Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (TEHYLI)

Transkriptio

1 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (TEHYLI) AVI-kiertue kunnille Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen/OKM, Mari Miettinen/STM, Eino Havas/LIKES ja Tommi Vasankari/UKK-instituutti

2 Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää työelämän tuottavuutta, kilpailukykyä ja on voimakkaasti yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin sekä syrjäytymiskehitykseen. Liikunnan edistäminen on integroitava osaksi yhteiskunnallista terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013

3 Tausta Poikkihallinnollisen yhteistyön perusta liikunnan edistämiseksi luotu 2000-luvulla, mm. kolme periaatepäätöstä aihepiiristä Hallitusohjelman tuki elämänkulun mittaisen liikunnan edistämiselle STM-OKM koordinoima laaja-alainen, poikkihallinnollinen teliohjausryhmä asetettiin 2011 Ohjausryhmän päätehtävänä laatia uudet terveysliikunnan linjaukset ja toimenpideohjelma sekä jatkossa seurata ja ohjata niiden toteuttamista laaja-alainen poikkihallinnollinen ohjausryhmä: edustajat eri ministeriöistä, aluehallinnosta, alaisista laitoksista, kunnista, liikunta- ja sote-järjestöistä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista

4 Linjaukset Laadittiin OKM:n ja STM:n yhteisessä laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa työryhmässä vv Linjaukset julkistettiin syksyllä 2013 Linkki Muutosta liikkeellä! asiakirjaan Toimeenpanosuunnitelma Julkistettiin joulukuussa 2014 Sisältää keskeiset alkuvaiheen toimenpiteet kohti vuotta 2020 Kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan Asiakirja saatavilla: ja

5 VISIO 2020 Liikumme enemmän, istumme vähemmän koko elämänkulun aikana Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä Eri hallinnonalat ja organisaatiot luovat mahdollisuuksia ja tukevat fyysisesti aktiivista elämäntapaa (läpileikkaavasti koko elämänkulun aikana) Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa -> Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikkumistaan. -> Suomi on yhä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa.

6 Hallinnonalojen yhteistyön lisääminen Aktiivinen vuorovaikutus hallinnonalojen välillä Valtionhallinnossa, aluehallinnossa, kunnissa, järjestöissä, yksityisellä sektorilla, ja näiden kesken Poliittisella ja virkamiestasoilla Ruohonjuuritasolla eri ammattikuntien kesken Rahoittajaohjaus Liikunnan edistämisohjelmien yhteistyö muiden valtionhallinnon ohjelmien kanssa. Liikunnan edistämisohjelmien keskinäinen yhteistyö ja synergiaedut. Paikallinen hallinto ja toimijat voivat konkreettisesti kiinnittyä TEHYLIin nykyisten ohjelmien sekä TEHYLI-linjausten toimenpiteiden kautta.

7 Organisaatioiden toimintakulttuurin muutos Keskeisten organisaatioiden ja instituutioiden toimintakulttuurit muuttuvat fyysistä aktiivisuutta suosiviksi. Sellaisia ovat ne, jokta kohtaavat suurimman osan ikäluokasta, ja joiden vaikutuspiirissä ihmiset viettävät paljon aikaa Esimerkiksi: Neuvolat (Sydänliitto, Nelli-tutkimus/UKK-instituutti, pilotteja) Varhaiskasvatus (Valo: Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma) Peruskoulu (Liikkuva koulu -ohjelma verkostoineen) Lukiot ja ammattioppilaitokset (KLL, SAKU, Sydänliitto) Korkea- ja ammattikorkeakoulut (OLL) Työyhteisöt (TTL, Valo, KKI, TE 2020, liikunnan aluejärjestöt) Koti- ja laitoshoito, palveluasuminen (LVV,VV, Ikäinstituutti, eläkeläisjärjestöt) Sosiaali- ja terveysalan eri organisaatiot

8 Neljä päälinjausta 1. Arjen istumisen vähentäminen 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa

9 Keskeiset toimenpiteet Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen Laaditaan kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa korostetaan toiminnallisuutta ja liikunnallisuutta Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa Valtakunnalliset liikunnan edistämisohjelmat levittävät hyviä käytäntöjä fyysisesti aktiivisista ja liikunnallisista toimintakulttuureista Varhaiskasvatus, koulut ja opiskelupaikat, työpaikat, iäkkäiden tuetun asumisen ja laitoshoidon yksiköt hyödyntävät aktiivisesti hyviä käytäntöjä Lajiliitot, muut valtakunnalliset ja alueelliset liikunta- ja kansanterveysjärjestöt huolehtivat siitä, että heidän strategioihinsa ja toimintasuunnitelmiinsa sisältyy terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ja/tai harrasteliikunnan näkökulma Liikuntaolosuhteiden kehittäminen ja luontoliikunnan edistäminen

10 Keskeiset toimenpiteet Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sairauksien ehkäisyä Terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt lisäävät ammattimaista, elintapamuutoksiin tähtäävää liikuntaneuvontaa ja tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Koulutuksen järjestäjät vahvistavat terveellisiin elintapoihin ja liikuntaan liittyviä sisältöjä ja niihin ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintoon johtavissa perus- ja täydennyskoulutuksissa

11 Keskeiset toimenpiteet LINJAUS 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa (perusoikeus, läpäisyperiaate) Vaikutetaan keskeisiin lainsäädännön uudistuksiin sekä muihin strategisiin asiakirjoihin Vaikutetaan verotukseen ja tukikäytäntöihin/rahoitusjärjestelmiin Vaikutetaan yhteiskunnan palvelurakenteisiin (sote, koulu, liikunta jne.) Tuotetaan tutkimustietoa TEHYLI-tietoaukkoihin Lisätään TEHYLI-viestintää Sitoutetaan valtionhallinnon korkein johto TEHYLI-linjauksiin (+ kunta, toimialat) Hyödynnetään kv-yhteistyön mahdollisuudet

12 STM KÄRKIHANKE: EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA Tavoitteena on lisätä terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistaa mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loiventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Toimenpide 1: Muutetaan arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi Arkiympäristöjä ja työpaikkoja muutetaan siten, että kaikki saavat arjessaan nykyistä paremmat mahdollisuudet hyvinvointia ja terveyttä lisääviin, aktiivisiin elämäntapoihin. Ministeriöt rakentavat pysyvät tavat tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä, jonka avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden kaventaminen tulevat osaksi jokaisen hallinnonalan toimia ja lainsäädäntöä. Toimijat kokeilevat yhteistyössä uudenlaisia tapoja tehdä asioita ja juurruttavat hyväksi havaittuja käytäntöjä. Kärkihankkeen toimenpiteet arvioidaan, ja vaikuttaviksi havaitut käytännöt otetaan käyttöön ja levitetään.

13 STM KÄRKIHANKE: EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA Hallitus linjaa keskeiset pitkän aikavälin hyvinvointi- ja terveyspoliittiset tavoitteet, jotka tarkentavat hallitusohjelmaa. Nämä kootaan Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 (sisältää terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset) ja Työterveys 2025 toimenpidekokonaisuuksiin. Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 sekä Työterveys toimenpidekokonaisuudet suunnitellaan ja toimeenpannaan poikkihallinnollisesti ja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Liikunnan osalta tärkein yhteistyölinkki on terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä. Luodaan uusi poikkihallinnollisen yhteistyön malli. Osana mallintamista hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä valitsee kärkihankkeet, joista vastuuministeriöt ja sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat yhdessä vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen ja eriarvoisuuteen sekä tunnistavat mahdollisuudet vaihtoehtoisiin toimiin.

14 OKM KÄRKIHANKE: Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio Toimenpide 2. Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu ohjelmaa valtakunnalliseksi Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Levitetään aiemmin kokeiltuja hyviä käytäntöjä, kuten pidennetyt aktiiviset välitunnit, liikunnallinen oppiminen, liikunnallinen kerhotoiminta ja aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunnallisuutta tukevat koulupihat sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö. Toteuttamistapa on koulujen omissa käsissä Toteutus laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa ja 3. sektorin yhteistyössä. Tarkoituksena on tukea harrastamisen monipuolisuutta, harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoa, alhaisempia kustannuksia sekä helpottaa perheiden ajankäyttöä. Kärkihankerahoitus 21 M vv

15 ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

16 Miksi suosituksia tarvitaan? Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen ja muu paikallaanolo ovat yhteydessä: - kohonneeseen kuolemanriskiin - sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin - aineenvaihduntasairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen - depressioon, syöpäsairauksiin, - hengityselimistön sairauksiin ja - tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin

17 Ydinviestit 1. Vältä runsasta istumista ja paikallaanolon jaksoja aina kun vain mahdollista. 2. Kulje työ-, koulu- ja asiointimatkasi tai ainakin osa matkaa kävellen tai pyöräillen, voit myös seistä osan matkaa julkisissa kulkuneuvoissa. 3. Pyri fyysisesti entistä aktiivisempiin ja monipuolisempiin työtapoihin niin, että asennot ja toimintatavat vaihtelevat säännöllisesti.

18 Kenelle tarkoitettu? eri-ikäisille ihmisille itselleen ja lasten vanhemmille päiväkodeille, kouluille, opiskelu- ja työpaikoille, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille, kuntien eri toimialoille päättäjille - läpäisyperiaate hallinnossa myös rakennus- ja liikennesuunnittelussa, teknologiassa, koulutuksessa yms huomioitava fyysisen aktiivisuuden näkökulma paremmin

19 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija Kati Kauravaara ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, Jyväskylä

20 Kartoituksen tavoitteena on ymmärtää, OSA I miten järjestökenttä suhtautuu terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan ja näkee siinä oman roolinsa ja miksi. mikä on järjestökentän halu, kiinnostus ja todelliset mahdollisuudet operoida terveyttä ja hyvinvointia lisäävän liikunnan alueella. OSA II mitä ja millä volyymilla järjestökenttä tällä hetkellä tekee erityisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella. keihin järjestökentän toimenpiteet kohdentuvat. LIKES-tutkimuskeskus 2015 Kati Kauravaara

21 Mitkä asiat estävät toimimasta TEHYLIn alueella? Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen vastaukset Osaamisen puute (1/16) Henkilöresussien ja ajallisten resurssien puute (5/16) Taloudellisten resurssien puute (4/16) Tilojen ja välineiden puute (1/16) Mitkä asiat estävät toimimasta TEHYLIn alueella Ei esteitä toiminnalle (3/16) Liian vähäinen yhteistyö ja epäselvät roolit (2/16) Resurssien puute yleisesti (2/16) LIKES-tutkimuskeskus 2015 Kaisa Koivuniemi

22 Mitkä asiat edistävät toimimista TEHYLIn alueella? Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen vastaukset Resurssit yleensä (1/16) Yhteistyö (6/16) Taloudelliset resurssit (6/16) Normiohjaus (1/16) Mitkä asiat edistävät toimimista TEHYLIn alueella? Henkilöresurssit (5/16) Valtakunnallinen kehittäminen (1/16) Osaaminen (2/16) Asenteet ja arvostus (3/16) Liikunnan esille tuominen eri yhteyksissä (4/16) LIKES-tutkimuskeskus 2015 Kaisa Koivuniemi

23 Järjestöjen toiveita kuntien suuntaan Kuntien kanssa tavoitteena vuosisopimuksia, liittyen suunnitteluun, koulutuksiin ja liikunta-aktiivisuuden arviointiin. (aineisto I; liikunnan aluejärjestö) Jos tehdään tiukkoja päätöksiä, että uimahalli on kiinni aamuisin, ei vesijumppaa sitten toteuteta siellä. (aineisto I; muu liikuntajärjestö) --- kuntien strategioissa tunnistettaisiin järjestöjen merkitys liikuttajina ja että paikalliset toimijat otettaisiin mukaan suunnitteluun ja heille taattaisiin edellytyksiä toimia liikuntapalvelujen tuottajana. --- (aineisto II) Paikallishallinto kunnan sisällä : miten liikunta- ja sotepuoli keskustelevat keskenään? Niin kauan kuin sporttihullut päättävät liikuntarahoista, ne käytetään LIKES-tutkimuskeskus 2015 Kati Kauravaara kilpaurheiluun. Jos muut tekevät päätöksiä, se voi lisätä liikunnalle kohdentuvia resursseja. (aineisto I; muu liikuntajärjestö) Tarvitaan sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyön vahvistamista sekä liikunnan saamista näkyvämmin mukaan [kuntien] hyvinvointikertomuksiin. Myös kuntien hyvinvointikoordinaattoreita tulee auttaa heidän liikunnan edistämistyössään. (aineisto II)

24 Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

25 Ohjelman päämäärä Valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista terveyttä ja hyvinvointia edistävää isompaa kokonaisuutta. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. Uskomme, että ohjelman avulla pystymme yhdessä muuttamaan varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja arjen pedagogiikkaa sekä tuomaan liikkumisen mukaan kaikkeen varhaiskasvatustoimintaan.

26 - Suunniteltu osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja nivoutuu varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin ja uusiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. - Lähtökohtana lasten kasvuympäristön ja toimintaympäristön muutosten haasteet ja tutkimustulokset, jotka osoittavat, että myös alle kouluikäiset lapset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. - Tavoitteena muuttaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria liikuntamyönteisemmäksi sekä innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Toimintakulttuurin muutos edellyttää asenteiden ja toimintatapojen tarkistamista. - Kun lapsi tottuu varhaiskasvatuksessa aktiiviseen toimintakulttuuriin ja liikkuminen nähdään oppimista sekä tervettä kehitystä tukevana toimintana, hänen on helppo jatkaa Liikkuvaan kouluun ja kohti liikkuvaa elämäntapaa.

27 Verkoston rakenne

28 Miksi kuntatasoisena toimijana mukaan Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaan? - Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle - Ilo kasvaa liikkuen ohjelma on rakennettu Liikkuva koulu- ohjelman jatkumona ja yhtenäisillä tavoitteilla mm. aktiivisesta toimintaympäristöstä sekä lasten oikeudesta monipuoliseen liikkumiseen joka päivä. - Uudessa Varhaiskasvatuslaissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa lasten liikkuminen ja toiminnallisuus huomioituna sekä tavoitteissa. - Ilo kasvaa liikkuen ohjelmassa on kuntatoimijoille oma ohjelma-alusta ja mm. työkirja parastettavaksi. Välineitä mm. johdon sitouttamiseen ja tukeen. Kuntatoimijoille oma seminaari ja mahdollisuus verkostoitua. - Ohjelman kehittäjäverkostossa uusi projektiryhmä, joka suunnittelee tukimateriaalia ja kerää hyviä käytäntöjä siihen miten ohjelmaa voi lähteä jalkauttamaan kunnissa (mm. yhdyshenkilön työkirja) ja ylikunnallisia sekä kunnallisia verkostoja voidaan lähteä rakentamaan. Lisätiedot: Nina Korhonen, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen puh (0)

29 Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

30 Mikä on Liikkuva koulu -ohjelma? Pilottivaiheen alkaessa 2010 mukana 45 koulua. Nyt mukana noin 1000 koulua oppilasta oppilasta 2014 Tavoitteena 100 % perusopetuksen kouluista vuoteen 2019 mennessä. Kaikki koulut rekisteröityneet 2016 mennessä. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan: "Hannu Kosonen ylistää puolestaan hallitusohjelmassa mainittua Liikkuva koulu -hanketta, joka on toiminut hyvin Taivallahdessa. Se on ihan mahtava hanke ja perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Osa nuoristahan ei pysty olemaan liikkumatta, joten tarjoamme heille esimerkiksi avointa liikuntasalia." Ohjelman toteutuksessa mukana laaja verkosto lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työskenteleviä tahoja

31 Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

32 Rekisteröityneet koulut / kaikki kunnan koulut (%) mennessä rekisteröitynyt 867 koulua 180 kunnasta

33

34

35 Liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonnan on useissa tutkimuksissa todettu olevan vaikuttavaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Terveydenhuollon ammattilaisten antama liikuntaneuvonta osana vastaanottoa toteutuu edelleen suhteellisen harvoin. Siksi liikuntaneuvonnassa on suuri mahdollisuus suomalaisessa terveydenhuollossa. Liikuntaneuvonnan palveluketju on tapa toteuttaa hoitopolku terveydenhuollon ammattilaisten ja liikuntaneuvontaa antavien ammattilaisten välillä. Liikuntaneuvontaa antaa terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset kunnan, järjestöjen ja yksityisen sektorin palveluksessa toimintaa vasta osassa kunnista.

36 Liikuntaneuvonta sairaanhoitopiireissä Liikuntaneuvontaa ja liikunnan puheeksi ottamista tehdään erikoissairaanhoidossa vähemmän kuin perusterveydenhuollossa. Tällä hetkellä on käynnissä SHP:ssä liikuntaneuvonnan ja liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittäminen. Prosessi on käynnistetty Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan SHP:ssä, sekä Eksotessa ja Kainuun SOTEkuntayhtymässä. Lähikuukausina prosessi käynnistyy Etelä-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Suomen SHP:ssä sekä Careassa.

37 Liikuntaneuvonta sairaanhoitopiireissä Toiminta käynnistetään SHP:n johdon ja luottamusjohdon koordinoimana seminaaripäivänä, johon kutsutaan AVI:n, maakuntaliiton, VALO:n alueorganisaation, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoita. Seminaarin pohjalta pyritään käynnistämään alueella prosessi liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi sekä kunnissa että erikoissairaanhoidossa. Toiminnassa huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja vahvuudet. Prosessi räätälöidään SHP kohtaisesti.

38 Liikuntaneuvonnan käynnistäminen ja kehittäminen osana liikunnan saumatonta palveluketjua Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

39 KKI:n toteuttamat liikuntaneuvonnan toimenpiteet Liikkujan Apteekki - konsepti Hanketuki ja - mentorointi Neuvontaa aloittavien kuntien ohjaus Koulutustuki Työttömien liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonnan materiaalit Järjestöyhteistyö 39

40 Liikuntaneuvonnan materiaali Liikuntaneuvonnan esite Liikuntaneuvonnan käsikirja Laatua liikuntaneuvontaan - raportti Liikuntaneuvonnan www-sivut 40

41 Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua (hoitopolkua) Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin

42 KKI-koulutus valtakunnallisesti 2015 Liikuntaneuvonnan koulutukset /vaikuttajatapaamiset maakunnittain Liikkujan Apteekki -koulutus Terveydenhoitajakoulutus Vaikuttamistapaaminen / Liikuntaneuvonnan koulutukset

43 Voimaa vanhuuteen - ja Liikkeellä voimaa vuosiin terveysliikuntaohjelmat toteuttavat Muutosta liikkeellä! -strategiaa Koordinaattori: Ikäinstituutti

44 Voimaa vanhuuteen -kohderyhmät 1. Liian vähän liikkuvat, kotona asuvat iäkkäät 75+, joilla on ennakoivia liikkumiskyvyn ongelmia alkava muistisairaus lievä masennus kokemus yksinäisyydestä 2. Liikuntaa harrastavat, aktiiviset 60 + vapaaehtoiset toimintakykyisiä halukkaita toimimaan liikuntaystävinä, vertaisohjaajina, viestinviejinä.. 3. Iäkkäiden terveysliikunnan toimijat eri sektoreilla päättäjät, esimiehet, kuntoutuksen ja liikunnan ammattilaiset, hoitohenkilöstö, opiskelijat

45 Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Ohjelma avaa uuden kuntahaun keväällä 2016 Vanhusvoittoisia kuntia haetaan kolmivuotiseen kehittämistyöhön Ikäinstituutin maksuttoman mentoroinnin tuella Tavoite: julkinen sektori, järjestöt ja ikäihmiset ottavat yhdessä käyttöön terveysliikunnan hyviä toimintatapoja liikuntaneuvonnasta voima- ja tasapainoharjoittelusta ulkoilusta poikkisektorisesta yhteistyöstä Ikäihmisten liikuntaraadit Ehto: myönteinen rahoituspäätös

46 Eväitä Ikäinstituutin MentorointiMenusta Kuntakohtainen mentoripari Ikäinstituutista Liikuntatoiminnan kartoitus, kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Toimijaverkoston kokoaminen Paikallisen kouluttaja- ja ohjaajaverkoston koulutus Hyvien toimintatapojen käyttöönoton ja juurtumisen tuki Tuki vaikuttajaviestintään; päättäjäkirjeet, valtuustoinfot Tuki kehittämistyön arviointiin Tuki on kunnille maksutonta

47 Voimaa vanhuuteen kuntien (38) kehittämistuloksia Alkutilanne 2010 tai 2011 (n= 786) Lopputilanne 2013 tai 2014 (n=1500) Kohderyhmälle tarjottujen liikuntaryhmien määrä kaksinkertaistui Kohderyhmän osallistujien määrä kaksinkertaistui Alkutilanne v tai 2011 (n=10883) Lopputilanne v tai 2014 (n=22044)

48 Toimenpideohjelman kohderyhminä elämän taitekohdissa olevat liian vähän liikkuvat Eläkevuodet edessä 60+ eläkkeelle siirtyvät Kotona kiikun kaakun 75+ itsenäisesti/ pienin avuin kotona pärjäävät, joilla alkavia toimintakyvyn ongelmia - Voimaa vanhuuteen -ohjelman kohderyhmä Elämää hoivan piirissä Kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset

49 Koordinoinnin päätavoite: liian vähän liikkuvien ikäihmisten yhdenvertainen mahdollisuus osallistua terveysliikuntaan kasvaa Tavoite 1. Toimenpideohjelma ja sen keskeiset ehdotukset tunnetaan Tavoite 2. Avoin Liikkeellä voimaa vuosiin -verkosto on tunnistettu Tavoite 3. LVV -verkostolla on yhdessä hyväksytyt tavoitteet ja toimintatavat Tavoite 4. Verkosto toteuttaa toimenpideohjelmasta valittuja painopisteitä (ks. seuraava dia) Ydintoiminnot: viestintä ja verkostotyö

50 Verkkokoulutusta UKK-instituutti on tuottanut verkkokoulutusta terveyden edistämisen ammattilaisille ja opiskelijoille: Liikkumalla terveyttä; 1) liikunnan terveyshyödyt, paikallaanolon haitat ja liikunnan turvallisuus 2) terveyskunnon eri osa-alueet, liikunnan vaikutus kunto-ominaisuuksiin ja suositukset liikunnan annostelusta 3) liikunnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin, uneen ja vireystilaan 4) oman kunnon ja liikkumisen arviointi 5) liikuntaneuvontakokemus ja sen arviointi Liikuntaneuvonta; 1) terveys ja terveyskäyttäytyminen 2) terveyden edistäminen ja terveyskasvatus 3) liikuntakäyttäytymisen muutos 4) liikuntaneuvonnan käytänteet ja niiden arviointi 5) esimerkkejä useista eri toteuttamistavoista Verkkokoulutusta hyödyntäen voidaan räätälöiden kouluttaa suuriakin joukkoja terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisia samanaikaisesti ja lyhyessä ajassa.

51 Muutostaliikkeellä.fi-sivusto Sivusto pohjautuu Muutosta liikkeellä! -linjauksiin Sivuston tavoitteena on tehdä näkyväksi fyysisesti aktiivista elämäntapaa edistäviä tekoja ja toimintoja luoda vuorovaikutusta ja tuottaa oivalluksia lisätä verkostoitumista ja tavoittaa uusia toimijoita Sivuston sisällöt ovat TEHYLI-verkoston tuottamia Sisältöä rakennetaan ajankohtaisten teemojen ympärille: ensimmäinen teema on istuminen

52 Kehittämisavustushaut 2016 Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustukset 2016 Haut päättyvät OKM:stä valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet AVI:sta paikalliset kuntakoordinoidut hankkeet Liikkuvan koulun/koulupäivän liikunnallistamisen kuntahankkeiden osalta voi hakea vain jatkohankkeet, vain kevätlukukaudelle 2016 Muiden hankkeiden osalta hakevat sekä jatkot että uudet Rahoitus veikkausvoittovaroista Kärkihankkeen Tunti lisää liikuntaa/liikkuva koulu avustukset 2016 Haku alkuvuodesta 2016 Suunnattu kunnille ja kuntayhtymille Tunti lisää liikuntaa koulupäivään tavoitteen toteuttamiseksi Liikkuva koulu toimintamallin mukaiseen toimintaan Uusia painopisteitä mm. olosuhteiden kehittäminen Hankekausi lukuvuosi Hakea voi sekä jatkohankkeet että uudet hankkeet Erillinen kärkihankerahoitus -> Seuraa -> liikunta -> avustukset

53 Lopuksi Kunnat ovat keskeinen TEHYLI-linjausten toimija ja toimeenpanon koordinoija omassa ympäristössään Kuntien toiminta on ydinosa TEHYLI-viitekehystä. TEHYLI tukee kuntien työtä, ja päinvastoin. TEHYLI yhteiskunnallisena ilmiönä vahvistuu Positiivistä kehitystä hallinnonalojen ja ammattikuntien välisessä yhteistyössä Positiivista kehitystä toimintakulttuurin liikunnallistamisessa ainakin varhaiskasvatuksessa ja koulussa