PETO 2 MARKKINATUTKIMUS Liikuntarajoitteisten palvelut

PETO 2 MARKKINATUTKIMUS Liikuntarajoitteisten palvelut 23.10.2002

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 TUTKIMUSTULOKSET...4 2.1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA...4 2.1.1 Ikäjakauma...4 2.1.2 Sukupuoli...4 2.1.3 Asuinlääni... 2.1.4 Ammattiryhmä... 2.1. Vastaajan yhteys liikuntarajoitteisuuteen...6 2.1.6 Liikkumista rajoittavat tekijät...6 2.2 MATKUSTUSKÄYTTÄYTYMINEN...7 2.2.1 Matkustustiheys...7 2.2.2 Syy matkustamattomuuteen...7 2.2.3 Matkustusajankohta...8 2.2.4 Matkakohde...8 2.2. Lomakohde...9 2.2.6 Matkaseura...9 2.2.7 Matkustustapa...10 2.2.8 Majoituspaikka...10 2.2.9 Viipymä kohteessa...11 2.2.10 Rahankäyttö...11 2.3 KOKEMUKSET JA ODOTUKSET MATKAKOHTEISSA...12 2.3.1 Palvelu matkojen aikana...12 2.3.2 Matkan suunnittelu...12 2.3.3 Tietolähde tulevaisuudessa...13 2.3.4 Liikuntarajoitteisten erityistarpeiden huomioiminen matkakohteissa...13 2.3. Erityistarpeiden tärkeys matkakohdetta rakennettaessa...1 2.3.6 Tärkeys matkakohdetta valittaessa...16 2.3.7 Tärkeys matkakohteessa...18 2.3.8 Liikuntarajoitteisille suunnatun matkakohteen tarpeellisuus...20 2.3.9 Kiinnostus tukea liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta...21 3 YHTEENVETO...22 LIITTEET...23 Kuvioluettelo KUVIO 1. IKÄJAKAUMA...4 KUVIO 2. SUKUPUOLI...4 KUVIO 3. ASUINPAIKKA... KUVIO 4. AMMATTIRYHMÄ... KUVIO. VASTAAJAN YHTEYS LIIKUNTARAJOITTEISUUTEEN...6 KUVIO 6. LIIKKUMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT...6 KUVIO 7. MATKUSTUSTIHEYS...7 KUVIO 8. SYY MATKUSTAMATTOMUUTEEN...7 KUVIO 9. MATKUSTUSAJANKOHTA...8 KUVIO 10. MATKAKOHDE...8 KUVIO 11. LOMAKOHDE...9 KUVIO 12. MATKASEURA...9 KUVIO 13. MATKUSTUSTAPA...10 KUVIO 14. MAJOITUSPAIKKA...10 KUVIO 1. VIIPYMÄ KOHTEESSA...11 KUVIO 16. RAHANKÄYTTÖ...11 KUVIO 17. PALVELU MATKOJEN AIKANA...12 KUVIO 18. MATKAN SUUNNITTELU...12 KUVIO 19. TIETOLÄHDE TULEVAISUUDESSA...13 KUVIO 20. LIIKUNTARAJOITTEISTEN ERITYISTARPEIDEN HUOMIOIMINEN, KYSYMYKSET 1-6...13 KUVIO 21. LIIKUNTARAJOITTEISTEN ERITYISTARPEIDEN HUOMIOIMINEN, KYSYMYKSET 7-12...14 KUVIO 22. LIIKUNTARAJOITTEISTEN ERITYISTARPEIDEN HUOMIOIMINEN, KYSYMYKSET 13-17...14

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 2 KUVIO 23. ERITYISTARPEIDEN TÄRKEYS MATKAKOHDETTA RAKENNETTAESSA, KYSYMYKSET 1-6...1 KUVIO 24. ERITYISTARPEIDEN TÄRKEYS MATKAKOHDETTA RAKENNETTAESSA, KYSYMYKSET 7-12...1 KUVIO 2. ERITYISTARPEIDEN TÄRKEYS MATKAKOHDETTA RAKENNETTAESSA, KYSYMYKSET 7-12...16 KUVIO 26. TÄRKEYS MATKAKOHDETTA VALITTAESSA, KYSYMYKSET 1-6...16 KUVIO 27. TÄRKEYS MATKAKOHDETTA VALITTAESSA, KYSYMYKSET 7-12...17 KUVIO 28. TÄRKEYS MATKAKOHDETTA VALITTAESSA, KYSYMYKSET 13-18...17 KUVIO 29. TÄRKEYS MATKAKOHDETTA VALITTAESSA, KYSYMYKSET 19 2...18 KUVIO 30. TÄRKEYS MATKAKOHTEESSA, KYSYMYKSET 1-...18 KUVIO 31. TÄRKEYS MATKAKOHTEESSA, KYSYMYKSET 6-12...19 KUVIO 32. TÄRKEYS MATKAKOHTEESSA, KYSYMYKSET 13-18...19 KUVIO 33. TÄRKEYS MATKAKOHTEESSA, KYSYMYKSET 19-22...20 KUVIO 34. LIIKUNTARAJOITTEISILLE SUUNNATUN MATKAKOHTEEN TARPEELLISUUS...20 KUVIO 3. OLISIKO KIINNOSTUNUT TUKEMAAN MATKAKOHDETTA...21

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 3 1 JOHDANTO Suomen Matkailun Kehitys Oy ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun InnoAkatemia ovat toteuttaneet yhteistyönä Pyhä-Luosto alueen markkinatutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pelkosenniemen, Itä-Lapin kuntayhtymän ja Pyhä-Luosto matkailualueen asiakkaiden tarpeet ja vaateet loppukuluttajien näkökulmasta. Tämän tutkimusosion tavoitteena oli selvittää tarpeita ja vaateita liikuntarajoitteisten palveluiden näkökulmasta. Tutkimuksen toimeksiantajana on Pelkosenniemellä elämisen ja toiminnan edellytykset 2 hanke (PETO 2). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjekyselyä. Kirjekyselyitä varten toimijat toimittivat yhteystietoja liikuntarajoitteisten eri liitoista ja yhdistyksistä. Kirjekyselyt lähetettiin. 30.9.2002 välisenä aikana. PETO 2 projektissa mukana olleet toimijat saivat vaikuttaa lomakkeen sisältöön. Tavoiteotos oli 300 vastausta. Tutkimuksen lopullinen otoskoko on 267. Tavoite voidaan katsoa saavutetuksi, sillä vain 10 tavoitteesta jäi uupumaan. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS ver10.1 -tilasto-ohjelmalla. Raportin koostamisessa käytettiin apuna Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja Word-tekstinkäsittelyohjelmaa. Tulokset on kuvattu vastausten prosenttijakaumina. Raportti koostuu vastaajien taustatiedoista, matkustuskäyttäytymisestä sekä heidän kokemuksistaan ja odotuksistaan matkakohteissa. Avoimet kysymykset ovat raportin lopussa liitteenä. Tutkimuksen suunnittelusta, koordinoinnista, aineiston käsittelystä ja raportin kokoamisesta vastasivat Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijat Mari Angeria, Nella Löytänen ja Marianne Sadinmaa. Tutkimus suoritettiin opinnäytetyönä. Tutkimuksen ohjasivat Matti Liimatta Rovaniemen ammattikorkeakoulun InnoAkatemiasta sekä Markku Nissi Suomen Matkailun Kehitys Oy:stä. Esitämme kiitokset tuloksellisesta yhteistyöstä kaikille, jotka aktiivisesti myötävaikuttivat tutkimuksen suorittamiseen. Rovaniemellä 23.10.2002

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 4 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Taustatietoja vastaajista 2.1.1 Ikäjakauma Alle 18 vuotta 18-24 vuotta (n=2) 2-34 vuotta (n=16) 3-44 vuotta (n=28) 4-4 vuotta (n=63) -64 vuotta (n=81) 6 vuotta tai yli (n=73) 2.1.2 Sukupuoli Ikä 1 6 11 24 31 28 Sukupuoli Kolmasosa vastaajista oli iältään -64 vuotiaita. Neljäsosa vastaajista oli 4-4 vuotiaita, ja joka neljäs oli 6 vuotias tai sitä vanhempi. Kuvio 1. Ikäjakauma Vastaajissa oli miehiä ja naisia saman verran. 49 1 nainen (n=128) mies (n=123) Kuvio 2. Sukupuoli

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 2.1.3 Asuinlääni Etelä-Suomen lääni (n=84) Itä-Suomen lääni (n=39) Länsi-Suomen lääni (n=90) Oulun lääni (n=29) Lapin lääni (n=22) Ahvenanmaa (n=1) 2.1.4 Ammattiryhmä Asuinpaikka 32 1 34 11 8 Noin kolmasosa vastaajista asui Länsi- Suomen läänissä. Joka kolmas vastaaja oli Etelä-Suomen läänistä ja joka kuudes Itä-Suomen läänistä. Kuvio 3. Asuinpaikka Ammattiryhmä Kolme viidestä vastaajasta oli eläkeläisiä, ja joka viides vastaaja oli toimihenkilö. Työväestö (n=13) Maatalousväestö (n=3) Yrittäjä (n=12) 1 Toimihenkilö (n=4) 22 Johtava asema (n=17) Opiskelija/koululainen (n=1) 7 Eläkeläinen (n=143) 8 Kotirouva (n=1) Työtön (n=3) 1 Kuvio 4. Ammattiryhmä

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 6 2.1. Vastaajan yhteys liikuntarajoitteisuuteen Toimin vammaisjärjestössä/ -yhdistyksessä/ - kerhossa (n=242) Toimin joskus matkanjärjestäjänä (n=126) 24 46 Lähes puolet vastaajista ilmoitti toimivansa vammaisjärjestössä/- yhdistyksessä/-kerhossa. Joka neljäs vastaaja ilmoitti toimivansa joskus matkanjärjestäjänä ja joka kuudennen perheessä tai lähipiirissä on liikuntarajoitteinen. Toimin avustajana (n=24) Tarvitsen avustajaa (n=29) 6 Perheessäni tai lähipiirissäni on liikuntarajoitteinen (n=77) Perheessäni tai lähipiirissäni ei ole liikuntarajoitteista (n=24) 1 Kuvio. Vastaajan yhteys liikuntarajoitteisuuteen 2.1.6 Liikkumista rajoittavat tekijät Ei mikään (n=89) Lastenvaunut (n=1) Keppi/rollaattori/ pyörätuoli (n=6) Heikko näkö/kuulo/ hengitys (n=23) Voimattomuus/kivut (n=1) Liikkumista rajoittavat tekijät 8 22 17 30 Joka kolmannella vastaajalla ei ollut mitään liikkumista rajoittavaa tekijää. Viidesosalla vastaajista oli keppi/ rollaattori/pyörätuoli, ja joka viidennen vastaajan liikkumista rajoitti voimattomuus/kivut. Muita liikkumista rajoittavia tekijöitä ks. liite 1, s. 24. Allergia (n=20) 7 Muu (n=4) 1 Kuvio 6. Liikkumista rajoittavat tekijät

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 7 2.2 Matkustuskäyttäytyminen 2.2.1 Matkustustiheys Matkustustiheys Useita kertoja vuodessa (n=14) Kerran vuodessa (n=83) 31 Reilulla puolella vastaajista oli tapana tehdä lomamatkoja useita kertoja vuodessa. Joka kolmas vastaaja ilmoitti matkustelevansa kerran vuodessa ja joka kymmenes kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa. Kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa (n=26) Vielä harvemmin (n=8) 10 3 Ei koskaan (n=2) 1 Kuvio 7. Matkustustiheys 2.2.2 Syy matkustamattomuuteen Syy matkustamattomuuteen Taloudelliset esteet (n=3) 47 Fyysiset esteet (n=23) 21 Noin puolet vastaajista ilmoitti taloudelliset esteet syyksi matkustamattomuuteensa. Viidesosalla vastaajista oli joko fyysisiä esteitä tai ajan puutetta. Ajan puute (n=20) 18 Kiinnostuksen puute (n=4) Avustajan puute (n=6) Sopivan lomakohteen puute (n=) Muu (n=1) 4 1 Kuvio 8. Syy matkustamattomuuteen

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 8 2.2.3 Matkustusajankohta Kevät (n=100) Kesä (n=1) Syksy (n=124) Talvi (n=91) Matkustusajankohta 21 33 26 19 Joka kolmas vastaaja ilmoitti tekevänsä lomamatkoja yleensä kesäisin. Joka neljäs vastaaja ilmoitti matkustavansa syksyisin ja joka viides keväisin. Vastaajista viidesosan yleisin matkustusajankohta oli talvi. Kuvio 9. Matkustusajankohta 2.2.4 Matkakohde Kotimaa (n=106) Matkakohde 41 Noin puolet vastaajista ilmoitti matkustavansa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vastaajista kahden viidesosan lomamatkat suuntautuivat kotimaahan. Ulkomaa (n=11) 4 Molemmat (n=143) Kuvio 10. Matkakohde

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 9 2.2. Lomakohde Kaupunkikohde (n=74) Maaseutukohde (n=22) 17 Lomakohde Joka neljäs vastaaja ilmoitti matkustavansa yleensä kylpyläkohteeseen. Joka viidennen vastaajan matkakohde oli kaupunki ja joka kuudennen tunturi. Vähiten vastaajat matkustivat maaseutukohteeseen. Muita lomakohteita ks. liite 1, s. 24. Tunturikohde (n=68) 1 Rantalomakohde (n=63) 14 Kylpyläkohde (n=101) 23 Kuntoutuskohde (n=7) 13 Useamman kohteen kiertoajelu (n=0) 11 Muu (n=14) 3 Kuvio 11. Lomakohde 2.2.6 Matkaseura Oma perhe (n=144) Ystävät/sukulaiset (n=72) Avustaja (n=16) Yhdistyksen/järjestön jäsenet (n=13) Työtoverit (n=11) Matkaseura 3 18 4 37 3 Kaksi viidestä vastaajasta ilmoitti lomailevansa yleensä yhdistyksen/järjestön jäsenten kanssa. Joka kolmannen vastaajan matkaseurana oli oma perhe, ja joka viidennen vastaajan matkaseurana olivat ystävät/sukulaiset. Muuta matkaseuraa ks. liite 1, s. 2. Yksin (n=14) 3 Muu (n=2) 1 Kuvio 12. Matkaseura

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 10 2.2.7 Matkustustapa Matkustustapa Henkilöauto (n=16) 38 Linja-auto (n=130) 30 Juna (n=32) 7 Lentokone (n=99) 23 Kaksi viidesosaa vastaajista ilmoitti käyttävänsä yleensä henkilöautoa lomakohteeseen matkustaessaan. Joka kolmannen kulkuneuvona oli linja-auto, ja joka neljäs matkusti lomakohteeseen lentokoneella. Muita matkustustapoja ks. liite 1, s. 2. Asuntoauto/-vaunu (n=6) Muu (n=7) 1 2 Kuvio 13. Matkustustapa 2.2.8 Majoituspaikka Hotelli (n=203) Loma-asunto (n=36) 8 Majoituspaikka 0 Puolet vastaajista ilmoitti majoittuvansa lomamatkojen aikana yleensä hotellissa. Kymmenesosa vastaajista majoittui kuntoutus-/valmennuskohteessa, ja joka kymmenes vuokramökissä. Vastaajista kymmenesosan majoituspaikkana oli yleensä järjestön/yhdistyksen kohde. Muita majoituspaikkoja ks. liite 1, s. 2. Vuokramökki (n=4) 10 Asuntoauto/ - vaunu (n=13) 3 Järjestön/ yhdistyksen kohde (n=4) 10 Kuntoutus-/ valmennuskohde (n=49) 11 Ystävien/ sukulaisten luona (n=37) 9 Muu (n=) 1 Kuvio 14. Majoituspaikka

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 11 2.2.9 Viipymä kohteessa 1 päivä (n=10) 1-3 vuorokautta (n=122) Viipymä kohteessa 3 39 Kaksi viidestä vastaajasta ilmoitti viipyvänsä lomakohteessa yleensä 4-7 vuorokautta. Samoin kaksi viidestä vastaajasta viipyi kohteessa yleensä 1-3 vuorokautta. 4-7 vuorokautta (n=123) 39 Yli 7 vuorokautta (n=9) 19 Kuvio 1. Viipymä kohteessa 2.2.10 Rahankäyttö Alle 100 euroa (n=11) 100-00 euroa (n=162) 01-1000 euroa (n=6) 1001-100 euroa (n=22) 101-2000 euroa (n=10) Yli 2000 euroa (n=4) Ei osaa sanoa (n=6) Rahankäyttö 4 8 23 8 4 1 2 Kolme viidestä vastaajasta ilmoitti käyttävänsä yleensä 100-00 euroa tehdessään lomamatkoja. Joka neljäs vastaaja käytti 01-1000 euroa. Kuvio 16. Rahankäyttö

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 12 2.3 Kokemukset ja odotukset matkakohteissa 2.3.1 Palvelu matkojen aikana Erittäin hyvä (n=29) Melko hyvä (n=200) Tyydyttävä (n=27) Melko huono Palvelu matkojen aikana 11 78 11 Neljä viidestä vastaajasta oli yleensä saanut melko hyvää palvelua matkojensa aikana. Yksikään vastaaja ei ollut matkojensa aikana saanut huonoa palvelua. Mikä palvelussa onnistui ks. liite 1, s. 2. Mikä palvelussa epäonnistui ks. liite 1, s. 26. Erittäin huono Kuvio 17. Palvelu matkojen aikana 2.3.2 Matkan suunnittelu On omatoiminen ja itsenäinen (n=147) Ostaa valmiin pakettimatkan matkatoimistosta (n=8) Osallistuu mieluimmin ryhmämatkalle tuttujen kanssa (n=67) Matkan suunnittelu 42 16 19 Kaksi viidestä vastaajasta ilmoitti olevansa omatoiminen ja itsenäinen matkaa suunnitellessaan. Joka neljäs vastasi järjestävänsä matkoja toisillekin, ja joka viides vastaaja osallistui mieluimmin ryhmämatkalle tuttujen kanssa. Kuudenosa vastaajista ilmoitti ostavansa valmiin pakettimatkan matkatoimistosta. Järjestää matkoja toisillekin (n=81) 23 Kuvio 18. Matkan suunnittelu

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 13 2.3.3 Tietolähde tulevaisuudessa Sanomalehti (n=66) 13 Aikakausilehti (n=23) 4 Jäsenlehti (n=81) 16 Esite (n=124) 24 Internet (n=8) 16 Tietolähde tulevaisuudessa Joka neljäs vastaaja toivoi saavansa tietoa tulevaisuudesta esitteestä. Viidesosa toivoi saavansa tietoa matkatoimistosta ja joka kuudes jäsenlehdestä ja Internetistä. Muita tietolähteitä tulevaisuudessa ks. liite 1, s. 27. Sähköposti (n=13) Messut (n=21) 3 4 Matkatoimisto (n=99) 19 Muu (n=7) 1 Kuvio 19. Tietolähde tulevaisuudessa 2.3.4 Liikuntarajoitteisten erityistarpeiden huomioiminen matkakohteissa Sisätilojen esteettömyys/ portaattomuus/ väljyys (n=227) Kylpyhuone- /sauna-/ wc-tilat, laitteiden sijoittelu ja käytön helppous (n=228) Keittiökaapistojen ja laitteiden sijoittelu ja saatavuus (n=193) Sähkölaitteiden, valaisinten kytkimien ja pistorasioiden sijoittelu ja käytön helppous (n=212) Sänkyjen ja istuinten sopiva korkeus (n=224) 7 9 11 9 11 36 42 49 37 31 3 42 3 47 49 4 7 7 9 erittäin huonosti melko huonosti melko hyvin erittäin hyvin Noin kolme viidesosaa vastaajista oli sitä mieltä, että sisätilojen esteettömyys/portaattomuus/väljyys sekä sänkyjen ja istuinten sopiva korkeus oli huomioitu heidän käymissään matkakohteissa hyvin. Kaksi viidestä vastaajasta arvioi nämä tekijät huonoiksi. Noin puolet vastaajista piti sähkölaitteiden, valaisinten, kytkimien ja pistorasioiden käytön helppoutta sekä kylpyhuone-/sauna-/wc-tiloja, laitteiden sijoittelua ja käytön helppoutta matkakohteissa hyvinä. Puolet vastaajista arvioi nämä tekijät huonoiksi. Kolme viidestä vastaajasta piti keittiökaapistojen ja laitteiden sijoittelua ja saatavuutta sekä ulko- ja sisäovien kevyttä ja helppoa avaamista matkakohteissa huonoina. Ulko- ja sisäovien kevyt ja helppo avaaminen (n=226) 14 43 36 7 0 20 40 60 80 100 Kuvio 20. Liikuntarajoitteisten erityistarpeiden huomioiminen, kysymykset 1-6

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 14 Ovien riittävä leveys (n=219) 8 31 3 9 Yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että yleinen puhtaus oli huomioitu heidän käymissään matkakohteissa hyvin. Ympäris tön ja ulkoalueiden esteettömyys (n=221) Tilapäisen avun saanti henkilökunnalta (n=203) Yleinen puhtaus (n=233) 9 7 2 9 28 37 6 49 46 10 16 24 erittäin huonosti melko huonosti melko hyvin erittäin hyvin Kolme viidestä vastaajasta piti ovien riittävää leveyttä, ympäristön ja ulkoalueiden esteettömyyttä, tilapäisen avun saantia henkilökunnalta sekä allergisoimattomia materiaaleja ja allergiasiivousta käymissään matkakohteissa hyvinä. Kaksi viidesosaa vastaajista arvioi nämä tekijät huonoiksi. Allergisoimattomat materiaalit, allergiasiivous (n=183) Kulkureittien värierot ja turvallisuus (n=182) 9 9 32 38 47 4 13 0 20 40 60 80 100 7 Noin puolet vastaajista piti kulkureittien värieroja ja turvallisuutta käymissään matkakohteissa hyvinä. Puolet vastaajista arvioi puolestaan nämä tekijät huonoiksi. Kuvio 21. Liikuntarajoitteisten erityistarpeiden huomioiminen, kysymykset 7-12 Valaistuksen riittävyys (n=217) Hissien käytön helppous ja tilan riittävyys pyörätuolille (n=211) Terveys- ja kuntoutuspalvelujen saanti (n=17) Itselle sopivien retkien/ toimintojen/ ohjelmien saatavuus (n=214) Muu (n=12) 24 7 36 26 11 22 2 33 60 4 3 2 2 11 11 16 14 17 erittäin huonosti melko huonosti melko hyvin erittäin hyvin Kaksi kolmesta vastaajasta piti valaistuksen riittävyyttä, terveys- ja kuntoutuspalvelujen saantia sekä itselle sopivien retkien/toimintojen/ohjelmien saatavuutta käymissään matkakohteissa hyvinä. Yksi kolmasosa vastaajista arvioi nämä tekijät huonoiksi. Kolme viidesosaa vastaajista koki hissien käytön helppouden sekä tilan riittävyyden pyörätuolille hyviksi käymissään matkakohteissa. Kaksi viidesosaa vastaajista piti näitä tekijöitä kuitenkin huonoina. Muita erityistarpeita ks. liite 1, s. 27. 0 20 40 60 80 100 Kuvio 22. Liikuntarajoitteisten erityistarpeiden huomioiminen, kysymykset 13-17

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 1 2.3. Erityistarpeiden tärkeys matkakohdetta rakennettaessa Sisätilojen esteettömyys/ portaattomuus/ väljyys (n=90) Kylpyhuone-/sauna-/ wc-tilat, laitteiden sijoittelu ja käytön helppous (n=93) Keittiökaapistojen ja laitteiden sijoittelu ja saatavuus (n=13) Sähkölaitteiden, valaisinten kytkimien ja pistorasioiden sijoittelu ja käytön helppous (n=20) 4 7 29 30 Joka kolmas vastaaja piti kylpyhuone- /sauna-/wc-tilojen laitteiden sijoittelua ja käytön helppoutta tärkeänä rakennettaessa kaikille ja erityisesti liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta. Kolmasosa vastaajista piti myös sisätilojen esteettömyyttä/portaattomuutta/väljyyttä tärkeänä. Joka kuudes vastaaja koki sänkyjen ja istuinten sopivan korkeuden sekä ulko- ja sisäosien kevyen ja helpon avaamisen myös tärkeäksi tekijäksi matkakohdetta rakennettaessa. Sänkyjen ja istuinten sopiva korkeus (n=4) 1 Ulko- ja sisäovien kevyt ja helppo avaaminen (n=47) 1 Kuvio 23. Erityistarpeiden tärkeys matkakohdetta rakennettaessa, kysymykset 1-6 Ovien riittävä leveys (n=39) Ympäristön ja ulkoalueiden esteettömyys (n=0) Tilapäisen avun saanti henkilökunnalta (n=24) 1 24 31 Joka kolmas vastaaja piti ympäristön ja ulkoalueiden esteettömyyttä tärkeänä tekijänä rakennettaessa kaikille ja erityisesti liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta. Joka neljäs vastaaja koki ovien riittävän leveyden tärkeäksi, ja kuudesosan mielestä tilapäisen avun saanti henkilökunnalta on tärkeää matkakohdetta rakennettaessa. Yleinen puhtaus (n=18) 11 Allergisoimattomat materiaalit, allergiasiivous (n=18) Kulkureittien värierot ja turvallisuus (n=11) 11 7 Kuvio 24. Erityistarpeiden tärkeys matkakohdetta rakennettaessa, kysymykset 7-12

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 16 Valaistuksen riittävyys (n=11) Hissien käytön helppous ja tilan riittävyys Terveys- ja kuntoutuspalvelun saanti (n=13) Itselle sopivien retkien/ toimintojen/ 12 14 12 8 Kolme viidestä vastaajasta koki hissien käytön helppouden ja tilan riittävyyden tärkeäksi tekijäksi rakennettaessa kaikille ja erityisesti liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta. Joka kuudes vastaaja piti myös terveys- ja kuntoutuspalvelun saantia tärkeänä. Muita erityistarpeita matkakohdetta rakennettaessa ks. liite 1, s. 27. Muu (n=3) 3 2.3.6 Tärkeys matkakohdetta valittaessa Sisätilojen esteettömyys/ portaattomuus/ väljyys (n=240) Kylpyhuone- /sauna-/ wc-tilat, laitteiden sijoittelu ja käytön helppous (n=248) Keittiökaapistojen ja laitteiden sijoittelu ja saatavuus (n=226) Sähkölaitteiden, valaisinten kytkimien ja pistorasioiden sijoittelu ja käytön helppous (n=237) Sänkyjen ja istuinten sopiva korkeus (n=246) Ulko- ja sisäovien kevyt ja helppo avaaminen (n=244) 2 7 8 13 17 13 20 31 37 32 37 3 0 42 1 4 43 4 20 2 0 20 40 60 80 100 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Kuvio 2. Erityistarpeiden tärkeys matkakohdetta rakennettaessa, kysymykset 7-12 Noin puolet vastaajista piti sisätilojen esteettömyyttä/portaattomuutta/väljyyttä sekä kylpyhuone-/sauna-/wc-tilojen laitteiden sijoittelua ja käytön helppoutta erittäin tärkeinä tekijöinä valitessaan matkakohdetta. Melko tärkeinäkin niitä piti noin kolmannes vastaajista. Noin kaksi viidestä vastaajasta arvioi sänkyjen ja istuinten sopivan korkeuden sekä ulko- ja sisäovien kevyen ja helpon avaamisen erittäin tärkeiksi valitessaan matkakohdetta. Melko tärkeinä näitä tekijöitä piti reilu kolmannes vastaajista. Keittiökaapistojen ja laitteiden sijoittelua ja saatavuutta matkakohdetta valitessa piti melko tärkeänä kaksi viidestä vastaajasta, ja erittäin tärkeänä sitä piti joka viides. Kaksi viidesosaa vastaajista ei pitänyt asiaa tärkeänä. Puolet vastaajista piti sähkölaitteiden, valaisinten, kytkimien ja pistorasioiden sijoittelua ja käytön helppoutta melko tärkeänä matkakohdetta valitessaan. Joka neljäs piti tekijää erittäin tärkeänä. Neljäsosa vastaajista ei pitänyt asiaa tärkeänä. Kuvio 26. Tärkeys matkakohdetta valittaessa, kysymykset 1-6

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 17 Ovien riittävä leveys (n=240) Ympäristön ja ulkoilualueiden esteettömyys (n=237) Tilapäisen avun saanti henkilökunnalta (n=237) Yleinen puhtaus (n=244) Allergisoimattomat materiaalit, allergiasiivous (n=229) 11 4 9 13 16 24 30 20 32 36 40 32 66 41 46 31 39 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Kaksi kolmasosaa vastaajista koki yleisen puhtauden erittäin tärkeäksi tekijäksi matkakohdettaan valitessaan. Noin kolme viidestä vastaajasta piti myös ovien riittävää leveyttä, ympäristön ja ulkoalueiden esteettömyyttä sekä allergisoimattomia materiaaleja ja allergiasiivousta erittäin tärkeinä asioina. Melko tärkeinäkin niitä piti joka kolmas vastaaja. Kaksi viidestä vastaajasta arvioi tilapäisen avun saannin henkilökunnalta sekä kulkureittien värierojen ja turvallisuuden melko tärkeiksi tekijöiksi matkakohdetta valitessaan. Joka kolmas vastaaja ei pitänyt näitä tekijöitä tärkeinä. Kulkureittien värierot ja turvallisuus (n=224) 13 20 43 2 0 20 40 60 80 100 Kuvio 27. Tärkeys matkakohdetta valittaessa, kysymykset 7-12 Valaistuksen riittävyys (n=239) Hissien käytön helppous ja tilan riittävyys pyörätuolille (n=239) Terveys- ja kuntoutuspalvelujen saanti (n=236) Itselle sopivien retkien/ toimintojen/ ohjelmien saatavuus (n=239) Apuvälineiden saatavuus (n=228) 3 8 4 18 14 18 1 24 43 21 44 27 47 32 36 6 24 38 23 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Lähes kaikki vastaajat pitivät kohteen henkilökunnan palvelualttiutta tärkeänä tekijänä matkakohdetta valitessaan. Hissien käytön helppoutta ja tilan riittävyyttä pyörätuolille piti erittäin tärkeänä kolme viidestä vastaajasta. Terveys- ja kuntoutuspalvelujen saantia matkakohdetta valitessa piti melko tärkeänä noin puolet vastaajista, ja tärkeänäkin sitä piti joka neljäs vastaaja. Valaistuksen riittävyyttä ja itselle sopivien retkien/toimintojen/ohjelmien saatavuutta piti melko tärkeinä kaksi viidestä vastaajasta. Erittäin tärkeinäkin niitä piti kaksi viidesosaa vastaajista. Kohteen henkilökunnan palvelualttius (n=249) 3 29 68 0 20 40 60 80 100 Lähes puolet vastaajista ei pitänyt apuvälineiden saatavuutta tärkeänä tekijänä matkakohdetta valitessaan. Kuvio 28. Tärkeys matkakohdetta valittaessa, kysymykset 13-18

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 18 Palvelujen läheisyys (n=240) Kohteen helppo saatavuus (n=239) Tuttu kohde (n=233) Tuttavien suosittelu (n=234) Tuttu matkanjärjestäjä (n=237) 211 1 8 16 27 2 48 42 32 38 30 40 49 31 38 32 10 8 13 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki kohteen helpon saatavuuden sekä palvelujen läheisyyden tärkeiksi tekijöiksi matkakohdetta valitessaan. Myös edullinen hinta oli tärkeä tekijä, joka neljäs koki sen erittäin tärkeäksi ja neljäsosa melko tärkeäksi. Reilu puolet vastaajista ei pitänyt tuttua kohdetta, tuttavien suosittelua eikä tuttua matkanjärjestäjää tärkeinä asioina matkakohdetta valitessaan. Muita tärkeitä tekijöitä matkakohdetta valitessa ks. liite 1, s. 29. Edullinen hinta (n=242) 4 14 42 39 Muu (n=20) 1 20 60 0 20 40 60 80 100 Kuvio 29. Tärkeys matkakohdetta valittaessa, kysymykset 19 2 2.3.7 Tärkeys matkakohteessa Ostosmahdollisuudet (n=239) Nähtävyydet (n=24) Kulttuuritarjonta (n=247) Luonnon kokeminen/ maisemat (n=21) 16 110 2 23 6 40 44 1 31 9 38 20 4 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi luonnon kokemisen/maisemat sekä nähtävyydet tärkeiksi tekijöiksi matkakohteessa. Kulttuuritarjonta oli tärkeä kolme neljäsosalle vastaajista. Kolme viidestä vastaajasta ei pitänyt ostosmahdollisuuksia tärkeinä matkakohteessa. Noin puolet vastaajista ei myöskään pitänyt iltaelämää matkakohteessa tärkeänä. Iltaelämä (n=246) 1 34 3 16 0 20 40 60 80 100 Kuvio 30. Tärkeys matkakohteessa, kysymykset 1-

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 19 Talviliikunta/ ulkoilu (n=242) Kesäliikunta/ ulkoilu (n=24) Urheilusuorituspaikat/ kilpailut (n=242) Kävely/ patikointi (n=246) Kalastus/ veneily (n=241) Metsästys (n=240) Marjastus/ sienestys (n=241) 9 32 37 2 18 47 43 39 11 27 37 28 34 70 39 33 23 33 14 4 2 28 10 18 8 4 23 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Kesäliikuntaa/ulkoilua matkakohteessa piti tärkeänä neljä viidesosaa vastaajista. Kävelyä/patikointia piti tärkeänä kolme viidesosaa vastaajista, kuten myös talviliikuntaa/ulkoilua. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta ei pitänyt metsästystä tärkeänä matkakohteessa. Neljä viidesosaa vastaajista ei pitänyt myöskään urheilusuorituspaikkoja tärkeinä. Kolme neljästä vastaajasta ei pitänyt marjastusta/sienestystä kohteessa tärkeänä, ja kalastusta/veneilyä ei kokenut tärkeäksi kolme viidesosaa vastaajista. 0 20 40 60 80 100 Kuvio 31. Tärkeys matkakohteessa, kysymykset 6-12 Järjestetty ryhmätoiminta sisällä (n=246) Järjestetty ryhmätoiminta ulkona (n=248) 16 18 32 31 37 38 16 14 Kolme neljästä vastaajasta piti kylpyläpalveluja tärkeinä matkakohteessa. Kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi myös kuntoutuspalvelut sekä elämykset/seikkailut tärkeiksi. Elämykset/ seikkailut (n=241) Safarit/ muut ohjelmapalvelut (n=237) Kuntoutuspalvelut (n=249) 12 20 12 2 21 33 4 33 41 18 14 27 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Noin puolet vastaajista koki järjestetyn ryhmätoiminnan sisällä ja ulkona sekä safarit/muuta ohjelmapalvelut tärkeiksi matkakohteessa. Puolet vastaajista ei taas pitänyt näitä tekijöitä tärkeinä. Kylpyläpalvelut (n=24) 8 18 41 33 0 20 40 60 80 100 Kuvio 32. Tärkeys matkakohteessa, kysymykset 13-18

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 20 Opiskelu/ itsensä kehittäminen (n=238) 24 39 30 7 Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti yhdessäoloa perheen/ystävien kanssa tärkeänä matkakohteessa. Yksinäis yys / hiljaisuus (n=241) Yhdessäolo perheen/ ys tävien kanssa (n=20) 1 210 39 42 34 47 12 ei lainkaan tärkeä vähän tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Noin kolme viidesosaa vastaajista ei pitänyt opiskelua/itsensä kehittämistä sekä yksinäisyyttä/hiljaisuutta tärkeinä tekijöinä matkakohteessa. Muita tärkeitä tekijöitä matkakohteessa ks. liite 1, s. 29. Muu (n=11) 9 9 82 0 20 40 60 80 100 Kuvio 33. Tärkeys matkakohteessa, kysymykset 19-22 2.3.8 Liikuntarajoitteisille suunnatun matkakohteen tarpeellisuus Liikuntarajoitteisille suunnatun matkakohteen tarpeellisuus Ei lainkaan tarpeellinen (n=6) Melko tarpeellinen (n=27) Erittäin tarpeellinen (n=129) 11 3 1 Puolet vastaajista koki erityisesti liikuntarajoitteisille suunnatun matkakohteen melko tarpeelliseksi. Joka kolmas ei pitänyt sitä lainkaan tarpeellisena, ja joka kymmenes piti sitä erittäin tarpeellisena. Välttämätön (n=89) 2 Kuvio 34. Liikuntarajoitteisille suunnatun matkakohteen tarpeellisuus

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 21 2.3.9 Kiinnostus tukea liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta Olisiko kiinnostunut tukemaan matkakohdetta Käyttämällä itse sen palveluja (n=223) Suosittelemalla sitä ystäville/ yhdistykselle (n=232) Järjestämällä ryhmämatkoja kohteeseen (n=217) Ostamalla oman osakkeen/ viikkoosakkeen kohteesta (n=202) Suosittelemalla osaketta/ viikkoosaketta hankittavaksi yhdistykselle (n=20) 12 7 11 12 32 6 41 41 79 61 27 41 37 16 12 31 en lainkaan kiinnostunut vähän kiinnostunut jonkin verran kiinnostunut erittäin kiinnostunut Yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli kiinnostunut tukemaan kaikille ja erityisesti liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta suosittelemalla sitä ystäville/yhdistykselle. Neljä viidestä vastaajasta oli kiinnostunut tukemaan kohdetta käyttämällä itse sen palveluja sekä järjestämällä ryhmämatkoja kohteeseen. Neljä viidestä vastaajasta ei ollut lainkaan kiinnostunut tukemaan matkakohdetta ostamalla oman osakkeen/viikkoosakkeen kohteesta. Yli puolet vastaajista ei ollut lainkaan kiinnostunut tukemaan kohdetta suosittelemalla osaketta/viikkoosaketta hankittavaksi yhdistykselle. Kolme viidesosaa vastaajista ei ollut kiinnostunut tukemaan matkakohdetta tekemällä talkootyötä yhdistyksen varainhankinnassa em. päämäärän toteuttamiseksi. Muita tukitoimia ks. liite 1, s. 30. Tekemällä talkootyötä yhdistyksen varainhankinnassa em. päämäärän toteuttamiseksi (n=210) 33 24 30 13 Muu (n=6) 0 17 33 0 20 40 60 80 100 Kuvio 3. Olisiko kiinnostunut tukemaan matkakohdetta

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 22 3 YHTEENVETO Kyselyn tyypillinen vastaaja on 64 vuotias eläkeläinen Länsi-Suomen läänistä, joka toimii vammaisjärjestössä/-yhdistyksessä/-kerhossa, ja jolla ei ole liikkumista rajoittavia tekijöitä. Tyypillinen vastaaja matkustaa useita kertoja vuodessa kylpyläkohteeseen henkilöautolla yhdistyksen/järjestön jäsenten kanssa ja yöpyy hotellissa 4-7 vuorokautta. Vastaaja matkustaa yleensä kesäisin sekä kotimaassa että ulkomailla ja käyttää lomamatkojen tekemiseen rahaa noin 100-00 euroa. Tyypillinen vastaaja on saanut matkojensa aikana melko hyvää palvelua, ja hän suunnittelee matkansa omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulevaisuudessa hän toivoo saavansa tietoa matkakohteesta esitteestä. Vastaajien mielestä matkakohteissa on liikuntarajoitteisten erityistarpeiden kannalta huomioitu hyvin yleinen puhtaus, valaistuksen riittävyys sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen saanti. Huonosti vastaajien mielestä on huomioitu keittiökaapistojen ja laitteiden sijoittelu ja saatavuus, ulko- ja sisäovien kevyt ja helppo avaaminen sekä kylpyhuone-/sauna-/wc-tilat ja laitteiden sijoittelu ja saatavuus. Rakennettaessa kaikille ja erityisesti liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta tulisi vastaajien mielestä kiinnittää huomiota erityisesti hissien käytön helppouteen ja tilan riittävyyteen, ympäristön ja ulkoalueiden esteettömyyteen, kylpyhuone-/sauna-/wc-tiloihin ja laitteiden sijoitteluun ja käytön helppouteen. Vastaajien mielestä matkakohteen valinnassa erityisen tärkeitä tekijöitä ovat kohteen henkilökunnan palvelualttius, yleinen puhtaus, kylpyhuone-/sauna-/wc-tilat ja laitteiden sijoittelu ja käytön helppous sekä kohteen helppo saatavuus. Vähemmän merkitystä matkakohdetta valittaessa on kohteen ja matkanjärjestäjän tuttuudella, tuttavien suosittelulla sekä apuvälineiden saatavuudella. Matkakohteessa vastaajat pitivät erityisen tärkeinä luonnon kokemista/maisemia, nähtävyyksiä, yhdessäoloa perheen/ystävien kanssa sekä kesäliikuntaa/ulkoilua. Vähemmän tärkeinä vastaajat pitivät metsästystä, urheilusuorituspaikkoja/kilpailuja, marjastusta/sienestystä sekä opiskelua/itsensä kehittämistä. Vastaajat kokivat kaikille ja erityisesti liikuntarajoitteisille suunnatun matkakohteen melko tarpeelliseksi ja olisivat valmiita tukemaan kohdetta erityisesti suosittelemalla sitä ystäville/yhdistykselle, käyttämällä itse sen palveluja sekä järjestämällä ryhmämatkoja kohteeseen.

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 23 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Selvitettäessä eri tekijöiden nykytilaa ja tärkeyttä voidaan eri muuttujia tarkastella sen mukaan mihin tekijöihin kannattaa kehitystyössä keskittyä, missä tulee jatkaa samalla tavalla, minkä voi säilyttää ja mikä on vähemmän tärkeää. Vastaajien käyttämissä matkakohteissa ei ole huomioitu kovin hyvin liikuntarajoitteisten erityistarpeita. Yleinen puhtaus niissä on yleensä ottaen huomioitu melko hyvin. Matkakohteen valinnassa tärkeitä tekijöitä ovat luonnon kokeminen, yhdessäolo perheen/ystävien kanssa sekä nähtävyydet. Myös kesäliikunta ja kylpyläpalvelut olivat vastaajien mielestä melko tärkeitä matkakohteen valinnassa. Liikuntarajoitteisille soveltuvaa matkakohdetta valittaessa tulisi vastaajien mielestä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin. - hissien käytön helppous ja tilan riittävyys pyörätuolille - ympäristön ja ulkoalueiden esteettömyys - sänkyjen ja istuinten sopiva korkeus - sisätilojen esteettömyys/portaattomuus/väljyys - kylpyhuone-/sauna-/wc-tilat, laitteiden sijoittelu ja käytön helppous - ulko- ja sisäovien kevyt ja helppo avaaminen - ovien riittävä leveys Näitä tekijöitä vastaajat pitivät myös käyttämissään matkakohteissa kehittämisen arvoisina tekijöinä, sillä samoihin tekijöihin tulisi myös matkakohteilla yleensä keskittyä liikuntarajoitteisten erityistarpeiden osalta. Liikuntarajoitteisten erityistarpeiden huomioimisen painopisteet. Keskity näihin - hissien käytön helppous ja tilan riittävyys pyörätuolille - ympäristön ja ulkoalueiden esteettömyys - sänkyjen ja istuinten sopiva korkeus - sisätilojen esteettömyys/portaattomuus/väljyys - kylpyhuone-/sauna-/wc-tilat, laitteiden sijoittelu ja käytön helppous - ulko- ja sisäovien kevyt ja helppo avaaminen - ovien riittävä leveys Alhainen prioriteetti - keittiökaapistojen ja laitteiden sijoittelu ja saatavuus - sähkölaitteiden, valaisinten kytkimien ja pistorasioiden sijoittelu ja käytön helppous - kulkureittien värierot ja turvallisuus LIITTEET Jatka samaan malliin - yleinen puhtaus - itselle sopivien retkien/ toimintojen/ohjelmien saatavuus - valaistuksen riittävyys Anna olla - terveys- ja kuntoutuspalvelujen saanti - tilapäisen avun saanti henkilökunnalta - allergisoimattomat materiaalit, allergiasiivous

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 24 6. MUITA LIIKKUMISTA RAJOITTAVIA TEKIJÖITÄ Astma. () Nivelreuma. () Lyhytkasvuisuus. (4) Reuma. (4) Lonkkavika. (3) Kyynärsauvat. (2) Polio. (2) Selkärankareuma. (2) 80 liikuntaelinvamma. Allergiset silmät. Fibromyalgia. Hengityssairaus. Ikä. Iskias. Jalkavamma. Jäsenistö. Jäykät nivelet. Keinonivel. Keliakia. Korkealla olevat ovenkahvat. Korkeat porrasaskelmat. Krooninen flimmeri. Käsien voimattomuus. Liikkuminen (ei käytä apuvälineitä). Meniere. Oikea polvi odottaa leikkaukseen pääsyä. Ontuminen. Polvet oikuttelee. Pyörätuoli. Reisiproteesi. Ryhmässäni on aina liikuntarajoitteisia. Sarkoidoosi keuhkoissa. Selkävika. Sokea. Tahdistin. Tekonivelet. Tule-sairaus. LIITE 1 11. MUITA LOMAKOHTEITA Etelän lomakohteet ulkomailla. (2) Karavaanialueet. (2) Risteily. (2) Vähäjärven lomakoti, Hauho. (2) Konsertit. Kulttuuripaikat. Messut. Oma lomapaikka. Seminaarit. Teatteri. 12. MUUTA MATKASEURAA Kerätty porukka.

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 2 Mies. Ryhmä. 13. MUITA MATKUSTUSTAPOJA Invataksia. (4) Laiva. (4) Invabussi. Oma auto. 14. MUITA MAJOITUSPAIKKOJA Kesämökillä. Kylpylässä. Laiva. Leirintäalueella. Vuokratussa asunnossa. 17. MIKÄ PALVELUSSA ONNISTUI? Hyvä ruoka. () Ystävälliset ihmiset. (4) Palvelualtis henkilökunta. (3) Ruokailu. (3) Ystävällinen vastaanotto. (3) Henkilökunta. (2) Majoitus. (2) Aikataulut ja varaukset ovat pitäneet paikkansa yleensä. Annetut etukäteistiedot pitivät paikkansa. Asiakas on kuningas periaate. Asiantunteva palvelu. Asuminen. Avuliaisuus. Ennakkotietojen pitivät paikkansa. En ole osannut vaatia muuta. Esittely. Esteettömyys. Etukäteispuheet toteutui, jopa ylittyi. Henkilökunta yleensä ammattitaitoista ja ystävällistä. Hyvin suunniteltu Hyvä palvelu. Hyvät kuntouttajat. Hyvät uintipaikat. Hyvätasoinen hotelli. Ihmisten palveluhenkisyys. Jos joku asia ei ole kannaltani toteutunut, se on pyynnöstäni mahdollisuuksien rajoissa hoitunut. Joustava palvelu. Järjestelyt yhdistyksen matkoilla. Kaunis sää. Kepin kanssa liikkuva huomioidaan yleensä erittäin hyvin. Kohtelias käytös. Kokonaisjärjestely; vastuu erikoistapahtumista. Kysytyt asiat ja hinnat pitävät paikkansa. Lapsille järjestetty toiminta. Lennoilla hyvä palvelu. Linja-auton kuljettaja erittäin ystävällinen. Luotettavuus. Matkan varausjärjestelyt matkatoimiston kanssa.

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 26 Matkatoimiston palvelu. Melko tyytyväisiä ollaan. Miellyttävä palveluskunta. Mitä pienempi paikka, sitä paremmin yritetään ottaa huomioon liikuntarajoitteiset ja on palvelualttiutta. Neuvoja annetaan kiitettävästi kysyttäessä. Neuvonta. Noin kaikki. Ohjelma. Palvelu joustavaa. Palvelu kohteliasta. Palvelun taso hintaan nähden hyvää ns. halvemmissa paikoissa. Retket matkojen aikana. Saa sitä, mitä vaatii. Tarjoiltiin pöytiin. Tarjottiin apua kantamisessa. Viikko-ohjelmat hyvin järjestetty. Yllättävän hyvin huomioitu liikuntaesteiset. Ystävällinen henkilökunta. 17. MIKÄ PALVELUSSA EPÄONNISTUI? Ajan puute. Tuonne / sinne ilmaukset eivät sovi sokealle. Allergiaa ei huomioida. Apuvälineiden saatavuus. Asenne toisinaan. Ei löytynyt joustavia ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin. Ei ole aina ajateltu liikuntarajoitteisia ja heidän/meidän tarpeita. Ei vammaishuoneita. Ei yleensä mikään. Epämääräiset aukioloajat kohteissa, parempi informaatio ja tiedotus auttaisi. Epäystävällisyys. Erilaiset ruokavaliot ja niiden saatavuus. Finnairin järjestelyt. Halu palvella vähissä. Henkilökunta väsynyt/ärtynyt. Heti jos on invapaikkoja, maksu on kalliimpi (esim. risteilyt). Hienoissa hotelleissa kotimaassa ärsyttää virkailijan teennäisyys. Hiljainen, epäselvä puhe. Hissien vähyys. Hotelli rannalla, mutta ei UIMArannalla. Huoneet eritasoisia. Huoneet yleensä pettymyksen kohteita (ei aina). Huonokuuloisia ei osata palvella. Huonot lastentarvikkeet (sängyt, syöttötuolit yms.) Ihan loppuun asti liikuntaesteisten huomioiminen puuttuu. Invataksivaraukset. Joissain paikoissa keskustellaan liikuntarajoitteisen ohi niin kuin hän ei ymmärtäisi mitään. Jonotus. Jos yleensä epäonnistuu, silloin palvelu on ollut kaikin puolin huonoa. Joskus majoitus. Joskus majoitus ei vastannut tilatun tasoa. Joskus on ollut epäystävällistä palvelua. Kaikissa paikoissa näkövammaisia ei ole osattu huomioida; kaiteita puuttuu, rappusten merkitseminen huonoa ym. Kieliongelmat, kun matkaopasta ei ole saatu kiinni. Kohde ei sovellu meille. Kohteeseen päästyä henkilökunnan asiakaspalvelu ei kaikin puolin ollut asiallista.

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 27 Kuljetukset yöpymispaikan ja tapahtumapaikan välillä (yöpymispaikat kaukana). Kuulovammaisuus halutaan salata ulkomailla. Virkailijat yrittävät sopottaa korvaani, eivät pyydettäessä korota puhetta tai kirjoita. Nuoria ei kohdella ihmisinä. Nykyisin alkaa olla liian korkeat hinnat, esim. pääsymaksut. Odottamista eri asioissa. Opasteet heikkoja. Palvelualttius. Palvelualttius huonoa. Peilit liian korkealla. Pysäköintipaikat kaukana. Pyörätuolilla liikkuminen. Pyörätuolilla majoittuminen. Pyörätuolit eivät mahtuneet hissiin. Rahastus! Ruoan laatu-/hintasuhde. Ruoan odottelu. Ruokailu. Siisteys. Siivous tehty hutaisten ja jätetty pölyiseksi. Soveltuvat tilat. Takavuosina gluteiinittoman ruoan saanti. Teiden varsilla huonot opasteet. Usein huoneitten tähdet eivät vastaa lupausta. Yksittäiset palveluammattiin sopimattomat henkilöt. Yleensä palvelunantaja ei osaa ottaa pyörätuolin käyttöäni huomioon. Yleensä pyörätuolilla on vaikea päästä kaikkiin tarjolla oleviin paikkoihin. Yleensä ruokailu. Vasta viime vuosina tieto keliakiasta on saavuttanut hotellien ja majoituspalveluiden järjestäjät. 19. MUITA TIETOLÄHTEITÄ TULEVAISUUDESSA? Tuttavat/ystävät. (4) Henkilökohtaisesti. Kohteesta. Matkakohteesta suoraan puhelimella. Olen liikkunut niin paljon, että tunnen Suomen, Pohjoismaat, Euroopan jne. Yhdistyksiltä. 20. MUITA ERITYISTARPEITA Portaattomuus ulkona/sisällä. (2) Katujen reunukset. Paikoitustilat lähellä. Taluttaja sokealle. Tietous keliakiasta. Uintimahdollisuus ulkovesissä. 20. MUITA ERITYISTARPEITA MATKAKOHDETTA RAKENNETTAESSA Ovien riittävä leveys. (2) Portaattomuus. (2) Valaistus. (2) Wc-istuimen viereen tuki mistä pitää kiinni. (2) Asfaltoitu piha. Ei kynnyksiä! Ei liukkaita lattiamateriaaleja.

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 28 Ei portaita! Heti ulkoa pitäisi olla esteetön pääsy sisätiloihin, ja sisätilat niin, että pyörätuolilaiset voisivat esteettä asua näissä tiloissa, ottaa huomioon pienetkin yksityiskohdat. Hinta on usein esteenä vammaiselle, koska usein täytyy ottaa se avustaja mukaan ja joutuu maksamaan kaksinkertaisesti. Muutenkaan ihan halvinta huonetta tms. ei voi vamman takia ottaa. Hissi täytyy olla. Hissien ovet liian kapeat. Hälytysjärjestelmät. Ilmastointi. Invawc:n peilit istumatasolle. Itsenäinen liikkuminen pyörätuolilla on paljon mielekkäämpää. Joissakin kohteissa on ns. inva wc-tilat, mutta peili korkealla, bidesuihku puuttuu tai se on sellaisessa paikassa, ettei voi käyttää, käsipyyhkeet korkealla. Kaikkein tärkeintä on esteetön liikkuminen. Jos sitä ei ole, kohteeseen ei kannata tulla. Kaikkialla wc-pytyt liian matalia. Kaikkien tulisi päästä edes ulkotiloista sisälle turvallisesti ja helposti, riippumatta siitä millä kulkevat. Kaiteet. Keittiötiloissa tulee huomioida (ravintolan puolella) erilaiset dieettiruokavaliot. Valmistukseen voidaan tarvita täysin erillinen tila. Kohdat 1,2, ja 8. vammainen itse on paras asiantuntija neuvomaan ratkaisuja suunniteltaessa ja rakennettaessa. Korokkeet wc-istuimiin. Kuulovammaisten informointi/hälytysjärjestelmät/yhteiset infotilaisuudet/opastetut kiertoajelut. Kylpy-/sauna-/yleensä peseytymispaikat eivät toimivia. Kylpyhuone pitäisi olla esteetön. Laiturit/raput luonnon vesissä. Liikuntarajoitteisissa voi olla myös kuulovammaisia. Liikuntarajoitteisten on päästävä sinne, minne muutkin ja saatava sama palvelu, ei erottelua missään! Liukas lattia ja kulku kylpyammeeseen (Asuntomessut 2001 Kajaani). Luiskien riittävä kaltevuus, että jaksaa työntää ylös. Matkanjärjestäjällä tai hotellissa voisi olla avustaja valmiina vammaisille. Ovet kääntyvät kulkureitille esteeksi pyörätuolille. Ovet tiukkoja. Ovien kynnykset. Ovien riittävä leveys isommille pyörätuolilaisille. Pehmeät pintamateriaalit (kaikuvuus). Peili sopivan alas. Peseytymismahdollisuus pyörätuolilaisille (kahvat, pesutuolit, väljät tilat). Pesuallas sopivan alas. Pistorasiat wc:ssä katonrajassa. Pistorasioiden sijoittelu. Puhtaus. Pyörätuolien liuskat. Pyörätuolilaista avustettuna tilaa täytyy olla. Rakentajan tulee kysyä liikuntarajoitteiselta neuvoa jo piirustusvaiheessa, ei arkkitehti tiedä. Retkillä huomioitava pyörätuolin käyttö. Riittävät pesutilat. Riittävät saunatilat. Riittävät wc-tilat. Se, mikä toimii vammaiselle toimii yleensä myös ei-vammaiselle. Selkeät opasteet esim. turvareiteistä (tulipalo). Sopivia tukia on lukematon määrä, halpoja ratkaisuja löytyy. Suihkutiloihin seinään tukitankoja. Suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana pyörätuolilla liikkuvan tarpeet. Sängyt matalia. Tartuntakaiteet. Tasainen ympäristö.

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 29 Tilanne ja olosuhteet vaihtelevat, siksi tarkat ja reilut esitiedot tarpeen mielellään kirjallisina (esitteillä). Ne ratkaisevat pääsääntöisesti retkikohteen valinnan. Toimin invalidiyhdistyksessä ja olen huomannut, että liikuntarajoitteisia ei tarpeeksi huomioida. Toivoisin, että rappuset olisi hyvin merkitty, että ne erottuisi. Myös kaiteita voisi olla enemmän ja paremmin suunnattu. Tärkeintä olisi mahdollisimman itsenäinen toimiminen kohteessa. Apuvälineet ja laitteet tulisi olla niin helppoja ja kevyitä käyttää, että suurin osa vammaisryhmistä pystyy käyttämään niitä itsenäisesti. Uintimahdollisuus. Vain miehille housuprässit. Miksi ei naisille silitysrautaa huoneissa? Valitsemme kohteemme niin, että voimme itse varmistua ja vaikuttaa paikan puhtaudesta tai terveellisyydestä. Wc:t ei toimivia. Wc-paperit vaikeissa paikoissa, ei aina ylety. Wc-pytyn korkeus. Wc-pytyt korkeiksi invahuoneissa ja muissa. Wc-tilojen ahtaus ja käytännöllisyys. Vedet lilluu kylppärien lattioilla, eikä lastaa, millä kuivata! Liukastusvaara. Vuoteiden korkeus. 21. MUITA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ MATKAKOHDETTA VALITESSA Edullisuus Hinta-/laatusuhde oikea Iltaohjelma Induktiivinen kuuntelumahdollisuus kokoussaleihin/auditorioihin/busseihin Joustavuus Kunnolliset ja puhtaat vuodevaatteet Liikuntamahdollisuus Nähtävyydet Paikoitustilat lähellä Sijainti muihin palveluiden nähden Taide Turvallisuus Uintimahdollisuus Uuden kokeminen tai vanhan muistelu Yleinen ilmapiiri 22. MUITA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ MATKAKOHTEESSA Askartelu ym. Kiva. Hyvä ruoka. Lapsiperheiden huomioonotto. Opastettu kiertoajelu. Ravintolapalvelut. Rentoutuminen. Siisteys. Terveyspalvelut. Uintimahdollisuus sisällä. Uintimahdollisuus ulkona (avanto). Uintimahdollisuus ulkovesissä. Uni. Virkistyminen. Yleinen ilmapiiri hyvä, se näkyy työntekijöistä. Ystävällisyys. 24. MUITA TUKITOIMIA

PETO 2 markkinatutkimus Liikuntarajoitteisten palvelut 30 Ainakin tutustuisin ja kokeilisin, jos hyvä, niin jatkossakin käyttäisin ja suosittelisin. Antamalla palautetta kohteesta samalla esittäen ideoita. Elämysmatkailu. Kertomalla myönteistä tietoa eteenpäin. Kertomalla siitä liitossa. MUITA KOMMENTTEJA Ei erityisesti liikuntarajoitteisille, vaan kaikille soveltuvia palveluja. Ei tarvitse olla vain liikuntarajoitteisille! Yleensä liikuntarajoitteiselle sopiva paikka hyvä myös muille (vrt. lapsiperheet vaunuineen, vanhukset ym.) En kannata matkakohdetta, joka on vain nimenomaan liikuntarajoitteisille tarkoitettu. Jos kysymyksellä tarkoitetaan sitä, että kohde on kaikille, myös liikuntarajoitteisille sopiva ja toimiva, silloin asia on kannattamisen arvoinen. Miksi tulisi tehdä invamatkakohdetta? Sittenhän kohta halutaan invakauppoja, - kouluja, -teattereita, -ostoskeskuksia jne. Se suuntaus ei millään muotoa tue vammaisten mahdollisuuksia toimia tasavertaisina kansalaisina yhteiskunnassa. Kaikessa rakentamisessa tms. tulee lähtökohtana olla se, että se toimii kaikille. Enemmän tietoa liikuntarajoitteisille sopivista palveluista. Erityisesti liikuntarajoitteisille suunnattu matkakohde on välttämätön, mutta ei niin, että sen takia muut eivät saisi tulla paikalle; ei eristämistä. Kun kysymyksessä on Pyhä-Luosto alueen tutkimus, niin ihan selvänä puutteena on Luoston kylpylähotellin allasosaston saunojen sijoittaminen alakertaan jyrkkien portaiden päähän. Pyörätuolilla tai kainalosauvoilla ei ole mitään asiaa uuteen kylpylään. Tämmöisiä ei saisi enää rakentaa. Matkakohteet, niiden saatavuus, tulisi olla kaikille mahdollista riippumatta asiakkaan liikuntarajoitteista. On mahdollista rakentamalla, korjaamalla ja tarjoamalla avustajapalveluja. Matkustaisin pohjoiseen, jos olisi invamökkejä. Mieluummin kaikille suunnattu kohde, jossa on otettu huomioon erityisryhmien tarpeet. Pitää olla kaikille sopiva kohde. Tarvitaan ns. nuorekasta esteetöntä kohdetta, joka pystyy järjestämään muita aktiviteetteja, safareita, seikkailua, talviliikuntaa melko joustavasti yhteistyökumppaneiden kautta! Avuksi teemaviikonloput. Suunnattua toimintaa esim. nuorille aikuisille ja erikseen sauvakävely-specialviikonloput vanhuksille jne. Ulkomaalaiset hotellit ilmoittavat, onko kohde sopiva liikuntarajoitteisille vai ei. Viittaus kys.23. Miksi erikseen erityisesti suunnattu? Eikö yleiset palvelut voisi olla sillä tasolla, ettei tarvita erillisiä kohteita? En ainakaan itse missään nimessä lähde sellaiseen paikkaan. Haluan nähdä kaikenlaisia, myös terveitä, ympärilläni.