Yhteistoimintasopimus sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä I osa 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Sipoon kunta (isäntäkunta) ja Askolan kunta. 2. Sopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämisestä. Sopijapuolet sitoutuvat yhteistoiminta-alueen toiminnassa noudattamaan yhdessä hyväksyttyjä tavoitteita. Yhteiset päämäärät määritellään tarkemmin valtuustokaudeksi kuntien yhteisessä palvelustrategiassa. Tavoitteet ja keinot määritellään talousarviovuodeksi hyväksyttävässä palvelusuunnitelmassa. Tämä on kuntalain 76 :n 2 momentin tarkoittama yhteistoimintasopimus, jolla Askolan kunta antaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pois lukien lasten päivähoito ja ympäristöterveydenhuolto Sipoon kunnan hoidettavaksi. 3. Hallinto ja päätöksenteko Yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Sipoon kunta. Yhteistoiminnan järjestämistä varten perustetaan yhteiseksi toimielimeksi [sosiaali- ja terveys- ]valiokunta. Toimielin toimii Sipoon kunnan, joka toimii isäntäkuntana, organisaatiossa. Yhteisessä toimielimessä on (11) jäsentä. Sopijakuntien valtuustot nimittävät yhteiseen valiokuntaan jäseniä seuraavasti: Sipoon kunta (8) jäsentä ja Askolan kunta (3) jäsentä ja kullekin henkilökohtaiset varajäsenet. Sipoo valitsee valiokunnan puheenjohtajan ja Askola sen varapuheenjohtajan. Valiokunnan jäsenten ja varajäsenten on oltava joko valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Valiokunnan alaisuuteen voidaan perustaa johtosäännössä erikseen määriteltäviä jaostoja. Yhteisen valiokunnan tehtävät määritellään tarkemmin Sipoon kunnan hallintosäännössä. Hallintosääntöä uudistettaessa yhteistoimintaa koskevissa asioissa Sipoon kunnan on kuultava Askolan kuntaa ennen ehdotuksen tekemistä valtuustolle. Johtavana viranhaltijana toimii Sipoon kunnan hallintosäännössä määrätty viranhaltija, joka toimii valiokunnan esittelijänä. Johtavan viranhaltijan estyneenä ollessa esittelijänä toimii hänen sijaisenaan toimiva viranhaltija. Sipoon kunnan hallintosäännössä määrätty viranomainen valitsee [sosiaali- ja terveysvalio]kuntaa kuultuaan johtavan viranhaltijan. Valiokunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin Sipoon kunnan hallintosäännössä. 4. Muu organisaatio Palvelut järjestetään tämän yhteistoimintasopimuksen, kuntien yhteisen palvelustrategian sekä vuosittaisen palvelusuunnitelman mukaisesti. 5. Otto-oikeus Isäntäkunnalla ei ole otto-oikeutta yhteiselle toimielimelle siirrettyihin asioihin muissa kuin laillisuusvalvontaa koskevissa asioissa. 6. Henkilöstö Henkilöstö on Sipoon kunnan palveluksessa.
Henkilöstö siirretään Sipoon kunnan palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti 1.1.2013 lukien. Sipoon kunta perustaa tarvittavat virat ja toteaa siirretyt työsuhteet. Henkilöstön siirrosta laaditaan erillinen suunnitelma. Sopijapuolet vastaavat niistä siirretyn henkilöstön osalta 31.12.2012 mennessä ansaittujen ja isäntäkunnan palveluksessa pidettävien vuosilomien ja säästövapaiden kustannuksista (vuosilomat, ja lomarahat sivukuluineen) sekä 31.12.2012 mennessä kertyvistä palkkasaatavista (työaika-, matka- eläkevastuu- ja muut mahdolliset siirtovelkaluontoiset erät sivukuluineen) ja vapaa-aikakorvausten kustannuksista. (Tapauskohtaisesti saattaa olla tarpeen sopia siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelasta, määrätyistä eläkevastuuseen liittyvistä eristä ja muista siirtovelkaluonteisista eristä ja niiden vastasaatavista.) Sipoon kunta ei irtisano tämän yhteistoimintasopimuksen perusteella palvelukseensa siirrettyjä työntekijöitä tai viranhaltijoita eikä näissä tehtävissä Sipoon kunnan palveluksessa jo olevia työntekijöitä tai viranhaltijoita työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua uutta työtehtävää tai virkaa. 7. Toiminnan ohjaus, rahoitus sekä tuotantovälineiden siirto ja vuokraus 7.1. Sopimusohjaus, talousarvio ja -suunnitelma Kuntien keskinäistä yhteistyötä ohjataan sopimusohjauksella. Sopimusohjauksessa käytetään kuntien kesken strategista palvelusopimusta sekä vuosittaista palvelusuunnitelmaa. [Sosiaali- ja terveysvalio- ]kunnan on isäntäkunnan valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä yhteisen palvelustrategian ja vuosittaiseen palvelusuunnitelmaan pohjautuva esitys yhteistoiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Esityksessä tulee olla erikseen käyttötalous- ja investointiosa. Yhteistoiminnan talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa Sipoon kunnan on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Valiokunnan esitys talousarvioksi ja - suunnitelmaksi ja sen myöhemmässä käsittelyssä tapahtuneet muutokset on annettava Askolan kunnalle tiedoksi heti niiden valmistuttua. Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopimuskuntien maksuosuuksilla ja muilla tuloilla. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää isäntäkunnan valtuusto. Esitys talousarvion muuttamiseksi on annettava Askolan kunnalle tiedoksi heti valiokunnan esityksen valmistuttua. Yhteistoiminta on oma itsenäinen tulosalueensa Sipoon kunnan kirjanpidossa. Tulosalueen talous erotetaan Sipoon kunnan kirjanpidossa siten, että kustannukset erotetaan toimipaikoittain ja että tarvittaessa voidaan laatia oma tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. 7.2. Maksuosuudet ja niiden laskutus Sopimuskunnan maksuosuus yhteistoiminnan menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Kuntakohtaisena laskutusperusteena on aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ulkoiset toimintamenot, sisäiset menot pääsääntöisesti suoriteperusteisen sisäisen laskutuksen mukaisesti sekä kohdistamisperiaatteen mukaisesti osuudet yhteisistä kustannuksista (esimerkiksi hallinto, talous- ja henkilöstöhallinto sekä ICT) ja suunnitelman mukaiset poistot. Rahoitus- ja laskutusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti.
Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuosuusennakot on suoritettava laskutuskuukautta seuraavan kuukauden 11. ja 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. 7.3. Seuranta, raportointi ja arviointi Yhteistoiminta-alueen toimintaa ja tuloksia seurataan, raportoidaan ja arvioidaan säännöllisesti kuntien yhteisesti sopimalla tavalla. 7.4. Tuotantovälineiden siirtäminen Askolan kunnalta Vastikkeeton luovutus Yhteistoiminnan palvelujen tuottamiseen tarkoitetut ja liitteessä luetellut Askolan kunnan omistuksessa olevat laitteet ja kalusto siirtyvät vastikkeetta Sipoon kunnan hallintaan ja omistukseen käytettäväksi yhteistoiminnan palvelutuotannossa. Siirrettyjen tuotantovälineiden arvoa ei lisätä yhteistoiminnan tuotantovälineiden arvoon suunnitelmapoistoja laskettaessa. Vastikkeellinen luovutus Yhteistoiminnan palvelujen tuottamisessa tarkoitetut ja liitteessä luetellut Askolan kunnan omistuksessa olevat laitteet ja kalusto siirtyvät Sipoon kunnan hallintaan ja omistukseen käytettäväksi yhteistoiminnan palvelutuotannossa. Siirretyn omaisuuden kirjanpitoarvo (tai käypä arvo) 31.12.2012 merkitään yhteistoiminnan tuotantovälineiden poistonalaiseksi hankintamenoksi ja isäntäkunnan ostovelaksi Askolan kunnalle. Ostovelkaa lyhennetään tasaerin x vuodessa tilikauden lopussa. Tilikauden alun pääomalle maksetaan x %:n suuruinen korko. 7.5. Tuotantovälineiden vuokraaminen Askolan kunnalta Yhteistoiminnan palvelujen tuottamisessa tarvittavat kiinteistöt ja muut toimitilat sekä muu sellainen tuotantovälineistö, jota ei kohdan 7.3 mukaisesti siirretä isäntäkunnalle, vuokrataan ensisijaisesti Askolan kunnalta. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen. Vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti pääomakustannuksissa. 7.6. Siirtovelat ja niiden vastasaatavat (selvitetään) 8. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 9. Muut sopimukset Sekä Askolan että Sipoon kunta selvittävät omalta osaltaan tähän sopimukseen liittyvät voimassaolevat ja uusittavat sopimukset sekä selvittävät tarvittavat toimenpiteet. 10. Vahingonkorvausvastuu Tämän sopimuksen hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 7 :ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti. 11. Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisin neuvotteluin. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Suomen Kuntaliiton nimeämä välimies.
12. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa toistaiseksi. Molemmilla kunnilla on oikeus irtisanoa tämä yhteistoimintasopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus toiselle kunnalle vähintään kahta (2) kalenterivuotta aikaisemmin. Irtisanominen tapahtuu aina kalenterivuoden vaihtuessa. 13. Sopimuksen päättyminen Kunnan irtisanoessa sopimuksen tai sen purkautuessa yhteistoiminta-alueelle sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutettu omaisuus palautuu ilman eri korvausta sopijakunnalle siinä kunnossa, kuin se sopimuksen päättyessä on. Sopimuskaudella hankitun käyttöomaisuuden Askolan kunta lunastaa Sipoon kunnalta kirjanpitoarvosta, jos hankittu omaisuus on pääasiassa Askolan kunnan alueella tai palvelee askolalaisia asiakkaita. Yhteistoiminta-alueen sopimuksen purkaantuessa taseen mahdollisesti osoittamat varat jaetaan tai osoittamat velkoihin peritään kunnilta osuus 7 :ssä määrätyn kuntien välisen kustannustenjaon perusteella. Sopimuksen purkautuessa kunnat sitoutuvat ottamaan pääasiassa alueellaan toimivan yhteistoimintaalueen henkilöstön palvelukseensa vastaaviin palvelussuhteisiin, missä he ovat Sipoon kunnan palvelussuhteessa toimiessaan ja vastaavilla palvelussuhteen ehdoilla. II osa Perustelut sopimuskohdittain Sopimuskohtien yksityiskohtaiset perustelut: Sopimusmallissa on erityisesti tarkoitettu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) 5 :n mukaista laajan väestöpohjan yhteistoiminta-aluetta. Sopimusmalli on soveltuvin osin käytettävissä myös muissa kuntien välisissä yhteistyöjärjestelyissä, joissa kunta ottaa vastuun tehtävän hoitamisesta muiden kuntien puolesta ja jossa kustannukset jaetaan vuosittain sopimuskuntien kesken. 1. Sopimuksen osapuolet Sopimuksen osapuolet luetellaan yhteistoimintasopimuksessa. Isäntäkunta on luontevinta mainita ensimmäiseksi ja muut kunnat voidaan luetella esimerkiksi aakkosjärjestyksessä. 2. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoitus -kohdassa määritellään myös järjestelyn tavoitteet. Tämä voidaan tehdä joko erillisellä liitteellä tai suoraan sopimustekstissä. Molemmat tavat ovat yhtä käyttökelpoisia. Yleisesti yhteistoiminnan tavoitteena on muun muassa alentaa kuntien kustannuksia, turvata palvelujen saatavuus ja laatu, vahvistaa omistajaohjausta, parantaa tuottavuutta, alentaa tuotantokustannuksia sekä purkaa päällekkäisiä toimintoja ja rakenteita. 3. Hallinto ja päätöksenteko Yhteistoimintasopimuksen kohdassa Hallinto ja päätöksenteko määritellään edellä sopimusmallissa mainittuja hallinnollisia ratkaisuja. Isäntäkuntamallilla (keskuskuntamalli, yhteislautakunta) tarkoitetaan kuntien välistä sopimusjärjestelyä, jossa yksi kunta järjestää tai tuottaa muiden yhteistoimintaan osallistuvien kuntien osalta sopimuksessa määritellyt palvelut. Kunnat voivat kuntalain 77 :n mukaan sopia, että muut kunnat osallistuvat päätöksentekoon yhteisessä toimielimessä. Yhteinen toimielin voi olla lautakunnan lisäksi myös johtokunta tai toimikunta. Sopimusmallissa yhteinen toimielin on yhteislautakunta.
Kuntalain 77 :n mukaan kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Jäsenten vaalikelpoisuus siis määräytyy kuntalain mukaan. Toimielimen kokoonpanossa on otettava myös huomioon tasa-arvolain vaatimukset eli toimielimessä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Sopimuksessa voidaan vapaasti päättää toimielimen jäsenmäärästä. Sopimuksessa on syytä myös päättää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta. Laissa ei ole säännöksiä heidän valinnastaan, vaan tämä on kuntien sovittavissa yhteistoimintasopimuksessa. Sopimuksessa voidaan määritellä esimerkiksi varapuheenjohtajien lukumäärä, mitä kuntaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja/t edustavat sekä mikä on heidän toimikautensa. Yhteislautakunnan tehtävät tulee myös määritellä sopimuksessa. Sopimus ja yhteinen toimielin kattavat useimmiten tietyn hallinnonalan tai sen osa-alueen tehtävät. Sopimuksessa tulee huomioida, että tehtävä-alueen siirtyessä yhteisen lautakunnan alaisuuteen, on huomioitava kaikki hallinnonalan tehtävät, kuten viestintä ja hankinnat. Hallinnon järjestäminen edellyttää isäntäkunnan valtuuston hyväksymiä johtosääntömääräyksiä. Yhteistoimintasopimukseen tulisi sisällyttää viittaus isäntäkunnan johtosäännön kokous- ym. määräysten noudattamiseen. Yleensä yhteistoimintasopimuksessa on syytä määrätä siitä, että johtosääntö hyväksytään muiden sopimuskuntien kuulemisen jälkeen. 4. Muu organisaatio Sopimuksesta tulisi ilmetä millä organisaatiolla palvelut aiotaan tuottaa, kunnan omana tuotantona, kuntayhtymän tuotantona, kuntien tai kunnan omistaman osakeyhtiön tuottamana vai ulkopuoliselta ostettuna eli ostopalveluna. Omaksi tuotannoksi katsotaan palveluiden organisointi isäntäkunnan oman tulosyksikön tuottamina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että isäntäkunta tuottaa palvelut muille sopimuskunnille, joissa palvelutuotanto lakkautetaan tältä osin. Omaksi tuotannoksi katsotaan myös kunnan liikelaitoksen tuottamat palvelut. Kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnan liikelaitos kuuluu isäntäkunnan organisaatioon eikä ole oma itsenäinen oikeushenkilö. Se voi toimia myös yhteisen toimielimen alaisena. Kunnan liikelaitoksen perustaminen kuuluu valtuustolle ja sen hallinto järjestetään kunnan johtosäännössä. Kuntalaki ei aseta rajoituksia toimivallan siirtämiseen liikelaitokselle. Kunnanvaltuusto asettaa palvelutavoitteet sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Liikelaitos päättää keinoista, joilla pyritään valtuuston asettamiin tavoitteisiin. Osakeyhtiö on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö ja sen osakekannan voi omistaa joko isäntäkunta yksin tai yhdessä muiden sopimuskuntien kanssa. Yritykset ja yhteisöt voivat tuottaa ostopalveluita. 5. Otto-oikeus Yhteistoimintasopimuksessa isäntäkunnan ylemmän toimielimen otto-oikeus voidaan sulkea pois. Kuntalain 51 :n 5 momentin mukaan ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa ottaa kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Kohdan otto-oikeus ottaminen yhteistoimintasopimukseen on siis kuntien keskenään harkittavissa. Ottamalla tämä säännös kuntalakiin, on haluttu parantaa kuntien yhteistoiminnan edellytyksiä siten, että isäntäkunnan otto-oikeus voidaan sulkea pois yhteistoimintaan kuuluvissa asioissa. 6. Henkilöstö Isäntäkuntamallissa henkilöstö on isäntäkunnan palveluksessa. Työnantajan vaihtuminen katsotaan liikkeenluovutukseksi. Henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin. Yhteistoimintasopimuksessa on erikseen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpano sovittava siitä, miten muiden sopijakuntien tehtäviä hoitava henkilöstö siirretään isäntäkunnan palvelukseen.
Siirtämisessä on otettava huomioon työsopimuslain ja viranhaltijalain liikkeenluovutussäännökset sekä puitelain 13 :n mukainen irtisanomissuoja. Puitelain 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Kielto koskee edellä mainittujen uudelleenjärjestelyiden kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. Yhteistoimintasopimuksessa on syytä mainita myös eläkkeistä. Henkilöstön siirtyminen kuntatyönantajalta toiselle kuntatyönantajalle ei vaikuta lähtökohtaisesti henkilöstön eläketurvaan. 7. Taloudenohjaus, rahoitus sekä tuotantovälineiden siirto ja vuokraus Sopimusmalliluonnoksen taloudenohjausta ja rahoitusta koskevat määräykset on tarkoitettu sovellettavaksi yhteistoiminnassa, joka perustuu vuosittain tapahtuvaan kustannustenjakoon isäntäkunnan talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Nämä määräykset eivät ole sovellettavissa tasejatkuvuutta noudattaviin yhteistoimintamalleihin kuten kunnalliseen liikelaitokseen, liikelaitoskuntayhtymään tai muuhun taseyksikköön. Niitä koskevan yhteistoimintasopimuksen taloudenohjausta ja rahoitusta koskevat sopimusmallit annetaan erikseen. 7.3. Tuotantovälineiden siirtäminen muilta sopimuskunnilta Sopimusmalliluonnoksessa on esitetty määräykset sekä vastikkeettomasta (ilman korvausta) että vastikkeellisesta luovutuksesta. Vastikkeellinen luovutus on perusteltua erityisesti silloin kun sopimuskunnat luovuttavat yhteistoimintaan olennaisesti eri arvoista tuotantovälineistöä. Tällöin saattaa myös olla perusteltua soveltaa käypää arvoa kirjanpitoarvon sijasta. Mahdollisia veroseuraamuksia on syytä pohtia tapauskohtaisesti mikäli pohditaan muita vaihtoehtoja kuin kiinteistöjen omistuksen säilymistä sopijakunnan omistuksessa. Seuraavassa muutama pääsääntö kiinteistöluovutusten verottamisesta. Kiinteistön luovuttaminen kunnalle tai kuntayhtymälle on vapaa varainsiirtoverosta. Kaluston ja varusteiden osalta tulisi pohtia tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaisuutta, tulevia investointeja ja mahdollisia veroseuraamuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on toimitilojen luovutukset säädetty verovapaiksi vuosille 2007-2012 tilanteissa, joissa kunta tai kuntayhtymä tai niiden omistama osakeyhtiö luovuttaa omistamansa laissa mainittua tarkoitusta palvelevan kiinteistönsä yhden tai useamman kunnan omistamalle kiinteistöyhtiölle vastaavaan tarkoitukseen (varainsiirtoverolaki 43 b ). Arvonlisäverotuksessa on tullut voimaan 1.1.2008 uudet kiinteistöinvestointia koskevat säännökset. Kiinteistöjen luovutuksiin ja siirtoihin pois arvonlisäverollisesta toiminnasta ei sovelleta enää oman käytön verotusta. Uudessa järjestelmässä kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistetaan, jos vähennykseen oikeuttava kiinteistön käyttö kasvaa tai vähenee tarkistuskauden aikana. Huomionarvoinen on sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30, joka koskee perustamishankkeeseen saadun valtionosuuden tai valtionavustuksen palauttamista, jos omaisuus luovutetaan tai jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi. Kun pohditaan kunnan omistaman kiinteistön, toimitilojen tai kalusteiden luovuttamista toiselle kunnalle yhteistoimintasopimuksen nojalla, on syytä selvittää perustamiskustannuksista saatua valtionosuutta. Suhteellinen osa voidaan määrätä palautettavaksi valtiolle, jos omaisuus luovutetaan ennen kuin 15 vuotta on kulunut valtionosuus- tai avustusselvityksen antamisesta, jos rakennus luovutetaan muuhun kuin valtionosuutta tai -avustukseen oikeuttavaan toimintaan. Valtionosuutta tai -avustusta ei voida periä takaisin sellaisella perusteella, joka on syntynyt myöhemmin kuin 15 vuoden kuluttua valtionosuus tai - avustusselvityksen antamisesta. Kunnan on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle kuuden kuukauden kuluessa olosuhteiden muuttumisesta. Ellei ilmoitusta ole tehty kuudessa kuukaudessa, palautettavalle osuudelle on maksettava valtionavustuslain 24 :n mukaista korkoa, ellei ministeriö erityisestä syystä toisin päätä. Kaluston ja varusteiden osalta tulisi pohtia tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaisuutta, tulevia investointeja ja mahdollisia veroseuraamuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on toimitilojen
luovutukset säädetty verovapaiksi 2007 2012 tilanteissa, joissa kunta tai kuntayhtymä tai niiden omistama osakeyhtiö luovuttaa omistamansa laissa mainittua tarkoitusta palvelevan kiinteistönsä yhden tai useamman kunnan omistamalle kiinteistöyhtiölle vastaavaan tarkoitukseen (varainsiirtoverolaki 43 b ). Katso myös kohdan 7 kappale koskien valtiontukien ja -avustusten palauttamista. 8. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Yksi sopimuskunta ei voi muuttaa tämän sopimuksen sisältöä, vaan kaikkien kuntien tulee olla yksimielisiä sopimuksen muuttamisesta ja tehdä vastaavat päätökset kunnissa. 9. Muut sopimukset Sopimuskunnilla saattaa olla voimassaolevia päällekkäisiä hankintasopimuksia ja muita sopimuksia. Sopimuskuntien tulisi pyrkiä purkamaan päällekkäisyydet neuvottelemalla kolmansien sopimusosapuolten kanssa. Toistaiseksi voimassaolevat sopimukset voidaan yleensä irtisanoa irtisanomisaikaa noudattaen, mutta määräaikaiset sopimukset voidaan purkaa vain, jos toinen sopimuspuoli olennaisesti rikkoo sopimusvelvoitteitaan. Hankintasopimuksiin kannattaa ottaa jo yhteistyön suunnitteluvaiheessa viittaukset Paras-hankkeeseen ja kuntayhteistyöhön. Tämä ei kuitenkaan ole yhteistoimintasopimuksessa sovittava asia, vaan asiasta tulisi sopia erikseen. 10. Vahingonkorvausvastuu Vastuun osalta tulisi miettiä mm. seuraavia näkökohtia (huom! Luettelo ei ole tyhjentävä.) vastuu sopimussuhteen ulkopuolisille (kolmansille) aiheutetuista vahingoista vastuu toiselle sopimuskumppanille aiheutetuista vahingoista kuka vastaa, jos sopimuskumppani aiheuttaa vahinkoa kunnille kuka on vastuussa, jos palvelua ei saada miten puututaan tilanteisiin, joissa isäntäkunnan toiminnassa huomataan laiminlyöntejä vastuu näissä tilanteissa Perusperiaate on, että vastuusta ei voi vapautua siirtämällä se sopimuksella toiselle. Vakuutusyhtiön kanssa tulisi selvittää, kattaako vastuuvakuutus mahdolliset vahingot, ja jos kattaa, kenen vakuutuksen piiriin ne kuuluvat. 11. Erimielisyyksien ratkaiseminen Kuntien väliset erimielisyydet on syytä pyrkiä ratkaisemaan neuvotteluin. Mikäli neuvottelut eivät johda tuloksiin, erimielisyydet voidaan ratkaista joko hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa tai välimiesmenettelyin. Välimiehiä voi olla yksi tai useampi. Lukumäärästä on syytä päättää tässä kohdassa. Tässä kohdassa on myös syytä sopia siitä, miten neuvottelukutsu toimitetaan. 12. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa, mutta voidaan purkaa, jos toinen sopijapuoli olennaisesti rikkoo sopimusehtoja. Mikäli päädytään määräaikaiseen sopimukseen tulisi huomioida mm. se, että on todennäköisesti sovittu henkilökunnan siirtymisestä isäntäkunnan palvelukseen. Lisäksi isäntäkunnalle voi syntyä taloudellista vahinkoa kolmansiin sopimusosapuoliin nähden sen solmiessa yhteistoimintaan liittyviä sopimuksia niiden kanssa toisen sopimuskunnan päättäessä yhteistoimintasopimuksen ennenaikaisesti. 13. Sopimuksen päättyminen Sopimuksen päättymiseen tulee varautua jo sopimusta laadittaessa. Tämän vuoksi sopimuksessa kannattaa sopia mahdollisimman tarkasti kaikista sopimuksen päättymisen yhteydessä mahdollisesti esiin tulevista seikoista. Isäntäkunnalle voi syntyä taloudellista vahinkoa kolmansiin sopimusosapuoliin nähden sen solmiessa yhteistoimintaan liittyviä sopimuksia niiden kanssa toisen sopimuskunnan päättäessä yhteistoimintasopimuksen ennenaikaisesti. Sopimuksen päättyminen voidaan joko ottaa omaksi sopimuskohdakseen, taikka näistä asioista voidaan sopia kohdassa sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen.
Yhteistoimintasopimuksessa tulisi sopia sopimuksen päättymisen yhteydessä ainakin: sopimuksen päättämistavasta henkilökunnan asemasta kaluston ja varusteiden jaosta omaisuuden ja velkojen jakamisperusteista sopijakunnille yhteistoimintasopimuksen päättyessä.