1. JOHDANTO 3 2. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 4 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 4

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 4 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 4 4. HENKILÖSTÖ 5 4.1. Henkilöstö tehtävittäin 6 4.2. Henkilöstön ikärakenne 7 4.3. Henkilöstön koulutustaso 7 4.4. Työhistoria 7 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2014 8 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet 9 5.2. Kunnallinen palkkausjärjestelmä 9 5.3. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi 10 6. ELÄKÖITYMINEN 10 7. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOSEURANTA 11 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 11 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA 13 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 14

3 1. JOHDANTO Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline. Raportti antaa tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä sekä henkilöstövoimavaroissa tapahtuneista muutoksista. Raportin avulla voidaan myös arvioida, miten asetetut tavoitteet henkilöstölle on saavutettu. Vaikka raportissa kuvataan mennyttä, on tärkeää, että siinä kiinnitetään huomiota myös tulevaisuuteen. Etelä-Savon maakuntaliitossa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2001 lähtien. Se noudattelee rakenteeltaan soveltuvin osin Kuntatyönantajien suositusta vuodelta 2013 henkilöstöraportiksi. Vuosi 2014 oli edelleen muutosten aikaa maakuntaliitossa. Syksyllä 2013 käynnistyi uuden maakuntajohtajan haku Matti Viialaisen tultua keväällä 2013 valituksi Etelä- Karjalan maakuntajohtajaksi. Hakuprosessi kiinnosti mediaa ja julkisuudesta sai myös liitto osansa niin hyvässä kuin pahassa. Maakuntavaltuusto valitsi maaliskuun 2014 lopulla maakuntajohtajaksi OTK, VT Pentti Mäkisen, joka otti viran vastaan syyskuun 2014 alusta. 1.12.2013 alkanut tehtävien hoitaminen tilapäisjärjestelyillä maakuntajohtajan valintaprosessin aikana saatiin maakuntajohtajan valinnan myötä purettua. Vt. maakuntajohtajana toiminut Riitta Koskinen palasi aluekehitysjohtajan virkaansa ja vt. aluekehitysjohtajana toiminut Jukka Ollikainen puolestaan aluekehityspäälliköksi. Hän tosin siirtyi 1.10.2014 Mäntyharjun kunnanjohtajaksi. Syksyllä myös oli muitakin tehtäväjärjestelyjä aluekehitysyksikössä erilaisten vapaiden takia, ja ne jatkuvat edelleen. Vuoden aikana pitkään palvelleita saatettiin eläkkeelle (2), muihin työtehtäviin siirtyi neljä, muutama rekrytointi suoritettiin ja uusia, maakuntaliiton itse toteuttamia hankkeita käynnistyi. Lisäksi keväällä 2014 maakuntaliitto muutti Mikkelin torin laidalta Mikonkatu 5:een, jonne sille remontoitiin asianmukaiset toimitilat. Nämä kaikki olivat omiaan kuormittamaan henkilöstöä. Liitto on pikku hiljaa asettunut taloksi uusiin toimitiloihinsa ja jo totuttautunut uuteen johtajaansa puolen vuoden kokemuksella. Oman värinsä vuoteen toivat mm. liiton toimintaa ohjaavan aluekehityslainsäädännön muutokset sekä vanha ja uusi EU-ohjelmakausi. Vanhaa ohjelmakautta 2007-2013 toteutetaan ja saatellaan loppuun edelleen, ja samaan aikaan jo uutta ohjelmakautta 2014-2020 toteutetaan ja opetellaan muutosten myötä uusia käytänteitä. Avoimesti asioista keskustelemalla ja tuomalla meneillään olevia muutoksia esille on omalta osalta pyritty varmistamaan se, että myös henkilöstöllä on riittävät ja ajantasaiset tiedot muutoksista. Muutoksista huolimatta maakuntaliitto on säilyttänyt maineensa haluttuna työpaikkana, jonne halutaan töihin ja jossa viihdytään. Vaikka vuonna 2014 oli harvinaisen monia muutoksia henkilöstössä, on ilmapiiri säilynyt hyvänä ja poissaolot ovat pysyneet kohtuullisen alhaisella tasolla. Maakuntajohtajana aloitti 1.9.2014 Pentti Mäkinen.

4 2. TYÖANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Maakuntaliitossa toimii lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) perustuva yhteistoimintaryhmä. Se kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Yhteistoimintaryhmä käsitteli mm. etätyöohjeistuksen päivittämisen, henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, talous- ja toimintasuunnitelman 2015 2017, työterveyshuollon toimintasuunnitelman sekä työsuojelun toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Yhteistoimintaryhmässä ovat olleet vuonna 2014: Työnantajan edustajina: Jarkko Wuorinen, puheenjohtaja Teemu Hirvonen Pekka Selenius Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja Mervi Simoska, hallinto- ja kehittämisjohtaja Työntekijöiden edustajina: Eveliina Pekkanen, Akava - JS Raili Repo, Jyty ry Riitta Torniainen, JHL, työsuojeluvaltuutettu Yhteistoimintaryhmän valmistelijana ja esittelijänä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. Hallintosihteeri Tiina Hämäläisen aloitettua maakuntaliitossa lokakuussa 2014 hän toimii työryhmän sihteerinä. Vuoden aikana järjestettiin säännöllisesti toimistopalavereja koko henkilöstölle, yksikköpalavereja sekä tiimikokouksia. Lisäksi käytiin kehityskeskustelut. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 21 (2013 25 kertaa) kertaa ja toimistopalavereita, joihin koko henkilöstön oli mahdollista osallistua, 33 kertaa (2013 34). Johtoryhmän ja toimistopalavereiden sihteerinä toimi maakuntajohtajan sihteerin sijainen Minna Jumppanen ja hallintosihteeri Tiina Hämäläinen. Henkilöstöä johtoryhmässä edusti Eveliina Pekkanen varallaan Vesa Huttunen. Henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajansa ja hänen varahenkilönsä vuosittain. 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 Maakuntavaltuusto hyväksyi syyskokouksessaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2014. Suunnitelmassa henkilöstön osalta todettiin mm. että liiton avaintehtävänä on johtaminen ja päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö. Tavoitteena vuodelle 2014 olivat mm: - Toimivat johtamis- ja osallistumisjärjestelmät - Henkilöstön osaamisen täysmääräinen hyödyntäminen ja taitojen aktiivinen kehittäminen - Tuloksellisuuden parantaminen ja resurssien kohdentaminen oikein - Hyvinvoiva henkilöstö

5 Vuonna 2014 johtoryhmä kokoontui säännöllisesti ja käyttöön otettiin myös hallituksen puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteiset, säännölliset tapaamiset. Toimistopalavereita pidettiin aiempien vuosien tapaan ja niiden sisältö jämäköityi ja kesto lyheni. Yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia järjestettiin yhteisöllisyyden ja yhteishengen kehittämiseksi. Henkilöstöllä oli edelleen mahdollisuus kouluttautua ja kehittää työssään tarvittavaa osaamistaan. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä 2014. Lisäksi uusi maakuntajohtaja käynnisti henkilökohtaisen keskustelukierroksen henkilöstön kanssa aloitettuaan uudessa tehtävässään, ja tätä hän jatkaa edelleen. Viraston muuttoon liittyen henkilöstö osallistui aktiivisesti tilojen suunnitteluun. Vaikka vastuun kantoi hallinto- ja kehittämisyksikön ydinjoukko, pääsivät kaikki vaikuttamaan. Henkilöstön toiveista tehtiin uusissa toimitiloissa ennen sopimusten tekoa sisäilmatutkimukset kahteenkin kertaan ja niiden tuloksia esiteltiin yhteistyössä työterveyden kanssa. Pääsääntöisesti muuton yhteydessä ei hankittu uusia huonekaluja, mutta loppuvuodesta 2014 hankittiin mm. säädettäviä sähköisiä työpöytiä, uusia työtuoleja sekä tarpeelliseksi havaittua tietotekniikkaa. Taloussuunnitelmassa ennakoitiin henkilöstöresurssien jakautuminen henkilötyövuosittain tehtävittäin seuraavasti: Tehtävä TA 2014 Toteuma 2014 Luottamushenkilöhallinto 1,0 1,0 Virasto 21,2 19,3 Hankkeet 7,7 9,5 Yhteensä 29,9 29,8 Talousarviossa tavoitteeksi määritelty henkilöstöresurssien olennaisesta noususta pidättäytyminen ja että rakenteelliset muutokset toteutetaan mahdollisesti vapautuvien tehtävin yhteydessä, saavutettiin numeroiden valossa hyvin. Lukuihin vaikuttavat myös kaksi työlomalla olevaa, joiden tehtävistä osa hoidettiin sisäisin järjestelyin. Talvella 2014 jännitettiin porukalla Suomen menestystä talviolympialaisissa eikä turhaan: kahden mitalin iltapäivä. 4. HENKILÖSTÖ Maakuntaliiton palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 33 henkilöä. Heistä vakinaisia viranhaltijoita oli neljä. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 28 (84,8 %) ja määräaikaisia oli 5. Vakinaisista työntekijöistä kolme oli työ- tms. vapaalla vuoden vaihtuessa.

6 Vuoden aikana toteutettiin kuusi rekrytointia. Maakuntajohtajan haku, joka käynnistyi syksyllä 2013, päättyi maaliskuussa 2014. Silloin kokoontuva maakuntavaltuusto valitsi virkaan OTK, VT Pentti Mäkisen. Hän aloitti työt 1.9.2014. Syksyllä 2014 toteutettiin hallintosihteerin toimen rekrytointi, johon hakemuksia tuli 41. EU-ohjelmien varojenhallinta-, seuranta- ja arviointitehtävien suunnittelijan määräaikaiseen tehtävään saatiin 31 hakemusta. Lisäksi rekrytoitiin määräaikainen suunnittelija hankevalmistelutehtäviin vakinaisen suunnittelijan siirryttyä kehittämispäällikön työloman sijaiseksi. Maakuntaliiton hallinnoimaan ennakointihankkeeseen rekrytointiin yksi henkilö. Aivan vuoden lopussa suoritettiin vuorotteluvapa asijaisuuden rekrytointi, johon valittu aloitti vuoden 2015 alusta. Maakuntaliitossa määräaikaisia oli 15,2 % henkilöstöstä. Kunta-alalla määräaikaisia on keskimäärin 20,7 % (2013). Viranhaltijoita maakuntaliitossa on neljä, sillä vain maakuntajohtaja ja yksiköiden päälliköt ovat virkasuhteessa, muutoin henkilöstö on työsopimussuhteessa. Maakuntaliitossa virkoja oli 12,1 % palvelussuhteista. Kunta-alalla vuonna 2013 henkilöstöstä oli virkasuhteisia 28 % ja työsopimussuhteisia 72 %. Kokoaikaisia maakuntaliiton henkilöstöstä oli 90,9 % ja osa-aikaisia kolme eli 9,1 %. Kunta-alalla kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli 83,6 % vuonna 2013. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle yksi. 4.1. Henkilöstö tehtävittäin Maakuntaliiton henkilöstön jakauma tehtävittäin vuonna 2014 oli seuraava: Johtotehtävät 4 Päällikkötaso 13 Suunnittelija 5 Toimistotehtävät 8 Muut tehtävät 3 Maakuntaliiton henkilöstöstä 22 oli naisia eli 66,7 %. Kunta-alalla naisia työskentelee keskimäärin 79 %. Johtotehtävissä naisia on maakuntaliitossa 50 % ja päällikkötasolla naisia on 46,2 %. Maakuntaliiton henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet ovat kehittyneet vuodesta 2010 seuraavasti: Henkilöstö, 2010 2011 2012 2013 2014 kpl Vakinaiset 31 30 29 29 28 Määräaikaiset 6 4 5 7 5 YHTEENSÄ 37 34 34 36 33 Henkilöstö, htv 2010 2011 2012 2013 2014 30,5 29,2 29,8

4.2. Henkilöstön ikärakenne Maakuntaliiton henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,3 vuotta (2013 46,7 vuotta). Vakinaisten keski-ikä oli 47,2 vuotta (2013 48,4 vuotta) ja määräaikaisten 41,4 vuotta (2013 39,4 vuotta). Koko kunta-alan keski-ikä oli vuonna 2013 45,7 vuotta. Maakuntaliiton ikärakenne poikkeaa hieman siitä, mitä se oli kunta-alalla keskimäärin vuonna 2013 (määräaikaiset koko maassa 38,2 vuotta, vakinaiset 47,8 vuotta). Ikäryhmittäin henkilöstö jakautui vuonna 2014 seuraavasti (tilanne 31.12.2014): Alle 30-vuotiaat 1 30-40-vuotiaat 9 40-50-vuotiaat 11 50-60-vuotiaat 7 Yli 60-vuotiaat 5 Kaksi henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä vuoden aikana. 7 4.3. Henkilöstön koulutustaso Maakuntaliiton luonne asiantuntijaorganisaationa korostuu, kun tarkastellaan henkilöstön koulutusta. Henkilöstöstä 63,6 % on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimmin tutkinto on suoritettu kaupallisella tai yhteiskuntatieteellisellä alalla. Alemman korkea-asteen on suorittanut 18,2 % ja alimman korkea-asteen 6,1 %. Kunta-alalla keskiaste on yleisin koulutustaso, ja se on 39,9 % kunta-alalla työskentelevistä. Ylempi korkeakoulututkinto on 18,9 % kunta-alan työntekijöistä. 4.4. Työhistoria Maakuntaliittoa voidaan kuvata hyväksi työnantajaksi, kun tarkastellaan henkilöstön työhistoriaa liiton palveluksessa. Vakinaisten keskimääräinen palvelusaika vuonna 2014 oli 12,3 vuotta, kun taas määräaikaisten keskimäärin 2,0 vuotta. Määräaikaisten lyhyttä historiaa selittää määräaikaisuuksien peruste, eli sijaisuus tai projektiluontoinen työ. Maakuntaliiton palveluksessa olevien palvelusajat: Alle 2 vuotta 6 18,2 % 2-5 vuotta 8 24,3 % 5-10 vuotta 6 18,2 % 10-15 vuotta 5 15,2 % 15-20 vuotta 4 12,1 % 20-30 vuotta 1 3,0 % 30-40 vuotta 1 3,0 % Yli 40 vuotta 2 6,1 %

8 Muutto uusiin toimitiloihin Mikonkadulle huhtikuussa 2014. Kuvassa muuttolaatikoiden keskellä järjestelmäpäällikkö Vesa Huttunen. 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2014 Maakuntaliiton henkilökustannukset vuonna 2014 käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: 2014 2013 Menolaji Muutos-% Palkat ja palkkiot 1 486 526 1 583 354-6,2 - Palkat 1 410 682 1 510 450-6,6 - Viraston palkat 1 005 279 1 147 102-12,4 - Hankkeiden palkat 405 403 363 348 11,6 - Palkkiot (luottamushenkilöt, asiantuntijat) 75 844 72 904 4,0 Henkilösivukulut 398 152 419 328-5,0 - Eläkemenot 358 992 388 793-7,7 - Muut sivukulut 43 970 49 879-11,8 Henkilöstökorvaukset -4810-19 344-75,1 Muut henkilöstömenot 56 465 52 910 6,7 - Työterveyshuolto 16 178 16 368-1,2 - Kela-korvaus työterveyshuoltoon -8 033-8 006 0,3 - Liikunnan tukeminen 1 973 1 728 14,2 - Työpaikkaruokailu 2 651 3 938-32,7 - Koulutus 34 044 19 388 75,6 - Henkilöstön rekrytointikulut 9 652 19 494-50,5 * Yhteensä 1 941 143 2 055 592-5,6 Henkilöstömenot/vuosityöntekijä 29,8 / 33 65 139 70 397-7,5 Koulutusmenojen osuus henkilöstön palkkakustannuksista % 2,3 % 1,3 * Koulutusmenot eivät sisällä matkakustannuksia Kokonaismenot (ulkoiset) 3 072 749 3 287 980-6,5

9 Henkilöstömenojen osuus liiton kokonaismenoista % 63,2 % 62,5 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet Pitkän palveluajan huomioiminen otettiin henkilöstön palkitsemisperiaatteissa käyttöön vuonna 2008. Samalla maakuntahallitus päivitti muita huomioimisen perusteita. Merkkipäivät 50 tai 60 vuotta Lahja 250 euroa Eläkkeelle jääminen Lahja 300 euroa Pitkä palvelus liitossa 10 vuotta Lahja 100 euroa 20 vuotta Lahja 200 euroa tai 3 palkallista vapaata 30 vuotta Lahja 300 euroa tai 5 palkallista vapaata 40 vuotta Lahja 400 euroa tai 5 palkallista vapaata Muissa tilanteissa muistetaan harkinnan mukaan tapauskohtaisesti. Vuonna 2014 virastossa juhlittiin kahta henkilöä tasakymmenten täyttyessä ikävuosissa ja yhtä pitkästä palvelusajasta (2013 1). Lisäksi kaksi henkilöä saatettiin eläkkeelle ja viittä muistettiin työsuhteen päättyessä. Maakunta-asiamies Markku Aholainen jäi ansaituille eläkepäiville 1.4.2014 alkaen. Työkaverit saattelivat hänet eläkkeelle hänen toivomallaan tavalla eli golfaten. 5.2 Kunnallinen palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisessa on ollut kaksi vaihetta: 1) Tehtävien keskinäisen vaativuuden arviointi 2) Henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointi Teknisten sopimuksen piirissä olevien osalta palkkausjärjestelmäuudistus käynnistyi jo vuonna 1995 tehtävien keskinäisen vaativuuden arvioinnilla. KVTES:n piirissä olevien osalta vastaava uudistus toteutettiin maakuntaliitossa vuonna 1997, mutta arviointi uudistettiin vuonna 2002, jolloin käyttöön tulivat KVTES:n mukaiset arviointitekijät. Palkkausjärjestelmää on uudistettu maakuntaliitossa tehtävien keskinäisen vaativuuden osalta vuoden 2011 alusta siten, että osasta suunnittelijatasoa muodostettiin päällikköporras tehtävien itsenäisiin vastuisiin perustuen ja hallintoon tuli kaksi

päällikkötason tehtävää. Henkilöstörakenteen muutokseen liittyvät tehtäväkuvaukset päivitettiin ja palkkausta tarkastettiin uusien tehtäväkuvausten mukaiseksi. 10 Henkilökohtaisen työnsuorituksen paikallisesti sovittuja arviointikriteerejä sovellettiin käytäntöön esimiesten toimesta ensimmäisen kerran syksyllä 2004. Arviointikriteerejä on tarkistettu paikallisesti syksyllä 2010. Palkkausjärjestelmän kehittämistyö jatkuu edelleen. Tehtävänkuvaukset päivitettiin syksyllä 2012 käytyjen kehityskeskustelujen yhteydessä ja palkkauksen mahdollisia epäkohtia otettiin huomioon vuoden 2013 järjestelyerien jaossa. Teknisten sopimuksen piirissä on maakuntaliitossa viisi henkilöä. Muihin sovelletaan KVTESin määräyksiä. 5.3. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi Maakuntaliitossa on ollut mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaaksi vuodesta 2009 lähtien paikallisen sopimuksen turvin. Aloite lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi tuli henkilökunnalta. Vuonna 2014 ei enää tehty paikallista sopimusta lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi, koska pääsopijajärjestöt eivät enää siihen suostuneet. Sopimusta on hyödynnetty vuosien varrella seuraavasti: Vuosi Henkilöä Työpäiviä 2009 8 85 2010 14 125 2011 14 129 2012 16 116 2013 12 152 2014 9 61 6. ELÄKÖITYMINEN Maakuntaliitossa jäi kaksi henkilöä eläkkeelle vuonna 2014. Vuonna 2013 ei ollut eläketapahtumia. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Ottaen huomioon henkilöstön ikärakenteen, odotettavissa on muutamia eläköitymisiä viiden vuoden sisällä. Vuonna 2014 oli osa-aikaeläkkeellä kaksi henkilöä ja heidän keskimääräinen työaikansa oli 60 % kokoaikaisen työajasta. Osa-aikaeläkkeiden aiheuttamat tehtäväjärjestelyt on hoidettu sisäisesti.

11 Saini Pakarisen läksiäisiä vietettiin talvella 2014. Mieluusti hänet olisi talossa edelleen pidetty. 7. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOSEURANTA Maakuntaliitossa vuosi 2014 oli varsin tavanomainen poissaolojen osalta. Henkilöstön palkalliset poissaolot johtuivat suurimmalta osin lyhyistä sairauksista tai perhevapaista. Vuoden aikana palkattomia työ/virkavapaita hyödynsi kolme henkilöä. Sairaus- Tapa- Äitiys- Tilapäinen Lomarahat Palvelus- Muu Yhteensä lomat *) turma vapaa hoitovapaa vapaina vuosivapaat palkalliset 117 0 0 13 61 1 0 192 Äitiys- Vanh. Hoito- Isyys- Opinto- Vuorottelu- vapaa vapaa vapaa vapaa vapaa vapaa Muu **) Yhteensä palkattomat 0 162 192 21 122 47 287 831 *) Sairauslomissa yhdistettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot, kalenteripäivinä **) Palkattomat muut poissaolot ovat palkattomia lomia ja virka/työvapaita. Sairauspäivien vaihtelu vuosittain on suurta. Pidemmät sairauslomat vaikuttavat merkittävästi keskiarvoon pienessä työyhteisössä. Vuonna 2014 pitkiä sairauspoissaoloja ei henkilöstöllä ollut. Sairauspäivien kehitys 2009 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 miehet 6 15 9 naiset 85 238 317 *yhteensä 91 253 326 116 140 117 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA Maakuntaliiton työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin loppuvuodesta 2013 ja kilpailutuksen voitti Etelä-Savon työterveys. Sopimus kattaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sopimukseen sisältyy myös yksi työterveyslääkärin

12 määräämä hoitosarja/vuosi Mikkelin Fysikaalinen Hoitolaitos Ky:llä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset nousivat merkittävästi uuden työterveyshuoltosopimuksen tultua voimaan. Kustannuksia nostivat etenkin koko henkilöstön terveystarkastukset, jotka suoritettiin vuonna 2014. Niihin sisältyi myös tiettyjä laboratoriokokeita kaikille tarkastuksessa käyneille. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät myös fysikaalisen hoidon menot. Keskimäärin Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 50 %. Virasto virkistäytyi mm. luonnosta energiaa tankkaamalla. Akkuja lataamassa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen. Työterveyshuollon kustannukset ja käyttö vuosina 2008-2014: 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kustannukset 7858 13 246 15 461 16 379 13 257 16 368 16 178 Käyntimäärät 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 työterveyslääkäri 83 121 121 117 96 80 96 terveydenhoitaja 25 20 38 21 38 29 112 fysioterapia 0 41 40 54 34 34 43 työpsykologi 0 0 11 0 5 6 6 laboratoriotutkimus 74 125 86 91 121 86 242 radiologinen tutkimus 8 8 10 10 8 8 4 Henkilöstön fyysiseen työkykyyn on pyritty pääasiassa vaikuttamaan järjestämällä liikuntapäiviä ja tukemalla henkilöstön vapaaehtoista liikuntaa. Työnantajan tuki kulttuuri-, liikunta- ja virikeseteleiden hankintaan on 50 %, maksimituki vuonna 2014 oli 130 euroa/henkilö. Henkilöstön osuus seteleiden kustannuksista vuonna 2014 oli 1 973 euroa. Maakunta-asiamiehen eläköitymistä ja henkilöstön virkistysiltapäivää vietettiin maaliskuun lopulla. Henkilökunnan virkistysretkeä ja suunnittelijan läksiäisiä vietettiin Mörönperällä kesäkuussa. Itä-Suomen liittojen virkistyspäiviin Kainuussa osallistui liitosta 16 innokasta. Syyskuussa vietettiin yhteinen hetki aloittaen iltapäivällä aluekehitysjohtajan ja aluekehityspäällikön merkkipäivien johdosta. Perinteisen lomakauden alkamiskahvit nautittiin Naisvuorella. Joululounasta talon henkilöstö nautti Piällysmiehessä. Viraston väki jatkoi syksyllä 2012 alkanutta säännöllistä sählyn pelaamista. Viraston joukkue osallistui jo perinteiseen tapaan maakuntaviestiin, joka sivakoitiin vuonna 2014 Kangasniemellä.

13 Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen nauttii kehittämispäällikkö Heli Gyntherin kanssa Mikkelin maisemista hyvässä ja raikkaassa seurassa syyskuussa 2014. 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA Työsuojeluhenkilöstön vaali toimitettiin joulukuussa 2013. Työsuojelun vastuuhenkilöt toimikaudella 2014-2016 ovat: Työsuojeluvaltuutettu Riitta Torniainen 1. varavaltuutettu Vesa Huttunen Työsuojelupäällikkönä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. Fyysinen työympäristö Työterveyshuollon fysioterapeutti käy tarvittaessa uusien ja talossa jo olevien kanssa läpi työpisteen ergonomian työntekijöiden halukkuuden mukaisesti. Vuonna 2014 tarkastuksia on tehty kaikille halukkaille. Työterveyshuollon työpaikkakäynti Työterveyshuollon kanssa käytiin marraskuussa 2014 läpi toimintasuunnitelma vuodelle 2015 sekä keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Työsuojeluohjeisto Liiton työsuojeluohjelma vuosille 2011-2014 on käsitelty yhteistoimintaryhmän kokouksessa 23.3.2011. Vuosittain on hyväksytty työsuojelun toimintasuunnitelma. Vuosien 2015 2018 toimenpideohjelma on tarkoitus hyväksyä keväällä 2015, koska mm. pelastussuunnitelma, turvallisuussuunnitelma sekä riskien kartoitus voidaan tehdä vasta vuoden vaihteessa kiinteistön omistajan päivitettyä omat suunnitelmansa. Päihteiden käytön hoitoonohjausmalli on otettu käyttöön vuonna 2004. Työsuojeluohje Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu eivät kuulu hyvään työyhteisöön hyväksyttiin vuonna 2007. Viraston turvallisuussuunnitelma ja lakisääteinen pelastussuunnitelma tarkistettiin vuonna 2008. Työsuojeluohjeistoa on lisäksi täydennetty työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen puuttumisen käytännöillä. Yhteistoimintaryhmässä 12.12.2011 käsitelty "Työkyvyn hallintamalli" antaa välineitä varhaiseen puuttumiseen. Etätyö Maakuntaliitossa on voimassa oleva etätyön ohjeistus vuodelta 2012. Sen mukaan etätyötä on voinut tehdä korkeintaan yhden päivän viikossa ja siitä on pitänyt sopia

kirjallisesti esimiehen kanssa. Etätyömahdollisuutta on hyödyntänyt muutama henkilö vuosittain. Se on ollut omiaan lisäämään joustavuutta työn tekemisessä. Etätyöohjeistusta päivitettiin marraskuussa 2014 ja etäpäivien maksimimäärä nostettiin 8 pv / kk. Päivitetty ohjeistus tuli voimaan 1.1.2015. Riskien kartoitus ja tuvallisuussuunnitelma Uusien toimitilojen myötä päätettiin tehdä riskien kartoitus ja turvallisuussuunnitelma yms. vuonna 2015. 14 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maakuntaliitto on kannustanut henkilöstöään osaamisen kehittämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen voi harkintansa mukaan esittää esimiehelleen halukkuutensa osallistua koulutuksiin. Vuosittain järjestetään myös talon omaa koulutusta, johon halukkaat voivat osallistua. Koko henkilöstö on osallistunut mm. talon strategiapäivään. Vuodesta 2003 lähtien työantajan ostamaan tai järjestämään työajalla tapahtuvaa koulutusta on pyritty seuraamaan erillisen koulutuskortin avulla. Seuranta ei ole aukotonta, sillä kortin täyttäminen on jokaisen omalla henkilökohtaisella vastuulla. Vuonna 2014 koulutusmenojen osuus henkilöstökustannuksista oli 2,3 % (1,3 % 2013). Vuoden 2013 lopulla hyväksyttiin laki ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Maakuntaliitossa ko. koulutussuunnitelma laadittiin vuonna 2014.