Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) toteutus Ruotsissa TEMPO 4 Christell Åström Alueosasto/TEM Syyskuu 2015
Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) toteutus Ruotsissa Sisällysluettelo 1. Johdanto.. 3 2. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen - tausta..... 4 2.1. Euroopan komission linjaus 4 2.2. Suomen malli 5 2.3. Ruotsin ratkaisu.. 7 3. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Ruotsissa 7 3.1. Jordbruksverket- rooli ja vastuu. 7 3.2. CLLD:n tavoittet, rahoitus ja valmistelu. 7 3.3. Paikalliset strategiat kehittämisen pohjana 9 3.4. Paikalliset LEADER- toimintaryhmät. 10 3.5. Asiakasnäkökulma paikallisessa kehittämisessä.. 13 4. Käytännön toteutus -CLLD.. 13 4.1. Suunnittelu ja aikataulu... 13 4.2. Paikallisen kehittämisen tuoma lisäarvo.. 14 4.3. Haasteet.. 15 5. Analyysi CLLD osana suurempaa kokonaisuutta.. 15 6. Yhteenveto. 16 2
1. Johdanto Komission mukaan yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (Community-led Local Development, CLLD) on yksi alkaneen ohjelmakauden koheesiopolitiikan keskeisistä elementeistä. Edistääkseen moniulotteisten ja monialaisten toimenpiteiden toteuttamista komissio ehdottaa yleisasetuksessa (1303/2013) paikallisyhteisöjen omien aloitteiden vahvistamista, yhdennettyjen paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanon helpottamista ja LEADER -lähestymistavasta saatuihin kokemuksiin perustuvien paikallisten toimintaryhmien muodostamista. Maaseuturahastossa paikallinen kehittäminen (LEADER) on pakollinen toimintatapa ja muissa rahastoissa (aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) sekä meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)) toimintatapa on vapaaehtoinen. Komission ehdotus paikallisen kehittämisen toimintatavaksi pohjautuu LEADER -malliin ja koskee kaikkia yhteisen strategiakehyksen rahastoja. Komissio esittää, että paikallisen kehittämisen toimintatapa olisi kaikille neljälle rahastolle yhtenäinen. Suomessa on ohjelmakaudella 2014-2020 päädytty siihen, että paikallista kehittämistä ei toteuteta rakennerahastoissa LEADER -hallintomallin mukaisesti. Paikallisten toimintaryhmien tulee sopia alueellaan maakunnan liiton kanssa toimintatavan käyttöön otosta ja rahoituksesta. Ruotsissa on päädytty sellaiseen ratkaisuun, että Jordbruksverket ohjaa keskitetysti kaikkien neljän (EAKR, ESR, EMKR ja maaseuturahasto) rahaston paikallista kehittämistä. Jordbruksverketin kotisivuilla todetaan Ruotsin olevan ainoa maa, joka on toteuttamassa paikallista kehittämistä kaikkien neljän rahaston puitteissa. Jordbruksverket on näitä hallinnoiva viranomainen. Paikallisella tasolla LEADER -ryhmät ovat toiminnan toteuttajina. Lähtökohtana on komission ehdotus, että paikallisen kehittäminen pohjautuisi LEADER- toimintatavalle. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten paikallinen kehittäminen on suunniteltu käytännössä toteutettavan Ruotsissa. Yksi avainkysymyksistä on, millä tavoin Jordbruksverket hallinnoi rahastoja ja miten asiakkaat - eli hakijat - huomioidaan hakuprosessissa. Prosessin avaaminen on eri syistä johtuen viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Tällä hetkellä Jordbruksverketin virkamiesten arvio on, että CLLD:tä toteutettavien hankkeiden haku voisi avautua alkuvuodesta 2016. 3
2. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen tausta 2.1 Euroopan komission linjaus Käynnistymisestään lähtien Euroopan komission yhteisöaloitteena vuonna 1991 paikallisen kehittämisen LEADER -lähestymistapa on tarjonnut EU:n maaseutuyhteisöille lähestymistavan, jolla paikalliset yhteistyökumppanit voivat rakentaa oman alueensa tulevaisuuden kehittämistä. LEADER -lähestymistapa on herättänyt suurta kiinnostusta paitsi EU:n sisällä myös sen ulkopuolella, eikä ainoastaan maaseutualueilla vaan myös kaupungeissa. Ohjelman alkuaikoina LEADER sai rahoituksensa EU:n rakennerahastosta erillisenä yhteisöaloitteena. Se saavutti kypsyysvaiheensa 2004 2006 ja on vuodesta 2007 lähtien saanut yhteisörahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. Vaikka LEADER saa täyden tuen EU:n toimielimiltä ja sidosryhmiltä, on yleinen käsitys ollut, että LEADER ei ole täyttänyt kattavasti potentiaaliaan integroida paikallisia tarpeita ja ratkaisuja paikallisiin kehittämisstrategioihin. Jotta paikallisten alueiden monialaiset tarpeet voidaan paremmin ottaa huomioon, on ehdotettu, että LEADER jatkaisi tulevaisuudessa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) alaisuudessa, jolloin sillä on mahdollisuus käyttää paikallisia kehittämisstrategioiden rahastoja sekä myös muita EU-rahastoja. Komission mukaan yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on yksi viime vuonna käynnistyneen kauden koheesiopolitiikan keskeisistä elementeistä. Yleisasetuksen yhteenvedon mukaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen avulla on vastattava moninaisiin kehitystarpeisiin aluetasoa pienempien yksiköiden tasolla sekä paikallisella tasolla. Edistääkseen moniulotteisten ja monialaisten toimenpiteiden toteuttamista komissio on ehdottanut paikallisyhteisöjen omien aloitteiden vahvistamista, yhdennettyjen paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanon helpottamista ja LEADER -lähestymistavasta saatuihin kokemuksiin perustuvien paikallisten toimintaryhmien muodostamista. Tässä monen rahaston yhteydessä LEADER -lähestymistapaa kutsutaan nimellä "paikallisyhteisöjen kehittämishankkeet" tai yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (Community led local development, CLLD). Maaseuturahastossa paikallinen kehittäminen (LEADER) on pakollinen toimintatapa ja muissa rahastoissa vapaaehtoinen. Komission ehdotus paikallisen kehittämisen toimintatavaksi pohjautuu LEADER -toimintatavalle ja koskee kaikkia yhteisen strategiakehyksen rahastoja. Komissio on esittänyt, että paikallisen kehittämisen toimintatapa olisi kaikille rahastoille yhtenäinen. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus paikallisten strategioiden ja toimien yhdentämisessä, yhteisiä sääntöjä on noudatettava näille rahastoille yhteisen strategiakehyksen (Common Strategic Framework) mukaisesti. 4
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 1303/2013 on kirjattu Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevia yhteisiä säännöksiä. Asetuksen toisessa luvussa on tarkemmin kirjattu yhteisölähtöisestä paikallisesta kehittämisestä, esim. kehittämisstrategian sisällöstä sekä eri rahastoista yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen kattavuudesta. Säädösten perusteella yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen periaatteet ovat kaikilla rahastoilla: alhaalta ylös -lähestymistapa, paikallinen kumppanuus, monialaisuus, innovatiivisuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö, verkostoituminen ja alueperustaisuus. Komission CLLD -linjauksissa tavoitellaan kansalaisten ja virnaomaisten aitoa yhteistyötä. LEADER -metodin vieminen suurimpien kaupunkien keskustoihin on merkittävä osa komission CLLD -prosessia. II LUKU Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämishankkeet 32 artikla Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen 1. Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tuetaan maaseuturahastosta, joka nimetään paikallisen kehittämisen johtavaksi tahoksi, ja niitä voidaan tukea EAKR:stä, ESR:stä tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Tässä luvussa näihin rahastoihin viitataan jäljempänä ilmaisulla "asianomaiset ERI-rahastot". 2. Yhteisölähtöiseltä paikalliselta kehittämiseltä edellytetään, että se a) keskittyy tiettyihin aluetasoa pienempiin yksiköihin; b) ovat sellaisten paikallisten toimintaryhmien toteuttamia, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista ja joiden päätöksenteossa kansallisten sääntöjen mukaisesti määriteltyjen viranomaisten tai yhdenkään yksittäisen eturyhmän osuus ei ole yli 49 prosenttia äänivallasta; c) toteutetaan yhdennettyjen ja monialaisten, aluekohtaisten paikallisten kehittämisstrategioiden avulla; d) on suunniteltu ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet ja sisältää paikalliseen toimintaympäristöön liittyvää innovatiivisuutta, verkostoitumista ja tarvittaessa yhteistyötä. 3. Asianomaisista ERI-rahastoista yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen on oltava johdonmukaista ja koordinoitua asianomaisten ERI-rahastojen välillä. Tämä on varmistettava muun muassa koordinoimalla yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden ja paikallisten toimintaryhmien valmiuksien kehittämistä sekä valintaa, hyväksymistä ja rahoittamista.fi 20.12.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 347/355 Kuva 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1303/2013, 32 artikla. 2.2 Suomen malli Suomessa on toteutettu yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä LEADER -toimintatapana vuodesta 1996. Toimintatavasta on myönteinen kokemus. Maaseutualueilla missä sitä on toteutettu on saatu merkittävää lisäarvoa ja tuloksia ruohonjuuritasolla. Siksi yhtenä tavoitteena olikin laajentaa kyseistä toimintatapaa myös muihin rahastoihin kun lähdettiin valmistautumaan uudelle ohjelmakaudelle. 5
Joulukuussa 2011 Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteutusta valmisteleva työryhmä, Koheesio 2014+, päätti asettaa alatyöryhmän valmistelemaan esitystä eri rahastojen kautta toteutettavan paikallisen kehittämisen osuudeksi kumppanuussopimukseen. Keväällä 2012 paikallisen kehittämisen alatyöryhmä esitti Koheesio 2014 + työryhmälle, että paikallisen kehittämisen toimintatapa otettaisiin käyttöön ohjelmakaudella 2014-2020 kaikilla alueilla ja kaikissa rahastoissa. Paikallista kehittämistä esitettiin toteutettavaksi eri rahastoissa yhtenäisellä toimintatavalla perustuen paikallisiin kehittämisstrategioihin, joita paikalliset toimintaryhmät toteuttaisivat. Esityksestä huolimatta Suomessa rakennerahastoista vastaava työ- ja elinkeinoministeriö päätyi siihen, että ohjelmakaudella 2014-2020 paikallista kehittämistä ei toteuteta rakennerahastoissa kaupunkileaderin mukaisesti. Yksi taustalla oleva syy päätökselle oli rakennerahastojen varojen merkittävä vähentäminen edellisestä ohjelmakaudesta. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa ei siten ole korvamerkittyä rahoitusta yhteisölähtöiselle paikalliselle kehittämiselle. Kansalaistoimijalähtöistä kaupunkikehittämistä päätettiin kuitenkin rahoittaa kestävää kasvua ja työtä -ohjelman ESR -rahoituksella. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti alueille, joilla ei toteuteta maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. Toiminnan tulee kohdistua ensisijaisesti isoihin kaupunkeihin ja yli 23 000 asukkaan kuntien keskusta-alueille. Kansalaistoimintalähtöisen kaupunkikehittämisen toiminnan luonne ja hallinnolliset menettelyt päätetään maakunnissa. Esimerkiksi kaupungit tai LEADER -ryhmät voivat koordinoida toimia. Hakijoiden tulee sopia alueellaan maakunnan liiton kanssa toimintatavan käyttöön otosta ja rahoituksesta. Ainakin Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson maakunnissa on tälle toiminnalle varattu rahoitusta maakuntien toimeenpanosuunnitelmissa. Lisäksi suunnitelmia kansalaistoimintalähtöisen kaupunkikehittämisen toiminnalle on Etelä- Savossa, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Toiminnan tulee perustua paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan, jonka päätavoitteena ovat työllistymisja ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. Suomen ratkaisu tarkoittaa käytännössä sitä, että myös kaupunkialueilla on niin haluttaessa mahdollista rahoittaa nk. kansalaistoimintalähtöistä kaupunkikehittämistä, joka pitkälti vastaa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. LEADER ryhmät tai joku muu järjestö voi tämän toteuttaa. Työtavan ulkopuolella ovat tällä hetkellä noin 30 suurimman kaupunkien keskustaa. Näistä kolmestakymmenestä kuitenkin useammassa on suunnitteilla yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen hanke. 6
Esimerkiksi Porissa on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on parantaa heikommassa asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä vahvistaa kaupunginosien paikallista yhteisöllisyyttä kansalaistoimijalähtöisin menetelmin. 2.3 Ruotsin ratkaisu Ruotsin hallitus on 27.2.2014 tehdyllä päätöksellä osoittanut Jordbruksverketin toteuttamaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä kaikissa neljässä rahastossa. Ruotsin on siten niitä harvoja Euroopan maita, omasta mielestään ainoa, joka on alkaneella ohjelmakaudella lähtenyt toteuttamaan Euroopan komission suositusta siitä että paikallisen kehittämisen toimintatapa olisi kaikille rahastoille yhtenäinen. Jordbruksverketin yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen yksikönjohtaja, Johan Magnusson, on todennut että vahva tahtotila ja poliittinen tuki kansallisella tasolla vaikutti ratkaisevalla tavalla siihen, että Ruotsissa päädyttiin tähän ratkaisuun. Poliittinen tuki tuli tasaisesti kaikilta puolueilta. 3. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Ruotsissa 3.1 Jordbruksverket - rooli ja vastuu Lähtökohtana nyt alkaneelle ohjelmakaudelle 2014-2020 on se, että kaikkia neljää EU- rahastoa koordinoidaan paikallisessa kehittämistyössä LEADER -metodin mukaisesti. Jordbruksverket, joka kansallisella tasolla vastaa CLLD:n hallinnoinnista, vastasi edellisellä ohjelmakaudella maaseutu-, meri- ja kalatalousrahastoista. Nyt alkaneella ohjelmakaudella Jordbruksverketille ohjataan varoja paikalliseen kehittämiseen myös EU:n sosiaali- ja aluekehitysrahastosta. Jordbruksverket on Ruotsin hallituksen asiantuntijaviranomainen maaseutupolitiikan saralla. Jordbruksverket työskentelee kestävän kehityksen lähtökohdista - toteuttaen maatalous-, elintarvike- ja kalatalouspolitiikan kokonaisvaltaisia tavoitteita. Toimintakenttään kuuluvat mm. maataloustuet, maaseudun kehittäminen, eläimet ja hyvinvointi, ympäristö ja ilmasto, kauppa, kuluttajat sekä edellisiin toimintohin liittyvä viranomaisvalvonta. Jordbruksverket on perustanut CLLD:tä toteuttamaan uuden, paikallisen kehittämisen yksikön. Paikallisella tasolla yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koordinoivat LEADER-toimintaryhmät. Toimintaryhmät ovat yhdessä asukkaiden kanssa laatineet paikallisia kehittämisstrategioita, joiden tavoitteita nyt alkaneella ohjelmakaudella on tarkoitus toteuttaa CLLD:n kautta. 3.2 CLLD tavoitteet, rahoitus ja valmistelu Lähtökohtana yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toteutukselle kaikissa neljässä EUrahastossa on ollut se, että Ruotsin hallitus on nähnyt tämän mahdollisuutena kokonaisvaltaisemmin toteuttaa paikallisia strategioita alueilla. Euroopan komission vahva tuki 7
yhteisölähtöiselle paikalliselle kehittämiselle on omalta osaltaan vaikuttanut päätökseen. Komissio on painottanut tukeaan mm. CLLD:n sopivuudella kaikille alueille. Lisäksi komissio on nähnyt tämän tuloksellisena toimintana, joka tuo lisäarvoa mm yhteisöllisyyden, kumppanuuden ja hyvinvoinnin muodossa sekä vahvistaa maaseudun ja kaupungin keskinäistä vuorovaikutusta. Taustalla on ollut tieto myös siitä, että käytettävissä olevat varat vähenevät oleellisesti tälle kaudelle tultaessa. Neljän rahaston yhdistämisessä voi esim. biotalouden osalta olla kyse työskentelystä niin elinkeinokehityksen, innovaatioiden, kompetenssin kohotuksen, työmarkkinahankkeiden kuin maatalous- ja kalastuskysymystenkin parissa. Työkenttään voi myös sisältyä kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman kokonaisvaltainen lähestymistapa kehittämistoimintaan ja ongelmien ratkaisemiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena Ruotsissa on ollut kansalaistoiminnan vahvistaminen CLLD:n kautta. On katsottu, että antamalla ihmisille resursseja he ottavat myös enemmän vastuuta oman alueensa kehittämisestä. Yhteisen asian edistäminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja samalla tätä kautta ihmisten hyvinvointia. Suomessa on LEADER- toimintaan varattu nyt alkaneella ohjelmakaudella julkista rahaa 300 miljoonaa euroa. Ruotsissa CLLD:lle on varattu vastaavaan tarkoitukseen rahaa noin 220 miljoonaa euroa. Tämä sisältää kaikkien neljän rahaston LEADER- toimintaryhmien kautta koordinoidut, paikalliseen kehittämiseen osoitetut varat. Ohjelma EU Kansallinen 17% Muu julkinen 33% Yhteensä Maaseutu 840 000 000 kr 289 264 332 kr 550 735 668 kr 1 680 000 000 kr Meri- ja kalatalous 68 462 400 kr 23 575 870 kr 44 886 530 kr 136 924 800 kr Rakennerahasto 67 254 240 kr 23 159 825 kr 44 094 415 kr 134 508 480 kr Sosiaalirahasto 70 000 000 kr 23 800 000 kr 46 200 000 kr 140 000 000 kr Yhteensä 1 045 716 640 kr 359 800 027 kr 685 916 613 kr 2 091 433 280 kr Kuva 2. Ruotsin CLLD:n julkinen rahoitus vuosille 2014-2020 eri rahastojen kesken. Alkuvuodesta 2014, kun päätös CLLD:stä ja sen toteutuksesta oli tehty, perustettiin valmisteluhanke, jonka tehtävänä oli suunnitella yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toteutus Ruotsissa. Hankkeen tehtävänä oli mm. sovittaa yhteen eri prosessit jo ohjelmankirjoitusvaiheessa, sisällyttäen mukaan kaikki neljä rahastoa sekä kolme operatiivista ohjelmaa. Tässä vaiheessa oli tiedossa, että rakennerahastoilta (aluekehitys- ja sosiaalirahasto) tulisi yksi yhteinen ohjelma. Lisäksi tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöistä prosessia 8
ruohonjuuritasolta tarkasteltuna sekä myös selvittää CLLD:n organisaatiorakenne Jordbruksverketin sisällä. Hanke aloitettiin heti alkuvuodesta 2014 ja se loppui maaliskuussa 2015. 3.3 Paikalliset strategiat kehittämisen pohjana Eri puolilla maata on laadittu paikalliset kehittämisstrategiat, jotka toimivat LEADER alueiden pohjana tulevassa kehittämistyössä. Käytännössä strategioiden kokoajina ja kirjoittajina ovat toimineet paikalliset toimintaryhmät yhdessä laajan paikallisen toimijaverkoston kanssa. Strategioissa kuvataan tarvittavat toimenpiteet alueen muuttamiseksi houkuttelevaksi, kilpailukykyiseksi alueeksi, joka stimuloi työllisyyden kasvua ja uusien yritysten perustamista. Lähtökohtana on ollut kokonaisvaltainen paikallinen kehittäminen, jonka tavoitteita voidaan toteuttaa eri rahastojen rahoituksella. LEADER alueet, joilla on käytössään samat rahastot eivät voi olla päällekkäisiä. Paikallisten strategioiden hallinnoivaksi viranomaiseksi on osoitettu Jordbruksverket, joka myös hakuvaiheessa toimi strategioiden hyväksyjätahona. Jordbruksverketin alaisuudessa toimiessaan CLLD:n valmisteluhankkeen tehtäviin kuului kehittää sekä viedä läpi prosessia koskien paikallisten kehittämisstrategioiden hakua ja valintaa. Tämän puitteissa perustettiin valintakomitea, joka sisälsi edustajia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin edustajista. Valintakomitean lisäksi valintaprosessiin osallistui myös nk. asiantuntijaryhmä, joka koostui kahdesta riippumattomasta asiantuntijasta. Heidän tehtävänään prosessissa oli laatia alustavat arvioinnit kaikista strategioista. Valintakomitea käytti myöhemmin näitä apunaan laatiessaan strategioiden lopullisia arviointeja. Valintakriteerit kirjoitettiin siten, että ne priorisoivat paikallisia kehittämisstrategioita, jotka täyttivät eri rahastoille asetetut tavoitteet ja priorisoinnit. Toinen keskeinen tavoite oli priorisoida niitä paikallisia ryhmiä, joilla on hyvä hallinnollinen kapasiteetti. Paikallisten kehittämisstrategioiden valinta tehtiin kevättalvella 2015. Valintaprosessin lopussa oli tarkoitus jakaa talousarvion varat strategioiden kesken. Talousarvion kokonaissumma kaikkien neljän rahaston kesken oli tuolloin tarkentunut noin 2 miljardiin kruunuun. Tiedossa oli, että varat eivät riitä kaikille alueille. Jordbruksverketin ylijohtaja päätti huhtikuussa 2015 valintakomitean esityksen pohjalta hyväksyä 48 alueen paikallisen kehittämisen strategiaa. Näistä alueista kaikki kuutta lukuun ottamatta ovat monirahastoalueita. Viisi aluetta jäi valitsematta ja tämä aiheuttikin vilkasta poliittista keskustelua kevään aikana Ruotsissa. Lopullisesti alueet varmistuvat vasta 31.12 2015, kun tiedetään mitkä ryhmät ovat saaneet aloitusluvan. 9
3.4 Paikalliset LEADER- toimintaryhmät Paikalliset LEADER- toimintaryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa aluettaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkoja ja yrityksiä. Toimintaryhmät ovat seutukunnallisia kattaen usean kunnan alueen. Niiden tehtävänä on kehittää maaseutua oman kehittämisohjelmansa mukaisesti, oman valtionsa ja Euroopan unionin tarkoitusta varten myöntämien resurssien puitteissa. EU:n maaseutupolitiikassa maaseudun kehittämisyhdistyksistä käytetään nimitystä paikallinen toimintaryhmä (engl. local action group (LAG)). LEADER- toimintaryhmä on sekä yhdistys että toimintatapa. Yhdistyksen palkkaamat työntekijät tekevät yhdistyksessä käytännön työt ja kokonaisuudesta vastaa yhdistyksen hallitus. Toimiessaan rekisteröityneenä yhdistyksenä LEADER -toimintaryhmää koskevat yhdistyslaki ja siihen liittyvät muut reunaehdot, kuten yhdistyksen omat säännöt. LEADER-toimintatapa on sen sijaan enemmän kuin pelkkä yhdistyksenä toimiminen. Se on maaseudun kehittämisen menetelmä, joka perustuu alhaalta ylöspäin -periaatteeseen. LEADER - toimintatapa nojautuu seitsemään perusperiaatteeseen, joka on määritelty Neuvoston (EY (N:o) 1698/2005) maaseutuasetuksessa. LEADER-toiminnan perusperiaatteet ovat: 1. Tarkoin määritellyille seutukunnallisille maaseutualueille on laadittu aluekohtaiset paikalliset kehittämisstrategiat. 2. Paikalliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. 3. Alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jossa paikallisten kehittämisstrategioiden laatimista ja täytäntöönpanoa koskeva päätöksentekovalta kuuluu paikallisille toimintaryhmille. 4. Monialainen strategian suunnittelu ja täytäntöönpano, joka perustuu paikallisen elinkeinoelämän eri alojen toimijoiden ja hankkeiden väliseen vuorovaikutukseen 5. Innovatiivisten lähestymistapojen täytäntöönpano 6. Yhteistyöhankkeiden täytäntöönpano. 7. Paikallisten kumppanuuksien verkottaminen. Perusperiaatteiden avulla halutaan varmistaa, että hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on aidosti paikallisilla ihmisillä. Lähtökohtana on, että paikalliset ihmiset ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Keskeistä LEADER-toimintatavan toteuttamisessa on hallituksen kolmikanta-periaate. Kolmikantaperiaatteella tarkoitetaan sitä, että kolmasosa hallituksen jäsenistä edustaa julkista hallintoa, toinen kolmannes paikallisia yhdistyksiä ja loput maaseudun asukkaita. Kolmikannalla varmistetaan 10
toimintaryhmätyön edellyttämä avoimuus ja tasapuolisuus päätöksenton osallistumisessa sekä uusien ihmisten mukaan saaminen paikalliseen kehittämistyöhön. Toimintaryhmät ovat yhteyslinkki paikallisiin ihmisiin ja jokaisella LEADER- alueella tulee siksi olla vähintään yksi LEADER- toimisto. Maaseudun kehittämisyhdistyksien pääasiallinen tapa kehittää maaseutua on aktivoida alueella hankkeita ja rahoittaa niitä ohjelmien kautta. Toimintaryhmät tekevät paikallisen kehittämisstrategian pohjalta päätökset siitä, mitä hankkeita alueella rahoitetaan. LEADER-ryhmien tehtäviin kuuluu mm. paikallisen kehittämisstrategian sekä rahastojen hakumahdollisuuksista tiedottaminen, hakemusten laatimisen neuvonta sekä hakemusten vastaanottaminen. LEADER -toimintaryhmän hallitus tarkistaa, että hanke seuraa paikallisen kehittämisstrategian tavoitteita. Jos hanke täyttää sille asetetut vaatimukset, hanketta puolletaan. Tämän jälkeen toimintaryhmä toimittaa puolletun hakemuksen eteenpäin Jordbruksverket:ille, joka tekee hankkeen laillisuustarkastuksen sekä lopullisen rahoituspäätöksen. Nyt alkaneella ohjelmakaudella LEADER- toimintaryhmien käytössä on CLLD:n kautta kaikkien neljän ohjelmarahaston varat. Monelle LEADER-toimintaryhmälle etenkin sosiaali- ja aluekehityshastot ovat ennestään tuntemattomia. Jordbruksverketin tavoitteena on nyt ohjelmakauden alussa koulutuksen kautta parantaa ryhmien osaamista kaikkien rahastojen osalta, painottaen edellä mainittuja rahastoja. Laajan kokonaisnäkemyksen saavuttaminen paikallisessa kehittämistyössä on keskeinen tavoite. Tämän ohella tavoitteena on saada enemmän synergiaetuja, kun eri hankkeet ja niiden toimijat vahvistavat toinen toisiaan ja vastaavat alueen tarpeisiin. 11
Kuva 3. Jordbruksverket on priorisoinut 48 aluetta, joille on osoitettu rahoitusta. Näistä kaikki alueet kuutta lukuun ottamatta ovat monirahastoalueita. 12
3.5 Asiakasnäkökulma paikallisessa kehittämisessä Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tavoitteena hakijan näkökulmasta on, että prosessi olisi mahdollisimman yksinkertainen. Keskeistä prosessissa on, että hakijalla on hyvä ja toteuttamiskelpoinen hankeidea, joka seuraa myös paikallista kehittämisstrategiaa. Toimintaryhmä vastaanottaa hakemuksen ja tarkistaa, että se on yhteneväinen paikallisen kehittämisstrategian tavoitteiden kanssa. Viimeistään tässä vaiheessa myös tarkistetaan, mistä rahastosta rahoitus hankkeelle tulisi. Tällöin periaatteessa hakijan ei tarvitse tietää mistä hän hakee rahoitusta, vaan toimintaryhmä osoittaa oikean rahaston hakijalle. Toimintaryhmän hallitus tekee rahoituspäätöksen sen pohjalta, toteuttaako hanke paikallisessa kehittämisstrategiassa kirjattuja tavoitteita. Toimintaryhmä toimittaa tämän jälkeen hakemuksen eteenpäin Jordbruksverketille, jossa tehdään hankkeen laillisuustarkistus sekä lopullinen päätös rahoituksesta. Alkuperäisen tavoitteen mukaisesti hakijalla tulisi olla vain yksi hakemuslomake täytettävänä riippumatta siitä, mistä rahastosta rahoitus tulee. Tässä vaiheessa prosessia vaikuttaa siltä, että tämä voisi osittain toteutua. Asia varmistuu vasta, kun sähköiset lomakkeet valmistuvat. Edelleen tavoitteena olisi, että hakijan ei tarvitsisi tietää oikeaa rahastoa, vaan LEADER- toimiston väki ohjaisi hakemuksen oikeaan paikkaan. 4. Käytännön toteutus- CLLD 4.1 Suunnittelu ja aikataulu Heti kun varmistui, että Ruotsi lähtee toteuttamaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä kaikissa rahastoissa, alkoi käytännön toteutuksen suunnittelu CLLD:n valmisteluhankkeen turvin. Hankkeen päätyttyä alkuvuodesta 2015 on kehitystä jatkettu Jordbruksverketin oman toiminnan puitteissa. Työ jatkuu edelleen. Alkuperäisestä aikataulusta on jouduttu luopumaan erilaisista syistä johtuen. Niin EU:n päässä kuin kotimaassakin erilaisten ohjelmien ja lakien hyväksyminen on viivästynyt. Jordbruksverketin alaisuuteen perustetun CLLD- osaston organisaatio sekä uusien henkilöiden rekrytointi on kestänyt odotettua kauemmin. Myös LEADER- alueiden valinnasta johtuneet vilkkaat poliittiset keskustelut ovat omalta osaltaan viivästyttäneet prosessia. EU- komissio hyväksyi toukokuussa 2015 Ruotsin maaseutuohjelman. Meri- ja kalatalousrahaston ohjelma hyväksyttiin elokuussa. Syyskuun alussa komissio on myös hyväksynyt Ruotsin yhteisen paikallisen kehittämisen ohjelman sosiaali- ja aluekehitysrahastolle. 13
Syksyn aikana odotetaan vielä kansallisen lainsäädännön hyväksyntää, jonka jälkeen Jordbruksverket voi käsitellä LEADER- ryhmien aloituspäätöksiä sekä päättää valmistelevasta tuesta ryhmille. Tarkoitus on, että kansallinen lainsäädäntö käsitellään eduskunnassa 8. lokakuuta 2015. LEADER- ryhmät eivät voi hakea rahoitusta ennen kuin lainsäädäntö on hyväksytty. Tämän hetken tavoitteena on, että toiminta uusilla LEADER- alueilla olisi käynnissä alkuvuodesta 2016. Paikalliset LEADER- toimistot koordinoivat toimintaa paikallisen kehittämisen tuen alueilla ja Jordbruksverket on näiden neljän rahaston yhteinen hallintoviranomainen CLLD:n osalta. Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana kaiken tulee olla valmista, jotta asukkaat voivat hakea tukea yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kehittämis- ja investointihankkeille. Sähköinen hakupalvelu on vielä työn alla. Varovainen arvio on, että IT- järjestelmä valmistuu aikaisintaan ensi vuoden alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintarahojen haku sekä mahdollisesti myös ensimmäisten hanketukien haku tehdään manuaalisesti eli paperilomakkeilla. Kun sähköinen hakujärjestelmä aikanaan valmistuu, alkuvaiheen paperihakemukset on tarkoitus lisätä jälkikäteen ohjelmaan. 4.2 Paikallisen kehittämisen tuoma lisäarvo Mitä lisäarvoa Ruotsissa sitten saavutetaan toteuttamalla yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä kaikissa rahastoissa? Samat rahastot ovat käytössä myös Suomessa ja pitkälti samoja asioita voidaan tukea myös täällä, joten kysymys on hyvä asettaa viimeistään tässä vaiheessa. Lähtökohtaisesti ajatellaan, että paikallista kehittämisstrategiaa voidaan toteuttaa alueilla kokonaisvaltaisemmin silloin, kun hankkeita voidaan rahoittaa eri rahastoista. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen odotetaan saavuttavan parempia tuloksia yhteen sovittamalla niitä toimenpiteitä, joita toteutetaan sosiaali- ja aluekehitysrahasto-ohjelmissa, maaseutuohjelmassa sekä meri- ja kalatalousohjelmassa. Nämä muodostavatkin laajan, kokonaisvaltaisen työkalupakin paikallisen kehittämisstrategian toteuttamiseen. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tukeminen kaikista neljästä rahastosta edistää maaseudun ja kaupungin välistä yhteistyötä. Etenkin sosiaali- ja aluekehitysrahaston ohjelman kautta tavoitellaan hankkeita, jotka edistävät maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä sellaisia hankkeita, jotka toteutetaan kaupungeissa. Tämän lisäksi näiden rahastojen kautta toivotaan voitavan toteuttaa paikallisen työllisyysmarkkinan kehittämistoimenpiteitä. Selkeitä hyötyjiä tässä yhtälössä ovat asukkaat. Heille tärkeintä on se, että he voivat hakea ja saavat rahoitusta hyville ja toteuttamiskelpoisille hankkeilleen. Hankkeen rahoituksen alkuperä on heille toissijainen asia. Tilanne on erilainen Suomessa, sillä CLLD:tä ei toteuteta kaikissa rahastoissamme tällä ohjelmakaudella. Suomen rakennerahasto- ohjelmassa ei ole korvamerkittyä rahoitusta 14
kansalaistoimijalähtöiselle paikalliselle kehittämiselle. Vaikka monella kaupunkialueella onkin käynnistymässä kansalaistoimijalähtöisiä paikallisen kehittämisen hankkeita, tarkoittaa vapaaehtoisuus sitä, että tämä ei kaikkialla toteudu. Esimerkiksi jos jollain alueella on suunnitteilla maaseudun ja kaupungin välinen yhteishanke, mutta siihen ei ole mahdollista osoittaa rakennerahastoista varoja, on kokonaisvaltaisen hankkeen toteutus vaikeaa. Maaseuturahaston varoja kun saa käyttää vain maaseutualueilla. 4.3 Haasteet Ruotsin paikallisen kehittämisen päällikkö Johan Magnussonin mukaan suurimpia haasteita on ollut aikataulujen venyminen. Moniin selvityksiin, yhteensovituksiin ja toteutuksiin on mennyt huomattavasti enemmän aikaa kuin alun perin oli suunniteltu. CLLD:n toteuttaminen kaikissa rahastoissa on ollut haasteellista ja tuonut mukaan kuvioihin ihan uusia kysymyksiä ja selvitettäviä asioita. Aikataulujen venymine aiheuttaakin kovia paineita loppusyksyn prosessien sujuvalle etenemiselle. Yhdeksi päähaasteista on osoittautunut yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen yhteishaun pohjaksi tarvittavan tietokonejärjestelmän toteuttaminen. Järjestelmän tuottaja on valittu ja varovaisten arvioiden mukaan sähköisen hakumenettelyn mahdollistava portaali valmistuu alkuvuodesta 2016. Suomessa maaseutuohjelman sähköisten hakemusten laatimiseen tarkoitetun Maaseutuviraston Hyrrä-ohjelman valmistelu aloitettiin jo parisen vuotta ennen nykyisen ohjelmakauden alkua. Nähtäväksi jääkin, miten nopeasti Ruotsissa saadaan heidän vastaava järjestelmänsä käyttöön. Lisähaastetta toteutukselle luo osaltaan myös rahoituksen niukkuus. 5. Analyysi CLLD osana suurempaa kokonaisuutta Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen oman alueensa kehittämisessä. Paikallista kehittämistä parhaimmillaan tehdään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä, tasa-arvoisessa kumppanuudessa. Paikallisella yhteisölähtöisellä kehittämisellä vahvistetaan mm. alueiden elinvoimaa ja asukkaiden osallisuutta. Samalla monipuolistetaan palvelutarjontaa, parannetaan työllisyyttä sekä luodaan uutta yritystoimintaa. Pitkälti samoja tavoitteita on myös kumppanuuden edistämisessä. Tämä on viime vuodet ollut vahvasti osana keskustelua, jossa pohditaan miten elinvoimaista yhteiskuntaa voidaan ylläpitää tulevaisuuden Suomessa. Kumppanuusajattelu näkyy myös uudessa hallitusohjelmassa: Painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallintorajojen. Vahvistetaan kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten 15
osallisuutta. Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. Yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä tavoitellaan myös kansalaisten ja viranomaisten aitoa yhteistyötä. LEADER- toiminnan puitteissa tätä on harjoiteltu Suomessa jo melkein kaksi vuosikymmentä. Tämä näkyykin ehkä siinä, että maaseutumaisilla alueilla on nähtävissä valmius tällaiseen yhteistyöhön uudenlaisen kumppanuuden toimintatavan käyttöönotossa. Esimerkiksi Lapissa ollaan jo pitkään harjoiteltu laajaa kumppanuutta, missä julkinen sektori yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien kanssa toteuttaa alueen kehittämistyötä. Keskeisenä kumppanuuden lähtökohtana onkin meillä toimijoiden tasavertaisuus. Kumppanuuden edistäminen koskee yhtälailla kaupunkialueita ja tällöin siihen sisältyy myös maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Laajaa systemaattista kumppanuuden toimintamallia ( jonka esim. LEADER -toimintatapa mahdollistaa ) sen sijaan ei kaupungeissa systemaattisesti ole toteutettu. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toteutus kaikissa rahastoissa mahdollistaa kokonaisvaltaisen yhteistyön myös kumppanuuden näkökulmasta. Siinä mielessä näitä kokemuksia naapurimaasta kannattaakin ehdottomasti seurata. 6. Yhteenveto Vuoden 2014-2020 ohjelmakaudelle Ruotsi lähti ennakkoluulottomasti toteuttamaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. Lähtökohtana toteutukselle oli Ruotsin kansallisen politiikan vahva yhteinen tahtotila toteuttaa EU-komission suosittamaa CLLD:tä. Suomessa lähdettiin huomattavasti varovaisemmin liikkeelle. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toteuttamista kaikissa neljässä rahastossa selvitettiin, mutta lopullinen päätös oli kielteinen. Ratkaisun taustalla oli ainakin osittain se tosiasia, että rakennerahaston varoja leikattiin merkittävästi. Suomessa kuitenkin päätettiin, että nk. kansalaistoimintalähtöistä kaupunkikehittämistä voidaan toteuttaa sosiaali- ja aluekehitysrahastoissa tällä ohjelmakaudella kaupunkialueilla. Tätä ollaankin joillakin alueilla ottamassa käyttöön. Tärkeätä olisikin nyt, että näistä kokemuksista kerättäisiin tietoa tulevaisuutta varten. Ruotsin mallin toteutuksen avaamisesta ja kuvaamisesta niin hallintoviranomaisen kuin ruohonjuuritasonkin näkökulmasta on hyötyä sekä rakennerahastojen että maaseutu- ja meri- ja kalarahaston puolella. Meidän kannattaa seurata CLLD:n toteutusta ja Ruotsissa tästä saatuja kokemuksia. Ruotsalaisesta mallista voisimme löytää sovellettavaa myös omaan paikallisen kehittämisen toteutukseemme. EU-komission CLLD- linjausten mukaisen toimintatavan merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa. Tulemme entistä enemmän tarvitsemaan kansalaisten 16
osallisuutta tukevia toimintatapoja, siitäkin huolimatta onko kehittämistoimenpiteelle ohjelmarahoitusta vai ei. LEADER- toimintatavalla on siinä merkittävä osuus. Ehdottomasti suurin hyöty näiden kokemusten keräämisessä ja analysoinnissa on mielestäni siinä, että niitä voidaan hyödyntää laajemmassa kontekstissä kuten esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistämisessä. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen vahvistaa samaa kumppanuutta jota myös Suomen hallitus peräänkuuluttaa. Siinä niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin toimijat yhdessä luovat edellytyksiä elinvoimaisten alueiden kehittymiselle, samalla sisällyttäen niihin kannusteita kansalaislähtöisten ratkaisujen lisäämiseksi, palvelujen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä kansalaisten työllistämiseksi. En voi olla lopuksi pohtimatta ääneen Ruotsin ja Suomen välillä vallitsevaa kulttuurieroa päätöksenteossa ja toimintatavoissa. Olen törmännyt ilmiöön jo aiemmin ja tämän projektityön aikana se taas kerran muistutti olemassaolostaan. Ruotsissa usein lähdetään ns. soitellen sotaan -mentaliteetilla liikkeelle. Tässäkin CLLDtoteutuksessa se näkyy selkeästi, kun heti poliittisen päätöksen jälkeen laajasti lanseerataan Ruotsin olevan ainoa maa, joka toteuttaa CLLD:tä kaikissa neljässä rahastossa. Itse toteutusta ryhdytään miettimään vasta tämän jälkeen. Toteutuksessa kokeillaan ja pohditaan eri vaihtoehtoja rohkeasti. Ei ole maailmanloppu, jos jokin välillä menee pieleen - silloin otetaan askel taaksepäin ja kokeillaan jotain muuta ratkaisua. Suomessa ollaan monesti hyvin varovaisia liikkeellelähdössä. Ei haluta suureen ääneen ilmoittaa mitään, ennen kuin ollaan varmoja asian onnistumisesta. Epäonnistumisen pelko painaa täällä päälle ja siksi varmistellaankin toimintaa moneen otteeseen ennen kuin siitä kerrotaan julkisesti. Tässä korostuu mielestäni toimintavarmuus innovatiivisuuden ja rohkeiden kokeilujen kustannuksella. En ota kantaa siihen, kumpi näistä toimintatavoista on parempi - molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Toivoisin kuitenkin, että voisimme ammentaa vähän siitä ruotsalaisesta kaikki on mahdollista - mentaliteetista. Tiivistäen: Vaikka asiat eivät aina menisikään ihan putkeen, niin myös epäonnistuminen on sallittua. 17
Lisää tietoa www.jordbruksverket.se www.mmm.fi www.maaseutu.fi www.tem.fi 18