Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen 29.1.2015
Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston kanssa TAIMISTOTEKNIIKKA hankkeen vuosina 2013-2014 Hankkeen tavoitteena oli parantaa kotimaisen valiotaimituotannon ja sen asiakastaimistojen tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta 1. kehittämällä mikrolisätyistä valiotaimista taimistoille jatkokasvatettavaksi soveltuva mikropistokas tai mikrolisätty kennotaimi. Tuotteen tulee olla taimistoille mahdollisimman helppokäyttöinen ja viljelyvarma. 2. optimoimalla taimistojen tuotantotekniikkaa siten, että taimien lisääminen ja kasvattaminen on mahdollista nykyistä laajemmin eri vuodenaikoina 3. laatia valiotaimituotannon asiakkaille ohjeet erityyppisten mikrotaimi- ja mikropistokastuotteiden käytöstä. Tässä diasarjassa kerrotaan hankkeessa mukana olleilla taimistoilla tehtyjen tuotantoteknisten kokeilujen tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset (tavoite 2)
Taimistoilla toteutetut kokeilut 1. Toimitusajankohdan vaikutus pensasmustikan mikroplugien juurtumiseen, kasvuun ja talvehtimiseen (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone) 2. Kasvuolosuhteiden vaikutus pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurtumiseen sekä lakan mikroplugien kasvuun (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone) 3. Kasvuolosuhteiden vaikutus hedelmäpuiden, erikoismarjojen ja viherrakentamiskasvien mikroplugien kasvuun (Taimisto 2, kasvihuone /pistokaspeti ulkona) 4. Alppiruusun ja ruusukvittenin mikropistokkaiden sekä luumun, päärynän ja puolukan mikroplugien juurruttaminen (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone) 5. Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus mikropistokkaiden juurtumistulokseen puolukalla, hapankirsikalla, marjatuomipihlajalla ja atsalealla (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone) 6. Kasvualustan ja valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen (Taimisto 4, kasvatushuone)
1. Toimitusajankohdan vaikutus pensasmustikan mikroplugien juurtumiseen, kasvuun ja talvehtimiseen (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone)
Pensasmustikan mikroplugien tuottaminen ja toimitus Pensasmustikan juurettomat mikrolisätyt taimet = mikropistokkaat koulittiin ja juurrutettiin MTT Laukaan kasvihuoneen juurrutusosastolla mikroplugeiksi Mikroplugit toimitettiin taimistolle viidessä toimituserässä 2013: Vko 17 Vko 24 Vko 25 Vko 26 Vko 27 Mikropistokkaat ennen koulintaa Mikroplugit toimitettaessa
Pensasmustikan mikroplugien juurtuminen, kasvu ja talvehtiminen taimistolla Viikkojen 17 ja 24 toimituserät alkukasvatettiin taimistolla kasvihuoneen juurrutusosastossa Myöhemmät erät alkukasvatettiin kausihuoneessa Kaikki toimituserät juurtuivat hyvin tai melko hyvin, juurtumis- % 75-96 Kaikki erät talvehtivat hyvin kylmävarastossa, ulkona varastointi onnistui vain ennen viikkoa 25 toimitetuilla Viikolla 17 toimitetut mustikat kasvoivat 20 cm pituisiksi Viikolla 27 toimitetut mustikat ehtivät muodostaa vain 2-3 uutta lehteä ennen talvea Juurtumis-% Vko 17 Vko 24 Vko 25 Vko 26 Vko 27 Vaccinium 'Aino' 96 75 82 83 94 Vaccinium 'North Blue' 92 87 90 91 89
2. Kasvuolosuhteiden vaikutus pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurtumiseen sekä lakan mikroplugien kasvuun (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone)
Pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurruttaminen taimistolla Seuraavana vuonna (2014) taimisto kokeili pensasmustikoiden ja puolukoiden mikropistokkaiden juurruttamista itse alusta loppuun Mikropistokkaiden koulinta viikolla 17 (toimitusvko 16) ja juurrutettiin neljässä olosuhteessa kasvihuoneella: propagaattori ja tunneli sekä juurrutusosastolla että tavallisella osastolla Kasvihuone muovikatettu, taimet betonilattialla kuormalavojen päällä Kasvihuoneen juurrutusosasto eristetty pleksiseinillä, pöydät, sumutus Kasvualustana metsätaimiturve + kevytsora + hiekka pintaan Propagaattoreiden kannet poistettiin ja muovitunnelien helmat nostettiin ylös viisi viikkoa koulinnan jälkeen ja kasvit siirrettiin isommalle osastolle kuusi viikkoa koulinnan jälkeen
Pituus cm Kasvuolosuhteiden vaikutus pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurtumiseen Kasvihuoneessa lämpötilan vaihtelu (18,5 ± 6,7 C) oli juurrutushuonetta voimakkaampaa (20,9 ± 5,9 C) mikropistokkaiden juurruttamisen aikana (15.4.-28.5.) Tunnelissa alhaisemmat yölämpötilat ja korkeammat lämpötilahuiput päivisin kuin propagaattoreissa (tunnelissa keskim. 19,7 C ± 6,1 C ja propagaattorissa 20.9 ± 5.9 C). Sekä pensasmustikan että puolukan mikropistokkaiden juurtuminen onnistui hyvin kaikissa olosuhteissa suurimarjainen puolukka Otson karkki` juurtuminen 84-96 % pensasmustikka Aino` juurtuminen 94-98 % Propagaattorissa saavutettiin hieman tunnelia nopeampi kasvu 7 viikon aikana: 7 6 5 4 3 2 1 0 propis tunneli propis tunneli propis tunneli propis tunneli Juurrutusosasto Mansikkaosasto Juurrutusosasto Mansikkaosasto Otsonkarkki Aino
Lakan mikroplugien tuottaminen ja toimitus taimistolle Lakan juurelliset mikrotaimet koulittiin MTT Laukaassa (vko 18) ja juurrutettiin kolme viikkoa kasvihuoneen juurrutusosastolla ennen toimitusta taimistolle (vko 21). Kaksi erilaista kasvualustaa: Turve-perliitti-hiekka seos Vaahtorainattu sammalkenno
Lakan mikroplugien kasvatus taimistolla Kaikilla osastoilla automaattisumutus Taimistolla mikroplugeilla kolme olosuhdetta: 1) harson alla kasvihuoneen juurrutusosastossa (pöydät) 2) harson alla kasvihuoneen isossa osastossa (kuormalavat lattialla) 3) maitomuovitunnelissa muovihuoneen pohjalla
Taimista elossa, % Kasvuolosuhteiden vaikutus lakan mikroplugien alkukasvuun Lakan alkukasvatus taimistolla ei onnistunut yhtä hyvin kuin pensasmustikan, parhaimmillaan 60% lakoista juurtui kasvihuoneessa turveseosta käytettäessä Automaattinen kastelujärjestelmä petti heinäkuussa helteiden aikaan, mikä aiheutti taimien kuolemista Puristettu sammalkenno toimi kokeessa hyvin kastelujärjestelmän pettämiseen saakka Sammalkenno oli herkempi kuivumiselle kuin turveseos ja kaikki taimet kuolivat kuivuuteen 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 vko21 vko22 vko 24 vko26 vko 29 kasvihuone, juurrutusosasto, turveseos kasvihuoneen pohja, turveseos muovihuoneen pohja, turveseos kasvihuone, juurrutusosasto, sammalkenno muovihuoneen pohja, sammalkenno
Kasvuolosuhteiden vaikutus lakan mikroplugien alkukasvuun Taimet 11 viikon kasvatuksen jälkeen taimistolla Elossa 57 % 48 % 0 % 0 % 0 % Kasvihuone seos Kasvihuone juurrutusosasto seos Kasvihuone juurrutusosasto sammalkenno Muovihuone seos Muovihuone sammalkenno
3. Kasvuolosuhteiden vaikutus hedelmäpuiden, erikoismarjojen ja viherrakentamiskasvien mikroplugien kasvuun (Taimisto 2, kasvihuone /pistokaspeti ulkona)
Mikroplugien kasvuolosuhteet taimistolla Taimistolla juurrutettiin mikroplugeja 2013 ja 2014: a) Kasvihuone pleksikatteella: maapohjainen huone, pöydällä varjostusverhon alla (toimitus vko 20-21) b) peltoon rakennetussa pistokaspedissä : valkoinen muovikate päällä heinäkuussa (toimitus vko 25-26) Kasvit: hedelmäpuut, viherrakentamisen puita, puolukka ja lakka
Vuorokauden keskilämpötila C Vuorokauden keskilämpötila C Mikroplugien kasvuolosuhteet taimistolla Lämpötila oli kasvihuoneessa alkukasvatukselle pääosin sopiva (20±5 C), poikkeuksena vuonna 2014 toinen kasvatusviikko Pistokaspeti soveltui herkkien pikku taimien juurrutukseen huonosti suurten lämpötilavaihteluiden vuoksi Juurrutus tapahtui avomaalla umpinaisissa pistokaspedeissä 2013, petejä parannettiin tuuletusta lisäämällä 2014 (myös juhannuksen jälkeinen sää viileämpi 2014) 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 30 25 20 15 10 5 0 Kasvihuone 15.5.-6.6.2013 21.5.-12.6.2014-1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 Pistokaspeti, avomaa 25.6.-17.7.2013 23.6.-14.7.2014-1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920 Vuorokautta taimien toimituksesta
Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2013 Kasvihuoneessa kasvatettuna luumut, kirsikat ja pihlajat juurtuivat hyvin Puolukka ei onnistunut, syynä ilmeisesti liian korkea ph (uudelleenkoulinnan jälkeen ei käytetty hapanta turvetta) Puolukoista ( Otson karkki`) juurtui 21% Luumuista ( Sinikka`) juurtui 85% Pylväspihlajista juurtui 100 %
Turve+perl.+hiekka Sammalkenno Turve+perl.+hiekka Sammalkenno Turve+perl.+hiekka Sammalkenno Taimista elossa, % Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2014 Kasvihuoneessa luumulla kasvuunlähtö sama kuin 2013 (keskim. 88%) Luumuilla ja kirsikoilla sammalkenno paransi juurtumista, mutta lisäsi lannoituksen tarvetta Sammalkennossa ei kuivumisongelmia, automaattisumutus hoiti riittävän kosteustason ylläpidon kastelujen välillä Taimien elävyys 8 viikkoa mikroplugien toimituksesta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Otson karkki Vaarin Siniluumu' Sikkolan kuulasmarja Huvimajan kuulasmarja
Taimista elossa, % Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2014 Puolukalla huomattavasti edellisvuotta parempi kasvuunlähtö ja kasvu! Käytetty hapanta kasvualustaa Kastelun puolittaminen paransi vielä hieman juurtumistulosta Taimien elävyys 8 viikkoa mikroplugien toimituksesta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 normaali kastelu puolitettu kastelu Puolukka 'Otson Karkki'
Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2014 Vaarin siniluumut kasvoivat 30-40 cm mittaisiksi syksyyn mennessä Puolukat Otson karkki kasvoivat 10 cm kasvukauden aikana Kirsikat Huvimajan kuulasmarja kasvoivat 55-60 cm pituiksi!
Mikroplugien kasvu taimistolla pistokaspedissä ulkona 2013 Ulkona pistokaspedeissä kasvatettuna vain luumut juurtuivat hyvin Kirsikoista, puolukoista, lakoista ja pylväspihlajista juurtui 4-25 %, kasvu kituvaa Sinikka` luumuista juurtui 83 %, Vaarin siniluumu` lajikkeesta 69% Puolukoista ( Otson karkki`) juurtui 8 % (tavallinen peltomaa, ei happamoitettu) Pylväspihlajista juurtui 25%
Taimia elossa, % Mikroplugien kasvu taimistolla pistokaspedeissä ulkona 2014 Rakennettiin kaksi pistokaspetiä: 1) umpitunneli ja 2) tuuletettu tunneli Puolukalla huomattavasti parempi kasvuunlähtö kuin 2013! Kasvualustaan sekoitettu hapanta turvetta Luumulla kasvuunlähtö heikompi kuin 2013, vaikka lämpötilavaihtelut pienempiä Kirsikoiden kasvuunlähtö edelleen heikkoa Tunnelin tuulettaminen ei parantanut juurtumista ja kasvua, Vaarin Siniluumu jopa kärsi tuulettamisesta 100 Taimien elävyys pistokaspedeissä 80 60 40 20 0 Puolukka 'Otson Karkki' Vaarin Siniluumu Sikkolan kuulasmarja Huvimajan kuulasmarja
4. Alppiruusun, ruusukvittenin ja puolukan mikropistokkaiden sekä luumun ja päärynän mikroplugien juurruttaminen (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone)
Mikropistokkaiden juurruttaminen ja mikroplugien kasvatus taimistolla Alppiruusun, ruusukvittenin ja puolukan mikropistokkaat juurrutettiin huhti-toukokuussa MTTn kasvihuoneen juurrutusosastolla (verranne) Taimiston varastoon rakennetussa keinovalaistussa kasvatustilassa, loisteputkivalaistus 50-70 umol/m2/s, juurrutusrasiana Vitro Plug TM laatikko Taimiston kausihuoneessa, pöydille rakennetuissa juurrutustunneleissa, juurrutus kennossa kylvöseoksessa Lisäksi selvitettiin juurrutushormonin (indolietikkahappo) antotavan vaikutusta juurtumiseen alppiruusulla: Mikropistokkaat juurrutushormonia sisältävälle agarille 6 viikkoa ennen koulintaa Mikropistokkaiden dippaus juurrutushormoniin 1 viikko ennen koulintaa Lämpötila taimiston kasvatustilassa vaihteli enimmäkseen 17-24 C välillä (Tarkempia lämpötilatietoja ei saatu kerättyä, sillä lämpötila-kosteusanturi ei toiminut)
Taimia elossa, % Alppiruusun mikropistokkaiden juurruttaminen Alppiruusujen juurrutus onnistui taimistolla selvästi paremmin kylvöseoksessa (taimiston kausihuone) kuin Vitro- Plug juurrutusrasiassa (taimiston kasvatushuone tai MTTn kasvihuone) VitroPlug rasioiden ph ei ollut alppiruusuille sopiva Juurrutushormonin antotapa ei vaikuttanut alppiruusujen juurtumiseen 120 100 80 60 40 20 0 Alppiruusu 'Haaga' Huom. Mikropistokkaat koulittu MTTllä kolme viikkoa aikaisemmin kuin taimistolla 12 15 16 18 20 23 Viikko Juurrutushormoni agarilla taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Juurrutushormoni agarilla taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin MTT/kasvihuone + taimiston kausihuone (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin MTT/kasvihuone + taimiston kausihuone (MTTn kasvualustaseos)
Taimia elossa, % Alppiruusun mikropistokkaiden juurruttaminen Helsinki University` lajikkeella juurtuminen onnistui paremmin kuin Haaga` lajikkeella Myös tämä lajike juurtui paremmin kylvöseoksessa kuin VitroPlugissa Juurrutushormonin antamistavalla ei ollut vaikutusta juurtumiseen 120 100 80 60 40 20 0 Alppiruusu 'Helsinki University' 1 2 3 4 5 6 Viikko Juurrutushormoni agarilla taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Juurrutushormoni agarilla taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta)
Ruusukvittenin ja puolukan mikropistokkaiden juurruttaminen Ruusukvitteneistä juurtui: MTTn kasvihuoneessa juurrutusrasiassa alkukasvatetuista 100 % (MTTn turveseos) MTTn kasvihuoneessa juurrutustunnelissa alkukasvatetuista 97% (MTTn turveseos) Taimiston kasvatushuoneessa 61% (Vitro-Plug ) Puolukoista juurtui: MTTn kasvihuoneessa juurrutustunnelissa 100% (MTTn turveseos) Taimiston kasvatushuoneessa 17% (Vitro-Plug )
Luumun ja päärynän mikroplugien kasvatus taimistolla Luumun mikropistokkaat juurrutettiin agaralustalla MTTn mikrolisäyslaboratoriossa ja päärynän pistokkaat imeytettiin juurrutushormonissa 3 vrk ennen koulintaa Mikropistokkaat juurrutettiin MTTn kasvihuoneen juurrutusosastolla joko pöytätunnelissa tai hankkeessa kehitteillä olleessa juurrutusrasiassa (vko 12-15), molemmissa kasvualustana seos (vaalea turve+perliitti+hiekka) Mikroplugit toimitettiin taimistolle kolme viikkoa koulinnasta Taimistolla mikroplugit alkukasvatettiin huhtitoukokuussa kausihuoneen juurrutustunneleissa (pöydät, maitomuovi) Lämpötila vaihteli tunnelissa enimmäkseen 10-33 C välillä, keskilämpötilaa ei saatu tallennettua lämpöanturin rikkoutumisen vuoksi
Luumun ja päärynän mikroplugien käyttökokemukset MTTn kasvihuoneessa kaksi luumulajiketta juurtui yhtä hyvin muovitunnelissa kuin hankkeen juurrutusrasiassa, mutta kolmas luumulajike sekä päärynä juurtuivat hieman paremmin rasiassa kuin tunnelissa Luumujen ja päärynöiden mikroplugeista lähti taimistolla kasvuun 65-100 %, poikkeuksena hankkeen juurrutusrasiassa toimitettu Huvimajan kuulasmarja` Koulittu kpl Kasvilaji ja lajike juurrutuspaikka Viikko 12 (MTT) Viikko 15 (MTT) Viikko 16 (Taimisto) Elossa % Viikko 18 (Taimisto) Viikko 20 Viikko 23 (Taimisto) (Taimisto) Luumu Maksimovskaja` Tunneli kasvihuoneessa 104 98 98 96 100 100 Juurrutusrasia kasvihuoneessa 108 99 99 89 89 89 Luumu 'Savion Keltaluumu' Tunneli kasvihuoneessa 104 100 100 100 98 98 Juurrutusrasia kasvihuoneessa 108 98 94 80 81 81 Luumu 'Huvimajan Kuulasmarja' Tunneli kasvihuoneessa 104 92 91 90 76 74 Juurrutusrasia kasvihuoneessa 108 99 95 31 31 31 Päärynä Jukka` Tunneli kasvihuoneessa 104 88 94 66 65 65 Juurrutusrasia kasvihuoneessa 108 98 94 94 93 93
5. Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus mikropistokkaiden juurtumistulokseen puolukalla, hapankirsikalla, marjatuomipihlajalla ja atsalealla (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone)
Ilmankosteus Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus mikropistokkaiden juurtumistulokseen Verrattiin puolukan, hapankirsikan, marjatuomipihlajan ja atsalean mikropistokkaiden juurrutuksessa kolmea eri kasvualustaa: turvepohjainen Vitro-Plug, ph 5.4 kookoskuitu-voittoinen Vitro-Plug, ph 6.2 Kekkilän Kevyt Kylvöseos W (vaihdettu Vitro-Plug rasiaan), ph 5.4 Verrattiin myös kahta eri ilmankosteutta (100/90 %) juurrutuksen alkuvaiheessa (5 viikkoa) Taimet pidettiin kasvatustilassa (21 ± 3.5 C) 5 viikkoa ja siirrettiin kausihuoneeseen tämän jälkeen 120 Ilmankosteuden vaihtelu matalan ja korkean kosteuden astioissa 100 80 60 40 %rh Matala kosteus %rh Korkea kosteus 20 0 21 20 19 18 17 16 Viikko
Elossa, % Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen, Tarleena` Atsalea ( Tarleena`) juurtui hyvin turvepohjaisella Vitro-Plug kasvualustalla ilmankosteudesta riippumatta (juurtuminen 97%) Kylvöseoksessa juurtuminen oli heikompaa (61%) kuin Vitro-Plug alustalla. Ilmankosteuden vähentäminen paransi juurtumistulosta kylvöseoksessa. Juurtuneiden taimien verson kasvussa ei ollut suuria eroja kasvualustan tai ilmankosteuden suhteen. 100 80 Tarleena 60 40 Vitro-plug TM, ph 5.4 Kosteus 100% Vitro-plug TM, ph 5.4 Kosteus 90% 20 Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 100% Tarleena` taimet 8 viikkoa koulinnasta VitroPlug TM alusta, 90% kosteus 0 Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 90% 17 19 21 24 Viikko Tarleena` taimet 8 viikkoa koulinnasta Kevyt kylvöseos alusta, 90% kosteus
Elossa, % Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen, Estelle` Estelle` atsalealajike ei juurtunut juuri lainkaan kasvualustalla tai ilmankosteudella ei ollut vaikutusta juurtumistulokseen 100 80 Estelle Estelle` taimet 8 viikkoa koulinnasta VitroPlug TM alusta, 90% kosteus 60 40 20 0 VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 100% VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 90% VitroPlugTM, ph 5.4 Kosteus 100% VitroPlugTM, ph 5.4 Kosteus 90% Kevyt kylvöseos W Kosteus 100% Kevyt kylvöseos W Kosteus 90% 17 19 21 24 Viikko Estelle` taimet 8 viikkoa koulinnasta Kevyt kylvöseos alusta, 90% kosteus
Elossa, % Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus hapankirsikan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Hapankirsikan keskimääräinen kasvuunlähtö oli 70%. Kylvöseoksessa (ph 5.4) saatiin 80% juurtuminen eikä ilmankosteudella ollut juurikaan vaikutusta juurtumistulokseen tai kasvunopeuteen VitroPlug alustalla (ph 6.2) ilmankosteus vaikutti juurtumistulokseen selvästi: 100% ilmankosteus haittasi juurtumista 100 Sikkola Valokuvia juurrutetuista! Vasemmalla alustalla Sikkola kirsikat kylvöseoksessa ja oikealla VitroPlug alustalla, molemmissa ilmankosteus 100% juurtumisen aikana 80 60 40 20 0 VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 100% VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 90% Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 100% Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 90% 17 19 21 24 Viikko
Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Marjatuomipihlajat eivät kokeen aikana lähteneet kasvuun, mutta keskimäärin 80 % mikropistokkaista kuitenkin juurtui tai oli elossa 8 viikkoa koulinnasta Osa pistokkaista pudotti lehtensä ja asettui lepotilaan, tämä on tyypillinen ongelma marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurruttamisessa etenkin vähässä valossa Northline ` lajikkeesta juurtui 87% Vitro-Plug kasvualustalla (ph 6.2) ja 62% kylvöseoksessa, ilmankosteudella ei ollut vaikutusta juurtumistulokseen Marjatuomipihlaja Northline` 8 viikkoa koulinnasta VitroPlug alustalla (vasen) ja Kylvöseoksessa (oikea), ilmankosteus juurrutuksen aikaa 90 %
Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Martin` lajikkeen mikropistokkaista juurtui keskimäärin 86% Martin` lajikkeella kokeiltiin kahta erilaista VitroPlugia (ph 6.2 ja 5.4) sekä kylvöseosta (ph 5.4). Eroja juurtuneiden määrässä ei näiden välille saatu, mutta kylvöseoksessa taimet lähtivät nopeammin kasvuun eivätkä asettuneet lepotilaan. Ilmankosteus (90/100%) ei merkittävästi vaikuttanut juurtumistulokseen Marjatuomipihlaja Martin` 8 viikkoa koulinnasta kookoskuituvoittoisella (vasen) ja turvevoittoisella (keski) VitroPlug alustalla sekä Kylvöseoksessa (oikea), ilmankosteus juurrutuksen aikana 90 %
korkeampi matalampi korkeampi matalampi korkeampi matalampi taimen pituus, cm Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus puolukan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Otson Karkki` puolukkakanta juurtui hyvin kaikilla alustoilla (juurtuneita 96%), myös ei-happamalla VitroPlug alustalla Kasvuun lähdön perusteella Kevyt kylvöseos W ja 100% ilmankosteus valikoitui puolukalle parhaaksi juurrutustavaksi 4.5 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 Puolukka Otson Karkki` Puolukat Kevyessä kylvöseoksessa juurrutettuna 8 viikkoa koulinnasta. Vasemmalla 100% ja oikealla 90% ilmankosteudessa juurrutettuna VitroPlug TM, ph 6.2 VitroPlugTM, ph 5.4 Kevyt kylvöseos W
6. Kasvualustan ja valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen (Taimisto 4, kasvatushuone)
Kasvualustan ja valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Atsalean mikropistokkaiden juurruttaminen marras-tammikuussa konttiin rakennetussa kasvatushuoneessa, jossa LED valaistus Verrattiin juurtumista ja kasvua kolmen erilaisen LED valon alla: valkopunainen (lämpötila juurrutusrasioissa 21.2 ± 2.8 C) Sinipunainen (22.0 ± 3.0 C) Sinipunakaukopunainen (21.3 ± 3.0 C) Lämpötilapoikkeama 3. juurrutusviikolla automatiikan pettämisen vuoksi (lämpötila vaihteli 12 ja 37 C välillä 3 vrk aikana) Verrattiin myös kahta erilaista kasvualustaa juurrutuksen alkuvaiheessa (5 viikkoa): VitroPlug alusta ja viljelty sammal (<40 mm karkeusaste, kalkitsematon) Ilmankosteus oli juurrutusrasioissa 67% (ei tuuletusta 0-15 vrk), 80% (ei tuuletusta 16-32 vrk), 85% (tuuletus aloitettu 33-41 vrk) ja uudelleenkoulinnan jälkeen propagaattoreissa 79% (42-55 vrk) Taimet pidettiin juurrutusrasioissa 5-6 viikkoa kasvunopeudesta riippuen Taimet koulittiin isompiin kennoihin turve-perliittiseokseen ja pidettiin edelleen kasvatushuoneessa eri LED valojen alla, propagaattoreissa tuuletusreiät auki, kannet pois 2 viikon kuluttua
Kasvualustan ja LED valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Valkopunainen LED valaistus oli atsalean mikropistokkaiden juurruttamiseen soveltuvin. Juurtuminen ja kasvu onnistuivat tässä valossa yleensä nopeimmin (lajikkeet Violetta`, Adalmiina` ja Illusia`). Sinipunainen valo hidasti useimpien lajikkeiden versonkasvua, mutta ei vaikuttanut juurtumiseen Kaukopunaisessa valossa taimet sekä juurtuivat että kasvoivat hitaammin. Adalmiina` lajikkeen taimet 5 viikkoa mikropistokkaide n koulinnasta Valkopunainen Sinipunainen Kaukopunainen
Kasvualustan ja LED valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Juurtumistulos vaihteli lajikkeittain. Suurin osa lajikkeista saatiin juurtumaan yli 90%:sti kaupallista juurrutusrasiaa käyttäen. Estelle` lajiketta ei saatu juurtumaan riittävän hyvin missään valossa tai kasvualustassa. Valkopunaisessa valossa kuitenkin puolet taimista juurtui (kasvu tosin hidasta).
Kasvualustan ja LED valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Kokeessa käytetty viljelty irtosammalalusta ei soveltunut atsaleojen juurruttamiseen Taimet kasvoivat selvästi hitaammin tällä alustalla Syynä ilmeisesti riittämätön lannoitus ja kalkitus Adalmiina` Violetta`
Mikroplugien juurrutus taimistoilla - yhteenveto Mikroplugeja eli koulittuja mikropistokkaita voidaan toimittaa taimistoille jo kolmen viikon kuluttua koulinnasta Mikropistokkaat koulittiin ja alkukasvatettiin kolme viikkoa mikroplugeiksi MTTn kasvihuoneessa ennen taimistoille toimitusta. Taimet toimitettiin kennoissa, jotka oli suojattu muovisukalla (osa lisäksi juurrutusrasiassa). Mikroplugit alkukasvatettiin taimistoilla pääasiassa kasvi- tai kausihuoneessa, aluksi harsoilla, maitomuovilla tai varjostusverholla suojattuna. Taimet sopeutettiin vallitsevaan ilmankosteuteen ja valaistusoloihin n. 2 viikon aikana suojausta vähentämällä. Sopeuttamisvaiheen pituus riippui kasvilajin kasvunopeudesta. Yhdellä taimistolla mikroplugit istutettiin myös peltoon pistokaspetiin maitomuovin alle. Mikroplugien kasvuunlähtö onnistui taimistoilla hyvin huhtikuusta heinäkuun alkuun. Toimitusajankohta vaikuttaa kuitenkin huomattavasti taimen kasvuun kasvukaudella sekä talvehtimiseen. Esim. ennen viikkoa 24 mikroplugeina toimitetut pensasmustikan taimet pystyttiin talvettamaan turvallisesti ulkona vyöhykkeellä VI, mutta viikoilla 24-27 toimitetut vain kylmävarastossa. Toukokuussa viikoilla 20-21 toimitetut kirsikan mikroplugit kasvoivat 1. kasvukauden aikana kasvihuoneessa (Keski-Suomi vyöhyke IV) 50-60 cm, luumut 30-40 cm ja puolukat 10 cm pituisiksi. Huhtikuussa viikolla 17 toimitetut pensasmustikan mikroplugit kasvoivat kasvihuoneessa/ulkona(kainuu vyöhyke VI) 20 cm korkuisiksi. Mikroplugien istuttamista suoraan peltoon ei voida suositella, lämpötilavaihtelut ylittävät mikroplugien sietokyvyn peltoon istutuksen jälkeen
Mikropistokkaiden juurrutus taimistoilla - yhteenveto Mikropistokkaita (mikrolisättyjä juurettomia taimia agaralustalla) toimitettiin kolmelle taimistolle Mikropistokkaat juurrutettiin ja sopeutettiin taimistoilla keinovalaistussa kasvatushuoneessa tai kasvihuoneesta eristetyssä juurrutustilassa 5-8 viikkoa 20±5 C lämpötilassa. Mikropistokkaat koulittiin kennoihin, jotka laitettiin suljettuun juurrutusrasiaan/propagaattoriin tai kasvihuoneessa olevaan juurrutustunneliin. Kasvihuoneessa mikropistokkaat lisäksi varjostettiin aluksi maitomuovilla tai varjostuskankaalla. Sopeuttaminen ympäristön ilmankosteuteen ja valaistusoloihin tapahtui vähitellen juurten muodostumisen jälkeen. Sopeuttamisen aloittaminen riippui kasvilajin kasvunopeudesta (nopeakasvuisilla 7-10 pv koulinnasta). Juurtumisen onnistuminen vaihteli eri olosuhteissa ja eri kasvilajeilla. Puolukalle ja atsalealajikkeille (yhtä lajiketta lukuun ottamatta) ja pensasmustikalle löytyi hankkeessa olosuhteet, joissa juurtuminen saatiin yli 90% tasolle. Marjatuomipihlajan juurruttamisessa onnistuttiin parhaimmillaan 86%, lepotilaan asettuminen juurrutusvaiheessa kuitenkin yleistä. Hapankirsikalla juurtuminen jäi parhaimmillaan hieman alle 80%.
Kasvualustan vaikutus juurruttamiseen - yhteenveto Mikropistokkaita juurrutettiin taimistoilla sekä kaupallisen juurrutusrasian mukana tulleessa kasvualustassa (turvevoittoinen/kookoskuituvoittoinen kasvualusta), taimistolla yleisesti käytetyssä kasvualustassa (turve-perliitti tai turvekevytsoraseos) että kehitteillä olleessa sammalkasvualustassa Kasvilajille sopiva ph oli tärkeässä roolissa juurrutuksen onnistumisessa. Myös kasvualustan koostumus ja ravinnetaso vaikuttivat pistokkaiden kasvuun. Sammalkasvualusta oli lupaava kasvualusta mikropistokkaiden juurruttamisessa. Hankkeessa tuli kuitenkin ilmi sen tavallista kasvuturvepohjaista kasvualustaa suurempi kastelu- ja lannoitustarve. Kasvualustan kehittäminen kaupalliseksi tuotteeksi jatkuu toisessa hankkeessa.
Valaistuksen vaikutus juurruttamiseen - johtopäätökset Mikropistokkaat juurrutettiin taimistoilla luonnonvalossa, loisteputkivalossa tai Led-valaistuksessa. Luonnonvalossa juurrutettuna tärkeää on suojata vähäiseen valotasoon sopeutuneet mikrotaimet liialliselta valolta ja kuivumiselta. Juurettomina ja ohutlehtisinä ne eivät pysty juurikaan suojautumaan kuivumiselta ja valostressiltä. Mikropistokkaat ovat parhaiten sopeutuneet loisteputkivaloon valotasolla 70-90 umol/s/m 2, jossa ne kasvatetaan valiotaimituotannossa. Juurtumisen jälkeen suositeltavaa olisi kuitenkin vähitellen lisätä valon määrää versonkasvun vauhdittamiseksi ja lepotilaan asettumisen estämiseksi. Juurtuneet taimet tulisi siirtää mahdollisimman pian kasvihuoneeseen varjostuksen alle. LED valaistuksen vaikutuksesta atsaleoiden mikropistokkaiden juurruttamiseen saatiin kokemusta yhdeltä taimistolta. Valkopunainen LED valaistus oli useimpien atsalealajikkeiden juurruttamiseen soveltuvin. Sinipunainen valo hidasti useimpien lajikkeiden versonkasvua, mutta ei vaikuttanut juurtumiseen. Kun sinipunaiseen valoon lisättiin myös kaukopunainen, taimet sekä juurtuivat että kasvoivat hitaammin.