Na kiko puna-armeija ja sen kehitta jaẗ tulevan sodan kuvan oikein? Petteri Lalu Sotilasprofessori, everstiluutnantti Maanpuolustuskorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
Syvää taistelua ennen ja nyt

Näkikö puna-armeija ja sen kehittäjät tulevan sodan kuvan oikein? Sotilasprofessori Petteri Lalu. Esitelmä julkaisutilaisuudessa

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Hyvä Klubin jäsen Klubin viikkokirje on ilmestynyt

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TAKO2021 strategialuonnos 1.0

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Mazar-e Sharif. Kabul. Herat. Kandahar

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Itämeren alueen sotilaspoliittinen tilanne


PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Hyökkäyksestä puolustukseen

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

MAL-verkoston koulutus Ryhmätyöt

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Chaosboyz Grand Tournament. skenaariopaketti

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Aseiden leviämisen estäminen

Syvään taisteluun. Johdatus Neuvostoliiton maavoimien sotataitoon Kalle Kirjailija. Jukka Kulomaa. Sotahistorian laitos.

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Pelisuunnittelu Ronja 2014

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI

. "tarpeeton" tekninen päällekkäisyys on siviiliteknologiassa tuhlausta, sotilasteknologiassa

GEORGIAN SODAN TARKASTELU STRATEGISEN ISKUN TOTEU- TUSPERIAATTEIDEN JA TORJUNNAN NÄKÖKULMASTA

JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi

Itämeren suojeluongelmien anatomia

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

PUNA-ARMEIJAN OPERATIIVISEN AJATTELUN KEIDTTYMINEN

SUURVALTOJEN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAITO JA TAKTIIKKA 1990-LUVULLA

Cross-Border Citizen Scientists

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

SYVÄÄ VAI PELKÄSTÄÄN TIHEÄÄ?

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

W3C ja alueellinen standardointi

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Reaaliaikatalouden ekosysteemit RTECO. Marja Hamilo ja Markku Örn

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN

Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä. Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Yleisesikuntaupseerikurssit

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen. Sotaa, manipulointia vai markkinointia?

CSC:N SHAKKIKOULU. esittää: Taktinen pelitapa ja kuningashyökkäykset

OPERAATIOTAITOMME KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA TIETOSODANKÄ YNNIN HALLITSEMALLA TAISTELUKENT ÄLLÄ

Everstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä.

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

SODAN KUVAN MUUTOS 1950-LUVUN OPERATIIVISISSA SOTAPELEISSÄ

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114

Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman


Venäjän kirjallisuutta. Essi, Lotta, Niina

Konsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä. Niko Välimäki Hajautetut algoritmit -seminaari

SYYRIAN ASEVOIMIEN KEHITYS II MAAILMANSODAN JÄLKEEN

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MEKANISOIDUN PATALJOONAN 2020 OPERATIIVISET SUORITUSKYKYVAATIMUKSET

Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Transkriptio:

Na kiko puna-armeija ja sen kehitta jaẗ tulevan sodan kuvan oikein? Petteri Lalu Sotilasprofessori, everstiluutnantti Maanpuolustuskorkeakoulu 22.11.2017

Sodan kuva mitä ymmärrämme sillä? Paradigm of War (länsi) (Raitasalo 2005) Länsimaissa vakiintuneessa käsitteistössä sodan kuvalla (paradigm of war) tarkoitetaan yhteistä näkemystä 1) sotilaallisesta uhasta ja sen edellyttämästä valmistautumisesta, 2) sodan luonteesta (nature of war), 3) sotilaallisen voiman keskeisistä osakokonaisuuksista, 4) teknologian tasosta ja 5) materiaalisten resurssien jakaantumisesta kansainvälisessä järjestelmässä. 1. Kataklysminen sota on kertakaikkisen paha ja vältettävä onnettomuus. 2. Instrumentaalinen sota on politiikan väline (Clausewitz) 3. Apokalyptinen toteuttaa yhteisön kohtalon ja mahdollistaa jonkin uuden saavuttamisen. 1. asevoiman olemassaolon ja kehittämisen tarkoitus (ketä vastaan tai mitä tarkoitusta varten) ja 2. asevoiman uskottavana ja tehokkaana pidettyjä käyttöperiaatteita ja toimintamalleja. (Raitasalo + Sipilä 2008) Ei ole olemassa universaalia sodan kuvaa (character of war), mutta on muuttumaton sodan luonne (nature or war). Strachan 2013 22.11.2017 1

Triandafillov 1929 22.11.2017 2

Neuvosto-Venäjän asevoimien synty Lenin sosialismi ja sota (1915): - lähtökohtaisesti imperialististen maiden väliset sodat ovat tuomittavia, koska niillä ajetaan imperialistien ja kapitalistien etuja Clausewitzin ajatus sodasta politiikan jatkamisena toisin (nimenomaisesti väkivaltaisin) keinoin on marxilaisen ajattelun lähtökohta Lev Trotski (1879 1940) - suuri puna-armeija (5 milj.) on vain välivaihe pieni ammattiarmeija ja miliisijärjestelmä sopii sosialismiin - tsaarin upseerin ammattitaito käyttöön sota on teknistä ei niinkään ideologista Mihail Frunze (1885 1925) - sota on luonteeltaan ideologista - luokkien vastakkainasettelu johtaa väistämättä sotaan - suuri punainen armeija on tarpeen - Puna-armeijan yhtenäinen sotilasdoktriinin luominen (1921) Trotski, puna-armeijan perustaja Frunze 1920 22.11.2017 3

Tuhoamis- tai näännyttämisstrategiat Mikäli tuhoamissotaan on todelliset mahdollisuudet ja hyökkääjä käyttää niitä, puolustajan on toimittava saman logiikan mukaisesti. Svetšin: Strategia, 1928 Mikäli tuhoamissodankäyntiin ei ole edellytyksiä, taistelu muotoutuu näännytyssodankäynnin mukaiseksi, vaikka osapuolet pyrkisivät käymään tuhoamissotaa. Strategian valinta on poliittisen johdon vaikein ja siksi myös tärkein tehtävä. Aleksandr Svetšin (1878 1938) 22.11.2017 4

Kansan tahto on täytetty Täydelliset petturit, halveksittavat fašistiset vakoilijat on ammuttu Neuvostoliiton korkeimman oikeuden päätöksen mukaisesti.... Sosialismin vihollisista huolimatta Puna-armeijasta tulee vieläkin vahvempi. Se murskaa ja tuhoaa kaikki viholliset, jos ne yrittävät kajot pyhän neuvostomaan rajoihin. Jakir Kork Tuhatševski Gamarnik Svetšin vankeudessa 22.11.2017 5

22.11.2017 6

22.11.2017 7

Syvä taistelu Esikuva Fuller: Plan 1919 IDEA MITEN Mihail Tuhatševski (1893 1937) Vladimir Triandafillov (1894 1931) Tuhatševski: 1928: puna-armeija on varustettava uusilla nykyaikaisilla taisteluvälineillä estetään taistelun näännyttävä luonne siirtymällä taistelutapaan, jossa vastustajan koko ryhmittymisalue lamautetaan yhtäaikaisesti (panssarivaunu, kaukotoimintatykistö, ilmavoimat, maahanlaskut) Triandafillov: panssarivaunujen kolmiportainen käyttö - jv:n välitön tulituki (НПП, NPP) - jv:n kaukotuki (ДПП, DPP) - kaukotoimintapanssarivaunut (ДД, DD) PU-29: - mainintoja 22.11.2017 8

Syvän taistelun tekijät 2. Murto ja sen laajentaminen - PSV-ryhmät ja II porras syvyyteen - syvyyden PST-lam tykistöllä 1. Yhtäaikainen vaikuttaminen koko taktiseen syvyyteen: - PSV-ryhmät, TYK, ML Operatiivinen reservi Onnistumisen ehto: taktinen syvyys saatava haltuun ensimmäisen taistelupäivän aikana (ehdittävä ennen op-reserviä) 22.11.2017 9

Porrastaminen Puolustuksessa porrastaminen lisää puolustuksen lujuutta lisäämällä sen syvyyttä muodostamalla lisää puolustustasoja. Hyökkäyksessä porrastaminen mahdollistaa hyökkäyksen (elävän) voiman paineen jatkumisen ja menestyksen hyödyntämisen edettäessä vastustajan syvyyteen. Yleensä porrastus vastaa puolustuksen syvyyttä. Tarpeeton porrastus vie voimaa iskulta ja altistaa joukon vastustajan tykistön ja muiden kaukovaikutusaseiden tulelle. II porras vs. reservi Porrastukset eri tasoilla - taktinen - operatiivinen - strateginen (kuvassa 1930-luvun lopun näkemys) 22.11.2017 10

Syvään operaatioon Taktiikka => taistelu, 1-2 päivää. Operaatiotaito => suurtaistelu, perättäisten taisteluiden taukoamaton ketju, 5 7 päivää, leveys 200 km, syvyys 250 300 km. Ennen II MS:aa ei operaatiotaitoa dokumentoitu ohjesääntöihin, vaan se oli osa yleisesikunta-akatemian opetusta ja ei-julkista ohjeistusta. Georgij Isserson (1898 1976) Kehittämisestä ovat dokumentteina mm. PU-36 työryhmään kuuluneen ye-akatemian professori Georgij Isserson artikkelit 1960-luvulta. (Isserson on ainoita vainolta hengissä säästyneitä syvän taistelun ja operaation kehittäjiä.) 22.11.2017 11

Победа малой кровью "Voitto vähällä verellä " Mosfilm 1938 «И на вражьей земле мы врага разгромим Малой кровью, могучим ударом» PU-39 (Luonnos) 2, 23 "Если враг навяжет нам войну, Рабоче-Крестьянская Красная Армия будет самой нападающей из всех когда-либо нападавших армий. Войну мы будем вести наступательно, с самой решительной целью полного разгрома противника на его же территории "В любых условиях и во всех случаях мощные удары Красной Армии должны вести к полному 22.11.2017 уничтожению врага и быстрому достижению решительной победы малой кровью." 12

22.11.2017 13

Lentopommien pakkausta Moskovan alueen tehtaassa joulukuussa 1941 Aleksandr Ustinov, Wikimedia Commons. Operaatio Bagration 1944. 22.11.2017 14

22.11.2017 15