Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu Laurea Kerava, 25.10.2013 Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Esityksen kulku Opinnäyteen tausta SADe hanke ja hallitusohjelma Opintopolku.fi palvelu Esteettömyys Opinnäyte Aikataulu Tutkimuskysymys, tutkimusmenetelmät, analysointi Tulokset Yhteenveto
SADe-hanke Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Tavoitteena luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille sujuvaa asiointia Miten? nopealla ja helpolla asioinnilla tarjoamalla palvelut entistä helpommin saataville tarjoamalla uusia välineitä osallistumiseen ja vuorovaikutukseen
Hallitusohjelma 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Nuorisotakuu 2. Julkisen talouden vakauttaminen 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
SADe-ohjelman hankkeet Osallistumisympäristö Oppijan verkkopalvelut Rakennettu ympäristö ja asuminen Yrityksen palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Erillishankkeina osana ohjelmaa toteutetaan: Kansalaisten yleisneuvontapalvelu Etäpalvelu
Oppijan verkkopalvelussa Hakeutujan ja siirtymisvaiheen palvelut (Opintopolku.fi palvelu) Opintojen aikaiset palvelut Palvelujen yhteentoimivuutta ja kustannustehokkuutta tukevat taustajärjestelmät
OPINTOPOLKU.FI -PALVELU
Opintopolku.fi palvelun tavoitteena Yhteinen sähköinen hakupalvelu kaikille kouluasteille Tarjota kaikki tieto koulutuksesta kaiken ikäisille oppijoille yhdestä osoitteesta luotettavasti, helposti, kiinnostavasti, käyttäjälähtöisesti ja ajantasaisesti. Kehittyvä palvelu henkilökohtaisen opintopolun suunnitteluun ja sähköinen työpöytä koulutuksen ammattilaisille.
Opintopolku.fi Hanke käynnissä 2012-2015 Ensimmäinen julkaisu 2.9.2013 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen haku Palvelun arvioitu käyttäjämäärä 2,5-3 miljoonaa käyttäjää Budjetti 13,1 miljoonaa euroa
ESTEETTÖMYYS
Erityisryhmät Näkövammaiset ja heikkonäköiset Henkilöt, joilla on kognitiivisia häiriöitä Kuulovammaiset, jotka edellyttävät tarvitsemansa tiedon tekstimuodossa Puhevammaiset ja selkokielen käyttäjät Henkilöt, joilla on motorisia vaikeuksia tai tuntoaistin häiriöitä Maahanmuuttajat ja henkilöt, joiden palveluiden käyttöön vaikuttavat kulttuurin eroavaisuudet Ikääntyvät
WCAG 2.0 onnistumiskriteerit A AA AAA A = yhden tai useamman käyttäjäryhmän on mahdotonta saavuttaa sivuston sisältämä informaatio AA = yhdellä tai useammalla käyttäjäryhmällä on vaikeuksia saavuttaa sivuston sisältämä informaatio AAA = sivusto on saavutettava lähes kaikille käyttäjille WCAG 2.0 onnistumiskriteerit, W3C 13
OPINNÄYTE
Aikataulu
Tutkimuksen lähtöasetelma Tutkimuksen kohde: neljä tahoa joiden osallistuminen ja vaikuttaminen palvelun esteettömyyteen tunnistettiin merkitykselliseksi palvelun esteettömyyden kannalta: Tahot Hankkeen johto Käytettävyystiimi Toteuttajat Erityisryhmien edunvalvontajärjestöt
Kontaktoidut erityisryhmien edunvalvontajärjestöt Näkövammaisten keskusliitto Helsingin erilaisten oppijoiden liitto Kuuloliitto Seniorverkko Kehitysvammaliitto
Muut haastatellut tahot Hankkeen johto Käytettävyystiimi Toteutus Yhteensä haastateltiin 10 henkilöä
Tutkimuskysymys Miten esteettömyys ymmärretään Opintopolku.fi palvelun kehittämishankkeessa?
Keskeiset tulokset
Tulokset 1/3 Suhtautuminen: palvelun esteettömyys on tärkeää kokonaislaadun ja käyttäjien tasa-arvon kannalta Esteettömyyden piti olla osa hankkeen strategiaa SADe hankkeen esteettömyysohjeistoilla tai W3C standardeilla ei ole ollut roolia Opintopolku.fi - kehityshankkeen arjessa syyskuussa lanseeratun version näkökulmasta WCAG2.0 kriteerit olivat mukana vaatimuksena Mutta eivät toteutuneet syyskuun versioon, koska niitä ei käyty läpi ja konkretisoitu niiden vaikutusta toteutukseen Kriteerit olisi pitänyt priorisoida korkeammalle
Tulokset 2/3 Eri rooleissa toimivat eivät kokeneet olleensa vastuussa opintopolku.fi palvelun esteettömyydestä Jaettu vastuu ei kenenkään vastuu Eri rooleissa toimivat eivät kokeneet, että he olisivat voineet muuttaa toimintaansa esteettömämmän palvelun julkaisemiseksi Tiukka aikataulu pakotti keskittymään olennaisiin toiminnallisuuksiin Esteettömyyden tärkeys ei juuri vaikuttanut operatiiviseen toimintaan suunniteltaessa pilottiversiota
Tulokset 3/3 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu nähtiin avaimena esteettömämpään palveluun Kaikki haastatellut näkivät yhteistyön palvelun loppukäyttäjien kanssa välttämättömänä takeena esteettömälle palvelulle Järjestöt ovat turhautuneita siihen, miten erityisryhmien edustajia kohdellaan julkisia palveluita toteutettaessa Tyypillisesti järjestöihin ollaan yhteydessä vasta hankkeen myöhäisessä vaiheessa, jos silloinkaan Tulevaisuudessa mahdolliset lakimuutokset voivat tarjota järjestöille tavan pakottaa julkishallinto tarttumaan toimeen
Muut tulokset Lista esteettömyyden hyödyistä kehityshankkeen eri rooleissa toimiville
Johtopäätökset Esteettömyys ja käyttäjäkeskeisyys pitäisi saada kehityshankkeiden toimintastrategiaan, vaikuttamaan operatiiviseen toimintaan alusta lähtien Selkeä esteettömyysvastaavan rooli auttaisi tavoitetilan saavuttamisessa Mitattavat onnistumiskriteerit, esim. WCAG 2.0 kriteerien toteutuminen, ISO 13407-standardi antaisivat ryhtiä ja seurattavuutta Erityisryhmien edunvalvontajärjestöt voisivat olla vieläkin merkittävämpi voimavara julkishallinnon hankkeiden käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa Erityisryhmillä pitäisi olla vahvempi rooli esteettömyyden valvomisessajulkishallinnon asiointipalveluissa Myöhemmin toteutettavassa versiossa yhteistyö ja onnistumiskriteerien läpikäynti ovat edellytys jo alkuvaiheessa
Kiitokset mielenkiinnosta! Taina Martikainen Cresense oy Puh. 040-733 67 13 Taina.martikainen@cresense.com Tämän esityksen materiaalit: www.vm.fi/sade http://www.w3.org/translations/wcag20-fi/