Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (TEHYLI) AVI-kiertue kunnille Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen/OKM, Mari Miettinen/STM, Eino Havas/LIKES ja Tommi Vasankari/UKK-instituutti
Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää työelämän tuottavuutta, kilpailukykyä ja on voimakkaasti yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin sekä syrjäytymiskehitykseen. Liikunnan edistäminen on integroitava osaksi yhteiskunnallista terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013
Tausta Poikkihallinnollisen yhteistyön perusta liikunnan edistämiseksi luotu 2000-luvulla 2000-luvulla kolme periaatepäätöstä aihepiiristä Hallitusohjelman tuki elämänkulun mittaisen liikunnan edistämiselle Toiminnan tehostamiseksi asetettiin uusi STM-OKM koordinoima laaja-alainen, poikkihallinnollinen teli-ohjausryhmä 15.12.2011 Ohjausryhmän päätehtävänä laatia uudet terveysliikunnan linjaukset ja toimenpideohjelma sekä jatkossa seurata ja ohjata niiden toteuttamista puheenjohtajisto ja sihteeristö OKM:stä ja STM:stä laaja-alainen poikkihallinnollinen ohjausryhmä: edustajat eri ministeriöistä, aluehallinnosta, alaisista laitoksista, kunnista, liikunta- ja sote-järjestöistä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista
Linjaukset Laadittiin OKM:n ja STM:n yhteisessä laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa työryhmässä vv. 2012-2013 Linjaukset julkistettiin syksyllä 2013 Linkki Muutosta liikkeellä! asiakirjaan http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1864597 Toimeenpanosuunnitelma Julkistettiin joulukuussa 2014 Sisältää keskeiset alkuvaiheen toimenpiteet kohti vuotta 2020 Kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan Asiakirja saatavilla: www.minedu.fi ja www.stm.fi
VISIO 2020 Liikumme enemmän, istumme vähemmän koko elämänkulun aikana Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä Eri hallinnonalat ja organisaatiot luovat mahdollisuuksia ja tukevat fyysisesti aktiivista elämäntapaa (läpileikkaavasti koko elämänkulun aikana) Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa -> Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikkumistaan. -> Suomi on yhä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa.
Neljä päälinjausta 1. Arjen istumisen vähentäminen 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa
Hallinnonalojen yhteistyön lisääminen Aktiivinen vuorovaikutus hallinnonalojen välillä Valtionhallinnossa, aluehallinnossa, kunnissa, järjestöissä, yksityisellä sektorilla, ja näiden kesken Poliittisella ja virkamiestasoilla Ruohonjuuritasolla eri ammattikuntien kesken Rahoittajaohjaus Liikunnan edistämisohjelmien yhteistyö muiden valtionhallinnon ohjelmien kanssa. Liikunnan edistämisohjelmien keskinäinen yhteistyö ja synergiaedut. Paikallinen hallinto ja toimijat voivat konkreettisesti kiinnittyä TEHYLIin nykyisten ohjelmien sekä TEHYLI-linjausten toimenpiteiden kautta.
Organisaatioiden toimintakulttuurin muutos Sellaisten organisaatioiden ja instituutioiden, jotka kohtaavat suurimman osan ikäluokasta, ja joiden vaikutuspiirissä ihmiset viettävät paljon aikaa, toimintakulttuurit muuttuvat fyysistä aktiivisuutta suosiviksi. Keskeisimpiä organisaatioita (& toiminnan koordinoijia): Neuvolat (Sydänliitto, Nelli-tutkimus/UKK-instituutti, pilotteja) Varhaiskasvatus (Valo: Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma) Peruskoulu (Liikkuva koulu -ohjelma verkostoineen) Lukiot ja ammattioppilaitokset (KLL, SAKU, Sydänliitto) Korkea- ja ammattikorkeakoulut (OLL) Työyhteisöt (TTL, Valo, KKI, TE 2020, liikunnan aluejärjestöt) Koti- ja laitoshoito, palveluasuminen (LVV,VV, Ikäinstituutti, eläkeläisjärjestöt) Sosiaali- ja terveysalan eri organisaatiot
Keskeiset toimenpiteet 2014-2015 Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen Laaditaan kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi Varhaiskasvatuksessa (laki, vasu) ja opetuksessa (OPS) korostetaan toiminnallisuutta ja liikunnallisuutta Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa Valtakunnalliset liikunnan edistämisohjelmat levittävät hyviä käytäntöjä fyysisesti aktiivisista ja liikunnallisista toimintakulttuureista Varhaiskasvatus, koulut ja opiskelupaikat sekä työpaikat ja iäkkäiden tuetun asumisen ja laitoshoidon yksiköt hyödyntävät aktiivisesti näitä hyviä käytäntöjä Lajiliitot sekä muut valtakunnalliset ja alueelliset liikunta- ja kansanterveysjärjestöt huolehtivat siitä, että heidän strategioihinsa ja toimintasuunnitelmiinsa sisältyy terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ja/tai harrasteliikunnan näkökulma Liikuntaolosuhteiden kehittäminen ja luontoliikunnan edistäminen
Keskeiset toimenpiteet 2014-2015 Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sairauksien ehkäisyä Terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt lisäävät ammattimaista, elintapamuutoksiin tähtäävää liikuntaneuvontaa ja tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Koulutuksen järjestäjät vahvistavat terveellisiin elintapoihin ja liikuntaan liittyviä sisältöjä ja niihin ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintoon johtavissa perus- ja täydennyskoulutuksissa
Keskeiset toimenpiteet 2014-2015 LINJAUS 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa (perusoikeus, läpäisyperiaate) Vaikutetaan keskeisiin lainsäädännön uudistuksiin sekä muihin strategisiin asiakirjoihin Vaikutetaan verotukseen ja tukikäytäntöihin/rahoitusjärjestelmiin Vaikutetaan yhteiskunnan palvelurakenteisiin (sote, koulu, liikunta jne.) Tuotetaan tutkimustietoa TEHYLI-tietoaukkoihin Lisätään TEHYLI-viestintää Sitoutetaan valtionhallinnon korkein johto TEHYLI-linjauksiin (+ kunta, toimialat) Hyödynnetään kv-yhteistyön mahdollisuudet
Mikä siis on TEHYLI? Johdettu ja koordinoitu yhteistyökokonaisuus, johon on koottu suomalaisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan keskeiset periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Fyysinen & psyykkinen & sosiaalinen FA - Terveys & hyvinvointi - Oppiminen & kasvu & kasvatus - Itseisarvo, ympäristöarvot, työelämäarvot Fyysinen aktiivisuus (FA) - Liikunta - Liikkuminen - Arjen aktiivisuus Fyysinen passiivisuus - Istuminen - Muu paikallaanolo Yksityinen sektori Julkinen sektori TEHYLI Yhteistyö Poikkihallinnollisuus Toimintakulttuuri Kolmas sektori Verkostot Eurooppalaisuus Kaikki ikäryhmät Matala kynnys, harrastaminen Osaaminen - Koulutus - Vaikuttaminen - Toisilta oppiminen - Jakaminen Tulevaisuusorientaatio - Pitkäjänteisyys - Systemaattisuus Tiedolla johtaminen - Tutkimus - Seuranta - Arviointi Muutos
Ajankohtaista ja tulevaa TEHYLIn liittyen Juha Sipilän hallitusohjelma (2015) ja hallituksen kärkihankkeet Terveys ja hyvinvointi, Liikutaan tunti päivässä Uuden TEHYLI-ohjausryhmän asettaminen 10/2015-5/2019 (OKM & STM) Liikunnan ja ravitsemuksen aseman vahvistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa selvittävän työryhmän asettaminen 1.10.2015-30.9.2016 (STM) Yhteistyöllä terveyttä ja hyvinvointia -kokonaisuuden valmistelu (STM) Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset valmistuneet (SOVELI) Ilo kasvaa liikkuen! Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman toimeenpano (Valo) Varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) valmisteluprosessi käynnissä (OPH) Alle kouluikäisten liikuntasuositusten valmistelu (sis. varhaiskasvatus) vv. 2015-2016 Liikkuja polku verkoston toiminta käynnistyi keväällä 2015 (Valo) EU ja WHO-Euroopan alue aktiivisia terveysliikunnan saralla Johdon sitouttaminen TEHYLIin jatkuvaa työtä (valtio, kunta virkailijat, luottamus jne) TEHYLI-viestintä lisääntyy; TEHYLI-nettisivut lanseerataan
Syventävät teemat Kärkihankkeet Suositukset istumisen vähentämiseksi TEHYLI-toimijakartoitus (järjestöt) Liikunnan edistämisohjelmat Liikuntaneuvonta Verkkokoulutus TEHYLI-nettisivut Kehittämisavustusten haut
STM KÄRKIHANKE: EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA Tavoitteena on lisätä terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistaa mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loiventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Toimenpide 1: Muutetaan arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi Arkiympäristöjä ja työpaikkoja muutetaan siten, että kaikki saavat arjessaan nykyistä paremmat mahdollisuudet hyvinvointia ja terveyttä lisääviin, aktiivisiin elämäntapoihin. Ministeriöt rakentavat pysyvät tavat tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä, jonka avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden kaventaminen tulevat osaksi jokaisen hallinnonalan toimia ja lainsäädäntöä. Toimijat kokeilevat yhteistyössä uudenlaisia tapoja tehdä asioita ja juurruttavat hyväksi havaittuja käytäntöjä. Kärkihankkeen toimenpiteet arvioidaan, ja vaikuttaviksi havaitut käytännöt otetaan käyttöön ja levitetään.
STM KÄRKIHANKE: EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA Hallitus linjaa keskeiset pitkän aikavälin hyvinvointi- ja terveyspoliittiset tavoitteet, jotka tarkentavat hallitusohjelmaa. Nämä kootaan Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 (sisältää terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset) ja Työterveys 2025 toimenpidekokonaisuuksiin. Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 sekä Työterveys 2025 - toimenpidekokonaisuudet suunnitellaan ja toimeenpannaan poikkihallinnollisesti ja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Liikunnan osalta tärkein yhteistyölinkki on terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä. Luodaan uusi poikkihallinnollisen yhteistyön malli. Osana mallintamista hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä valitsee kärkihankkeet, joista vastuuministeriöt ja sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat yhdessä vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen ja eriarvoisuuteen sekä tunnistavat mahdollisuudet vaihtoehtoisiin toimiin.
OKM KÄRKIHANKE: Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio Toimenpide 2. Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu ohjelmaa valtakunnalliseksi Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Levitetään aiemmin kokeiltuja hyviä käytäntöjä, kuten pidennetyt aktiiviset välitunnit, liikunnallinen oppiminen, liikunnallinen kerhotoiminta ja aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunnallisuutta tukevat koulupihat sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö. Toteuttamistapa on koulujen omissa käsissä Toteutus laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa ja 3. sektorin yhteistyössä. Tarkoituksena on tukea harrastamisen monipuolisuutta, harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoa, alhaisempia kustannuksia sekä helpottaa perheiden ajankäyttöä. Kärkihankerahoitus 21 M vv. 2016-2018
ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Miksi suosituksia tarvitaan? Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen ja muu paikallaanolo ovat yhteydessä: - kohonneeseen kuolemanriskiin - sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin - aineenvaihduntasairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen - depressioon, syöpäsairauksiin, - hengityselimistön sairauksiin ja - tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin
Ydinviestit 1. Vältä runsasta istumista ja paikallaanolon jaksoja aina kun vain mahdollista. 2. Kulje työ-, koulu- ja asiointimatkasi tai ainakin osa matkaa kävellen tai pyöräillen, voit myös seistä osan matkaa julkisissa kulkuneuvoissa. 3. Pyri fyysisesti entistä aktiivisempiin ja monipuolisempiin työtapoihin niin, että asennot ja toimintatavat vaihtelevat säännöllisesti.
Kenelle tarkoitettu? eri-ikäisille ihmisille itselleen ja lasten vanhemmille päiväkodeille, kouluille, opiskelu- ja työpaikoille, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille, kuntien eri toimialoille päättäjille - läpäisyperiaate hallinnossa myös rakennus- ja liikennesuunnittelussa, teknologiassa, koulutuksessa yms huomioitava fyysisen aktiivisuuden näkökulma paremmin