jotka ovat kestäneet sata vuotta, voidaan jatkaa seuraavatkin sata vuotta. Kokemäki voisi kysyjän mukaan tehdä rohkeita ratkaisuja erottumalla edukseen ja keskittymällä pieniin kouluihin. Liikuntahallin rakentamista perustellaan kansanterveydellisillä näkökulmilla, mutta kysyjä huomautti, että esimerkiksi myös Korkeaojan koulua käytetään liikuntahallina ja tälläkin on omat kansanterveydelliset vaikutuksensa. Yleisömielipide 7: Mikko Laiho: Kysyjä kertoi olevansa mukana kaupunginhallituksessa. Kysyjä totesi, että nyt saadaan kerätä EU:n mukanaan tuomia hedelmiä. Silloin kun liityttiin EU:n, tehtiin maaseudun kannalta haitallinen päätös. Kysyjä totesi, että mikäli EU:n jäseneksi ei olisi menty, pientilat voisivat paljon paremmin. Kun maaseutupolitiikkaa ei kysyjän mukaan enää ole, niin koulutkin maaseudulta häviävät. Kysyjä toivoi maaseutupolitiikka, kouluverkkopäätöksiä ja vasta tämän jälkeen Tulkkilan peruskorjausasiaa. Kysymyksessä tuotiin esiin myös ihmetys siitä, miksei hallintoa vähennetä koskaan vaan enimmäkseen opettajia. Yleisömielipide 8: Aapo Korkeaoja: Kysyjä nosti esiin laskelmat koulujen lakkauttamisesta koituvista säästöistä. Hän viittasi Satakunnan Kansan juttuun, jonka mukaan kouluja on lopetettu ja kustannukset ovat silti kasvaneet. Hallintokunnat eivät luovu omista raameistaan ja säästöt käytetään muihin palveluihin. Kysyjä viittasi esimerkiksi Kuurolan koulun lopetukseen, josta piti saada säästöjä, mutta tulikin kysyjän tietojen mukaan kustannuksia. Kysyjä huomautti myös, että liikuntahallin kustannukset tulevat olemaan suuremmat kuin koulujen lakkauttamisesta syntyvät säästöt. Vastaus/MO: Koulujen lakkauttamisesta syntyy säästöjä, mutta on huomioitava, että valtio on määrännyt ja määrää kunnille uusia velvoitteita ottamatta niistä kuitenkaan täyttä rahoitusvastuuta. Sen lisäksi esimerkiksi palkkakulut nousevat, vaikka kouluja lakkautettaisiin.
Vastaus/L A-S: Aiempiin lakkauttamisiin pääsyynä on ollut annettu talousarvioraami. Koulujen lakkauttamisesta tulee selkeästi säästöä, mutta samanaikaisesti on huomattava, että kulut nousevat, esim. palkankorotukset ovat aina merkittävä kulujen kasvu. Lisäksi meille tulee jatkuvasti uusia velvoitteita, joiden järjestäminen maksaa. Yleisömielipide 9: Hannu Nevala: Kysyjä kertoi, että hänen tehtävänsä on tarkkailla, tekeekö valtuusto oikeita päätöksiä ja raportoi niistä. Kysyjä muisteli, että kun Kuurolan koulu lakkautettiin, opetuslautakunta ylitti annetut kehykset ja yhtenä syynä tähän oli kuljetuskustannukset, jotka olivat menneet yli arvioidun summan. Kysyjä pohti, että Kokemäellä varteen otettava ammatti taitaa tulevaisuudessa olla taksikuski. Kysyjä huomioi, että jokaisessa vaihtoehdossa on Korkeaojan koulu ajateltu lakkautettavan. Kysyjä kantoi huolta siitä, ettei mahdollisten kouluverkon uudistusten sosiaalisia näkökulmia ole huomioitu. Hän toivoi myös selvitystä ja kyselytutkimusta siitä, mikä saa ihmiset muuttamaan Kokemäelle ja Kokemäeltä pois. Kysyjä arvioi, että mikäli useampi koulu lakkautetaan, niin sillä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia kaupungin väkilukuun. Hän piti myös valitettavana, että kaupungin talous koitetaan saada kuntoon kouluverkkoa karsimalla. Vastaus/MO: Kokemäen muuttoliikkeestä: Kokemäki sai muutamana vuonna muuttovoittoa. Erityisesti viime vuoden loppu oli muuttotappiollinen, mutta tämä ei kuitenkaan ole näkynyt kouluissa eikä työvoimaan kuuluvissa. Kyselytutkimus ja toisaalta hallinnon keventäminen ovat hieman ristiriitaisia asioita, sillä kyselytutkimusten teettäminen lisäisi hallinnon tarvetta, vaikka tällaiset kyselytutkimukset sinällään kovin mielenkiintoisia olisivatkin. Olisi mielenkiintoista tehdä ulkoisia selvityksiä laajemminkin, mutta ne valitettavasti maksavat. Siksi olemme tukeutuneet esim. kiinteistöjen investointitarpeiden laskemisessa Porin kustannuslaskelmiin. Vastaus/L A-S: Tiedän, että koulun lakkauttamisesta on monia eri näkökulmia ja yksi paljon puhuttu on lapsen etu. Satakunnan Kansa kyseli aikoinaan lapsilta, jotka siirtyivät Kuurolan koulusta, että mitä mieltä he olivat siirrosta, kun siirtymisestä Tulkkilan kouluun oli kulunut muutama vuosi. Oppilaat analysoivat pienen ja ison koulun hyviä ja huonoja puolia. Moni tuli siihen lopputulemaan, että isompi ympäristö oli parempi. Tämä on yksi osoitus siitä, etteivät asiat ole yksiselitteisiä. Yleisömielipide 10: Aapo Korkeaoja: Kysyjä toivoi koulukuljetuskustannuksiin ja saneerauskustannuksiin tarkentavaa mallia, koska muuten tilanne vaikuttaa hänen mielestään siltä, että lukuja vedetään hatusta, mikä johtaa heikkoon argumentointiin ja logiikkaan.
Vastaus/JM: Taloustiedot on esitetty selvityksessä muiden kuntien selvityksiin verrattuna poikkeuksellisen yksityiskohtaisin tiedoin. Voidaan katsoa laskelmia ja lukuja yhdessä joko päiväaikaan tai mikäli tämä ei sovi, niin varata siihen jokin ilta. Varsinaisia uusia laskelmia ei kuitenkaan enää tehdä. Yleisömielipide 11: Titta Valkama: Kysyjän kertoi, että kouluverkkoselvityksen lukemisesta ja miettimisestä on tullut vain paha olo. Hänen mukaansa työtätekevien osuus Kokemäen väestöstä on jo nyt kovin pieni ja palveluiden saatavuuden ja sijainnin heikentyminen voi laittaa veronmaksajat miettimään, mitä vastinetta kaupunki pystyy heille antamaan. Vastaus/MO: Vaikka palvelu, esimerkiksi koulu voi tulevaisuudessa sijaita hieman nykyistä kauempana, palvelun laatu voi tulla kuitenkin paranemaan esimerkiksi viihtyisämmän ja nykyaikaisemman oppimisympäristön muodossa. Myös opetusryhmien ryhmäkoot pyritään vastaisuudessakin pitämään kohtuullisen kokoisina. Kokemäkeläisistä noin 40 % on työläisiä. Tässä ovat mukana koko alueen talous ja houkuttelevuus ja toisaalta jonkin tietyn yksittäisen alueen vetovoimaisuutta. Yleisömielipide 12: Aapo Korkeaoja: Kysyjä nosti esiin valtiolta saadun ryhmäkokojen pienentämiseen saadun rahan ja kysyi, millaisia vaikutuksia tulee olemaan, jos ryhmäkokoja nyt suurennetaankin. Vastaus/L A-S: Haemme avustuksia aina, kun niitä voidaan saada. Valtakunnallisesti verrattuna Kokemäellä on pienet opetusryhmät. Näin ollen emme ole aina saaneet opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettua avustusta. Nyt olemme saaneet Tuomaalan koulun 3 6 luokan pienentämiseen 17 000 euroa. Tämä voi olla ainoa riski, tosin en usko siihen. Yleisömielipide 13: Hannu Nevala: Kysyjää askarrutti, voivatko esitetyt kouluverkon kehittämisvaihtoehdot toteutuessaan johtaa valtionosuuksien takaisinperintään. Vastaus/JM: Selvityksessä otetaan kantaa valtionosuuksiin. Nykyinen linjaus, että yli 15 vuotta sitten saatua valtionosuutta koulukiinteistöjen investointeihin ei tarvitse palauttaa, joten mahdolliset lakkauttamiset eivät johtaisi valtionosuuksien palauttamiseen miltään osin. Yleisömielipide 14: Juhani Oksanen: Kysyjä korosti luottamustaan virkamiehiin. Toivoi kuntalaisten aktiivista osallistumista ja näkemysten esiin tuomista. Kokonaisuutena ajatellen selvitys on tehty kysyjän mukaan taloudellisista lähtökohdista. Kysyjä kertoi, että Kokemäellä toteutettu
asiakastyytyväisyyskysely on antanut hyvän tuloksen, minkä osaltaan selittänee olemassa oleva laaja ja hyvä kouluverkko. Vastaus/MO: Selvitystä käsitellään maanantain 12.5. kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen asia lähtee lausuntokierrokselle. Yleisömielipide 15: Mikko Laiho: Kysyjä kehotti kuntalaisia aktiivisuuteen meneillään olevassa prosessissa. Hän korosti virkamiesten tekemää hyvää työtä, mutta totesi, että poliittinen päätöksenteko ja siinä tehtävät arvovalinnat ovat asia erikseen. Tilaisuuden puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen päätti tilaisuuden. -- Nimilyhenteet: TH= Tuomo Hinkkanen, MO = Markus Ojakoski, JM = Jarno Moisala, JR = Jari Ruponen, LA-S = Leena Aalto-Setälä, RH = Riitta Hanhilahti.