Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vaikutusten arviointi 26.10.2010
Rakennemallin vaikutusten arviointi VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ON LAADITTU yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja taloudellisuuden suhteen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämismahdollisuuksien suhteen ekologisen kestävyyden suhteen ympäristöhaittojen näkökulmasta rakennetun ympäristön ja maiseman suhteen suhteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan suhteessa elinympäristöjen viihtyvyyteen, toimivuuteen, turvallisuuteen ja terveyteen suhteessa virkistysmahdollisuuksiin ja vapaa-aikaan palvelujen saatavuuden suhteen suhteessa liikenteen toimivuuteen yhdyskuntateknisten kustannusten näkökulmasta elinkeinoelämän ja alueellisen kilpailukyvyn näkökulmasta
Rakennemallin vaikutusten arviointi VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖAINEISTONA Rakennemallikäsikirja, jossa vyöhykkeiden kuvaukset ja periaatteet Rakennemallikartta Vyöhykkeiden kriteerit (osa Jyväskylän seudun kuntien maankäytön sopimusta) ARVIOINNIN TOTEUTUS Sanallinen arviointi eri tarkastelunäkökulmista Yleisarviointi: Lukuarvoihin perustuva arviointi VTT:n EcoBalance-työkalua hyödyntäen
Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus Osaamisen, palvelujen, kaupan ja työpaikkojen keskittymät muodostavat tihentymiä, jonne on hyvät kevytliikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Seudun aluerakenne täydentyy elävien ja tiiviiden palvelukylien verkostosta Kasvu suuntautuu pääosin alueille, jotka ovat jo ennestään asuttuja. Siten strategia tiivistää ja tehostaa olevaa yhdyskuntarakennetta. Rakentaminen on taloudellisesti tehokkainta kun kasvu sijoittuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai sen välittömään yhteyteen. Uudet työpaikat ja julkiset palvelut sijoittuvat keskeisille alueille, joille on hyvät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Suurimmalla osalla uusista asunnoista on kävely- tai pyöräilyetäisyys peruspalveluihin.
Olevan rakenteen hyödyntäminen Asuinvyöhyke rakentuu akselille, jossa väestöntiheys ja toimintojen määrä on suurin. Seudulle rakennetaan kattava virkistysalueiden ja -yhteyksien verkosto. Elävät keskustat kokoavat ihmisiä tapahtumien äärelle Malli hyödyntää olevaa yhdyskuntarakennetta tehokkaasti. Suurin osa uudesta asutuksesta sijoittuu nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Keskusta-alueita kehitetään eläviksi ja hyviksi elinympäristöiksi. Asutuksen keskittyminen olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen edistää virkistysalueiden ja -verkostojen muodostamista ja vähentää niiden pirstoutumisen riskiä. Pienemmissä taajamissa ja kyläkeskuksissa uusi asutus tukee peruspalvelujen säilyttämistä. Myös maaseutualueilla uusi asutus pyritään ohjaamaan kylien yhteyteen, jolloin voidaan hyödyntää olevia rakenteita.
Rakenteen ekologinen kestävyys: luonnon kestokyky ja luonnonvarojen kulutus, Ilmastonmuutoksen torjunta Yhdyskuntarakenne on ilmastonmuutosta torjuva, eheä ja ekologinen. Seudulla tarjotaan asumisvaihtoehtoja eri elämäntapoihin ja - tilanteisiin kaikille väestöryhmille.. Keskittämällä kylien maankäyttöä voidaan tukea niiden yhteisöllisyyttä ja maaseudun yrittäjyyttä Rakennemalli edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja on pääosin eheä ja ekologinen. Vyöhykkeiden monipuolisuus tarjoaa erilaisia asumisvaihtoehtoja ja niistä voi muodostua ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kokonaisuus. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja ekologisten ja taloudellisten vaikutusten kannalta SHOW- ja KNOWvyöhykkeet ovat edullisimpia. Myös FLOW- vyöhyke, jolle sijoittuu valtaosa uudesta asutuksesta, voi muodostua ekologiselta kestävyydeltään hyväksi. FLOW- ja GROWvyöhykkeillä vaikutukset riippuvat asutuksen liikenteellisestä sijainnista ja olevien rakenteiden hyödyntämisestä. SLOW- vyöhykkeellä ja haja-asutusalueella haasteita aiheuttavat erityisesti liikenteellinen sijainti ja asukkaiden liikkumistottumukset.
Rakenteen synnyttämät ympäristöhaitat kävelykeskusta, 1 km pyöräilyvyöhyke 2,5 km joukkoliikennevyöhyke > 2,5 km autokaupunki (ei joukkoliikennettä) Asutuksen ja työpaikkojen keskittyminen vähentää ympäristön kuormitusta liikennetarpeen ja verkostojen rakentamisen tarpeen vähentyessä. Rakennemallin toteuttamisesta aiheutuva energian ja raaka-aineiden kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt ja muut päästöt ovat pienimmät keskeisillä alueilla, SHOWja KNOW- vyöhykkeillä. Myös FLOW- vyöhykkeellä vaikutukset voivat muodostua suhteellisen pieniksi. SLOW- vyöhykkeen ja haja-asutusalueiden asutus aiheuttaa eniten energian ja raaka-aineiden kulutusta, päästöjä ja kustannuksia. Toteutuvat vaikutukset riippuvat asutuksen liikenteellisestä sijainnista, asukkaiden liikkumistottumuksista, lämmitystavoista ym. Taajamien ja vyöhykkeiden tiivis asutus liittyy vesi- ja viemäriverkostoihin sekä suuriin keskuspuhdistamoihin, jotka estävät ympäristön pilaantumisen. Maaseudun kylien vesihuolto voidaan hallita pienillä ryhmäratkaisuilla tai yksittäisillä ekologisilla menetelmillä.
Sopivuus rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vesistöjä ja niiden läheisyyttä hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Rakentaminen tiivistyy oleville asutusalueille, jotka on aikanaan valittu ympäristön vetovoimatekijöiden ja maaperän tuottavuuden mukaan. Rakennetta tiivistettäessä on huomioitava paikan luonne, ominaispiirteet ja mittakaava. Maiseman vetovoiman vaalimiseen kuuluu mm. laajojen näkymien säilyttäminen pelloille ja vesistöihin sekä erityisesti isojen vesistöjen rantojen käytön turvaaminen alueen kaikille asukkaille. Oleva väljä rakenne antaa kuitenkin vielä runsaasti tiivistämismahdollisuuksia.
Elinympäristöjen viihtyisyys, turvallisuus ja terveellisyys Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittelemalla edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Seudulle luodaan omaleimainen, paikan henkeä ja kulttuuria kuvaava sekä kohtaamisia mahdollistava yhdyskuntarakenne. Tapahtumia täynnä oleva, sykkivä ja elävä palvelujen alue muodostaa tiiviin kävelykeskustan. Asuinalueilta on lyhyet etäisyydet virkistysalueille ja vesistöjen ääreen Rakennesuunnittelun tavoitteena on turvata paikallisesti ja seudullisesti jatkuva virkistysalueverkosto, mikä parantaa alueen asukkaiden viihtyisyyttä ja ulkoilumahdollisuuksia. Asutuksen tiivistämisellä edistetään mahdollisuuksia muodostaa yhtenäisiä virkistysaluekokonaisuuksia ja yhteyksien säilymistä luontoon ja vältetään yhtenäisten luonnonalueiden pirstoutumista. Osa kasvualueista sijoittuu vesistöjen läheisyyteen, jotka ovat vetovoimaisia alueita. Seutu on erityisen järvinen ja alueella on paljon loma-asuntoja asukkaiden virkistäytymistä varten. Alueella on runsaasti myös mm. hiihto- ja laskettelukeskuksia, kylpylöitä, leirintäalueita ja liikuntapaikkoja. Ympäristön laadun ja rakenteiden ylläpito ja parantaminen lisäävät asukkaiden liikkumismahdollisuuksia ja siten parantavat heidän viihtyvyyttään ja terveyttään. Rakennemallin kautta elinympäristön laatu- ja viihtyisyystekijät voidaan turvata.
Palvelujen saatavuus Asuminen ja työpaikat ohjataan tukemaan olevien keskusten ja niiden palvelujen kehittämistä. Palvelujen saatavuutta parannetaan sekoittamalla toimintoja. Asutuksen sijoittelulla tuetaan kuntakeskusten palvelujen säilymistä Kauppa-, liikenne-, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut (tapahtumat, harrastukset) ovat keskittyneet rakennemallissa Jyväskylän kaupunkikeskukseen sekä kasvaviin taajamiin. Näillä alueilla asuville palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on hyvä. Bussiliikenteeseen tukeutuva joukkoliikennekaupunki parantaa erityispalvelujen saatavuutta joukkoliikenteen kehittämiskäytävillä Laukaa Jyväskylä - Muurame välillä asuville. Pienin palveluvarustus on elävissä kyläkeskuksissa, joissa voi olla kyläkauppa, päiväkoti ja ala-aste. Rakennemalli pyrkii ohjaamaan myös haja-asutuksen pääosin kyliin, jolloin uusi asutus voi tukea palvelujen säilymistä. Palvelujen tarve on hyvin yksilöllistä ja kohdistuu elämänvaiheen mukaan eri palveluihin.
Arvioitava asia Kehittämisen tavoitteet Rakennemallin vaikutus suhteessa nykytilanteeseen Liikenteen toimivuus Tavoitteena on hyvin toimiva, bussiliikenteeseen tukeutuva joukkoliikennekaupunki. Jyväskylän vahvaa asemaa logistisena keskuksena kehitetään Rakennemalli ohjaa uutta asutusta seudun keskeisille alueille ja hyvien liikenneyhteyksien varteen. SHOW- ja KNOW- vyöhykkeillä asukkailla on pienin liikennetarve ja henkilöauton käyttö on vähäisintä. Ilman rakennemallin ohjausta asutus voisi suuntautua liikenteellisesti heikommille alueille, jolloin liikenteen toimivuus olisi huonompi ja siitä aiheutuvat haitat suuremmat. Asutus kasvaa kaikkien pääteiden suunnilla lisäten liikenteen kasvua. Kasvu keskittyy henkilöautoliikenteeseen. Joukkoliikenne ei tarjoa Jyväskylän ulkopuolella kilpailukykyistä vaihtoehtoa henkilöauton käytölle. Joukkoliikenteen palvelutaso laskee nykyisestään. Laukaan ja Muuramen suuntiin joukkoliikenteen palvelutaso on paremmin säilytettävissä. Asutuksen kasvupotentiaalit ovat kuitenkin sen verran pienet, että palvelutasoa ei pystytä nostamaan, mutta nykyinen laskeva trendi voi hidastua, jos uusi maankäyttö sijoitetaan tarpeeksi houkuttelevasti nykyisten joukkoliikennereitistöjen välittömään läheisyyteen. Slow -alueilla liikkuminen on lakisääteisiä kuljetuksia lukuun ottamatta henkilöauton varassa. Jyväskylän alueella asutus kasvaa kuitenkin eniten tarjoten mahdollisuuden joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun toimintaedellytysten kehittämiseen. Myös Jyväskylän alueella on joukkoliikenteen kehittämisen kannalta olennaista uuden maankäytön sijoittaminen mahdollisimman lähelle nykyisiä voimakkaimpia joukkoliikennereittejä. Pääteiden ruuhkaisuuden kasvu lisää painetta erityisesti Vaajakoski - Palokka kehätien tekemiseen. Jyväskylän asema logistisena keskuksena edellyttää toimivia pääteitä.
Yhdyskuntarakenteen kustannukset infrastruktuurikustannukset energiakustannukset maanhankintakustannukset rakentamiskustannukset liikennekustannukset palvelukustannukset Rakenteen verkostokustannukset kasvavat johtuen laajenevasta asutuksesta sekä uusista työpaikka- ja palvelualueista. Verkostokustannuksiin vaikuttavat erityisesti aluetehokkuus ja olevien verkostojen hyödyntämismahdollisuudet. Rakennemalli kuitenkin ohjaa uutta rakennetta olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Suhteellisesti eniten yhdyskuntarakenteen kustannuksia aiheutuu SLOW- ja haja-asutusalueilla. Rakennusten rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset riippuvat mm. asumisväljyydestä. Myös energian kulutus ja siitä aiheutuvat kustannukset kasvavat, vaikka uusi rakentaminen onkin energiatehokasta. Kasvaville kunnille aiheutuu kustannuksia maanhankinnasta ja alueen infrastruktuurin rakentamisesta. Tiestön, vesihuollon ja energiahuollon rakentaminen ja ylläpito sitoo kuntien varoja vähintään pari vuotta, ennen kuin käyttömaksut ja kiinteistöverot kattavat menot. Asukkaille liikkumisen aiheuttamat kustannukset riippuvat elämäntavasta ja siitä onko alueella tarjolla joukkoliikennettä.
Elinkeinoelämän kilpailukyky alueellisesti ja globaalisti Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja Rakennemallissa varmistetaan nykyisten yritysten toiminnan kasvu ja uusien yritysten sijoittumismahdollisuudet. Pääosa elinkeinotoiminnasta ohjataan logistisesti houkuttelevalle KNOW-vyöhykkeelle. Elinkeinotoiminnan kehittämisedellytykset ovat suotuisimmat Jyväskylän keskustassa ja sitä ympäröivällä työpaikkojen vyöhykkeellä sekä pääliikenneväylien Vt 4 ja Vt 9 varsilla. Kuntakeskuksista pääliikenneväylien kasvumahdollisuuksista hyötyvät selvästi mm. Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. Uutta elinkeinotoimintaa suunnataan myös nykyisiin kuntakeskuksiin. Haja-asutusalueilla yritysten ja muun elinkeinoelämän kilpailukyky liittyy uudistuvaan maataloustuotantoon ja uusiin energiantuotantotapoihin.
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin Rakennemallin tulee noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Rakennemallin kehittämistavoitteet ja esitetyt toimenpiteet ovat VAT-tavoitteiden mukaisia.