Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Pohois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 2017, Pudasjärvi 6.4.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa 2
Taustaa Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi - VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, 2001 Uudistukseen liittyen tulee myös kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelu. Selvityshenkilöhanke. STM:n raportteja ja muistioita 2015:36 Suuressa osassa kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja todettiin myös tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimen käyttöönotolle sekä riittävien resurssien turvaamiselle kunnissa. - Lausuntoyhteenveto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, STM, Raportteja ja muistioita 2016:10. 13.10.2016 3
Miksi kannustava elementti? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi Tarkoituksena korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä kannustaa edelleen työn jatkamiseen Koko maakunta hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnassa työ- ja toimintakykyiset asukkaat Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle 13.10.2016 4
Lausunnolla oleva esitys Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa Määräytymisperusteena toimintaa ja tuloksellisuutta kuvaavat indikaattorit Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa indikaattoreihin Lisäosan suuruus noin 57 milj. Osana yleiskatteellista rahoitusta Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan määräytymisperusteet Yksityiskohtainen indikaattorien kuvaus
Lisärahoituksen laskeminen Asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan asukasluku x kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin Alustavien laskelmien mukaan kuntien asukaskohtainen rahoitus Maksimi 12 Mediaani 9,5 Minimi 6 13.10.2016 6
Toimintaan perustuva osio Mitataan nykytilannetta - peruskoulut (10 indikaattoria) - liikunta (10 indikaattoria) - kuntajohto (9 indikaattoria) Prosessi-indikaattoreiden määrän tulee olla kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida laajasti. Suurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa-optimoinnin mahdollisuutta eli jos indikaattoreita olisi vain muutama, toiminta voisi keskittyä vain muutamaan asiaan. Indikaattorien tarkempi kuvaus stm:n muistiosta: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%c3%a4minen+2016+08+30.pdf/5757363a-ea04-469caaee-555f0c410fa9 13.10.2016 7
Peruskoulut (10 indikaattoria) Oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärää seurataan. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Koulupsykologin/psykologin työpanos/100 oppilasta. Opettajien lukumäärä (väh. 16 h/vko)/100 oppilasta. Koulukuraattorin/sosiaalityöntekijän työpanos/100 oppilasta. Koulussa noudatetaan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisessä. Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit. Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö ruokailusta vastaavan keittiöhenkilökunnan kanssa. Oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan. Koulussa on yhteisesti sovittu käytäntö tai menettelytapa koulutapaturmien ennaltaehkäisemisestä. 23.3.2016 8
Liikunta (10 indikaattoria) Kunnassa on sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa kokonaisuutena. Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat valmisteilla olevien lautakuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointiin (EVA). Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten yhteiskokouksen. Viimeksi laadittuun kunnan hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan sisältyy kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa. Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan yhteinen asiantuntijaelin. Kunta toteuttaa liikuntapaikkojen tai -palveluiden käyttäjille erillisiä asiakaspalautekyselyjä vähintään joka toinen vuosi. Kunta seuraa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vähintään kahden vuoden välein. Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille. Kunnassa toimii poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä. 23.3.2016 9
Kuntajohto (9 indikaattoria) Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevaan päätöksentekoon. Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään asiakasraateja/foorumeja. Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia. Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa. 23.3.2016 10
Tulosindikaattorit muutos 1. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 2. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 3. Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat 5. Nuorisotyöttömät 6. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat 7. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat 8. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä 13.10.2016 11
Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin PROSESSI Kunnan toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi TULOS Kunnan väestön terveys ja hyvinvointi Toimeentulotuki Koettu terveys Tupakointi Peruskoulut (10) Liikunta (10) Kuntajohto (9) Työkyvyttömyyseläke Kaatumishoitojaksot Ylipaino Nuorisotyöttömät Koulupudokkaat 13.10.2016 12
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin maakuntien rahoituksessa 13
Maakuntien rahoituslaki 12 Kannustaa maakuntia kansansairauksien ehkäisyyn ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen Otetaan käyttöön ensi kerran vuonna 2022 Maakuntien valtion rahoituksesta noin 1% (n. 170 milj. ) 13.10.2016 14
Prosessi ja tulosindikaattorit Merkittävimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit 1. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto), (toiminta) 2. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2-diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito suosituksen mukaisesti (toiminta) 3. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna Käypä hoito - suosituksen mukaisesti (toiminta) Ikääntyvien toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit 4. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat (tulos) 5. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena kuolemat Lonkkamurtumat(tulos) Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit 6. Tulottomat kotitaloudet, osuus kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista NEET(, tulos) 7. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään (toiminta) 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen (tulos) 9. Mielenterveysden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 186-234- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (tulos) 10. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25-80 v. /100 000 vastaavanikäistä alimmassa tuloviidenneksessä 1. tulokvintiilin ja 4. ja 5.tulokvintiilinero 13.10.2016 15
KIITOS! TEA-tiimi: Timo Ståhl Pia Hakamäki Vesa Saaristo Kirsi Wiss 22.3.2017 16