ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

1967 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO 11-111: 28 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

Viimeksi ilmestyneet julkaisut. lhelsin~ kaupungin tilaet~toimisto ju1kaisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupudgin tilaeto I Terveyden- ja sairaadhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset). 52.1967 Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus). 48-50. 1963-65 IJ-m Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. 28.1967 V Kaupunpu tilinpllatös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema. Suomen-ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiivistelmä. 53.1968 VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiivistelmät myös englan~ niksi. 34.1966 VB Erikoistutldmukset. 5. Otantaväestölaskenta Helsingissä v. 1965. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkieliset tiiviste1mät. B. HelsinginkaupUDgin tilaetollinen vuosikirja. Suomen -ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi. 57.1968 C. Kertomus Helsingin kaupudgin kllnnajjisbajjinnosta. Suomenkielinen. 80. 1967 (v. 1964 1 ei vielä ilmestynyt). D. Helsingin kaupudgin virastot ja laitokset. Suomenkielinen. 2. 1966 E. Helsingin kaupudgin kllnnajjiskaj.enteri. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 41.1969 F. Helsingin kaupudgin virastojen ja laitosten asiabakemisto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjestelmä. G. Helsingin kaupudgin kllnngjjinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 45.1967 H. Helsingin kaupudgin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmi. J. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomeu- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivis~e1mät. 19.1968 Senast utkomna puhlikationer (Alla utom A V utges av HelsiD:gfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statistik I HiUso. oeh sjukvård. Finsk text, tabeuerua ocksa på svenska och engelska. Förra delen (usberättelser). 52.1967 Senare delen (statistisk översikt). 48-50. 1963:""'()5 n-m Utrikes handel oeh sjöfart. Finsk text, tabellerua ocksa pa svenska och engelska. 28.1967 V Stadens bokslut. Utgiven av Helsingfors stads drätselkontor. Finsk- och svensksprakig, sammandrag pa engelska. 53.1968 VI UndervisningsTlsen. Finsk-och svensksprakig, rubrikerua, tabeuerua och sammandragen även pa engelska. 34.1966 VB Speeialundersölrningar. 5. Stickprovsfolkräkningen i Helsingfors år 1965. Finsk-och svensksprakig, sammandrag pa engelska. B. Statistisk årsbok för Helsingfors stad. Finsk- och svensksprakig, rubrikerua och innehaust6rteckning iven pa engelska. 57.1968 C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltning. FinsksprAkig. 80. 1967 (Ar 1964 1 har ej ännu utkommit). D. Helsingtors stads ämbetsverk 000 inrättningare Finskspråkig. 2. 1966 E. Helsingforsstads kommllnajkajender. Finskoch svensksprakiga upplagor. 41.1969 F. Sakregister för Helsingfors. stads ämbetsverk 000 inrättningar. Finskspråkig. Lösbladssystem. G. KommunalförfattningssamJingför Helsingfors stad. Finsk- och svensksprakiga.upplagbr. 45. 1967 H. Författningshandbok för Helsingtors stad. Finsk- och svensksprakiga upplagor. Lösbladssystem. J. Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors. Finsk- och svensksprakig text, sammandrag pa engelska. 19.1968

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO 1>\(,-\j$() ) 1,'jCj,5. (., 56.', I H.lS\N\<. \ T (~I\S 1(::,1 LJ l \.<.ch"\aat\ik.au~: -". t1 E. P,f N l<..ul \.(U 11-111 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA 28 1967 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 1969

HELSINGFORS STADS STATISTIK 11-111 UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE 28 1967 UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) II-III FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES 28 1967 PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 1969 MERCATORIN KIRJAPAINO

Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistaan vuosittain, ja se on kertomusvuonna laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Tuonti ja vienti ilmoitetaan 1. 6. 1960 käyttöön otetun Suomen tullitariffin mukaisesti, joka noudattaa kansainvälistä Brysselin nimikkeistöä. Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, maaliskuussa 1969. Karl-Erik For8berg

SISÄLLYSLUETTELO ENNEHALLSFÖRTECKN[NG CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 5 INLEDNING 5 INTRODUCTION 1. ULKOMAAN KAUPPA 1. UTRIKES HANDEL 1. FOREIGN TRADE 1. Koko kauppavaihto 7 1. Totala handelsold8ättningen 7 1. Total Exehange 7 2. Tuonti 12 2. Import 12 2. Imports 12 3. Vienti............. 17 3. E"Port... 17 3. E"Ports... 17,. TnIlinkanto... 21,. TnIIuppbörden 21,. Customs Duties Colleeted 21 5. Vara8toimis ja laiturihuolto 22 5. Upplag8rörelsen oeh kajkon. 5. Storage and Quay Goods Serriee 22 trollen... 22 Page 5 II. MERENKULKU II. SJÖFART II. NAVIGATION 1. Kauppalaivasto 23 1. Handel8f1oHan 23 1. Merehant Fleet.... 23 2. Ulkomainen merenkulku 26 2. Sjöfarten på utlandet 26 2. Foreign Shipping... 26 TAULUSTO "TABELLER TABLES 1. Tuonti Helsinkiin vuonna 1. Importen tili Helsingfors år 1. Imports to Helsinki (Hel- 1967... 2'" 1967... 2'" singfors) in 1967 2* 2. Vienti Helsingistä vuonna 2. Exporten från Helsingfors 2. Exports from Helsinki (Hel- 1967... 33* år 1967... 33* singfors) in 1967 33* 3. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 100 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 1967 alussa ja lopussa... 51'" 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 100 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vetoisuuden ja iän mukaan vuoden 1967 lopussa... 52'" 5. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 1967 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan 54'" 6. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 1967 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 62'" 7. Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 1967 verrattuna koko maan tullinkantoon 70* 8. Satamalaitoksen tulot vuonna 1967... 71'" 3. 1 staden hemmahörande fartyg om 100 bruttoregisterton och däröver vid in- och utgången av år 1967 5 I... 4. 1 staden hemmahöra~de fartyg om 100 bruttoregisterton och däröver fördelade efter dräktighet o. ålder vid utgången av år 1967 52'" 5. Tili Helsingfors ankomna fartyg år 1967 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland... 54'" 6. Från Helsingfors avgångna fartyg år 1967 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland 62'" 7. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 1967 i förhållande tili tulluppbörden i hela landet...... 70'" 8. Hamnverkets inkomster år 1967... 71'" 3. Vessels of the merchant fleet of 100 gross regis tered tons and over at the beginning and at the end of the year 1967 51* 4. Vessels of the merchant fleet of 100 gross registered tons and over at the end of the year 1967 classified by tonnage and age 52'" 5. Vessels arrived to Helsinki in 1967 by country of dee parture and nationality 54'" 6. Vessels departed from Helsinki in 1967 by country of destination and nationality........ 62 7. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 1967 compared with the corresponding figures for the whole country............ 70'" 8. Dues collected by Port Authorities in 1967... 71'"

JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuoden 1966 lopulla alkoi kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen, joka laajeni aina vuoden 1967 kesään saakka, jolloin kehitys muuttui hitaasti elpyväksi loppuvuoden aikana. Suomen ulkomainen maksuvalmius oli tuntuvasti heikentynyt, joten viennin elvyttämiseksi toteutettiin 12. 10. 1967 markan devalvointi, jolloin ulkomaisten valuuttojen kurssit kohosivat 31.25%. Gatt'in piirissä tapahtuneet ns. Kennedy-kierroksen neuvottelut yleisistä tullinalennuksista päättyivät toukokuussa 1967 melko suotuisaan tulokseen. Teollisuustuotteiden tulleja alennettiin keskimäärin 35%, joka toteutetaan viidessä erässä vuosina 1968-1972. Pohjoismaiden Neuvoston 15. istunto pidettiin Helsingissä 1.-6.4.1967. Siinä päätettiin yhteisestä suhtautumistavasta Kennedyn kierrokseen ja EEC:hen sekä kehotettiin pitämään huolta siitä, etteivät Helsingin sopimuksen säännökset jää kuolleeksi kirjaimeksi, vaan että kaikki pohjoismaat käytännössä toteuttavat sopimuksessa osoitettua linjaa. Vuoden 1965 viimeisenä päivänä alennettiin Suomen osalta EFA-sopimuksen mukaisesti tuontitullit 20%:n tasolle lukuun ottamatta ns. hidastuslistaan kuuluvia tuotteita, joiden tullit alennettiin 4O%:iin. EFTA:n jäsenmaat poistivat tullisuojan ja tuontirajoitukset 31. 12. 1966 mennessä ja Suomi EFA-sopimuksen mukaisesti 31. 12. 1967, jolloin devalvaation johdosta myös hidastuslistan tullit poistettiin. Uusittu globaalituontiohjelma vuodelle 1967 vahvistettiin 554 milj.:aan. Maamme ulkomaankaupassa oli jo vuodesta 1960 lähtien syntynyt huomattavaa vajausta, ja kauppataseen alijäämä kasvoi edelleen jonkin verran, kun tuonti v. 1967 nousi 563 milj. vientiä suuremmaksi, vaikkakin vaihtotaseen vajaus on siis pienentynyt. Tuonnin arvo nousi edellisestä vuodesta 270 milj. eli 4.9% (edellisenä vuonna saman) ja tuonnin volyymi pysyi yhtä suurena kuin vuonna 1966, mutta viennin arvo kasvoi 413 milj. edellisestä vuodesta. Suhteellisesti viennin arvo nousi 8.6% ja sen volyymi n. 6%. Viennin markkamääräisestä kasvusta tulee siis vain 1/3 vientihintojen nousun osalle. Ulkomaankaupan vaihtosuhde, viennin hintaindeksin suhde tuonnin hintaindeksiin, muuttui kertomusvuonna Suomen kannalta vähemmän edulliseksi aleten 108:sta v. 1966 105:een kertomusvuonna. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakaantumisessa sekä vienti että tuonti EFTA-maihin lisääntyivät, EECmaiden osuus taas pieneni. Viennin osuus itäryhmän maihin kasvoi myös vähän, kun sen sijaan niiden tuonnin osuus pysyi ennallaan. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti Iso-Britannia, Neuvostoliitto, Ruotsi ja Länsi-Saksa, joihin yli puolet' viennistämme suuntautui, sekä lisäksi lähinnä Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla Länsi-Saksa, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ruotsi, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska.

Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. 196&-67. 6 Vienti Export Exports Tuonti. Import Jmports 1967 1966') 1967 1966') Ylijäämä tai vajaus Overskott eiler brlst Surp/us or dtl/cltncy 1967 1966') mllj. mlllions 01 marks % milj. % milj. % mllj. % milj. EFTAl)... 2016 39 1751 36 2350 41 2211 40-334 -460 EEC").... 1231 23 1326 28 1605 28 1590-29 -374-264 Itäryhmä. Ostblocket 8 ) 1109 21 902 19 1180 20 1093 20-71 -191 Muut. Andra Oihers.. 875 17 839 17 659 11 630 11 + 216 + 209 Summa Toial 5231 100 4818 100 5794 100 5524 100-563 -706 Helsingin jäätalvi vuonna 1967. Joulukuussa 1966 oli alkupäiviä lukuun ottamatta pakkasta koko kuukauden. Satamat jäätyivät 17. 12., ja satamajäänsärkijä Turso ryhtyi vähitellen avustustehtäviin. Kuukauden lopulla oli paljon lumisateita. Tammikuun 1967 aikana oli kovia pakkasia melkein koko kuukauden, ja veden korkeus oli normaalia alempi. Jäänsärkijä Otso saatiin ajokuntoon 11. 1., mutta sitä ei tarvittu paljon, sillä Turso, joka on halvempikäyttöinen, selvisi useimmiten yksin. Vielä 21. 1. oli Suomenlinnan ulkopuolella avovettä. Talviliikenne Porkkalan kautta alkoi 26. 1., ja 30. 1. suljettiin Särkän salmi, jolloin laivojen oli käytettävä Kustaanmiekan salmea. Helmikuun aikana pakkaset alkoivat jo heikentyä, ja maaliskuussa lämpötila oli koko kuukauden O:n paikkeilla. Särkän salmi avattiin liikenteelle 13.3., ja meriliikenne Harmajan kautta alkoi taas 24.3. Runsasluminen talvi haittasi purkaustöitä, vaunujen siirtoja ym. Huhtikuussa oli lämpötila + puolella, ja jo kuukauden alussa kaikki satamat olivat jäättömiä. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v. 1967. Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu 1. 6. 1960 alkaen voimaan tulleen tulli tariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteri toimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin teksti osastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jää tilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta. 1) Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Itävalta, Sveitsi ja Portugali Sverige, Norge, Danmark, Storbritannien, Osterrlke, Schwelz och Portugal. 1) Belgia, Luxemburg, Hollanti, Saksan Liittotasavalta, Ranska ja Italia. lisäksi assosioltuneita jäseniä Kreikka ja Turkki sekä eräitä Afrikan maita Belgien. Luxemburg, Holland, Förbundsrepubllken Tyskland, Frankrike och Itallen. Därtlll som assoslerade medlemmar Orekland och Turkiet samt nagra afrlkanska IInder. ') Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokr. tasavalta, Tsekkoslovakla, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiina sekä Korean, Mongolian ja Vietnamin kansantasavallat Sovjetunlonen, Polen, Tyska demokratiska republiken, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumänien, Bulgarlen, Albanien och Kina samt folkrepublikerna Korea, Mongollet och Vietnam. ') Korjatut luvut Korrigerade siffror.

1. ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL - FOREIGN TRADE 1. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 1961-U7 antaa seuraava taulukko 1, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti alenivat v. 1967 vähäsen edelliseen vuoteen verraten. 1. Helsingin kaupungin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina 1961-67 Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren 1961-67 Value 0/ imports, exports and total exchange 0/ the City and 0/ the whole country in 1961-67 Vuosi Tuonti lmport Vienti Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsättnlngen Jmports Exports Total txchangt Ar Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Ytar Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Wholt country 1 000 marks I % 1000 I % 1000 I % 1961 3690206 2004904 54.3 3374048 405312 12.0 7064254 2410216 34.1 1962 3928674 2200419 56.0 3533108 412390 11. 7 7461782 2612809 35.0 1963 3866858 2095378 54.2 3678028 413641 11. 2 7544886 2509019 33.3 1964 4816538 2680682 55.7 1)4131934 454412 11. 0 1)8948472 3135094 35.0 1965 5266081 2893570 54.9 4565958 465545 10.2 9832039 3359115 34.2 1966 5524399 3031301 54.9 4818462 524587 10.9 10342861 3555888 34.4 1967 5794396 3004067 51.8 5231188 523675 10.0 11 025584 3527742 32.0 Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kim sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa viimeisen seitsemän vuoden kuitenkin osoittaessa tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnista ja viennistä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja viennin yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 1967 Helsingin osuus koko maan viennistä aleni vähäsen, mutta sen osuus tuonnista aleni yli 3%-yksikköä. 1) KorJatut luvut. Korrlgerade siffror.

8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista seuraavista hintaindekseistä. 2. Indeksiluvut v. 1962-67 Indexbd åren 1962--67 The indices in 1962-67 Vuosi Ar Year 1962 1963 1964 1965 1966 1967 Tuonti. Import Imports Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Volymindex Unit value index Volume Index 100 100 101 98 103 119 104 129 104 135 110 135 Vienti. Export Exports Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Volymindex 100 100 102 102 108 109 113 114 112 122 115 129 Vientihinnat nousivat 2.7%edellisen vuoden tasosta, mutta tuontihinnat lähes 6%. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (1962= 100), joka v. 1966 osoitti pistelukua 108, aleni v. 1967 pistelukuun 105 eli 2.8% edellisestä vuodesta. Asetelmassa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta 1963-67 laskettuina vuoden 1962 hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla 17. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna vähentynyt lähes 6% edellisestä vuodesta. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 1962 hintojen mukaan, vuosina 1963-67 Värdet av Helsingfors stads tobda handelsomsättning enligt 1962 års priser, åren 1963-67 Toial value of trade of the City in 1963--67 ai 1962 prices Vuosi Ar Year Arvo Värde Value Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Ökning (+) eiler minskning (-) Increase (+) or decrtast (-) milj. ml/llons 0/ marks % % von 1962 arvosta I % av 1962 års värde Per unt 0/ the value In 1962 1962 1963 1964 1965 1966 1967 2612.8 2479.6 3025.2 3195., 3380.3 3181. 0 + 185.3-133.2 + 545.6 + 170.2 + 184.9-199.3 + 7.6-5.1 + 22.0 + 5.6 + 5.8 5.9 100.0 94.9 115.8 122.3 129.4 121. 7

9 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 10 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon raha-arvot v. 1965-67 prosentteina koko maan kauppavaihdon raha-arvosta. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen tärkeä tuonti- ja vientisatama. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko. kauppavaihdo.n raha-arvo. %:eina ko.ko. maan vastaavista arvo.ista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas impo.rt, expo.rt o.ch to.tala handelsomsättning i procent av mo.tsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Finnish ports in per cent of the total value 0/ the country Kaupunki Tuonti. Import Vienti. Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsät!ningen I 1966 I 1967 I 1966 I 1967 I 1967 Stad lmports Expor/s To/al txchangt Town 1965 1965 1965 I 1966 : Helsinki Helsingfors... 54.9 54.9 51. 8 10.2 10.9 10.0 34.2 34.4 32.0 Vaasa Vasa... 3.7 3.0 2.7 20.1 19.4 18.0 11. 3 10.6 9.9 Kotka... 0.5 0.4 0.5 12.4 11.3 11.8 6.0 5.5 5.9 Hamina Fredrikshamn 2.4 2.8 3.2 2.5 3.6 2.6 2.5 3.2 2.9 Hanko Hangö... 11. 5 11.6 11.7 9.9 12.8 13.7 10.8 12.2 12.7 Turku Abo... 3.1 3.4 3.1 0.1 0.5 1.7 1.7 2.0 2.4 Naantali Nådendal... La 1.1 1.2 7.0 6.1 6.4 3.9 3.4 3.6 Rauma Raumo... 3.2 3.3 3.4 7.2 6.7 6.8 5.1 4.9 5.0 Pori Björneborg... 1.4 1.5 1.7 0.8 0.7 0.5 1.1 1.1 1.2 Oulu Uleåborg... 1.1 1.1 1.0 4. a 3.6 3.4 2.6 2.3 2.2 Kaikki Samtliga All I 83.2 I 83.2 I 80.3 I 74.6 I 75.8 I 75.0 I 79.2 I 79.7 I 77.8 Helsingin asema tuontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa taulukossa 5 on tehty. Koko maahan verrattuna v. 1962 vielä 30% tuonnista, v. 1967 enää n. 19%, tuli Helsingin kautta. Kotkan osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt, samoin Naantalin. Uutena tulokkaana on Sköldvikin öljysatama Porvoon lähellä, joka jo v. 1966, mutta varsinkin v. 1967 on tuontisatamista suurimpia. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Oulu, Kemi, Pori ja Rauma. Helsingin kautta tapahtuvan tuonnin ja viennin osuus on edelleen vähentynyt. 5. Maan tärkeimpien satamien tuo.nnin ja viennin määrän o.suus koko. maan vastaavista luvuista Volymen av de viktigaste hamnarnas import o.ch export i % av motsvarande siffror för hela landet The volume of imports to and exports from the most important Finnish ports in per cent 0/ the corresponding totals 0/ the whole country Kaupunki Stad Tuonti. Import lmpor/s Vienti Export Expor/s Town 1962 I 1963 I 1964 I 1965 I 1966 I 1967 1962 I 1963 I 1964 I 1965 I 1966 I 1967 Helsinki Helsingfors... 30.1 26.1 22.9 20.9 20.6 18.8 6.0 6.1 5.0 4.5 5.2 4.5 Sköldvik,.,.,..... 0.1 0.9 1.7 8.0 12.6.. - - - 0.0 0.8 Kotka... 8.8 8.0 9.0 9.8 8.3 7.4 24.3 23.3 22.8 22.8 23.0 22.0 Hamina Fredrikshamn 4.5 4.0 3.3 3.6 2.0 2.5 14.1 14.2 14.6 15.4 15.0 15.9 Koverhar... 4.5 3.6 4.4 4.4 3.2 3.9 La 1.9 2.5 2.1 2.1 2.2 Turku Abo... 11. 3 11. 3 9.3 8.0 8.7 9.0 3.3 4.8 2.8 2.7 5.2 4.0 Naantali Nådendal... 17.6 24.3 22.6 21. 9 22.6 19.5 0.5 0.3 0.2 0.2 0.9 2.8 Rauma Raumo... 2.9 2.3 2.2 2.0 1.9 2.1 4.1 4.5 5.7 6.0 5.4 5.7 Pori Björneborg... 5.3 4.5 5.0 5.1 4.2 4.6 8.4 7.8 7.4 7.3 7.2 6.7 Rautaruukki....... 5.4 6.2 5.1 2.3.... 1.4 4.5 3.9 4.0 Oulu Uleåborg... 2.7 3.0 3.3 3.7 2.8 2.9 6.7 7.3 7.8 6.8 5.8 7.2 Kemi... 1.6 1.2 1.0 1.2 1.2 1.3 5.3 5.8 6.8 6.8 7.1 7.1

10 Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin kokonaismäärät sekä vastaavasti Helsingin sataman osuus niistä 1 OOO-tonniluvuin. Huomattava on, että Vuosaaren Kallvikin satama v. 1966 alueliitoksen jälkeen on luvuissa mukana. Vuosi Ar 1962 1963 1964 1965 1966 1967 Koko maa. Hela landet Tuonti Vienti Import Export 9672 10184 10048 10032 12462 10619 13868 10178 14911 10130 13902 9861 SIIU Helsinki Därav Helsingfors Tuonti Vienti Import % Export % 2910 30.1 607 6.0 2619 26.1 608 6.1 2854 22.9 527 5.0 2902 20.9 455 4.5 3065 20.6 526 5.2 2616 18.8 441 4.5 Helsingin sataman toimintaa valaisevat tarkemmin taulukot 6 ja 7, joissa selostetaan meritse saapuneen ja lähteneen tavaran laatua ja määrää kymmenvuotiskautena 1958--67. Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan vuosittain, kuinka suuri osa kuljetuksista tapahtui suomalaisilla aluksilla. Kivihiili ja koksi sekä kivennäisöljyt ovat suurimmat tuontitavararyhmät, yhteensä yli puolet koko saapuneesta tavaramäärästä. Edellisten osuus oli v. 1967 jälleen kasvanut, mutta jälkimmäisten huomattavasti pienentynyt. Helsingistä viedään eniten puuta ja paperia eri laatuisena. Helsingin sataman merkityksen väheneminen 1960-luvulla johtuu etupäässä öljyn tuonnin kasvusta ja kivihiilen tuonnin vähentymisestä, joka on suuntautunut maan muiden satamien hyväksi. Helsingin vientilukuja on myös alentanut se, että satamaa entistä vähemmän on käytetty talvisatamana, koska jotkut muutkin maan satamat kykenevät nykyisin toimimaan ympäri vuoden.

6. Helsinkön ulkomailta meritse saapunut tavara Tili Helsingfors frän utlaudet sjöledes an1änt gods Qoods imported by sea to Helsinki from abroad 11 MetallltJa KivihilIlja metalli- Siltä suomalaisilla aluksilla Vuosi Vilja koksi teokset Kappale- Kivennäls- Muu tavara Därav på f1nska fartyg Metaller och tavara öljyt Yhteensä Ar Spann- Stenkoi och metallmai koks Stycke- Mlneral- Summa Dlverse gods Thereo/ by Finnish vessels Year arbeten gods oljor Olher Cereals Coal and Mtlals and merchandise Tolal coke Piect goods Mineral oils Kivennäisöljyt Kaikki metal manu- /aclures Mineraloljor Samtliga 1000 tonnia ton lons 1958 85 709 202 213 314 1959 44 677 248 282 362 1960 23 938 314 335 607 1961 41 842 333 367 553 1962 33 958 327 376 826 1963 113 657 273 338 781 1964 62 718 326 373 891 1965 32 717 358 392 893 1966 36 610 330 401 1131 1967 1 695 300 343 767 326 1849 271 338 1951 317 384 379 2601 2515 551 516 390 2910 773 457 2619 746 484 2854 777 510 2902 778 557 3065 905 510 2616 650 I % % 86.3 1163 62.9 87.3 1116 57. ~ 90.9 1555 59.8 93.5 1520 60.5 93.5 1902 65.' 95.5 1670 63.8 87.2 1714 60.1 87.1 1768 60.9 80.0 1867 60.p 84.7 1567 59.9 7. Helsingistä ulkomaille meritse lähetetty tavara Frän Helsingfors tili utlaudet sjöledes utfört gods Qoods exported by sea from Helsinki abroad 1000 tonnia. ton lons 1958 139 14 55 101 43 25 83 1959 224 19 89 112 31 29 110 1960 234 36 186 167 92 42 140 1961 204 23 178 107 16 32.153 1962 173 16 127 128 27 42 110 1963 147 12 88 148 62 44 120 1964 147 16 48 126 20 56 130 1965 122 14 48 105 18 66 96 1966 117 7 31 164 37 97 80 1967 85 3 43 111. 13 108 81 Yhteensä Summa Total Sahattua puutavaraa Paperi, Såga<le trävaror Selluloosa Muuta pahvi ja Sawen goods ja puuhloke puutavaraa kartonki Kappale- Vuo,1 Papper, Cellulosa och Muu tavara Diverse slipmassa tavara Ar Kaikkiaan Siitä suomalal- papp och Diverse go<ls trävaror sllla aluksilla kartong Woodpulp Styckegods Ytar Samtliga Olhtr 1) Olhtr sawtn Paptr and (chtmical Pltct goods mtrchandist Ali goods paptrboard and (cardboard) mtchanlcal) Siitä suomalalsllla aluksilla DArav på finska fartyg % 446 184 41. 3 595 205 34., 861 386 44.9 690 267 38.7 607 221 36.3 609 263 43.~ 527 204 38.7 455 198 43.& 526 219 41.8 441 201 45.8 1) Diirav Då flnska fartyg Thtrto/ by Finnish Vtsstls

12 2. Tuonti Import- Imports Tauluosaston taulussa 1 julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 1967 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Asetuksella 11. 12. 1964 perustettiin 1. 1. 1965 lukien Helsingin tullikamarin alaisena toimiva Inkoon tulliasema. Tästä johtuen sisältyy Helsingin tuontiin ja vientiin vuodesta 1965 lähtien Inkoon kunnassa sijaitsevien satamien kautta tuotujen ja vietyjen, Helsingin tullikamareissa tulliselvitettyjen tavarain määrä ja arvo. Helsingin tullipiiriin kuuluu myöskin Kirkkonummen kunnassa sijaitseva, v. 1964 valmistunut Kantvikin teollisuussatama, jota käyttävät mm. Helsingistä sanottuun kuntaan siirtynyt sokeritehdas ja sinne rakennettu kaapelitehdas. Tähän satamaan saapuneet ja sieltä lähetetyt, Helsingin tullikamareissa tulliselvitetyt tavarat sisältyvät myöskin Helsingin ulkomaankauppaa i1moittaviin lukuihin. V. 1966 liitettiin Helsinkiin Vuosaaren alue, jolloin myös siellä sijaitsevan Kallvikin sataman kautta tapahtuva tuonti alkaa esiintyä Helsingin luvuissa. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiin Inkoon ja Kantvikin satamien kautta vuosina 1966-1967 tavaraa seuraavasti: Inkoo-Ingd Tuonti Import Kivihiili ja koksi StenkoI och koks.... Kivennäisöljyt Mineraloljor.... Puutavara' Trävaror... :.... Muu tavara' Diverse gods.... Kappaletavara Styckegods.... Summa 1966 1967 Tonnia Ton 125453 147175 54638 4567 21698 228078 2212 41441 620 169726 Vienti Export Sahattu puutavara' Sågade trävaror.... Paperi- eli hiomopuu Pappers- eiler slipved.... Kaivospylväät (propsit). Gruvstolpar (props).... Puuhioke ja selluloosa' Slipmassa och cellulosa.... Paperi, pahvi ja kartonki. Papper, papp och kartong.... Vaneri Faner.... KapPilletavara. Styckegods.... Muu tavara' Diverse gods.... Kantvik Summa Tuonti Import. Kivihiili ja koksi. StenkoI och koks.... Metallit ja metalli teokset Metaller och metallarbeten.... Kivennäisöljyt Mineraloljor.... Muu tavara' Diverse gods.... Summa 5474 666 47 36751 31 11 64 43044 754 1256 7000 83716 92726 865 53932 41 7803 62641 5097 1595 100354 107046 Vienti. Export Muu tavara' Diverse gods Summa 3006 3006 18938 18938

13 Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Nykyinen, melko vapaa ulkomaankaupan sopimusjärjestelmämme jakaa tuontimaat seuraavasti: multilateraalimaita on eniten, ja niistä tuodaan tuontitavaroita joko 1) ilman Iisenssiä, 2) globaalilistan puitteissa tai 3) yksittäislisensseillä. Tähän ryhmään kuuluvat dollari-alueen ja punta-alueen maat sekä muut läntiset kauppamaamme. Bilateraalimaista, joita ovat ns. itäryhmän maat sekä eräät muut Itä-Euroopan maat, tapahtuu tuonti kauppasopimuskiintiöiden mukaan. Lisäksi on tuontia aivan vähäinen määrä eräistä muista maista yksittäislisensseillä. EFA-sopimuksen tultua voimaan Iievennettiin globaalijärjestelmän mukaisia tuonnin rajoituksia korottamalla globaalikiintiöiden määriä. Multilateraalimaiden lukua on vuodesta toiseen lisätty, ja samalla tuonti on asteittain vapautettu lisenssipakosta, niin että 30. 12. 1966 annetun asetuksen jälkeen, joka jälleen supisti säännöstelyyn jäävien tavaroiden lukua, varsinaisista globaalikiintiöistä oli enää kertomusvuonna hyvin vähän jäljellä. Kuitenkin tarvittiin useiden tullinimikkeiden, kuten esim. polttoaineet ja monet elintarvikkeet, tuontiin edelleen yksittäislisenssi. Bilateraalisessa idänkaupassa on usein päädytty pitkäaikaissopimuksiin, ja jo v. 1966 alusta vapautettiin myös bilateraalinen tuonti osittain Iisenssioinnista. EFTA oli muiden varsinaisten jäsenmaiden osalta täysin toteutunut v. 1966 lopussa, ja Suomen EFA-sopimus toteutui vuoden 1967 loppuun mennessä, jolloin tullit ja muut tuontirajoitukset poistettiin myös ns. hidastuslis- tankin osalta, jonka olisi pitänyt vielä olla voimassa kaksi vuotta. Vastaavia tullinalennuksia kuin tuonnissa EFTA-maista sovelletaan myös tuontiin Neuvostoliitosta. Säännöstely on pääasiallisesti enää vain muodollista. Sekin osa EFTA-maiden tuontia, joka vielä on globaalisäännöstelyssä, vapautuu v. 1968 alusta lisenssipakosta. Samoin poistuvat lisenssirajoitukset muunkin vastaavan länsituonnin osalta, ja Kennedy-kierroksen tullinalennukset tulevat asteittain voimaan. Taulukossa 8 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 1962-1967. Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v. 1967 vähentynyt 0.9% edellisestä vuodesta. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat myös v:n 1962 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi osoitti v. 1967 vähäistä laskua. 8. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 1962-67 Återblick på importen tili Helsingfors åren 1962-67 Survey 0/ imports to Helsinki 1962-67 Vuosi Ar Ytar Tuonnin raha arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) lmportens värde Ökning (+) eiler minskning (-) enjigt faktiska priser Incrtast (+) or decrtast (-) Value of imports al currtnt prices milj. muuons of marks I % 1962... 2200.4 + 195.5 + 9.8 1963... 2095.4-105.0-4.8 1964... 2680.7 + 585.3 + 27.9 1965... 2893.6 + 212.9 + 7.9 1966... 3031. 3 + 137.7 + 4.8 1967... 3004.1-27.2-0.9 Tuonnin raha-arvo Hinta- von 1962 hintojen % von 1962 tuontiindeksi mukaan arvosta Prisindex lmportens värde 1 % av 1962 Ars Price enjigt 1962 Ars priser importvärde Indices Valut of imports Per cenl of the value 1962=100 at I962 prices of I962 imports milj. 100 2200.4 100.0 101 2074.7 94.3 103 2602.6 "118.3 104 2782.3 126.4 104 2914.7 132.5 110 2731. 0 124.1 Taulukosta 9 nähdään, miten Helsingin tuonnin raha-arvo v. 1964-67 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavara ryhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä.

14 Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta noussut. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kasvituotteet, epäjalot metallit ja vasta niiden jälkeen kuljetusvälineet, jotka useita vuosia ovat olleet toisella sijalla, sekä kemian teollisuuden tuotteet ja tekstiilit. Autojen tuonnissa v. 1966 alkanut vähentyminen jatkui v. 1967, jolloin henkilöautojen määrä väheni yli 14000 kpl ja niiden tuontiarvo lähes 42 milj., pakettiautojen lähes 14 milj., autojen alustojen n. 30 milj. ja traktorien lähes 47 milj.. Yhteensä väheni erilaisten kuljetusneuvojen tuonti n. 124 milj.. Erilaisten kauppa-alusten tuonti sensijaan nousi v. 1967 lähes 20 milj. :lla. Tärkeimmät näistä olivat uusi ulkomailla rakennettu 26030 bruttotonnin ms Saara Aarnio, lähes 21 milj., ja käytettyinä ulkomailta ostetut alukset Nanna ja Arkadia. Kivihiilen ja kaasu- ja polttoöljyjen tuontisumma väheni kaikkiaan n. 22 milj. ja erilaisten lihalaatujen lähes 16 milj.. Kasvistuotteista sen sijaan tuotiin paahtamatonta kahvia yli 1 600 tonnia enemmän, n. 5., milj., sekä öljysiemeniä ja -hedelmiä 16000 tonnia, n. 10 milj., edelllstä vuotta enemmän, näistä olivat eniten kasvaneet erilaiset kylvösiemenet, kopra ja pellavansiemenet. Mutta vehnää ja sekaviljaa, joita edellisenä vuotena oli Helsingin kautta tuotu maahan n. 33 milj. kg, lähes 9 milj. :n arvosta, tl!otiin kertomusvuonna rautateitse tai muun kuin Helsingin sataman kautta. Elintarviketeollisuuden tuotteita tuotiin kertomusvuonna lähes 20 milj. :lla enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten kasvoi juurikas- ja ruokosokerin, 6 milj., erilaisten viinien ja alkoholijuomien, lähes 4.5 milj., ja raakatupakan, myös n. 4.5 milj., tuonti. Kaikkein enimmän nousi kemian teollisuuden tuotteiden tuonti, yhteensä n. 25 milj., niistä tärkeimpinä orgaaniset kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, synteettiset väriaineet ja valokuvaus- ja elokuvaustarvikkeet. Eräiden muovien ja kautsuteosten, mm. autojen kumirenkaisten pyörien, arvo oli noussut 6.7 milj., vaikka määrä oli alentunut 480 tonnia. Rautaa ja terästä sekä alumiinia tuotiin kumpaakin runsaasti 10 milj. :lla enemmän. Erilaisten vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden sekä neuletuotteiden tuonti nousi lähes 12 milj. :lla. Myös antibioottisten valmisteiden hinta oli noussut, niin että tuonnin vähetessä 91 tonnia sen arvo nousi 6 milj., samaten värit, lakat ja vernissat, joiden tuonti väheni 86 tonnia, maksoivat yli 5 milj. enemmän. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista oli v. 1967 laskenut yli 3%-yksikköä edellisestä vuodesta. Varsinkin koneiden ja kuljetusvälineiden ryhmien osuus koko maan vastaavasta tuonnista oli laskenut huomattavimmin sekä myös kasvituotteiden, kivennäistuotteiden, keraamisten tuotteiden ja lasitavaroiden sekä korujen jonkin verran vähemmän. Vain harvojen tavararyhmien, kuten muovi- ja kautsu, paperinvalmistusaineet ja paperi sekä aseet ja ammukset, sekä määrä että arvo oli noussut. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v. 1965-67 käy ilmi taulukosta 10.

15 9. Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina 1964--67 ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina 1963-67 Värdet av importen efter varugrupper åren 1964--67 och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 1963-67 Value of imports in 1964---67 by groups of commodities and per cent of the total imports of the City and of the whole country in 1963---67 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolut. numbtrs Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o Helsingin koko tuonnista tuonnista Orupp siffra Av hela importen tili Av hela landets mot- 1 000 marks Group numbtr Helsingfors svarande import 0/ total Imports 0/ the City 0/ total Imports 0/ the whole country 1964 1 1965 1 1966 1 % 1967 1963-65 1 1966 1 1967 11963-651 1966 1.... 13485 18726 37627 18887 0.6 1.2 0.6 55.6 50.1 45., II.... 281458 283932 339675 347653 11.0 11.2 11.6 71.1 81.3 76.8 111.... 6087 7592 7210 6731 0.3 0.2 0.2 62.2 60.8 62.9 IV.... 129128 95263 99966 119705 4.1 3.3 4.0 52.1 55.6 56.9 V.... 117353 136700 153437 131169 4.8 5.1 4.4 22.1 22.1 17.3 VI.... 179417 213802 239227 264262 7.1 7.9 8.8 51.5 54.8 56.1 VII.... 108636 124186 135912 154772 4.2 4.5 5.2 59.7 54.7 58.1 VIII.... 17818 17420 22746 22867 0.6 0.8 0.8 39.6 36.6 36.2 IX.... 14239 17914 18265 22795 0.6 0.6 0.8 15.3 13.6 15.5 X.... 30329 42783 44412 51186 1.3 1.5 1.7 73.8 74.6 77.1 XI.... 190436 181131 218841 231825 7.0 7.2 7.7 50.4 50.1 51.7 XII.... 13895 12697 16125 21558 0.5 0.5 0.7 80.9 80.6 80.0 XIII.... 27790 33402 35945 39281 1.1 1.2 1.3 65.5 65.7 59.2 XIV... 7492 9555 15101 18880 0.3 0.5 0.6 86.9 93.1 89.0 XV... 265425 332926 347107 347282 10.5 11. 5 11.6 47.1 49.0 48.8 XVI.... 601225 700409 690443 706020 23.0 22.8 23.5 64.9 67.6 63.8 XVII.... 537990 503802 431685 307555 17.7 14.2 10.2 69.5 61.4 45.9 XVIII.... 91549 117336 130202 136318 3.7 4.3 4.5 86.2 87.1 85.4 XIX.... 14552 6778 4078 8003 0.4 0.1 0.3 24.7 11.4 23.8 XX.... 31200 36207 41801 45987 1.2 1.4 1.5 76.0 74.9 73.9 XXI.... 1178 1009 1496 1331 0.0 0.0 0.0 88.0 86.7 88.4 Koko tuonti Hela importen Total of imports 100.0 100.0 55.0 54.9 51.8 /26806821289357013031 301/30040671 1100.0 I I I I 1 1967 1. Elävät eläimet; eläintuotteet Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet Vegetabillska produkter 111. Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt ym. Anima Iiska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka Produkter av livsmedelsindustri; drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter VI. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och närstående industrier VII. Muovit ym.; luonnqnkautsu, synteettinen kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. VIII. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, sklnn, läder, pälsskinn m.m. IX. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor därav; kork m.m. X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym.. ~ Material för papperstillverkning; papper och papp m.m. XI.Tekstliliaineet ja -tavarat Tekstilmaterial och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja korukivet, jalometallit ym.; metalli raha Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XVI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. XVII. Kuljetusvälineet Transportmedel XV II 1. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medlcinska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar tili dem XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar tili dem XX. Erinäiset tavarat Diverse varor XX 1. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet Konstverk, föremål för samlingar samt antikvlteter

16 10. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina 1965-67 Imporbnängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren 1965-67 Quantity and value 01 the most important commodities imported in 7965--67 Tavaralaji Varuslag Commodity Paljous, tonnia, ton Quantity, tons \965 I 1966 I \967 Arvo. Värde Value \ 000 marks 1965 I 1966 I 1967 Suolet Tarmar... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym.. B1omster- Iökar, pian tor av prydnadsväxter m.m... Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat... Tee Te... Mausteet. Kryddor.... Öljysiemenet ja -hedelmät Oljehaltiga frön och frukter.... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, flytande eiler fasta... Sokeri Socker... Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och beredningar av kakao... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet. Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl.... Alkoholijuomat Alkoholdrycker... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi Antracit, annat stenkoi och koks.... Moottori- ja polttoöljy. Motor- och brännolja.... Bensiini!) Bensin!)... Voiteluöljyt Smörjoljor... Lääkkeet Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten... Siitä: Därav: auton ulkorenkaat däck för bil... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset. Pälsskinn och pälsvaror... Painotuotteet ym. Tryckalster m.m...... Villa UII...: Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår... VilIa- ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka. Bomullsgarn och -tråd... Puuvillakankaat ~ Bomullstyger... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hilshållslinne... Kiviteokset Varor av sten... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset Järn 1298 2733 115833 35880 467 554 28920 765 40044 2817 6590 3254 1308 3071 128764 44842 482 607 51467 688 72834 3026 9229 3019 820 979 766 114 9464451158743 21413 21886 49563 58286 1809 1849 6248 1310 15855 6141 1082 84 2741 1414 856 719 1110 1448 3249 1806 3749 7006 1582 17465 6685 1.517 88 2970 1793 1070 895 1346 1679 3362 2402 3899 872 3145 123249 46462 455 651 67688 476 98251 3239 8860 3946 826066 32014 47013 1737 6920 1770 18353 6787 1368 94 3382 1697 931 880 1224 1722 2970 2411 3955 7323 15073 93608 120527 4211 3695 13420 2432 10279 7356 7224 23864 18648 31428 66372 3161 18475 61693 25336 18004 51488 21955 4695 8161 20530 10412 12279 13544 7573 13914 6033 36640 14463 8709 16787 107657 146345 4436 5273 22973 1337 14756 7847 10402 22666 15955 28362 85112 3099 18861 61305 29492 21966 57719 24288 6956 10278 21624 13726 15225 15850 11259 15791 6313 42534 15267 8294 19400 105 110 151468 4685 5323 33050 1018 21485 10462 10252 27005 20308 23506 62534 3855 17516 66785 34587 27265 62057 26779 6272 9112 26885 11755 13142 15099 10860 17588 5721 55158 15639 och stål samt varor av järn och stål..... 241 696 245959 248755 189998 181 948 192505 Kupari ja -teokset Koppar och -tjllverkningar..... 13 987 13 815 9 938 52 631 64 349 48 316 Alumiini ja -teokset Aluminium och -tillverkningar 10000 12969 16131 27717 33037 43532 1) 10001 Jatkoa Forts. Contd.

17 10. Jatkoa Forts. Contd. Tavaralaji Varuslag Paljous. tonnia. ton Arvo. VArde 1000 1965. I 1966 I 1967 1965 I 1966 I 1967 Työvälineet Arbetsredskap.... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem.... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar tili dem.... Traktoritl) Traktorer l ).... Autot!) Automobilerl).... Auton alustatl) Automobilunderredenl).... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler.... Moottori- ja polkupyörät sekä mopeditl) Motorcyklar, cyklar och mopeder l ).... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet Lösa delar och tillbehör tili dem.... Aluksetl) Fartygl).... Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o.dyl. instrument och apparater.... Kellot ja niiden osat. Ur och delar tili dem.... 2442 56220 19592 10034 73492 4404 7846 6757 457 4074 2187 2483 52839 18074 8228 47684 3758 8210 9380 354 5815 2368 2178 26260 27874 26506 46505 453659 471 060 475535 17468 4715 29184 2043 7730 13769 450 8668 2302 246749 80831 253339 70197 37903 2500 2357 9570 84762 15698 219384 75775 171 214 63587 38990 3287 1890 13799 94296 15731 230485 29236 107641 40289 45715 2754 2567 30419 97579 15179 3. Vienti Export-Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 1967 julkaistaan taulu osaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen raha-arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin raha-arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 1962 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille. n. Viennin indeksiluvut tavararyhmittäin Indextal för exporten enligt varugrupper Price indices by groups 0/ commodities exported 1962 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter... 100 Metsätaloustuotteet Skogshushållningsprodukter... 100 Teollisuustuotteet Industriprodukter... 100 Muut tavarat 2 ) Andra varo(2)... 100 1963 103 96 102 102 1964 1965 1966 108 109 107 108 112 115 113 113 116 112 112 112 1967 109 114 116 115 2 ') kpl st. 1) Käytetty ylelsindeksiä Använt totalindex.

18 Taulukosta 12 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v. 1962~7 sekä myös v:n 1962 hintojen perusteella uudelleen lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut, vaikka niitä ei olekaan käytetty hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 1962 hintojen mukaan on vähentynyt edellisestä vuodesta. 12. Katsaus Helsingin vientiin vuosina 1962-67 Återblick på exporten frän Helsingfors åren 1962-67 Survey of exports from Helsinki in 1962-67 Viennin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen(-) Hinta- Vuosi Exportens värde enligt Ökning (+) eiler minskning (-) indeksp) faktiska priser Ar Prisindex') Value 01 exports 1ncrease (+) or decrease (-) Year at currtnt prices Price indices' ) 1962 = 100 mil]. millions 01 marks I % 1962 412.4 + 1.1 + 1.8 100 1963 413.6 1.2 0.3 102 1964 454.4 40.8 9.9 108 1965 465.5 11.1 2.4 113 1966 524.6 + 59.1 + 12.7 112 1967 523.7-0.9-0.2 115 Viennin raha-arvo v:n 1962 hintojen mukaan % v:n 1962 Exportens värde enligt vientiarvosta 1962 års priser 1 % av 1962 års Value 01 exports exportvärde al I962 prices Per unt 01 the value 01 I96a exports mllj. 412.4 100.0 404.9 98.2 422.6 102.5 413.1 100.2 465.6 112.9 450.1 109.1 Taulukosta 13 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 1964-67 jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Helsingin kautta tapahtuva vienti oli kertomusvuonna markkamääräisesti pysynyt miltei edellisen vuoden tasolla, mutta sen osuus koko maan viennistä oli laskenut. Helsingin osuus kasvoi jonkin verran v. 1967 ryhmissä 1, 111, IV, X 111, X IX, ja XX, mutta aleni miltei kaikissa muissa ryhmissä, eniten kuitenkin ryhmässä VIII, turkikset. Sekä paperiteollisuuden tuotteiden että puutavaran viennissä oli vähäistä laskua edellisestä vuodesta, niiden yhteinen osuus Helsingin viennistä oli v. 1967 alentunut 37.o%:sta 34.7%:iin. Niinpä paperivanukkeen vienti oli vähentynyt lähes 38 milj. kg, 13.5 milj. :lla. Sen sijaan oli painotuotteiden viennissä pieni lisäys, ja käärepaperin ja sanomalehtipaperin vientimäärät olivat.vähän nousseet. Lankkujen, soirojen, lautojen ja kapealautojen vienti oli kertomusvuonna n. 62000 k-m 3, 12 milj. pienempi, mutta koivuvanerin vienti oli kasvanut 5000 k-m 3, 4.5 milj.. Raaoissa minkin nahoissa oli yli 540000 kappaleen, n. 27 milj. :n vähennys, mutta sen sijaan oli muokattujen minkin nahkojen sekä vientimäärä että -arvo vähäisen noussut. Paperikoneiden ja niiden osien vienti oli vähentynyt 10 milj.. Sianlihaa oli kertomusvuonna viety maasta 2.5 milj. kg, 4.3 milj. :lla enemmän, ja kasviöljyjen vienti kasvoi myös 4.7 milj. kg, yli 4 milj.. Uusvienti kasvoi suhteellisesti eniten verrattuna jo perinteelliseksi katsottaviin vientitavaroihin. Sen tärkeimpiä artikkeleita olivat edelleen tekstiilit, jalkineet, huonekalut, kautsu- ja kivennäistuotteet sekä lasi-, taide- yms. esineet. Suurimmat ulkomaille viedyistä aluksista olivat V/O Sudoimportin v. 1966 Neuvostoliittoon tilaamasta viidentoista asuntolaivan sarjasta samana vuonna ensimmäisinä valmistuneiden kahden asuntolaivan lisäksi kuluvana vuonna valmistuneet 4500 bruttotonnin Imatra, Olonka, Onda ja Vuoksa, sekä saman yhtiön tilaama 2 920 bruttotonnin puutavarankuljetusalus Jose Diaz. Nämä alukset rakennettiin Valmetin Helsingin telakalla. Wärtsilän Hietalahden telakalla valmistui Silja-varustamolle Turkuun viides autolautta, 3440 tonnin Botnia, sisaralus Scandialle ja NordialIe. Edellisestä vuodesta oli alusten vientiarvo noussut n. l/a:lla. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v. 1965-67 käy ilmi taulukosta 14. ") Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan asetelman 11 osoittamia indeksijukuja Vid omräkningen av vårdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalen i tablå n:o 11. For the computalion 01 the converted values in the next column the indices in lable II have betn used instead 01 these indices.

2230 19 13. Viennin raha-arvo tavararyhmittäinvuosina 1964--67 ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina 1963--67 Värdel av exporten efter varugrupper åren 1964--67 och i procenl av sladens hela exportvärde om av motsvarande tai för hela landel åren 1963-67 Value 0/ exports in 1964-67 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total exports 01 the City and 01 the whole country in 1963-67 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolule numbers Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko viennistä viennistä Grupp siffra') Av hela exporten från Av hela landets mot- I 000 marks Group number Helsingfors svarande export 0/ lolal exporls 0/ the City 0/ lotal exporls 0/ the whole country 1964 1 1965 1 1966 1 % 1967 11963-651 1966 1 1967 11963-651 1966 1.... 55666 38161 37609 45161 10.3 7.2 8.6 31. 3 25.~ 28.4 II. 0 842 6108 2579 0.5 1.,2 0.5 20.4 26.2 19. ( II 1.... 1890 1286 2165 6230 0.3 0.4 1.2 15.8 28.7 47.0 IV.... 1014 1870 2700 10004 0.3 0.5 1.9 13.9 12.9 27.1 V.... 3107 4093 2207 2660 0.7 0.4 0.5 5.9,3.9 4.1 VI.... 7035 9337 12945 14070 1.8 2.5 2.7 14.7 15.4 14.9 VII.... 3588 3909 4567 6703 0.8 0.9 1.3 26.6 17.9 16.0 VIII.... 13984 19586 39968 14451 5.0 7.6 2.8 32.3 40.1 14.5 IX.... 62981 65003 63416 58946 14.3 12.1 11. 3 7.0 7.3 6.8 X.... 84850 80635 130397 122665 '19.8 24.9 23.4 4.3 5.6 5.0 XI.... 23946 23482 27550 32138 4.7 5.2, 6.1 22.7 15.7 14.7 XII.... 2642 3564 5173 5502 0.6 1.0 1.0 27.0 22.3 19.8 XIII.... 11 873 14320 13400 15786 2.7 2.5 3.0 5.0 45.1 47.8 XIV.... 2166 3183 3085 2446 0.5 0.6 0.5 72.7 72.3 42.3 XV.... 24389 17329 27.243 24041 4.7 5.2 4.6 11.5 8.9 7.2 XVI.... 58127 57432 80365 66912 11. 3 15.3 12.8 20.9 26.1 17.8 XVII.... 79617 101143 46418 65234 18.3 8.8 12.5 34.8 19.3 18.9 XVIII.... 6027 7899 7248 7403 1.3 1.4 1.4 62.3 68.6 55.8 XIX.... 3972 4522 3564 4887 0.8 0.7 0.9 58.0 46.4 54.0 XX.... 5113 7778 8316 15618 La 1.6 3.0 28.6 29.9 40.3 XXI.... 195 171 143 239 0.0 0.0 0.0 66.5 63.8 57.0 Koko vienti Hela exporten Total 0/ exports 1 4544121 4655451 5245871 5236751 100.0 1100.0 1100.0 1 10.8 1 10.9 1 10.0 ') Ks. s. 15 Se s. 15. 1 1967