Kriisiviestintä ja johtaminen 2



Samankaltaiset tiedostot
Kriisiviestintä ja - johtaminen

Kriisijohtaminen ja viestintä Salli Hakala

Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto

JOS10 Johtaminen ja viestintä: Kriisiviestintä ja johtaminen 6 op KRIISIIN UHRIT

Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta

1. Ovatko säätiön tukemat hankkeet synnyttäneet alalle uusia tutkimussuuntauksia ja/tai jatkotutkimuksia?

World Trade Centerin iskuista tuli vastikään kuluneeksi kymmenen vuotta.

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

KOULUSURMAT VERKOSTOYHTEISKUNNASSA Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Espoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti

Median merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Häiriö- ja kriisiviestintä

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

Kriisi, viestintä ja johtaminen byrokraattisessa kulttuurissa.

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Keskustoimiston kuulumiset

SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta. Forssa Ari Saarinen Valmiuspäällikkö

Design yrityksen viestintäfunktiona

Sivistystyö osallisuuden vahvistajana

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

FINLAND FESTIVALS. Finland Festivals

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Turvallisuusviestintä ja tiedottaminen kriisitilanteessa

Mediatyö murroksessa

POLITIIKAN JA VIESTINNÄN KANDIOHJELMA TERVETULOA!

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

Vapaaehtoisten hyvinvointi osastossa. Auttajat ulapalla Hyvinvointiväylä

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

Oppilaitoksen turvallisuuspäivä SATAEDU Ulvila Kriisiviestintä Hellevi Lassila Koulutusjohtaja, vararehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

helsingin sanomain säätiön tukemat hankkeet 2008

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Punaisen Ristin arvot ja periaatteet

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT Tuomo Mörä kl 2010

Charlie bit my finger Mitä uutismedia voi oppia YouTubesta?

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Urheiluseuran viestintä

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Ikäjohtaminen TeliaSonerassa

Johanna Sumiala ja Minttu Tikka Media & viestintä 32(2009): 2, Netti edellä kuolemaan Koulusurmat kommunikatiivisena ilmiönä

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Kuumat tunteet, kylmät faktat Vastaanottajalähtöinen riskiviestintä

Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen

Hannele Seeck Kriisit ja työyhteisöt kriisijohtaminen työyhteisöjen tukena

Visuaalisen viestinnän tutkimuksen menetelmiä. Johanna Sumiala

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Markkinointi ja yhteiskunnallisen hyvän tekeminen. Pia Polsa Hanken School of Economics Hanken

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ PEKKA HAAVISTO

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Kriisiviestintä ja terrorismi Integroidun kriisiviestinnän mallista ratkaisuja äkillisesti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU)

ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn

POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA!

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

screenforce.fi 1

Valtakunnallinen valmiusharjoitus 2019

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

ILOA AUTTAMISESTA. Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus ILOA AUTTAMISESTA

Kriisiviestintään varautuminen. Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut, viestintäyksikkö

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen. Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia

Tervetuloa Lahden alueen osastoon!

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Toimenpide Tavoite ja sisältö Kohderyhmät Valmistelijat Valmistelutilanne. Vaaliviestintäsuunnitelma: Vaaleista viestiminen ja markkinointi

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Kriisit ja työyhteisöt

KAUPPATIEDE - PERUSOPINNOT 30 OP

SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa kevät Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri

VANHAN ( ) JA UUDEN ( ) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

Transkriptio:

Kriisiviestintä ja johtaminen 2 Viestintä Aineopinnot, A9, Johtamisen sivuaineopinnot JOS10 Salli Hakala, Helsingin yliopisto Salli Hakala www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2011 1

Kriisitutkimus Helsingin yliopisto Crisis, Communication and Society Research network http://www.helsinki.fi/crisisandcommunication CRC:n tutkimusraportit: Viestinnän tutkimuskeskus CRC - Communication Research Centre www.helsinki.fi/crc/julkaisut Salli Hakala www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2011 2

Kolme tapaa ymmärtää viestintä Huhtala & Hakala 2007, 30-35 Viestintä on tiedonsiirtoa Transmission model of communication (Lasswell 1948) Yhteisyyden rakentamista The ritual view of communication (J. Carey 1975) Sanoman levittämistä tai leviämisenä Disseminaatio (J.D. Peters 1999) 27.4.2011 3

Kriisi, journalismi & media Kriisin näkökulmasta hyödyllisiä sivuja tuntea: http://www.dartcenter.org/ Covering School Shootings http://www.alertnet.org/ 27.4.2011 4

Kriisi mediayhteiskunnassa Schultz 2004: Medialisaatio 1) Media laajentaa kommunikaatiota humanitaarisessa ja poliittisessa kriisissä. 2) Media korvaa kommunikaation yhteiskunnallisessa kriisissä. 3) Media sulautuu humanitaariseen ja poliittiseen. 4) Media mukauttaa muut instituutiot omaan logiikkaansa yhteiskunnallisissa kriiseissä. (ks. Sumiala & Hakala 2010; Hakala & Tikka 2011). 27.4.2011 5

Kriisissä tarvittavat tilat, johtokeskukset ja puhelimet Kriisin johtokeskus & johdon puhelin ja tiedotustilaisuudet (+Virve) Evakuointikeskus & yhteyspuhelin (+Virve) Uhrien ja omaisten tukikeskus (Virve) & omaispuhelin Mediakeskus & tapahtumapuhelin, tiedotustilaisuudet Yhteisöllisen surun paikka & kriisipuhelin Salli Hakala www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2011 6

Kriisin karvevalisoituminen mediassa: Tapaus Nokian vesikriisi Salli Hakala www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2011 7

Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta Helsingin yliopiston tutkimus Suomen Punaisen Ristin organisoitumisesta kotimaisissa kriiseissä Minttu Tikka, Salli Hakala & Maarit Pedak 27.4.2011 8

Tutkimustuloksia Tutkimusraportti: Minttu Tikka, Salli Hakala, Maarit Pedak: Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta. Suomen Punaisen Ristin organisoituminen kotimaisissa kriiseissä www.helsinki.fi/crc/julkaisut 27.4.2011 9

Näkökulmia humanitaariseen kriisiin Yhteiskuntatieteellisenä ilmiönä kriisin "olosuhteet, luonteet ja seuraukset ovat kriisejä erottavia tekijöitä" (Quarantelli 2005). SPR:n toiminta liittyy humanitaarisiin katastrofeihin ja kriiseihin. Katastrofi on aiheuttanut kriisin uhreille ja heidän omaisilleen sekä koko yhteisölle ja kokonaiselle yhteiskunnalle. Yhteisökriisi: kriisi koskettaa koko yhteisöä, yhteiskuntaa, ei vain yksilöitä. Mainekriisi vai julkisuuskriisi? Mainekriisi koskettaa organisaation julkisuuskuvaa. 27.4.2011 10

Helsingin Sanomat 4.5.2010 SPR:n tavoite on saada sata verenluovuttajaa päivässä uuteen Sanomatalon veripalvelutoimistoon. 27.4.2011 11

Maine, brändi vai imago? VNK 2/2010: Maineenhallinnalla tarkoitetaan eri yhteisöjen maineen suunnitelmallista johtamista. VNK 2/2010: Maineenhallinnassa on viime kädessä kysymys siitä, pyrkiikö yhteisö tietoisesti vaikuttamaan maineen muodostumiseen vai antaako suurimman määrittelyvallan muille toimijoille. Liikkeenjohdon konsulttitoimisto Pohjoisranta: Brändi tehdään, imago rakennetaan ja maine ansaitaan. Heli Pänkäläinen (2004) Journalistien suhtautuminen Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun. Pro Gradu: Jyväskylän yliopisto: Tavoitekuvaa määriteltäessä kaikista lähteistä nousi keskeisenä esiin luotettavuus. 27.4.2011 12

SPR- tutkimuksen teoreettiset viitekehykset (Tikka & Hakala & Pedak 2010) Medialisaatio (mediatization) Krotz 2009; Sumiala 2010; Ks. myös Sumiala & Hakala 2010 Historiallinen, jatkuva, pitkäkestoinen prosessi, jossa media nousee keskeiseksi instituutioksi. Kommunikaatio viittaa aina mediaan ja näin media alkaa rakentaa kaikkia sosiaalisen elämän muotoja. Auttamisperiaatteet Comfort, Ko, Zagorecki 2004 Kriiseissä useita toimijoita eri organisaatioista. Ongelmina usein resurssien puute, vaikeudet koordinoinnissa ja heikko kommunikaatio. Sokea toiminta blind response: ratkotaan ongelmia erillään, tietämättä mitä muut tekevät Yksi kerrallaan time-based: palvellaan siinä järjestyksessä kuin apua pyydetään first come, first served Yhteistoiminta severity-based: priorisoidaan avun tarpeen mukaan 27.4.2011 13

SPR ja medialisaatio Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) Avustusjärjestöjen perinteinen suhde mediaan on muuttumassa. Järjestöt tulevat yhä monimutkaisemmalla tavalla riippuvaiseksi mediasta, kun ne tekevät humanitaarisia päämääriään tunnetuksi. Avustusjärjestöjen ja median välisessä vuorovaikutuksessa voidaan erottaa neljä prosessia, joilla järjestöt vastaavat medialogiikan vaatimuksiin, mutta samalla heikentävät mahdollisuuksiaan globaalia humanitaarisuutta. 27.4.2011 14

Journalismin murros ja Punaisen Ristin maine 1. Journalismista on tullut liiketoimintaa 2. Mediakentän sisäinen kilpailu on kiristynyt (internet, uudet mediat) 3. PR -toimistot tuottavat journalismia 4. Kansalaisjournalismi haastaa perinteisen journalismin (bloggarit, verkkoyhteisöt) (Väliverronen 2009) Seurauksena median ja journalismin ero (Nordfors 2008) Miten SPR pitää yllä suhdetta journalismiin ja muuhun mediaan? 27.4.2011 15

SPR ja medialisaatio 1 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 1) Kilpailu täydellä avustuskentällä vaatii brändäämistä. SPR:n brändin kannalta on tärkeää olla oikeassa roolissa oikeaan aikaan. 24/7 media-aika haastaa avustusjärjestöt toimimaan nopeutuvassa uutisrytmissä. 27.4.2011 16

SPR ja medialisaatio 2 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 2) Järjestöt kertovat tarinoitaan mediaan vetoavilla tavoilla. Mediaa palvellaan monella tavalla (taustatiedotus, yksilöllinen palvelu, yhteistyö) Vapaaehtoisten mediaohjeistus Toimittajat mukaan avustusjärjestöjen delegaatioihin 27.4.2011 17

SPR ja medialisaatio 3 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 3) Medianäkyvyyttä parannetaan alueellistamalla ja personoimalla omaa humanitaarista työtä. Paikallisten antama hätäapu ja osallistuminen yleensä marginalisoidaan. SPR kuitenkin ainoana suomalaistahona toi esille paikallisten avun tsunamissa 27.4.2011 18

SPR ja medialisaatio 4 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 4) Mediaskandaaleilta suojautuminen kuluttaa järjestöiltä arvokasta aikaa, resursseja ja energiaa. Mediayhteiskunnassa skandaalit uhkaavat organisaatioiden mainetta. Maine on varainkeruun kannalta tärkeää. 27.4.2011 19

Medialogiikka vs. humanitarismi 1 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) Medialogiikka institutionalisoituu avustusjärjestöjen sisälle. Avustusjärjestöjen toiminnan perusteena globaali myötätunto ja humanitaarinen oikeus. Punaisen Ristin periaatteet: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, ykseys ja yleismaailmallisuus. 27.4.2011 20

Medialogiikka vs. humanitarismi 2 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) Median periaatteet? Medialogiikka ei ole sitoutunut historiallisesti humanitaarisuuteen Kaupallisuus, huomiotalous, globaalin uutistuotannon länsimainen näkökulma, median rituaalit, 24/7 onlinejournalismi. Siinä määrin kun media-alttius vie voiton, on humanitarismi vaarassa heiketä. Medialisaation prosessien tunnistaminen auttaa tiedostamaan, mihin kaikkialle medialogiikka vaikuttaa. 27.4.2011 21

Tutkimuskirjallisuutta Comfort, Louise K.; Ko, Kilkon & Zagorecki, Adam (2004). Coordination in Rapidly Evolving Disaster Response System: The Role of Information. American Behavioral Science 48; 295 313. Coombs, Timothy (2007) Ongoing Crises Communication. Planning, managing and Responding. London: Sage. Hakala, Salli (2009a). Koulusurmat verkostoyhteiskunnassa: Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä. Helsinki: Helsingin yliopisto, CRC/ Viestinnän laitos. Hakala, Salli (2009b). Symbolisen johtajuuden kriisi. Koulusurmat ravisuttavat verkosotyhteiskunnassa. Media & Viestintä 32: 2, 19-30. Huhtala, Hannele & Hakala, Salli (2007). Kriisi ja viestintä: Yhteiskunnallisten kriisien johtaminen julkisuudessa. Helsinki: Gaudeamus. Krotz, Friedrich (2009). Mediatization: A Concept With Which to Grasp Media and Societal Change. Teoksessa Lundby, Knut (toim.) Mediatization. Concept, changes, consequences. New York: Peter Lang, 21 40. Pedak, Maarit (2009). Uhrien ja omaisten tukikeskuksen johtaminen kriisissä. Media & Viestintä 32: 2, 97 109. Pedak, Maarit (2010): Kunnan uhrilähtöinen kriisiviestintä. Miten kunta auttaa ja viestii yhteisökriisissä. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 4-2010. Rodriguez, Havidán; Quarantelli, Enrico L. & Dynes, Russell R. (toim.) (2007). Handbook of Disaster Research. Springer: New York. Sumiala, Johanna (2010). Median rituaalit. Johdatus media-antropologiaan. Tampere: Vastapaino. Tikka, Minttu & Hakala, Salli & Pedak, Maarit (2010): Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta. Suomen Punaisen Ristin organisoituminen kotimaisissa kriiseissä www.helsinki.fi/crisisandcommunication www.helsinki.fi/crc/julkaisut Salli Hakala www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2011 22