Paris New York Hilton 22 Liikemiehen ilmasilta 8 Pukumiehen päivitysopas 26 NYYTÄJÄ ei pelkää noutajaa F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 3 / 2 0 0 7
S I S Ä L L Y S 16 Outi Nyytäjä: Monesti riittää, että esiintyjä antaa hetken tunnekicksin. Päätoimittajalta............................... 3 Uutisia ja ajankohtaista........................ 4 Kenttäpiispa.................................. 5 Lentosuukko.................................. 7 Liikemiehen ilmasilta......................... 8 Profiili: turvallisuustutkija................... 1 4 Outi Nyytäjä: Keksintö vai konsultti?............. 1 6 Paris New York Hilton........................ 2 2 Miehen päivitys: ulkonäkö uuteen kuosiin......... 2 6 Lentoaseman nenä.......................... 3 3 Intia kaikkien mausteiden kera................... 3 6 Täysosumia.................................. 4 0 Terminaalilegendoja.......................... 4 2 Taivaalla: Lentävä floora...................... 4 2 Viisi tähteä..................................... 4 3 Aki Choklat & Anssi Tuupainen: Emmää kehtaa -ajattelu on epäterveellistä. 22 26
P Ä Ä T O I M I T T A J A L T A Lentoasemasta (liike-)elämän keskus Lentoasemalla on vetovoimaa, jota monet elinkeinoelämän alueet käyttävät jo hyödykseen. Mahdollisuuksia on vielä paljon enempään. Yleisesti hyväksytään lentoliikenteen välttämättömyys suomalaiselle elinkeinoelämälle, kulttuurille ja vapaa-ajan toiminnoille. Lentoliikenteen myötä kansainvälisyyden mahdollisuudet ovat kaikkien suomalaisten ulottuvilla. Lentoyhtiöidenkään kannalta ei ole samantekevää, millaisia tai minkä tasoisia palveluja heille tarjotaan. On eduksi, että lentoasema pystyy antamaan lentoyhtiöiden liiketoiminnalle parhaan mahdollisen tuen. Joka puolella maailmaa lentoasemat ovat houkutelleet läheisyytensä toimintoja, jotka hyötyvät lentoliikenteen logistisista eduista. Siitä on kuitenkin vielä matkaa tilanteeseen, jossa suunnitelmallisesti rakennetaan lentoaseman ympärille toimintoja ja palveluita, joiden hyödyt koituvat monipuolisesti niin lentomatkustajien kuin yritystenkin hyväksi. Hotellit ja ravintolat ovat itsestäänselvyyksiä. Lentoasemien ympärille muodostuneet merkittävät työpaikkakeskittymät houkuttelevat asukkaita, ja asukasmäärien kasvaessa kasvaa myös palveluiden tarve. Isot kauppakeskuksetkin alkavat olla jo tavallisia lentoasemien liepeillä. Huvipuistot ja elämyskeskukset ovat tulossa. Lentoasemien ympäristöön alkaa kasvaa oma maailmansa, joka täyttää monipuolisesti sekä asukkaiden että lentomatkustajien tarpeet. Suomessa pisimmällä lentoaseman hyödyntäminen on Helsinki-Vantaasta käyttövoimansa saavassa Aviapoliksessa, joka on jo 35 000 ihmisen työpaikka. Vaasan lentoaseman viereen on rakennettu Vaasa Parks, jonka alueella työskentelee 2 700 työntekijää. Kuopion lentoaseman läheisyyteen on rakenteilla Rissala Business Park, jonka arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuonna 2017. Puolen kilometrin päähän Oulun lentoasemasta nousee Oulu Pilot Business Park, joka jo nyt työllistää 5 000 ihmistä. Alueista kerrotaan lisää tässä lehdessä. Lentoaseman perustehtävä on edelleen varmistaa matkustajille turvalliset ja miellyttävät puitteet ja palvelut tämän siirtyessä kohteesta toiseen. Moitteettomat lennonvarmistus- ja lentoasemapalvelut kaikille asiakkaille ovat lentoaseman ydintoimintoja. Suomessa Finavia vastaa näistä tehtävistä 25 lentoasemalla. Sen lisäksi Finavia tukee omalta osaltaan lentoaseman ympärille rakentuvaa muuta toimintaa, jonka toteutuminen edellyttää kuitenkin seudun kunnilta ja yrityksiltä voimakasta aloitteellisuutta ja panostusta. Lentoasemia on luonnehdittu liikeelämän keskuksiksi. Nykyisin ne ovat kehittymässä yhä vahvemmin myös muun monipuolisen elämän keskuksiksi. Lentoasema on ympäristölleen valttikortti, jonka mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ollaan vasta havahtumassa. Irmeli Paavola Finavian lehti matkustajille 3/2007, ISSN 1796-6957, julkaisupvm 26.10.2007 l Julkaisija Finavia, PL 50, 01531 Vantaa puh. (09) 82 771, faksi (09) 8277 2090 l Päätoimittaja Irmeli Paavola, irmeli.paavola@finavia.fi puh. (09) 8277 2002 l Toimitus Mediafocus Oy, toimitus@mediafocus.fi l Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen l Ulkoasu Lasse Rantanen l Graafikko Jaska Poikonen l Painopaikka Libris Oy l Paperi Galerie Art Silk l Painosmäärä 30 000 F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 3 / 2 0 0 7
kentällä Ilmailutiedotuspalvelun Internet-palvelu kehittyy Kaikki Suomen Ais-julkaisujärjestelmään kuuluvat julkaisut ovat nyt saatavilla sähköisessä muodossa. Löydät ne Ilmailutiedotuspalvelun uudesta osoitteesta www.ais.fi. Sivuille pääsee kuitenkin edelleen myös Finavian pääsivun kautta kohdasta Ilmailutiedotus. Uusilla verkkosivuilla on julkaistu Suomen ilmailukäsikirja (AIP SUO- MI/FINLAND). Sähköinen ilmailukäsikirja on maksuton, eikä verkkoympäristöön tarvitse rekisteröityä. Lisäksi ilmailutiedotuspalvelun uudesta osoitteesta löytyvät kaikki voimassa olevat AIP Supplementit, AIC-tiedotteet, ilmailukartat sekä Bulletinit. Siellä on myös sähköinen VFR SUOMI/FINLAND sekä paljon muuta ilmailijoille hyödyllistä tietoa. Ilmailutiedotuspalvelun (Aeronautical Information Services) tarkoituksena on varmistaa kansainvälisen ja kansallisen ilmaliikenteen turvallisuuden, säännöllisyyden ja tehokkuuden kannalta tarpeellisen tiedon kulku. Ilmailutiedotuspalvelu on vastuussa ilmailutietojen kokoamisesta ja jakelusta koko Suomen lentotiedotusalueella. Sivustoa koskeva palautteet ja kehitysehdotukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen ais@finavia.fi. Helsingin kauppakorkeakoulussa selvitettiin Helsinki-Vantaan taloudellisia vaikutuksia Gatewaymatkustajien määrä lisääntyi Lentoliikenteellä on massiivinen vaikutus elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja koko kansakunnan hyvinvointiin. Se on myös suuri työllistäjä. Mutta miten määritellä numeroin lentoaseman merkitys taloudelliselle hyvinvoinnille? Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat mallinsivat tutkimusprojektissa Helsinki-Vantaan lentoaseman taloudellisia vaikutuksia Suomen kannalta. Aihetta on toistaiseksi tutkittu Suomessa pintapuolisesti, mutta maailmalla on tehty jo useita vastaavia tutkimuksia. Työpaikat syntyvät sekä matkustajaettä rahtiliikenteen ympärille, ja lentoliikenteeseen nähden ne ovat luonteeltaan suoria, epäsuoria, välillisiä tai katalyyttisia. Tutkimuksen loppulukemaksi saatiin arvio Helsinki-Vantaan osuudesta koko Suomen bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaa luo noin 72 000 työpaikkaa ja sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,1 3,3 prosenttia. Kymmenen vuoden kuluttua, jos matkustajamäärän vuotuinen kasvu on noin 5 prosenttia, bruttokansantuotteen osuus nousee 3,4 prosenttiin. Jos matkustajamäärien kasvuvauhti nousee 8 prosenttiin, Helsinki-Vantaan osuus bruttokansantuotteesta on jo 4,5 prosenttia. Suomalaiselle liike-elämälle on elintärkeää, että tarjolla on kilpailukykyinen ja kattava lentoliikenneverkko globaaleille markkinoille, selvityksen tekijät toteavat. Lisätietoja: tiedotus@finavia.fi. Lentoliikenne Suomessa jatkoi maltillista kasvua tammi-kesäkuun aikana; matkustajamäärä lisääntyi yhteensä 5,1 prosenttia, mikä vastaa eurooppalaista keskitasoa. Kasvua on pitänyt yllä kansainvälinen liikenne, sillä kotimaan matkustajien määrä väheni 1,1 prosenttia tammi-kesäkuussa. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä puolestaan kasvoi 9,0 prosentin verran. Erityisesti gateway-matkustajien määrä on lisääntynyt: tammi-kesäkuussa kasvua oli 26,6 prosenttia. Pohjoismaiden päälentoasemista Helsinki-Vantaan matkustajamäärä kasvoi Oslon jälkeen toiseksi eniten. Helsinki- Vantaalla kasvua oli 6,7 prosenttia ja Oslossa 7,9 prosenttia. Keskimääräinen kasvu Pohjoismaiden päälentoasemilla oli tammi-kesäkuussa 4,4 prosenttia. Lisätietoja: www.finavia.fi/taloustietoja.
k e n t t ä p i i s p a Tampere-Pirkkalalle ympäristölupa Tampere-Pirkkalan lentoasema sai Länsi-Suomen ympäristövirastolta ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Tärkeimpiä ympäristönäkökohtia Tampere-Pirkkalan toiminnassa ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta sekä lentokoneiden jäänpoisto. Liukkaudentorjuntaan käytetään Tampere-Pirkkalassa ympäristöä säästäviä uusia aineita: Finavia lopetti urean käytön liukkaudentorjunnassa vuonna 2000. Sen jälkeen ureaa on käytetty vain poikkeustapauksissa. Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuvan vesistökuormituksen kehitys on urean käytöstä luopumisen jälkeen ollut erittäin myönteistä: happea kuluttava vesistökuormitus on vähentynyt noin puoleen ja typpikuormitus on loppunut lähes Porvoon Backasta esitetään Helsingin uuden lentokentän paikaksi täysin. Maahuolintayritykset käsittelevät lentokoneita myrkyttömillä vesiglykoliseoksilla. Näiden jäänesto- ja jäänpoistoainepitoisten vesien keräily imuriautolla aloitettiin Tampere-Pirkkalassa syksyllä 2006. Keräily vähentää jäänpoistoaineista aiheutuvaa vesistökuormitusta merkittävästi. Lentoasemien lupaprosesseja on uuden ympäristölainsäädännön myötä aloitettu useilla lentoasemilla. Lupaprosessit ovat parhaillaan menossa Turun, Malmin, Oulun, Joensuun sekä Hallin osalta. Lupapäätös on nähtävissä ympäristöhallinnon sivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi. Finavian laatimassa selvityksessä on päädytty siihen, että Porvoon Backas olisi paras sijoituspaikka Helsingin seudun uudelle lentokentälle. Selvitys tehtiin liikenneja viestintäministeriön toimeksiannosta. Backaksen etuna on melko hyvä sijainti: sinne on Helsingin keskustasta 51 kilometriä ja runsas 50 minuutin ajomatka. Meripelastustoiminnan kannalta myös esteetön pääsy merelle on tärkeää. Toisaalta Backaksesta on riittävä etäisyys Helsinki-Vantaalle, jotta lentotoiminnalle ei koituisi liikaa rajoitteita. Lentokentän rakentamisella olisi myös pienemmät vaikutukset asukkaille ja ympäristölle kuin muissa selvityksessä mukana olleissa paikoissa. Selvityksessä arvioitiin ratkaisuja, joilla pääkaupunkiseudun kaupallista ilmailua voitaisiin kehittää nykyisestä. Tämän vuoksi siinä ei tutkittu lainkaan Malmin lentokentän säilyttämistä nykyisessä käytössään. Lisätietoja: www.toinenlentokentta.info. Eettisesti eksyksissä k e n t t ä p i i s p a Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala Juutalaisen suuhun on pantu sanonta: Business is business, Moses is Moses eli kulttuuriimme sopeutettuna suunnilleen näin: Eipäs sotketa liiketoimintaan sitä, mitä on opetettu pyhäkoulussa! No, minäkin taidan kuulua kymmenen käskyn saarnaajiin, ei siis tarvitse kääntää katsetta Pyhän maan suuntaan. Mooseksille yleensä heristellään: älä puutu näihin asioihin, kun et niiden pelisääntöjä tunne. Nöyrästi myönnän, että sormi kyllä helposti meneekin sen laudan äärellä suuhun. En siis kohota sauvaani ja ala huitoa kuria. Ihmettelen vain kolmea nykyisen eettisen keskustelun tosi hankalaa peruspiirrettä. Siinä ei ensiksikään etsitä yhteistä hyvää siis jotain sellaista, joka olisi kaikille mateille ja maijoille ammatista ja asemasta riippumatta ikään kuin rautalangasta väännetty hyvän elämän ja toiminnan tavoite. Joka puolella saarnaavat liberaalin individualismin profeetat: sinä olet yksilö, sinä olet vapaa, sinä valitset itse arvosi, sinä etsit itse oman hyväsi! Mutta onhan meillä etiikkaa! Monille aloille on sorvailtu hyvien käytäntöjen sääntöjä jopa papeille. On juristien etiikkaa, on lääkäreiden, tieteen ja tutkimuksen etiikkaa, on poliisien etiikkaa, ja mitä kaikkea onkin. Useissa suurissa yrityksissäkin on ainakin jonkinlainen yhteinen normisto, jotka on juhlallisesti vahvistettu. Etiikka on siis pirstoutunut erityisalojen ohjeistoiksi. Tämä on se toinen ongelma. Kullakin saarekkeella on oma salatietonsa, niiden gurujen mapeista purkautuu esiin todella suuri määrä ties mitä. Viipaloitumisesta seuraa sitten se kolmas ongelma: Oikean ja väärän ratkonta vaatii nyt kovaa ammattitaitoa. Se on spesialistien hommaa, joka ylittää jopa äsken mainituilla saarekkeilla elävien tavallisten tallaajien ymmärryksen rajat. Mitä tästä seuraa? Se on jo näkyvillä: Matti ja Maija tekevät ihan mitä lystää niin kuin kaikki muutkin, ja etiikoiden sekavat ryteiköt alkavat tukehduttaa toisensa. Nyt tarvittaisiin yhteistä rautalangan vääntöä business ja Mooses eivät voi kulkea eri teitä. Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala Kuva Eriika Ahopelto
kentällä Helsinki-Vantaalle oma Hilton Helsinki-Vantaan uuden Hilton-hotellin virallisia avajaisia vietettiin 28.8. 2007 Hotellin operoinnista vastaavan Scandic Hotels Oy:n toimitusjohtaja Aarne Hallama on tyytyväinen hotellin suosioon. Olemme saaneet todellisen lentävän lähdön, hotelli on ollut jo monena päivänä täyteen varattu. Hotelli on hyvä vaihtoehto Helsinki- Vantaalla konetta vaihtavalle suomalai- Helsinki-Vantaan lentokonemelualueen asukasmäärä vähentynyt Helsinki-Vantaan lentoaseman meluselvitys vuoden 2006 toteutuneesta tilanteesta valmistui kesäkuussa. Helsinki-Vantaan melualueen (Lden¹ > 55 db) asukasmäärä oli vuonna 2006 noin 10 200 asukasta, kun vuonna 1990 määrä oli 97 000 asukasta. Asukasmäärän vähentyminen kymmenesosaan johtuu melualueen pienenemisestä ja sen suuntautumisesta harvemmin asutulle alueelle. Melun väheneminen liikenteen kehittymisestä huolimatta johtuu kansainvälisten melumääräysten tiukentumisesta ja lentoyhtiöiden kalustouudistuksista. Melunhallintaan asuinalueilla vaikuttavat kolmannen kiitotien käyttöönotto sekä Finavian liikenteen ohjaustoimet. Tärkeimpiin melunhallintakeinoihin kuuluu kiitoteiden käyttötapa. Vuonna selle ja ulkomaalaiselle matkustajalle. Liikeasioissa matkustavat säästyvät lisäreissaamiselta, kun tapaamiset voidaan järjestää hotellin neuvottelutiloissa. Lähtiessä hotellin aulassa voi tehdä lähtöselvityksen lennolleen. Hiltonin sisätiloissa on pyritty avaraan tunnelmaan: aula-alue on väljä ja huoneet ovat standardihotellihuoneita suurempia. Tapaamisten järjestelyyn on käytössä yhdeksän kokoustilaa. Hotellissa on pyritty paitsi väljyyteen, myös alhaiseen melutasoon. Ikkunoiden 20 cm:n paksuisista laseista eivät lentokoneiden äänet kuulu läpi. Liikeideamme on stressitön matkustaminen ja kokoustaminen, hotellinjohtaja Ari Arvonen tiivistää. Sisustuksessa on haettu vaikutteita Suomen luonnosta: puista, talven väreistä sekä järvimaisemista, kuvailee sisustusarkkitehti Bronwynn Welsh ruotsalaisesta Doos Arkitekter -toimistosta. 2005 Helsinki-Vantaan melualueen (Lden > 55 db) asukasmäärä oli 5 000. Määrän tilapäinen nousu vuonna 2006 johtui kiitotien 2:n remontista, jonka myötä jouduttiin käyttämään melunhallinnan kannalta epäedullisia kiitoteitä. Vuoden 2006 melualue oli pinta-alaltaan 4 km² pienempi kuin vuonna 2005, mutta samalla sen asukasmäärä oli kaksinkertainen. ¹ Lden tarkoittaa vuorokauden painotettua keskiäänitasoa. Siinä painotetaan voimakkaasti ilta- sekä yöajan liikenteen melua, jolloin esimerkiksi yksi lentokone yöllä vastaa laskelmissa kymmentä konetta päivällä. Lisätietoja: www.finavia.fi/ymparisto Meluselvitys kokonaisuudessaan osoitteessa www.finavia.fi/ymparistojulkaisut. Finavian vaiheet kirjaksi: Aika matka kiitotiellä Finavia on julkaissut historiikin, jossa kuvataan suomalaisen ilmailun historiaa lentoasemanpitäjän näkökulmasta. Tämä puoli ilmailusta on usein alan harrastajillekin tuntemattomampi kuin esimerkiksi lentoyhtiöiden toiminta. Aika matka kiitotiellä antaa näkymän kiitoteihin, terminaalirakennuksiin, lennonvarmistukseen sekä turvallisuus- ja ympäristöasioihin. Edellisestä historiikista ( Ilmailuasiain esittelijästä Ilmailulaitokseksi, 1997) on kulunut kymmenen vuotta. Finaviassa niin kuin koko ilmailun alueella on tapahtunut tänä aikana suuria muutoksia. Turvallisuus on pysynyt ykkösarvona, mutta sen käytännön toteutus on käynyt läpi suuren mullistuksen. Lisäksi ympäristöasiat ovat nyt merkittävässä asemassa koko toiminnassa ja sen suunnittelussa. Vuonna 2006 viranomaistehtävät siirrettiin uudelle Ilmailuhallinto-virastolle ja Ilmailulaitos keskittyi kehittämään lentoasemapalveluitaan. Keväällä 2006 otettiin käyttöön kansainvälisiin yhteyksiin paremmin sopiva nimi Finavia. Sen jälkeen organisaatio on muuttunut perinteisestä osastokeskeisestä mallista liiketoimintapohjaiseen malliin. Aika matka kiitotiellä -teoksen on kirjoittanut toimittaja Marja Hakola alan asiantuntijoiden tukemana. Kirjassa on tekstitys sekä suomeksi että englanniksi, ja kirjan on kustantanut Multikustannus Oy. Sidottu, 251 s., hinta 48
l e n t o s u u k k o Keskitetty jäänpoistoalue Helsinki-Vantaalle Talvella lentokoneiden pinnoille muodostuu lunta ja jäätä. Sen on poistettava ja samalla on estettävä uuden jään muodostuminen ohjainpinnoille. Tästä syystä maahuolintayhtiöt käsittelevät lentokoneet ennen lentoonlähtöä kuumalla vedellä ja propyleeniglykolilla. Käsittelyllä varmistetaan lentokoneen lento-ominaisuudet ja lentoturvallisuus, sillä irtoava jää voi aiheuttaa vahinkoa joutuessaan lentokoneen moottoriin. Helsinki-Vantaalla otetaan talvella käyttöön keskitetty jäänpoistoalue. Koneiden jääneston- ja poiston keskittäminen suppeammalle alueelle vähentää lentoaseman ympäristökuormitusta ja tehostaa toimintaa. Jäänpoistoalue sijaitsee kiitotie 1:n ja kiitotie 3:n välissä. Nykyisin jäänpoistokäsittelyt tehdään koneiden seisontapaikoilla ennen lentoonlähtöä. Keskitetyllä jäänpoistoalueella on monia etuja nykykäytäntöön verrattuna. Rajatulla alueella glykoli saadaan kerättyä paremmin talteen. Glykolipitoiset vedet johdetaan keräilyaltaaseen, josta ne kuljetetaan Helsingin jätevedenpuhdistamon mädättämöön. Keräystä tehostetaan harjaimuriajoneuvoilla. Myös glykolia sisältävä lumi sijoitetaan sulamaan alueelle, kuvailee projektin vetäjä, apulaisjohtaja Hannu Salomaa Finaviasta. Uusi käytäntö tehostaa myös kentän kapasiteetin käyttöä. Koneet lähtevät jäänpoistoalueelle heti lastaamisen ja muiden lähtötoimien jälkeen, ja konepaikka vapautuu seuraavaan operaatioon. Suuren koneen jäänestohan saattaa kestää jopa 15 20 minuuttia. Samalla myös isot jäänestoajoneuvot poistuvat asematasolta. Lähde: Meidän kenttä / Vappu Aura Mirkku Kullberg Matkustan lentokoneella työn puolesta lähes viikoittain ja lomalle yleensä nelisen kertaa vuodessa. Olen vuodessa matkoilla noin sata päivää. Tavallisesti matkustan kauas, Kaukoitään, Japaniin tai Yhdysvaltoihin. Ikävöin matkoilla ollessani perhettäni. Suurinta huolta tunnen kahdesta teini-ikäisestä tyttärestäni. Minulla on usein myös huono omatunto siitä että olen poissa niin paljon. Kun lähden matkalle, tapanani on soittaa kentältä kotiin tyttärilleni; teen ikään kuin tilannekatsauksen, jolla varmistan, että kaikki on kunnossa. Tyttäreni ovat niin tottuneita matkusteluuni, että he kysyvät yleensä vain millä koneella tulen takaisin. Tulen aina lentokentälle omalla autolla. Sillä pääsen kätevästi ajamaan kotiin Porvooseen, eikä minun tarvitse vaivata ketään, jos vaikka lennot ovat myöhässä tai jokin muu asia menee vikaan. Pidän enemmän saapumisesta kuin lähtemisestä. Minulla on paljon muistoja maailmalta, kun ihanat ihmiset ovat tulleet minua vastaan kentälle. Sen sijaan inhoan jäähyväisiä ja haluan hoitaa ne aina kotona valmiiksi. Hyvästit on helpompi jättää tutulla maaperällä, siksi sanonkin aina kaikille, ettei tarvitse tulla saattamaan. Ikimuistoisen saapumisen muistan vuosien takaa Nizzasta. Olimme ison ystäväjoukon kanssa sopineet tapaavamme lentokentällä, koska kaikki saapuivat omilta suunniltaan. Minulle tyypillisellä tavalla ei selvitty ilman mutkia: koneeni laskeutumisen esti pommiuhka, jonka vuoksi odotimme laskeutumista ilmassa yli tunnin ajan. Kun vihdoin pääsin maan kamaralle, oli ihanaa nähdä koko tiimi odottamassa lentokentällä. Mirkku Kullberg os. Laurila Syntynyt Loviisassa 1962 Tyttäret Karin, 15 ja Malin, 12 Valmistunut merkonomiksi Kotkan kauppaopistosta 1982 Opiskellut kansainvälistä muotoilujohtamista Suomessa ja ulkomailla, International Business Management -tutkinto Lahden Muotoiluinstituutista 2003 2005 Artekin toimitusjohtaja 2002 2005 Nanson brändijohtaja 1995 2002 Grunsteinin toimitusjohtaja 1992 1995 Turkistukun vientipäällikkö 1984 1991 Furrytale/ Lassila&Tikanoja yksikönvastaava Asuu pienkerrostalossa Porvoossa Kesäkoti saaressa Loviisan edustalla Harrastaa kirjallisuutta ja kirjoittamista Teksti: Ketsia Anttila Kuva: Peter Forsgård
kentällä LIIKEMIEHEN ILMASILTA Aviapoliksen kautta: mars MAAILMALLE! Jos tunnet kansainväliset trendit, tunnet Aviapoliksen. Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Aviapolis-kehitysryhmä, Naps Systems Oy, Halti, Philips Medical Systems MR Finland Piirros: Fleur Wilson Maailmalla on uusi trendi: kansainväliset yritykset hakeutuvat entistä kiihkeämmin len- Näin Aviapolis laajenee: toasemien läheisyyteen. Suomessakin tämä näkyy esimerkiksi Vantaan Aviapoliksen nopeana kehityksenä. Alueesta onkin tarkoitus tulla koko Suomen edustava käyntikortti ja pääkaupunkiseudun vetonaula. Ajatus perustuu siihen tosiasiaan, että Ostospuisto Tammisto (arvioitu valmistumisaika marraskuu 2007) lähes 98 prosenttia lentomatkustajista saapuu maahamme Helsinki-Vantaan lentoaseman ja samalla Aviapoliksen kautta. Tällä hetkellä Aviapolis on 42 neliökilometrin laajuinen kaupunki, jossa työskentelee jo yli 35 000 ihmistä. Alue Hyvinvointi- ja terveysalan yritysten keskittymä Vivamus Hyvinvointikeskus (ensimmäisen rakennusvaiheen arvioitu aloitusaika 2008) Flamingo-elämyskeskus (valmistumisaika marraskuussa 2008) Yritys- ja logistiikkakeskus Aero (arvioitu valmistumisaika vuoden 2009 alkupuoli) Toimistotalo Kuriiri (arvioitu valmistumisaika kevät 2009) Tämän vuoden loppuun mennessä Aviapolis-alueen kehitystä pääsee tutkimaan myös virtuaalisesti verkossa. Kyseessä on toteutustavaltaan ja laajuudeltaan ainutlaatuinen 3D-visualisointi, jonka avulla katsoja näkee, millaiseksi alue on kehittymässä muutamien vuosien kuluessa. Valmistuttuaan 3D-esitys löytyy osoitteesta www.aviapolis.fi. sijaitsee aivan Kehä III:n, Suomen vilkkaimmin liikennöidyn kauppaväylän tuntumassa. Lukuisten yritysten käytössä olevien tilojen ja asuinalueen lisäksi alueella toimii jo nyt esimerkiksi Pohjoismaiden kolmanneksi suurin kauppakeskus Jumbo, joka palvelee kuluttajia 120 erikoisliikkeen voimin. Alue laajenee jatkuvasti, ja myös kansainväliset palvelubrändit ovat olleet kiinnostuneita: Hilton-hotelli avasi ovensa Aviapolis-alueella elokuussa 2007 ja WTC:n tornit ovat rakenteilla. Kuluttajien kannalta uusista hankkeista näkyvin on Aviapoliksen yhteyteen ensi vuonna valmistuva Pohjoismaiden suurin viihdekeskus Flamingo, josta povataan pääkaupunkiseudun suosituinta matkailukohdetta. Uusi viihdekeskus tuo Aviapolikseen uusia ajanvietemahdollisuuksia elokuva-
teatterin, keilahallin, hotellin sekä ravintoloiden ja kylpylän muodostaman kokonaisuuden myötä. Jotta suomalaiset pysyisivät Suomessa Maailmalla Aviapoliksen kaltaisia hankkeita on jo vuosia toteutettu kuumeisesti. Ennustetaan, että tulevaisuudessa yhä useampi yritys hakeutuu lentoaseman läheisyyteen. Pääkaupunkiseudulla näin on jo tapahtunut. Aloite Aviapoliksen perustamisesta tuli Vantaan kaupungilta ja Finavialta, jotka ymmärsivät ajoissa yritysten tarpeet: Oivalsimme, että jos yrityksille luodaan laadukkaita toimintaympäristöjä kotimaahan, hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen, niillä ei välttämättä ole tarvetta lähteä ulkomaille, lentoasemaliiketoiminnon johtaja Reijo Tasanen Finavialta kertoo. Tasasen mukaan Finavian tarkoituksena on murskata Suomen sijainnista johtuva etäisyystekijä. Näin parannetaan myös suomalaisten yritysten ja koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. On hienoa, että Aviapoliksen kaltaisia alueita nousee myös ympäri Suomea lentoasemien yhteyteen. Jotta maailma olisi lähellä Miksi yritykset sitten hakeutuvat lentoasemien läheisyyteen? Yhden sanan vastaus on globalisaatio. Yritysten arkipäivässä se merkitsee tarvetta hyviin lentoyhteyksiin maailmalle ja takaisin. Erikoistuvat yritykset ovat yhä riippuvaisempia verkostoistaan, joiden toimivuuden edellytyksenä taas ovat nopeat ja toimivat lentoyhteydet. Sijainti lentoaseman lähellä tuo yrityksen ulottuville sekä kotimaan että ulkomaiden markkinat. Aviapolis on vetänyt alueelle tunnettuja brändejä ja erityisesti liikuntaan, vapaa-aikaan ja pukeutumiseen erikoistuneita yrityksiä. Yksi niistä on Halti. Aviapoliksen sijainti on logistisesti loistava ja alueen saavutettavuus joka ilmansuunnasta erinomainen. Alue toimii hyvin ja on yrityksemme liiketoiminnan kannalta ehdottomasti paras mahdollinen, Haltin toimitusjohtaja Risto Salo kertoo. Muu maailma on vain askeleen päässä, lentokoneelta on tiloihimme lyhyt matka. Ulkoilulajien varustelijana tunnetuksi tullutta Haltia houkutteli myös näkyvä sijainti Tuusulantien varressa. Suomeen saapuva ja tääl-
kentällä LIIKEMIEHEN ILMASILTA Muu maailma on vain askeleen päässä tä ulkomaille lähtevä liikenne kulkee jatkuvasti ohitsemme, ja saamme näin ilmaista mainosta. Lisäksi asiakkaat sekä ulkomailta että kotimaasta pääsevät tänne helposti ja kaikki säästävät aikaa, Salo sanoo. Jotta arjessa olisi helpompaa Mitä kansainvälisempi yritys, sen tärkeämpänä se pitää sijaintia lentoaseman kupeessa. Maailmanlaajuiseen Philips konserniin kuuluva, yksikönjohtaja Teppo Jyrkkiön johtama Philips Medical Systems MR Finland kehittää ja valmistaa magneettikuvauslaitteita ja niiden komponentteja koko maailman lääkintälaitemarkkinoille. Myynnistä peräti 98 prosenttia tulee ulkomailta. Etenkin kehityshenkilöstömme lentää jatkuvasti. Vantaan ja Hollannin välillä on jatkuva ilmasilta, sillä teemme kiinteää yhteistyötä muiden Philipsin MR-yksiköiden kanssa ja tapaamme yleisimmin Hollannissa. Myös huoltomiehet matkustavat asiakkaiden luo lentäen, Jyrkkiö kertoo. Jyrkkiö kurvaa itsekin harva se viikko suoraan työpaikalta lentokoneeseen: Usein lähden matkaan iltakuuden koneella kohti Hollantia. Seuraavana aamuna olen ulkomailla jo aamusta täydessä työvalmiudessa. Työaikaa ei mene lainkaan hukkaan, vaan ainoastaan vapaa-aikaa, hyväntuulinen yksikönjohtaja nauraa. Kotimainen aurinkosähköyhtiö Naps Systems Oy on toiminut Aviapoliksessa vuodesta 2001 alkaen. Tulimme sopivien tilojen ja lentokentän läheisyyden takia. Henkilöstömme matkustaa paljon. Lisäksi halusimme paikan, jonne on myös helppo tulla töihin, toimitusjohtaja Jan Wasastjerna sanoo. Wasastjernalle itselleen matkapäiviä kertyy vuodessa noin sata. Lentoaseman läheisyydestä on hänelle konkreettista apua: Jos toimipaikkamme sijaitsisi jossain muualla, en tulisi matkapäivinä välttämättä lainkaan toimistolle, jotta en joutuisi matkustamaan edestakaisin. Nyt lähden terminaaliin 50 minuuttia ennen koneeni lähtöä ja tiedän, ettei minun tarvitse varautua liikenneruuhkiin, hän kertoo tyytyväisenä. Jotta kaikki olisi käden ulottuvilla Aviapoliksen kaltaisista keskittymistä rakentuu vähitellen ikään kuin vilkkaita ja kiihkeässä rytmissä hengittäviä mehiläispesiä, joiden sisällä on kaikki tarvittava. Käytännön esimerkit puhukoot puolestaan: Philips Medical Systems MR Finland -yksikön vieraat yöpyvät Suomessa käydessään Holiday Inn Garden Court -hotellissa, joka sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä yrityksestä. Järjestely säästää kaikkien aikaa, Jyrkkiö kertoo. Sekä Haltin, Philipsin että Napsin tavaroista suurin osa liikkuu maa- tai merikuljetuksina, mutta kiireelliset toimitukset, kuten varaosatilaukset tai puuttuvat osat hoidetaan kaikissa yrityksissä lentorahtina. Lisäarvoa tuovat lentoaseman läheisyydessä toimivat huolintaliikkeet, jotka säästävät aikaamme ja hoitavat lentorahdin eteenpäin, Wasastjerna sanoo. Rahti-, majoitus- ja ravintolapalvelujen lisäksi yritykset voivat käyttää esimerkiksi Aviapolis-ryhmään kuuluvien turva- ja valvontapalvelu- tai työterveyspalveluita tarjoavien yritysten palveluksia. Kaikki on lähellä. Ei ole siis mikään ihme, että Aviapolis on tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudun toiseksi halutuin yritysalue. Vain yksi Akilleksen kantapää alueella on, ja se liittyy Kehä III:n liikenneruuhkiin ja liikennejärjestelyihin. Jotkut ovat ratkaisseet ongelman muuttamalla työpaikan lähelle. Aviapolikseen kuuluu lukuisia asuntoalueita, joista palkituin ja kiitetyin on Kartanonkoski. Sen omaleimainen miljöö nähdään myös piakkoin valkokankaalla, kun elokuvamusikaali Risto Räppääjä saa ensi-iltansa 15.2.2008. Aviapoliksessa toimivat yritykset uskovat alueen kasvuun. Jos on uskoa, on myös kasvua, Wasastjerna määrittelee hymyillen. Kääritään hihat ja annetaan mennä. Etunojaa täytyy olla, sanoi jo aikanaan Matti Nykänen. 10
3 menestystarinaa Aviapoliksen sydämestä Auringosta energiaa maailmalle aps Systems Oy on suomalainen, aurinkoenergiajärjestelmiin N erikoistunut yritys. Olemme maailman ainoa itsenäinen aurinkoenergian systeemitalo, Wasastjerna määrittelee. Järjestelmämme sopivat esimerkiksi paikkoihin, joissa halutaan luotettava ja ympäristöä säästävä energian lähde, sekä paikkoihin, joihin ei ole mahdollista saada energiaa muuten kuin auringonvalon avulla. Yrityksen myynnistä 95 prosenttia tulee ulkomaan markkinoilta ja vain 5 prosenttia kotimaasta. Napsin järjestelmiä on jo maailman joka mantereella. Pohjoisnavalla niitä käytetään säähavainto- ja mittauslaitteiden energian hankkimiseen, ja Etelänavalla tutkimusaseman yhteydessä. Tärkeimpiä asiakkaita ovat tietoliikennealan sekä öljy- ja kaasualan yritykset, joille Naps toimittaa vaativia verkkoja ja putkistoja varten suunniteltuja energiaratkaisuja. Teemme myös kylien sähköistyksiä kehittyvissä maissa sekä toimitamme aurinkoenergiaratkaisuja katastrofialueille. Niissä tarvitaan energiaa muun muassa terveysasemille, vesipumpuille ja valoille. Aurinkoenergia on saasteeton ja pitkäikäinen vaihtoehto. Se on myös uusiutuva energiamuoto, jota on jo nykyään saatavilla riittävästi, Wasastjerna kuvaa. Lumisten olosuhteiden hallitsijat uomalainen Halti on maineikas urheilijoiden ja ulkoilijoiden S vaatettaja. Yritys on perustettu vuonna 1976, ja sen palveluksessa toimii tällä hetkellä 76 työntekijää. Vuosittainen liikevaihto on 30,6 miljoonaa euroa. Haltin myynnistä Suomen osuus on kaksi kolmasosaa ja vientiin menee kolmasosa. Toimitusjohtaja Risto Salon mukaan jatkossa kasvua haetaan etenkin ulkomailta. 3 5 vuoden tähtäimessä on, että myyntimme suhde kääntyisi toisin päin eli ulkomaiden myynnin osuus kasvaisi kahteen kolmasosaan. Halti on tullut tunnetuksi etenkin vaativien ulkoilulajien harrastajien vaatettajana ja varustelijana. Yritys on valittu pääyhteistyökumppaniksi muun muassa alppilajien MM-kilpailuihin. Se toimii myös läheisessä yhteistyössä Kansainvälisen hiihtoliitto FIS:n sekä monien urheilujoukkueiden, kuten Suomen Mäkihyppymaajoukkueen ja Alppihiihtomaajoukkueen sekä Kanadan maastohiihtojoukkueen kanssa. Urheilulajien osalta Haltille tärkeimpiä ovat talvi- ja lumilajien lisäksi muun muassa retkeily, juoksu, pyöräily ja golf. Ideologiamme on valmistaa vaatteita, jotka takaavat käyttäjälleen liikkumisen vapauden ja auttavat nauttimaan ulkoilusta. Osaamisemme nousee aidoista olosuhteista, lumisesta ja kylmästä Suomesta. Vaatteissamme on myös aina mukana uusinta teknistä osaamista. Magneettikuvauslaitteista iloa potilaille P hilips Medical Systems MR Finland kehittää ja valmistaa magneettikuvauslaitteita ja niiden komponentteja koko maailman lääkintälaitemarkkinoille. Yrityksessä työskentelee noin 130 henkilöä, joista yli puolet toimii tuotekehityksessä. Vahvaa tuotekehitystä kuvastaa myös se, että yli 10 prosenttia henkilöstöstä on tekniikan tohtoreita. Kansainvälisen yrityksen liikevaihdosta 98 prosenttia tulee ulkomailta. Tuotteet myydään Philips Medical Systemsin maailmanlaajuisen myyntiverkon kautta. Philips on kolmen suurimman joukossa MR-markkinoilla eli magneettikuvauslaitteisiin erikoistuneiden valmistajien joukossa. Olemme magneettikuvauksen edelläkävijä, yksikönjohtaja Teppo Jyrkkiö kuvaa. Magneettikuvauksella voidaan tutkia ihmiskehoa tehokkaammin ja tarkemmin kuin millään muulla kuvantamismenetelmällä. Magneettikuvaukset ovat korvanneet monet työläät ja potilaalle raskaat röntgentutkimukset. Menetelmä sopii verisuonitutkimusten lisäksi myös esimerkiksi vatsan ja lantion alueen sekä miesten- ja naistentautien tutkimiseen. Magneettikuvauslaitteita on käytössä etenkin sairaaloissa ja yksityisillä kuvausklinikoilla joka puolella maailmaa, Jyrkkiö kertoo. Philipsin kehittämät magneettikuvauslaitteet edustavat alan huipputekniikkaa. Edistyksellisen tekniikan lisäksi tähtäämme potilasystävällisyyteen, korkeaan kuvanlaatuun ja kustannustehokkuuteen. 11
kentällä LIIKEMIEHEN ILMASILTA NOUSUKIITOON lentoaseman avulla Yhä useammat yritykset ovat heränneet huomaamaan lentokentän läheisyyden ja keskitetyn sijainnin mukanaan tuomat edut. Yritysalueita nousee pääkaupunkiseudun ohella jo koko Suomeen, muun muassa Vaasaan, Rissalaan ja Ouluun. Vaasa Parks - Perustettu vuonna 2000. - Alueen yrityksissä työskentelee 2 700 työntekijää. - Sijainti: lentokenttä ja etelästä tuleva moottoritie aivan vieressä. - Autolla pääsee Vaasan ydinkeskustaan alle kymmenessä minuutissa. - Koko: yli yhdeksän hehtaaria. Rissala Business Park - Rakenteilla. Osa alueesta ehditty jo kaavoittaa ja saattaa kunnallis- tekniikan piiriin. - Valmis: kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2017 mennessä. - Sijainti: valtatie 17:n varrella lentoaseman kupeessa, hyvät yhteydet sekä itä länsi- että pohjoinen eteläsuuntaan. - Alue: valtatie 17:n eteläpuolen 36 hehtaaria on varattu perusteollisuudelle ja pohjoispuoli toimistomaisemmalle rakentamiselle. Oulu Pilot Business Park - Valmistuu vuonna 2015 2020. - Työllistää jo nyt 5 000 ihmistä. - Sijainti: Pohjois-Pohjanmaan parhaalla paikalla. Oulun lentokentälle alle puoli kilometriä. - Valmiita rakennuksia nyt yksi, sen vastaanottotila sekä yhteiset ravintola-, sauna- ja edustustilat palvelevat kaikkia käyttäjiä. Kahden seuraavan rakennuksen suunnitelmat ovat valmiina. Teksti: Hanna Myllys Kuvat: Rissala Business Park ja Oulu Pilot Business Park ja NCC Rakennus Oy 12
Vihreä Vaasa Parks Vaasa Parksin toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma markkinoi ja kehittää kolmea Vaasassa toimivaa yrityspuistoa. Vaasa Airport Park on näistä uusin yrityskeskittymä, mutta kasvaa kaikista ripeimmin. Omaleimaista alueelle? Vaasan alueen kehitys lähti toden teolla vauhtiin energiakysynnän siirryttyä kohti vihreitä ja hajautettuja energiamuotoja sekä energiansäästöön liittyviä ratkaisuja. Pääosa yrityspuistossa toimivista yrityksistä toimii näillä aloilla. Yritysprofiili? Vetureina alueella toimivat Wärtsilä Finland Oyj, taajuusmuuttajia valmistava Vacon Oyj sekä muun muassa sähköistysprojekteihin erikoistunut Vaasa Engineering Oy. Yrityspuistossa toimii lisäksi alihankkijoita sekä palveluyrityksiä. Erityisen kiintoisa yritys on tuulivoimaloiden generaattoreita ja tehoelektroniikkaa valmistava Switch, jonka valmistus alkaa keväällä 2008. Kansainvälinen sähkö- ja automaatioteknologiakonserni ABB toimii myös lähellä. Aloite yrityspuiston perustamiseen? Vahvoja toiveita Vaasa Airport Parkin kehittämiseen heräsi 1990-luvun loppupuolella, kun energiatoimiala oli jo vahvassa kasvussa. Paikalliset yritykset esittivät Finavialle ja Vaasan kaupungille yritysalueen kehittämistä. Finavialla yrityspuistoalueen merkitys ymmärrettiin hyvin alusta asti. Tulevaisuuden näkymät? Suunnitteilla olevan lentologistiikkaalueen on tarkoitus liittää yrityskeskittymä-alue ja kiitoradan pohjoispää fyysisesti yhteen. Vaasan kaupungin ja Finavian omistaman asematason rakennustyöt ovat käynnistymässä. Ensi vuoden aikana on tarkoitus käynnistää terminaalirakennusten rakennustyöt. Mikäli kasvuvauhti jatkuu viime vuosien tahtiin, alueen työntekijämäärä nousee yli 3 500 henkilöön viiden vuoden sisällä. Rakenteilla oleva Rissala Business Park Rissala Business Park nousee hyvää vauhtia Siilinjärvelle Savon sydämeen aivan lähelle Kuopion lentokenttää. Siilinjärven kunnan yritysasiamies Heikki Simonen pitää sijaintia erinomaisena. Omaleimaista alueelle? Yritysalueella varattu maa-alue on poikkeuksellisen laaja yhteensä yli sata hehtaaria. Kortteleista on alusta alkaen tehty pinta-alaltaan aiempaa huomattavasti suurempia, sillä niistä on kysyntää. Isoista tonteista saadaan tarvittaessa lohkottua pienempiä paloja. Yritysprofiili? Alkusyksystä 2007 alueella ei vielä ole yrityksiä, mutta viisi hanketta on jo käynnistysvaiheessa. Näiden joukossa on muun muassa rakennusteollisuutta sekä vapaaajan palveluita tukevaa yritystoimintaa. Tulevaisuudessa alueelle sopii yhtä hyvin raskasta perusteollisuutta kuin toimistotyötäkin. Aloite yrityspuiston perustamiseen? Lentokentän seudun ja puolustusvoimien alueen vesihuoltoa kunnostettaessa haluttiin hyödyntää tätä isoa rakentamatonta aluetta, kun kerran investointeja oli alueelle joka tapauksessa tehty. Kun toiselta yritysalueelta Toivalasta oli samaan aikaan tila loppumassa, yritysalue oli luonteva käyttökohde. Tulevaisuuden näkymät Tavoitteena on saada koko sadan hehtaarin alue valmiiksi noin kymmenen vuoden sisällä. Kansainvälinen Oulu Pilot Business Park Oulu Pilot Business Parkin alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa alusta saakka mukana olleen NCC Rakennus Oy:n Pohjois-Suomen tuotantopäällikkö Marko Palonen kertoo, että valtaosa alueen yrityksistä on pääkonttorityyppiä. Omaleimaista alueelle? Vahva suuntaus kansainvälistymiseen nyt ja tulevaisuudessa. Koko seutukunnan nopean kehittymisen myötä alueen kautta kulkevat ihmisvirrat kasvavat, mistä seuraa edelleen laajentumispaineita myös yritysalueelle. Yritysalueella toimii runsaasti pääkonttoritason yrityksiä sekä toimistohotelli. Yritysprofiili? Tällä hetkellä enimmäkseen pääkonttoriyrityksiä, joukossa pörssiyhtiöitä, ei niinkään teollisuustoimintaa. Yrityspuistoalueelle ovat sijoittuneet muun muassa ympäristöalan huippuyritys Proventia Group, CCC-Group, Elektrobit Oyj sekä Polar. Aloite yrityspuiston perustamiseen? Paikalliset yritykset kaipasivat lisää kansainvälisen toiminnan mahdollistavia toimitiloja hyvien logistiikkayhteyksien varrelta. Tarvittava maa-alue hankittiin vuonna 2001. Tulevaisuuden näkymät? Kansainvälistymisen myötä on tullut hotellitilakyselyjä, ja lentokenttää lähinnä olevan talon kaavaa ollaankin muuttamassa hotellikaavaksi. Lisäksi keskitytään pitämään alueelle sijoittuville yrityksille annetut lupaukset: hyvä sijainti, hyvä näkyvyys sekä nopeat reitit kohti kansainvälistymistä. 13
PROfiili Teksti: Ketsia Anttila Kuvat: Jyrki Komulainen TURVALLISUUTTA JA tilannetajua Turvallisuus ja laatu -yksikön päätutkija Jussi Sorsa Turvallisuuspoikkeamaksi on kirjattu myös pikkulinnun tekemä virhearvio. Teksti Tuuli Daavittila Kuva Marja Helander 14 Työskentelen Turvallisuus- ja laatu -yksikön tutkintatiimissä, johon kuuluu kaikkiaan kolme tutkijaa. Minä vastaan Lentoasemaliiketoiminnon tutkinnasta. Suurimman osan työajastani teen perinteistä tutkintaa eli käsittelen poikkeamailmoituksia, mutta silloin tällöin jalkaudun myös kentälle. Ymmärtäminen Keskeisin osa työssäni on turvallisuuspoikkeamailmoitusten käsitteleminen. Käytännössä saan pöydälleni pinon pape- reita, joissa kuvataan erilaisia poikkeamia Suomen lentoasemilta. Vain harvoin niissä on kuitenkaan kyse varsinaisesta vaaratilanteesta. Jos esimerkiksi kunnossapitotyöntekijä huomaa kiitotiellä routavaurion, hän tekee siitä ilmoituksen, jota myös minä käsittelen. Tyypillinen ilmoitus tehdään lentoaseman turva-aidan sisälle joutuneesta eläimestä. Yksi viimeaikaisista ilmoituksista koski pikkulinnun törmäämistä lentokoneeseen. Hauskana yksityiskohtana jäi mieleen, kun ilmoituksessa tapahtuman syyksi todettiin pikkulinnun tekemä virhearvio.
t i e s i t k ö Miten toimin matkustaessani koiran tai kissan kanssa? Käsimatkatavaroihin voi ottaa korkeintaan kahdeksan kiloa (kuljetuslaatikon paino mukaan luettuna) painavan koiran tai kissan. Laatikko voi olla korkeintaan 56 x 45 x 25 cm:n kokoinen. Laatikko kuljetetaan edessä olevan istuimen alla. Ruumassa matkustava koira tarvitsee laatikon, jonka mitat ilmoitetaan lentoyhtiölle ennakkoon. Tarvittaessa on hyvä neuvotella eläinlääkärin kanssa siitä, kestääkö eläimen fyysinen kunto lentomatkustamista. Miten pakataan parranajovälineet? Parranajovälineet saa kuljettaa ruumaan menevissä matkatavaroissa. Sähköparranajovälineet ovat sallittuja myös matkustamossa. Ne matkustajat, joilla on vain käsimatkatavaroita, voivat ottaa matkustamoon myös muovisen parranajovälineen, jossa metallinen partaterä on kiinteästi muovisessa varressa kiinni. Partavaahdon voi kuljettaa käsimatkatavaroissa alle yhden desilitran kokoisessa pakkauksessa, joka on pakattu uudelleensuljettavaan, läpinäkyvään muovipussiin tai toalettilaukkuun. Voinko ottaa sateenvarjon mukaan matkustamoon? Sateenvarjon saa kuljettaa sekä käsimatkatavaroissa että ruumaan menevissä matkatavaroissa. Olen aina ottanut oman vesipullon mukaan pitkille lennoille, mitä nyt teen, kun nestesäännökset tulivat voimaan? Turvatarkastuksen jälkeiseltä alueelta sekä lentokoneesta voi ostaa juotavaa. Toinen vaihtoehto on ottaa mukaan tyhjä pullo, jonka voi täyttää turvatarkastuksen jälkeen. Tieto Tutkinta edellyttää usein laajahkoa tiedonkeruuta ja eri tietolähteiden analysointia. Tutkinnassa selvitetään oman organisaation toiminnan onnistumista ja niin sanottujen turvaverkkojen toimintaa. Turvaverkolla tarkoitetaan mekanismia tai toimintatapaa, jolla varmistetaan, että poikkeama ei aiheuta vaaratilannetta tai onnettomuutta. Tutkinnasta syntynyttä hyödyllistä tietoa viedään eteenpäin organisaatiossa, jotta tapahtuneesta voidaan ottaa opiksi. Auditointi Työhöni kuuluu myös jonkin verran audiotintia. Se on vapaasti käännettynä riippumatonta tutkintaa ja tarkastelua siitä, miten organisaatio toimii ja onko sen toiminta toimintakuvauksen mukaista. Tavoitteena on varmistaa, että käytäntö vastaa teoriaa ja toisin päin. Auditointi edellyttää lähes poikkeuksetta itse paikalle menemistä ja tuo työhön sopivaa käytännönläheisyyttä toimistopäivien rinnalle. Ihmisläheisyys Auditoinnit seuraavat tarkkaa protokollaa, mutta samalla ne ovat rakentavia tilaisuuksia. On tärkeää ymmärtää, että olemme kaikki samassa veneessä ja että auditoinnista on hyötyä kaikille. Työssäni tarvitaan diplomatiaa, puolueettomuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Eduksi ovat myös tunneäly ja tilannetaju. Toivon omaavani molempia. Miten kuljetan kalastusvälineet? Kalastusvälineet (vavat ja koukkuja sisältävät uistinpakit) tulee kuljettaa ruumaan menevissä matkatavaroissa. Yksittäisen uistimen voi kuitenkin kuljettaa matkustamossa, jos sen koukku on alle 6 cm:n mittainen. Miten paljon Helsinki-Vantaalla käsitellään matkatavaroita? Nykyisin matkatavaraa käsitellään noin 8,5 miljoonaa kappaletta vuodessa. Kun ulkomaanterminaalin laajennus sekä uusi matkatavaran käsittelyjärjestelmä valmistuvat, vuosittainen kapasiteetti nousee 13,5 miljoonaan matkatavaraan. 15
Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Marja Helander Lainaukset Outi Nyytäjän kirjasta Menestys ja moraali (Minerva 2007) Keksintö Vai konsultti Uskoitko konsulttia? Varo, sinut on ehkä käännytetty pois uusien oivallusten tieltä, Outi Nyytäjä vinkkaa. 16 KKyllä, Outi Nyytäjä puuhaa hautapaikan hankintaa. Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä vääriä johtopäätöksiä. Vaikka Nyytäjää riivaa perinnöllinen familiaarinen amyloidoosi, joka iskee näköön, halvauttaa kasvolihaksia ja tuhoaa jalkojen ääreishermoston, ei tätä naista niin vain kaadeta. Olen niin klesa, että jos kaikki tautini laittaisi rinnakkain, niin heräisi kysymys, että miten se vielä elää. Mutta hautapaikka, se on käytännöllisesti ajattelevalle Nyytäjälle ehdoton must. On tervettä pohtia, mihin tulee haudatuksi. Ystäväni Oiva Lohtander kertoi tädistään, jolla oli hautakivi itselle hankittuna ja siinä oli valmiina kaikki muu paitsi kuolinpäivämäärä. Lohtander kuljetti sitten tätiään alvariinsa katsomassa, ettei kukaan varasta tämän hautakiveä, Nyytäjä kertoo huvittuneena. Nyytäjän hautapaikan sijainti ei ole vielä selvillä, sillä Suomessa olevan perhehaudan dramaturgi-kirjailija epäilee olevan liian levoton: siellä on haudattuna niin paljon sukulaisia jo ennestään. Toisaalta hän ei ole vielä kypsä ajatukselle Ranskaan hautaamisestakaan, vaikka onkin jo vuosikausia viettänyt siellä puolet vuodesta. Ei mikään tehosekoitin! Viikon päästä Outi Nyytäjä suuntaa taas Ranskaan. Bretagnessa, herra Tromeurin valmistaman kirsikkapuisen pöydän ääressä, puutarhan ympäröimässä talossa Nyytäjä saa rauhassa olla niin maalainen kuin haluaa. Siellä on myös helpompi keskittyä kirjoitustöihin kuin Helsingin Katajanokalla, missä puhelin soi koko ajan. Nyt 71-vuotiaana olen niin kysytty kuin olla voi, Nyytäjä tunnustaa ja vilauttaa täynnä merkintöjä olevaa kalenteriaan. Monina vuosina tein hyviä töitä, mutta niitä ei huomattu. Ehkä näytelmäni ovat olleet liian kummallisia ja erilaisia, tai sitten syynä on se, että olen tehnyt niin monia erilaisia asioita. Yleisestihän arvostetaan enemmän sellaisia ihmisiä, jotka keskittyvät yhteen taiteenlajiin. Nimitykset kulttuurin moniottelija tai monitoiminainen provosoivat Nyytäjästä kipinää. Hänen korvaansa ne kuulostavat samalta kuin tehosekoitin.
17
18 Kirosanoja! Ne kuvaavat ihmistä, joka yrittää vähän kaikkea eikä osaa oikein mitään. Nyytäjä taas osaa monenlaista, vaikka itse väittääkin olevansa ehdottoman hyvä vain puutarhanhoidossa, ruoanlaitossa ja kuunnelmien ohjaamisessa radioon. Hän arvioi, ettei häntä ole pidetty teatterimaailman starana, mutta myöntää, että etenkin kuunnelmien taidokkaat äänimaailmat ovat saaneet hyviä arvosteluja. Keväällä 2007 ilmestyneen Menestys ja moraali -kirjan myötä Nyytäjästä on tullut myös kysytty luennoitsija. Tällit ovat hyötykamaa Haastatteluviikolla Nyytäjä on menossa puhumaan 600-päiselle joukolle menestyksestä. Ensimmäiseksi hän aikoo kertoa yleisölle viestistä, jonka sai puhelinvastaajaansa. Siinä helsinkiläinen, vieras mies toteaa automaattiin vihaisella, oudolla äänellä, että Outi Nyytäjä on maailman suurin luuseri, suurempi kuin Jeesus. Herkullinen viesti, eikö vain, Nyytäjä hykertelee. Mieshän vallan pelasti päiväni. Puhelinvastaajan viesti on yksi monista yhteydenotoista, joita Nyytäjälle satelee. Häntä pidetään railakkaana ja ärhäkkäänä ihmisenä, joka sanoo asiat suoraan ja jolle voi vastaavasti laukoa mitä vain. Monet ajattelevat, että olen niin sanottu vahva ihminen, ja käyvät kimppuuni raadollisella tavalla. Sitä pidetään oikeutettuna, etten ylpistyisi. Olenkin saanut usein nenilleni. Nyytäjä ei kuitenkaan ole niin kovanahkainen kuin voisi luulla. Kun epäonnistun, pari päivää menee ensin itsesäälissä ja valituksessa. Otan kaikki irti murheesta ja nöyryytyksestä. Olen kuin haudalla uliseva beduiininainen. Sitten päätän, että yritän uudelleen ja teen paremmin. Tällit ovat hyötykamaa. En jää makaamaan kehään, vaan nousen päätä vähän heiluttaen, hammastuki kalisten ja käyn uudelleen kimppuun. Olen oppinut sitkeäksi. Dramaturgi-kirjailijasta löytyy myös roppakaupalla itseironiaa. Olen tohottaja, minussa on hyökkääjän vikaa ja olen vihainen hirveän usein. Mulla on kauheasti puutteita, hän naurahtaa ja kertoo tunnistavansa itsessään hevosen ja lehmän mentäviä aukkoja. Niillä hän viittaa itse kokemaansa filosofian tietämyksensä ohuuteen sekä puutteisiin tiedoissaan. En läpäise edes Heidegger-filtteriä. Erikoisella termillään Nyytäjä viittaa jäykkään jakoon filosofian ja ajattelun välillä. Siihen, että toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa pitäisi olla virallisesti filosofiaa opiskellut voidakseen olla vakavasti otettava ajattelija. Nyytäjäkin haluaisi itselleen tukevamman filosofisen perustan, jota vasten voisi peilata omaa ajatteluaan ja tulisi paremmin huomioon otetuksi myös ajattelijana. Minulta ei haeta yleensä ajatuksia, vaan mielipiteitä. Niitä osaan kyllä tuottaa, sehän on kuin paistaisi kalapuikkoja. Kulttuurieineksistä edistykseen Nyytäjä manaa omaa typeryyttään, sitä että vanhana ja fyysisesti hyvin raihnaana hän edelleen ottaa tehtäväkseen vaikeita urakoita toisensa jäl-
Menestyskilpailu on suomimaraton, johon kaikkien on osallistuttava. keen ja ajaa itsensä uupumuksen partaalle. Niin, miksi ihmeessä? Jokainen ihminen tarvitsee menestyskokemuksen. Minulla on kunnianhimoa itseni suhteen. En ole vielä saanut lopullista selvyyttä siitä, olenko minä kirjailija, näytelmäkirjailija vai ajattelija se varmuus tässä pitäisi vielä saada ennen kuolemaa. Tarkennetaanpa: Nyytäjää siis riivaa selkeä menestymisen halu mutta ei se tavallinen, vaan kultivoidumpi, hienostuneempi laji: Minulla on hinku saada kirjoitettua joko näytelmä, essee tai muu teos, jossa aihe, sisältö, rakenne ja kieli olisivat sellaisia, että kykenisin teoksen itse hyväksymään. Sen pitäisi olla lajissaan merkityksellinen teos, joka uudistaisi jotain taiteenlajia ja jäisi elämään. Nyytäjän mieleistä menestystä ovat ideat, jotka täyttävät olemassa olevan tyhjiön. Esimerkiksi käy vaikkapa menestyksekäs Cirque du Soleil, uudenlainen sirkusesitys, jossa eläimiä ei ole lainkaan mukana. Esiintyjät löysivät uuden idean, tulivat sen kanssa tyhjiöön ja loivat itse itselleen markkinat. Tällainen menestys ei mene tavanomaisen kaavion mukaan, vaan on riippumatonta ja itsenäistä. Se ei ole kulttuurin einestuotantoa, vaan todellista edistystä. Jonkin taiteen lajityypin uudistamisen lisäksi Nyytäjä haluaa olla niin hyvä kuin kykenee. Pyrkimykseni ei voi olla se, että olisin parempi kuin joku toinen. Päinvastoin, toisen onnistumisesta pitää voida iloita. Suomalaisessa taidemaailmassa ja teatterissa se on tosi harvinaista. Pitäisi oivaltaa, että ainoa, mihin kannattaa verrata omaa suoritustaan, ovat klassikot. Julkisuus: tekoja ja mokia Nyytäjä toivoisi kohdalleen myös taloudellista menestystä: Näillä töillä tuskin rikastun, joten ei yhtään haittaisi, jos pläjähtäis joku isompikin raha, muutama miljoona euroa. Ihan kivasti ottaisin vastaan ja osaisin käyttää, vaikka en tunnekaan itseäni köyhäksi. Rikkaushan ei ole rahaa, vaan hyvää itsetuntoa ja käytöksen rentoutta, pröystäilemättömyyttä. Nyytäjä haaveilee yhä myös julkisesta tunnustuksesta. Olen ollut koko elämäni eräänlaisessa marginaalissa enkä mikään varsinainen julkkis. Nyt tarvitaan perustelu, sillä ei kai Nyytäjä tosissaan halua megajulkkikseksi? En ole sillä lailla tunnettu kuin vaikkapa Idols-voittaja, Tanja Saarela, Mikko Leppilampi tai Vesa Keskinen. Julkisuus on usein tekoja ja usein mokia. Siinä mielessä en haluaisi olla julkkis, vaan samaan tapaan kuin vaikkapa Jörn Donner, Pirjo Honkasalo tai Paavo Haavikko. He ovat tulleet tunnetuiksi työnsä kautta, ja heidän asemansa on ja pysyy. He ovat todellisia menestyjiä. Tässä kohtaa on hyvä selventää, että Nyytäjä näkee menestyksessä kaksi puolta. Toinen on onnistuminen, selviytyminen, edistyminen ja kehittyminen. Näiden myönteisten asioiden lisäksi menestyksellä on myös toinen, kielteinen puolensa: menestymispakko. Siitä Nyytäjä ei pidä. Menestymispakko tarkoittaa sitä, että on elettävä ja toimittava tuloksekkaasti. Ahtaissa olosuhteissa ei kuitenkaan synny mitään uutta. Nykyään esimerkiksi teatterit haluavat tilata näytelmän itse ehdottamastaan aiheesta. Näin näytelmäkirjailijoiden liikkumismarginaali kapenee. Älykäs, mutta vajaa Dramaturgiaa ja näytelmän käsikirjoittamista Suomessa ja Ruotsissa vuosia opettaneen Nyytäjän mukaan uuden keksimisen ja edistyksellisen tekemisen lähtökohtina ovat aina uteliaisuus ja tutkiva mieli. On luotava tunnelma, jossa menestys ei ole kaavamaista eikä pakkoa, vaan iloa tuottavaa toimintaa. Menestysvalmennukset saavat Nyytäjältä tuomion sterilisoivan ja amputoivan ajattelunsa takia. On toki paljon ammattitaitoisia konsultteja, mutta ihan liikaa myös sellaisia yrittäjiä, jotka haluavat muokata ihmistä jonkin valmiin, usein Yhdysvalloista tulleen mallin mukaan. Annettuihin kaavoihin perustuva menestykseen ja luovuuteen kouluttaminen on järjetöntä, kaventavaa. Se on sukua uskonnolliselle käännytykselle. Nyytäjä kuvaa menestysvalmennuksen kieltä uskonnolliseksi, mutta huomauttaa, että menestykseen tarkoitettu ihminen ei tarvitse Jumalaa: Hän luo itse itsensä, veistää omasta materiaalistaan sen, joksi haluaa. Hän valitsee itse, tuleeko hänestä huippusuorittaja vai epäonnistuja. Täytyy vain toivoa ettei sairastu, sillä 19
Uudet oivallukset syntyvät väärinajattelusta. 20 menestykseen kuuluu vain terveys. Nyytäjä taas puhuu heikkojen puolesta, ja hänen mielestään ihmisen virheet ovat kiinnostavampia kuin vahvuudet. Niiden kautta päästään irti tasapäisestä ja silkoisesta ja voidaan löytää jotain uutta. Minäkään en ole ihan kiva, ja minussa on ihan vajaakki puoli. Olen toisaalta älykäs, mutta toisaalta ihan vajaa. Kuitenkin juuri virheideni kautta saan tärkeitä uusia oivalluksia. Uusi innovaatio syntyy väärinajattelusta, tavasta rikkoa ajatusmalleja. Se vaatii aina vapautta ja anarkiaakin. Käytännössä Nyytäjän vajaakki - puoli ilmenee siten, että ihmiset puhuttelevat häntä spontaanisti kaikkialla. Katajanokan kävelyretkellä vastaan voi tulla hyppelevä (luitte oikein) 72- vuotias hivenainemies, ja Tukholman bussissa saattaa ihan vieras nainen tervehtiä takapenkiltä Tui, tui!. Suunnaton lapsellisuus, hölmöys, säteilee minusta. Etenkin lapset, vanhat, hullut ja eläimet ottavat minuun heti kontaktia. Minulta puuttuu joku filtteri, joka muilla on. Saan myös ihmiset helposti innostumaan, mikä on tietysti hyvä ominaisuus dramaturgille. Never a dull moment, Nyytäjä hekottaa. Lapset ovat pommeja Erityisen rakkaita Nyytäjälle ovat lapset, naiset ja vanhat, joita hän tapaa usein lentoasemalla Ranskan ja Suomen väliä matkatessaan. Kärryissä istuva vauva on hurja tyyppi. Lapset ovat ladattuja, energisiä ja uteliaita. Ne ovat kuin pommeja, vaarallisia henkilöitä. Jos ne olisivat isompia, me aikuiset olisimme pulassa, Nyytäjä kuvaa ja muistelee, miten Helsinki-Vantaalta matkaan lähteneessä lentokoneessa Tommi-niminen herrasmies, 6 kuukautta, kiskoi häntä tuulitakista. Kyllä meni pienen miehen imartelu perille. Toinen ihastuttava tapaaminen oli Charles de Gaullen lentoasemalla, jossa pieni bangladeshilainen 8 9-kuukauden ikäinen neiti kätteli dramaturgia. Keskustelu ei vaadi yhteistä kieltä eikä riipu kansallisuudesta. Lapsissa on kaikki äly jo valmiina. Niissä on mahdottomasti energiaa ja mielikuvitusta, ellei niitä ole tasittu eli puristettu annettuihin, menestyksen tavoittelun määrittelemiin puitteisiin. En kuitenkaan tarkoita sitä, että lapset voisivat kasvaa kuritta. Nyytäjän mielestä myös naiset ovat mahdottomia olentoja. He ovat mitä parhaimpia organisaattoreita siinä missä miehet taas tuhertavat, mitä ehtivät. Hyvänä esimerkkinä ovat naisyrittäjät, jotka tekevät uskomattomia asioita. Ja millainen olisikaan Afrikka, jos naiset olisivat saaneet hallita siellä? Dramaturgi-kirjailija uskoo, että islamilaisessa maailmassakin naiset on ollut pakko pitää kurissa, koska heissä piilee niin valtava energia. Se ilmenee erityisesti vanhoissa naisissa. Heissä on tervettä piittaamattomuutta mutta samaan aikaan valppautta ja uteliaisuutta. Heidän ei tarvitse kruusailla eikä pyrkiä pikkuporvarilliseen säyseyteen. Menestyvä nuori nainen, joka pyrkii posteille, johonkin asemaan, ei taas ole välttämättä parhaimmillaan, koska hän käyttää energiansa niin suoraviivaisesti. Kyky suuttua on hyve Liekö pelkkää sattumaa, että Outi Nyytäjä on kääntäjänä työskentele-