Suomi.fi-palvelut ja saavutettavuustyö käytännössä

Transkriptio

1 Suomi.fi-palvelut ja saavutettavuustyö käytännössä Jani

2 Suomi.fi palvelut Tunnistus Palveluväylä Valtuudet Palvelutietovaranto Suomi.fi Viestit Lisätietoja: Kartat (Maanmittauslaitos) Maksut (Valtiokonttori)

3 Laatukriteerit aseta ja seuraa, sitouta johto, varaa resurssit! Selainpohjaiset palvelut (lisäksi erillinen mobiilisovellus) Ei valmiita tuotteita, kehitetään tarpeiden perusteella Korkea tietoturva Saavutettava (WCAG 2.1 taso AA, Päivitetty 2018 kesällä, alun perin WCAG 2.0) Yhdenmukainen käyttökokemus Responsiivinen käyttöliittymä Kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaan (loppukäyttäjä, viranominen), Design-forall-periaatteet, käyttäjäyhteisö, käyttäjätutkimukset, käytettävyystestaukset Läpinäkyvä kehitystyö ja viestintä Käytössä 24/7 Modulaarisesti toteutettu Ketterä kehitys Käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto Avoimen lähdekoodin tuottein

4 Yleistä kehittämistavasta Kokonaisketterä kehittäminen (SAFe = Scaled Agile Framework), useita kehitystiimejä eri palveluissa. Kehitystiimejä on eri puolilla Suomea ja kaksi tiimiä myös muualla Euroopassa. Osa kehittäjistä on VRK:n yhteisissä tiloissa. Yksi palvelumuotoilutiimi vastaa kaikkien palveluiden suunnittelusta. Yksi yhteinen Suomi.fi-ilme ja käyttöliittymäkirjasto. Tavoitteena laajentaa 2019 aikana yhteiskäyttöiseksi Design System:ksi ja avata täysin julkiseksi. Kaikki kehittäjät ja suunnittelijat on ostettu markkinoilta (useita yrityksiä toimittajina, tiimeissä useimmiten useamman kuin yhden yrityksen henkilöitä > parantaa työn laatua, vertaisarviointi käytössä). VRK:lla palkattuna omat tuoteomistajat, jotka vastaavat kehitystyöstä ohjaamalla kehitystiimin päivittäistä työtä.

5 Käytännöt VRK:n puolella yksi nimetty henkilö omistaa kaikkien Suomi.fi-palvelujen käyttökokemuksen ja vastaa siitä, ml. saavutettavuuden huomioiminen (VASTUU). Toimittajalta hankittu UX-manager koordinoi kaikkien suunnittelijoiden työtä (VASTUU). Muotoilutiimillä yhteinen Design Sprint (varmistetaan yhteinen käyttökokemus). Yhteinen Suomi.fi-palveluiden laajuinen suunnitelmien versionhallinta ja yhteinen tyyliopas. Jos korjattavaa esim. saavutettavuuteen, korjataan tyyliopasta >> vaikuttaa kaikkiin palveluihin. Erilliset asiantuntijat saavutettavuuteen (useita henkilöitä, yhteensä 1 henkilötyövuosi, eri rooleissa suunnittelusta, koulutukseen ja auditointiin). Prototyypit ja ominaisuudet viedään myös Suomi.fi-käyttäjäyhteisön kommentoivaksi (online yhteisö, noin 200 oikeaa käyttäjää mukana).

6 Hyvä käytäntö: Kokonaisuuden hallinta kokonaisketterän mallin mukaan (SAFe). Tässä Suomi.fi-palveluiden kehityshankkeen (SuoJa) portfolio Confluencessa, johon kaikilla VRKtyöntekijöillä on pääsy (läpinäkyvyys).

7 Hyvä käytäntö: Prototyypit ja niiden testaus aina ensin käyttäjillä ennen toteutusta. Tässä esimerkkinä parhaillaan toteutuksessa olevat uudet karttaliittymät.

8 Hyvä käytäntö: Tarpeiden ja palautteiden kerääminen loppukäyttäjiltä. Prototyyppien kokeiluttaminen loppukäyttäjillä. Tässä Suomi.fi-palvelun yhteisö verkossa jossa on noin 200 oikeaa suomalaista mukana!

9 Hyvä käytäntö: Tee käyttäjätestaus prototyypeille oikeilla käyttäjillä. Ota mukaan myös ikääntyviä ja esteellisiä käyttäjiä (vaikka heikkonäköisiä). Tässä ote raportista Suomi.fi sotevertailupalvelun prototyypistä.

10 Hyvä käytäntö: Helpota sisällöntuottajien työtä mahdollisuuksien mukaan tukemalla hyvää sisällöntuotantoa automaattisilla tarkastuksilla ja ohjeilla. Kuvassa julkaistava automaattitarkastaja ( Laatuagentti ) palvelutietovarannon käytössä.

11 Hyvä käytäntö: Mittaa ja seuraa myös miten käytettävyys ja saavutettavuustyö etenee palveluissa!

12 Hyvä käytäntö: Tuota automatisoitua tietoa saavutettavuusongelmista, näin virheet on helpompi korjata.

13 Saavutettavuusperiaatteet ja sisältö! Merkityksellinen sisältö Visuaalinen ilme Havaittavuus tiedot ja käyttöliittymän osat esitetään käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita Käytettävyys, vuorovaikutus Suomi.fiverkkotoimitus tuottaa/ tarkistaa kaikki sisällöt ja käyttöliittymätekstit ennen julkaisua Selkeä sisältö Ymmärrettävyys Tietojen ja käyttöliittymän toiminnan on oltava käsitettäviä Hallittavuus käyttöliittymän osien ja navigoinnin on oltava hallittavia Toimintavarmuus sisällön ja sen esittävän palvelun on oltava riittävän toimintavarma, jotta erilaiset asiakassovellukset ja avustavat teknologiat, voivat tulkita sitä luotettavasti Tekninen toiminta

14 Hyvä käytäntö: Tuota tärkeimmistä asioista tietoa myös viittomakielisinä videoina ja selkokielellä. Tässä esimerkki Suomi.fi:n viittomakielisten oppaiden osiosta.

15 Hyvä käytäntö: Tuota selkeää, pelkistettyä sisältöä (Less is more), jota kenen tahansa on helppo lukea lyhyissä paloissa. Kirjoita kansalaiselle! Tässä esimerkki Suomi.fi-oppaasta.

16 Saavutettavuuden koulutukset ja tuki Saavutettavuusasiantuntija kouluttaa hankkimiamme kehittäjiä ja suunnittelijoita (saavutettavuuden perusteet suunnittelussa ja teknisessä toteutuksessa): Tekninen toteutus WCAG 2.1 (koodarit). Suunnitteluperiaatteet WCAG 2.1 (käyttöliittymäsuunnittelijat, graafikot). Koulutuksessa käydään läpi nimenomaan omia palveluitamme! Kouluttaja on itse sokea. Viikoittainen tukipäivä, jolloin kouluttaja neuvoo ja opastaa käytännön työssä, kehittäjät ja suunnittelija ja virkamiehetkin voivat varata ajan: Joka perjantai saavutettavuusasiantuntija on käytössä paikan päällä joko VRK:lla tai toimittajien toimistoilla.

17 Saavutettavuus + Esteettömyys = Design-for-all Saavutettavuus > esteettömyys Mieti koko palveluketju myös fyysiseen maailmaan. Esim. VRK organisaatiokortit: Parhaillaan toteutuksessa parannukset organisaatiokortteihin, mahdollisuus saada kortteja joissa esteettömyys huomioitu paremmin esim. näkövammaisille (kohotunnisteet, korkeakontrasti jne.). Suunnitteluvaiheessa NKL auttoi VRK:ta ymmärtämään mitä kannattaa vähintään tehdä. Seuraavana lähdetään parantamaan itse palveluketjua (esim. tällä hetkellä korttien sulkuilmoituspalvelu on vain puhelinpalvelu). EU-tasolla valmistelussa jo esteettömyysasetus joka tulee luomaan uusia velvoitteita myös viranomaisten fyysisten palvelujen esteettömyyteen = Design-for-all kanavariippumattomasti!

18 Suomi.fi-palvelut edistämässä saavutettavuutta ja esteettömyyttä Palvelutietovaranto ja Suomi.fi: Mahdollisuus jo tallentaa palvelupisteiden esteettömyystiedot (Helsingin kehittämä sovellus on jo kansallisessa käytössä). Tiedot näkyvät myös Suomi.fi:ssä. Otettu käyttöön tuki kaikille saamenkielille! Tulossa myöhemmin myös Suomi.fi-verkkopalveluun. Mahdollisuus tallentaa sähköisen palvelun saavutettavuustiedot PTV:hen (tulossa alkuvuonna 2019, keväällä myös Suomi.fi:hin): o o o Direktiivin mukaisuus (ei arvioitu ei täytä täyttää osin täyttää) WCAG luokittelu Linkki saavutettavuusselosteeseen Puolesta asiointi (Valtuudet-palvelu), tulossa vielä 2019 aikana: Edunvalvottavien puolesta asiointi (rekisteripohjainen), arvio: kesällä Tiskiasiointi: asiointi tiskillä sähköisesti tehdyn valtakirjan avulla (tuki on jo, käyttöönottoja vasta tulossa esim. apteekit). Tiskiasiointi: valtakirjojen tekeminen viranomaisen toimesta paikanpäällä oleville henkilöille, eli valtuuttajan ei tarvitse itse edes asioida sähköisesti tai omistaa sähköisiä tunnistusvälineitä, arvio: syksy 2019, vaatii lakimuutoksen. Harjoitteluympäristö sähköisten valtakirjojen hallintaan Suomi.fi:hin (ei edellytä tunnistautumista), arvio: alkuvuoden 2019 aikana.

19 Katso lisää saavutettavuustyöstä Suomi.fipalveluissa: (viittomakielinen