Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous
|
|
- Olavi Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous
2 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia Työttömyys putosi 6 miljoonasta (1933) 0,3 miljoonaan (1939) Naiset poistettiin tilastoista Juutalaiset poistettiin tilatoista (1935 lähtien) Nuoret miehet poistettiin tilastoista (asevelvollisuus) Bruttokansantuote kasvoi selvästi 1933 lähtien
3 Puolan sotaretki Alkoi syyskuun 1. päivänä 1939, klo 4.47 Danzigissa (Gdansk) Saksan hyökkäyksellä 2. maailmansodan katsotaan alkaneen tästä Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle puna-armeija hyökkäsi Puolan itäosiin Blitzkrieg-termi (salamasota) otetaan käyttöön kuvaamaan Saksan nopeaa menestystä Sotaretki päättyi Puola antautui
4 Puolan sotaretki lukujen valossa Wehrmact divisionaat sotilaita kaatuneet/ menetykset Puolan armeija kaatuneet/ divisionaat sotilaita menetykset sotilaita sotilaita Puolassa sotilaita hevosia hevosia 38 rykm ajonevot ajonevot tykkiä tykkiä Panssarivaunua Panssarivaunua 880 Lentokoneita Lentokoneita 400 Wehrmachtilla ammuksia 2 viikoksi Luftwaffella pommeja 2-3 viikoksi samaan aikaan Ajoneuvoista menetettiin 50 % Nykyään historioitsijat eivät pidä Puolan sotaretkeä salamasotana vaan korkeintaan sen esiasteena
5 Puolan sotaretken vaikutukset Maailmalla ja Saksassa syntyi kuva Wehrmachtista erittäin tehokkaana ja vahvana armeijana Länsiliittoutuneiden sodanjulistus ikävä yllätys Hitlerille Saksa oli joutunut epäedulliseen asemaan sodan seurauksena ja Hitler halusi hyökätä länteen jo eli hyvissä ajoin ennen liittoutuneiden oletettua hyökkäystä Saksalla suuria puutteita varustelussa ja teollisuuden suorituskyvyssä. Kenraalikunta hyvin tietoisia näistä puutteista. Kenraalikunta sai lykättyä hyökkäystä 29 kertaa Kenraalikunta aktivoi 1938 hylätyn vallankaappaussuunnitelman uudestaan, mutta ei tehnyt käytännössä mitään sen toteuttamiseksi. Sama linja jatkui lähes koko sodan.
6 Hyökkäys länteen Hyökkäys länteen alkoi Länsiliittoutuneilla ylivoima suhteessa Saksaan Saksan hyökkäys oli periaatteessa uusinta I maailmansodan Schlieffenplanista, jolla pystyttiin kompensoimaan alivoima rohkealla yllätyshyökkäyksellä. Poikkeuksena alkuperäisestä suunnitelmasta oli hyökkäys Belgian Ardennien läpi ja myös Hollannin kautta Nopeilla panssarijoukoilla ratkaiseva merkitys Luftwaffella suurempi psykologinen kuin todellinen merkitys (Stukat) Saksan yllätyshyökkäys onnistui paremmin kuin hyvin ja Ranska oli periaatteessa jo hävinnyt vaikka sen aselepopyyntö lähetettiin vasta
7 Länsi-hyökkäyksen muutamia lukuja Sen aikana syntyi siihen asti pisin ruuhka: 250 km panssarivaunuja ja kuljetuskalustoa Saksasta Ardenneille Liittoutuneiden olisi ollut helppo tuhota suuri osa Saksan panssareista, jos olisivat ruuhkan huomanneet Liittoutuneilla oli 4200 panssaria Saksan 2400 vastaan, silti saksalaiset panssarit jyräsivät liittoutuneiden joukot Luftwaffe menetti 1000 konetta ensimmäisen kahden viikon aikana eikä se saanut juuri muutakaan sotilaallisesti tärkeää aikaan Dunkerquen kautta liittoutuneet onnistuivat evakuoimaan sotilasta
8 Hyökkäys länteen, taustaa Hyökkäys onnistui Hitlerin puuttumisesta huolimatta, koska mm. kenraalieversti Guderian toimi Hitlerin käskyjen vastaisesti Hitlerin puuttumisen seurauksena länsiliittoutuneet saivat evakuoitua tärkeitä joukkojaan Dunkerquen kautta Luftwaffe epäonnistui käytännössä täysin, mm. Dunkerquessa Saksan maavoimilla ja huollolla oli suuria vaikeuksia pysyä panssarijoukkojen tahdissa mukana. Huolto oli täysin riippuvainen hevosista. Onnistuminen johtui etupäässä Hitlerin ja saksalaisten hyvästä onnesta ja liittoutumattomien tottumattomuudesta liikkuvaan sodankäyntiin Menestys laskettiin pitkälti Hitlerin nerouden ansioksi ja hän uskoi siihen itsekin. Tämän seurauksena Hitler puuttui aina vain enemmän sodankäyntiin ja sen taktiseen sekä strategiseen johtamiseen, vaikka häneltä puuttui sotilaallinen asiantuntemus ja hänen äärimmäiset mielialavaihtelut tekivät kenraaleiden työn vaikeaksi ja mielivaltaiset erottamiset sekä teloitusuhkaukset ja toisaalta erotusten äkilliset perumiset pitivät heitä varpaillaan ja sai heidät riippuvaisiksi Hitleristä
9 Operaatio Barbarossa Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi klo 3.15 Hyökkäys oli alussa Wehrmachtin suuri menestys Se oli ensimmäinen varsinainen suunniteltu salamasota Syitä Saksan sotaonnen kääntymiselle: Talvien kylmyys, jopa -50 asteen pakkasia Saksalaisten varusteiden ja panssareiden sopimattomuus Neuvostoliiton oloihin Saksan oma taktiikka (mm. poltetun maan taktiikka) vaikeutti taisteluja ja joukkojen huoltoa Saksalaisten ylimielinen ja brutaali suhtautuminen slaavilaisiin aliihmisiin sai aikaan miehitettyjen alueiden ihmisten kääntymisen saksalaisia vastaan vaikka alussa pitivätkin heitä vapauttajina Länsi-liittoutuneiden ase- ja tavaratoimitukset Neuvostoliitolle Neuvostoliiton armeijan ryhdistäytyminen ja sen omien sotilaiden henkiä halveksivan taktiikan omaksuminen Neuvostoliiton aseiden parempi soveltuvuus, mm. T-34 panssarivaunu ja Stalinin urut 6. armeijan tappio Stalingradissa
10 Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja Ensimmäisen 2 viikon aikana tuhottiin 99 Neuvostoliiton rintamalla olleista 180 divisioonasta ja prikaatista. Kalustoa tuhottiin tai saatiin saaliiksi lähes samassa suhteessa. Saksalaiset tuhosivat alussa ylivoimaisia vihollisjoukkoa, mm. Bialystokissa Guderian johdolla 800 saksalaista panssaria hyökkäsi 7000 neuvostopanssaria vastaan ja voitti Saksalaiset pääsivät 16 km päähän Kremlistä 1941 Rintamalinjan pituus oli n km, Suomen rintama mukaan luettuna n km. Helmikuuhun 1942 mennessä 2 milj. neuvostoliittolaista sotavankia kuoli saksalaisten vankeudessa
11 Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja Neuvostoliiton armeija oli paremmin motorisoitu kuin Wehrmacht, jonka logistiikka oli täysin riippuvainen hevosista 1943 saksal. jalkaväkidivisioonan huoltojoukkoon kuului 256 hevoskärryä, hevosta sekä niiden hoitajaa, neuvostoliitolla vastaavat luvut olivat 91 hevoskärryä, 556 hevosta ja 879 hoitajaa Neuvostoliitto käytti hevosia (ratsuväkeä) taisteluissa enemmän kuin saksalaiset Ainakin neuvostoliittolaista taisteli Saksan armeijassa Stalingradin mottiin jäi Saksan armeijan n sotilasta, joista oli neuvostoliittolaista Saksan 6. armeija tuhottiin 3 kertaa 2. maailmansodassa
12 Neuvostoliiton taktiikka ennen Barbarossaa Luultavasti Stalin halusi pysyä erossa sodasta ja odottaa Saksan ja liittoutuneiden sodan loppua ja sen jälkeen korjata potin Mikä periaatteessa onnistuikin, tosin vain puoliksi Tähän viittaa myös se että Stalin piti kiinni tavaran toimituksista Saksan kanssa viimeiseen asti, esim. hyökkääviä saksal. joukkoa vastaan tuli vielä Saksaan meneviä tavarajunia.
13 Sodan loppuvaihe 1944 heinäkuun 20. päivän attentaatin jälkeen saksalaisten menetykset olivat miestä/kk (kaatuneet, sotavangit ja loukkaantuneet) Näistä kaatuneita oli 2,6 milj. eli 46,5 % kaikista saksalaisten kaatuneista Sodan päättymisen jälkeen tuli vielä saksalaista kaatunutta (military casualties), luku ei sisällä sotavankeja tai sotavankeudessa kuolleita Viimeiset saksalaiset joukot antautuivat norjalaisille Huippuvuorilla
14 Kaatuneita II Maailman Sodassa Maa Väkiluku 1939 Kaatuneet sotilaat Kuolleet siviilit Juutalaiset holokaustissa kuolleet Kuolleita yhteensä Kuolleita % vuoden 1939 väkiluvusta Iso-Britannia Itävalta Neuvostoliitto Saksa Puola Ranska Suomi Yhdysvallat ,94 % ,57 % ,77 % ,82 % ,09 % ,35 % ,62 % ,32 % Kaikki yhteensä ,16 %
15 Eri armeijan haarojen miesmenetykset Valtio Armeijan haara Palvelleiden Kaatuneet/ Prosenttia Haavoittuneet Sota-vankina määrä kadonneet kuollut Saksa ,1 % Armeija ,9 % Ilmavoimat ,3 % Laivasto ,5 % Waffen-SS ,9 % Volkssturm ja poliisi < Neuvostoliittolaiset Saksan palveluksessa ,9 % Neuvostoliitto Kaikki armeijan haarat Neuvostoliitto Kaikki armeijan haarat ,1 % Asevelvolloset reserviläiset Neuvostoliittolaiset siviili- ja partisaanijoukot Brittiläinen kansainyhteisö Kaikki armeijan haarat Yhdysvallat Armeija ,80 % Yhdysvaltain armeijan ilmavoimat (liitetty armeijaan) ,61 % Laivasto ,50 % Merijalkaväen joukot ,93 % Yhdysvaltain rannikkovartiosto ,78 % Palveluksen tyyppi tuntematon
16 Yhteenveto Saksalla ei ollut todellisuudessa sotilaallisia ja taloudellisia resursseja voittaa 2. maailmansotaa Alkumenestys oli kiinni hyvästä onnesta, hyvin valitusta taktiikasta ja sopivasti ajoitetusta röyhkeydestä sekä länsiliittoutuneiden passiivisuudesta ennen sotaa ja sodan alussa Ideologiset syyt ja Hitlerin persoona vaikeuttivat Saksan menestystä ja lisäsivät huomattavasti inhimillistä kärsimystä sekä Saksassa että muissa sotaan osallistuneissa maissa
17 Kirjallisuutta Guido Knopp: Wehrmacht, Hitlerin armeija, Gummerus, 2009 Anthony Beevor: Stalingrad, WSOY, 2000 Roger Moorehouse: Berlin at war, life and death in Hitler s capital, , Vintage books, 2011 Ian Kershaw: The end, Penguin books, 2012 Internetin eri sivustoja
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
Lisätiedot1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.
Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotRising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen
Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918
SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotKOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSelittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman
Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman puuttuminen Euroopassa oli antanut saksalaisille mahdollisuuden
LisätiedotMilitarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen
Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotSodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
LisätiedotUlkomaalaisten asuttaminen Suomeen
Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotEverstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä.
Carl von Clausewitzia Katajanokan Karimosalissa Pöydän puhdistaminen Toukokuun 16. päivänä 2008 Kanta-Helsingin Reservinupseerit olivat järjestäneet kerhoillan Karimo-salissa. Esitelmän pitäjäksi oli pyydetty
LisätiedotSyvää taistelua ennen ja nyt
Maanpuolustuskorkeakoulu Syvää taistelua ennen ja nyt Sotilasprofessori Petteri Lalu Venäjä-ryhmä / SOTATL Nimi Työ Osasto Moskovan kreml Petteri Lalu 2004 Neuvostoliittolainen näkemys operaation ja operaatiotaidon
LisätiedotJatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina
Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotAINEISTO 4. Serbejä karkotetaan Itsenäisestä Kroatian valtiosta (natsi-saksan satelliittivaltio)
AINEISTO 4 Toisen maailmansodan aikana miljoonat ihmiset joutuivat joukkoteloitusten, karkotusten, nälkiintymisen, pakkotyön, keskitysleirien ja pommitusten uhreiksi. Pakolaiset ja häädetyt Serbejä karkotetaan
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotKehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944
Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden
LisätiedotIlmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011
Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
Lisätiedot1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä.
II Diktatuurien nousu ja toinen maailmansota 5 Diktaattorit ottavat vallan, s. 71 1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä. Kaikissa maissa oli vahva pakkovaltakoneisto,
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotVerkkomaksuprosessi keskeytyy. 100 henkilöä etenee kassalle
Klarna Perustettu vuonna 2005 verkkokauppaan tuotiin helppo ja turvallinen maksutapa, jonka ansiosta asiakkaasi saa tilaamansa tuotteet ennen niiden maksamista. Globaali markkinajohtaja jälkikäteismaksamisessa
LisätiedotHybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri
Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta
LisätiedotTotaalinen sota. Totaalisen sodan edellytykset
Totaalinen sota janne.malkki@gmail.com Totaalisen sodan edellytykset nationalismi teki sodasta kansakunnan asian teollinen vallankumous lisäsi yhteiskuntien vaurautta mahdollisti massa-armeijoiden varustamisen
LisätiedotSuomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).
MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa
Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotRUK 120 KOLMESSA SODASSA RUK 120 KURSSIN SOTAHISTORIALLINEN RETKI BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN 8.-12.6.2015 OLLI PUNTILAN RAPORTTI
RUK 120 KOLMESSA SODASSA RUK 120 KURSSIN SOTAHISTORIALLINEN RETKI BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN 8.-12.6.2015 OLLI PUNTILAN RAPORTTI Kesäkuussa 2013 RUK 120-kurssin valiojoukko tutustui Normandian maihinnousuun
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotOhto Manninen, Meriaseveljeyden synty
Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu
LisätiedotVaarallisia sääilmiöitä Suomessa
Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotVenäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014
Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:
LisätiedotEero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ
1(6) Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
LisätiedotPUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY
PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!
LisätiedotMuolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana
Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat
LisätiedotKARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa
KARJALAN PRIKAATI Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus ssa Työ SUOMI Osasto100 TAPATURMIA 0 n tehtävät 1.1.2015 alkaen Operatiivisen valmiuden ylläpito Kaakkois-Suomen
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotSALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU
SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotEris teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorihaman hyökkäyksen syistä
Eris teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorihaman hyökkäyksen syistä Majuri Sampo Ahto JOHDANTO Kaikilla tiedonaloilla on nykyään ongelmana valtava tiedon ja informaation tulva, jota yksityinen ihminen
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 423 000 euroa.
LisätiedotSisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31
Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA Pro gradu -tutkielma Kadettialikersantti Henri Arola Kadettikurssi 92 Panssariopintosuunta
LisätiedotYöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/18 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/18 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 18 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
LisätiedotKelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä
Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet
LisätiedotIlmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit
Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti
LisätiedotSirpa Rajalin. tutkijaseminaari
Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotUnkarin historia kaksoismonarkiasta toiseen maailmansotaan 1867-1945
Unkarin historia kaksoismonarkiasta toiseen maailmansotaan 1867-1945 Tommi Koskilahti Projektityö Merikarvian yläkoulu 8.12.2008 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Kaksoismonarkia 2.1 Taustaa 2.2 Uudistukset
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotSuomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen
Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942
LisätiedotLiite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989
Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita 1881 882 000 89,9 3,3
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa v.2002
SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12
LisätiedotWikingin toiminta Tšerkassyssa
HITLERIN VIIKINGIT Wikingin toiminta Tšerkassyssa Saksan itärintaman joukot työnnettiin joulukuun puoliväliin 1943 mennessä länttä kohden mahtavalta Dneprjoelta rintaman koko pituudelta. Poikkeuksen muodosti
LisätiedotCatch22:n vapaaehtoistyön malli
Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
LisätiedotJatkosodan sotatoimet Rovaniemen näkökulmasta Rovaniemen esitelmä, SSHS Pentti Airio
1 Jatkosodan sotatoimet Rovaniemen näkökulmasta Rovaniemen esitelmä, SSHS 16.9.2017 Pentti Airio Arvoisat sotahistorian asiantuntijat ja harrastajat. En käsittele niinkään yksittäisiä sotatoimia vuosien
LisätiedotENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
Lisätiedot