Itsemääräämisoikeuden ja rajoitustoimenpiteiden rajapinnoilla lastensuojelulaitoksessa Marjo Laitala, KM, väitöskirjatutkija Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset kontekstit, marjo.laitala@oulu.fi Helena Parkkila, KM, väitöskirjatutkija Sukupuolentutkimus, helena.parkkila@oulu.fi
ESITYKSEN RUNKO NÄKÖKULMIA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTAMISEEN LASTENSUOJELULAITOKSISSA: HISTORIALLINEN PERSPEKTIIVI 1940-1985 NYKYHETKEN TILANNE 2010-2017 lastensuojelulaitoksissa asuvat nuoret työntekijät vanhemmat 2
JOHDANTO uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeudesta - ns. IMO-lain tavoitteena itsemääräämisoikeuden lisääminen ja rajoitustoimenpiteiden käytön väheneminen rajoitustoimenpiteet keskeinen osa lastensuojelulaitosten toimintaa, mutta (tutkimus)tietoa aiheesta hyvin vähän Kysely AVI:lle: suurin osa rajoitustoimenpiteistä keskittyy pieneen osaan laitoksia ja ne kohdistuvat samoihin henkilöihin - Onko vaikeahoitoisuus riittävä perustelu? 3
JOHDANTO Millaisia rajoittamistilanteet ovat? Miten päätökset perustellaan? Keitä rajoitetaan? Miten toimenpiteet koetaan? Mitkä ovat niiden vaikutukset kasvatusilmapiirille? - Emme tiedä tulisiko meidän tietää? 4
JOHDANTO KOHONNEITA RISKEJÄ (Valvira 2013): lastensuojelulain vastaiset käytännöt rajoitustoimenpiteiden käyttö rangaistuksena kollektiiviset rangaistukset lisäksi: ongelmat rajanvedossa kasvatuskeinojen ja rajoitustoimenpiteiden välillä RAJOITTAMISTOIMENPITEET (Tarkkinen & Forsberg 2013): liittyvät päihteisiin, karkaamiseen, tupakointiin tehdään turvallisuuden takaamiseksi, kontrollin toteuttamiseksi sekä ennakointija rangaistustarkoituksiin 5 7.12.2017 Mitä mieltä!? Lastensuojelun, mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteiset rajapinnat.
HISTORIAL- LINEN NÄKÖKULMA TUTKIMUKSET LASTENSUOJELUN MENNEISYYDESTÄ * lähteenä kokemustieto kertovat lastensuojelun epäonnistumisista ja onnistumisista negatiiviset muistot: rajoittaminen ja rankaiseminen positiiviset muistot: kannatteleva ihmissuhde, oppimiskokemukset, harrastukset Milloin tänä päivänä laitoksissa asuvia kuullaan samassa laajuudessa? Kokemustieto kertoo merkityksistä, kokemuksista ja tunteista, mutta se voi kertoa myös siitä, miten asiat todellisuudessa ovat. 6 (*Laitala & Puuronen 2016; Hytönen ym. 2016)
NYKYHETKI No sillon ku mä sinne tulin, niin se oli yhtä helvettiä, siis ihan järkyttävää, mulla meni monta viikkoa oppia kaikki säännöt, oikeesti niitä on niin paljon, niitä on NIIN PALJON. NUORTEN MIELIPITEET* Miltei kaikki tytöt ajattelivat, että heitä rajoitetaan liikaa laitoksessa. Suurin osa rajoituksista koski yhteydenpitoa (lomakielto, pakotettu yhteydenpito, yhteydenpitorajoitus). Mutta rajoittavat tekijät liittyivät myös yleisesti laitoksen sääntöihin, jotka koettiin tiukkoina. Ainoastaan yksi, kotona fyysistä väkivaltaa kokenut tyttö, ajatteli laitoksesta positiivisesti. 7 (* Parkkila: Empowering Care-projekti 2013-2014)
NYKYHETKI Niin työntekijä jää aika yksin siinä, että milloin minä kasvatan ja milloin minä rajoitan. Että näiden kahden termin avaamista pitäisi harjoittaa täällä, että aivan varmasti nuorelle saa sanoa, että mene rauhoittumaan omaan huoneeseesi. Ja se on sellanen tilanne, että siitä ei pidä mennä kirjoittamaan rajoituspäätöstä, vaan että minä voin kasvattaa sinua ja sinä menet omaan huoneeseen rauhoittumaan. TYÖNTEKIJÖIDEN MIELIPIDE* Työntekijöiden mielestä heillä on vähemmän oikeuksia ja keinoja puuttua ja rajoittaa nuorta, mitä normaalilla kotikasvatuksella on. He kokevat, että lainsäädännössä ollaan menossa siihen suuntaan, että nuorella ei saisi olla mitään rajoitteita. Työntekijät kokevat itsensä voimattomiksi ja pohtivat millä tavoin ja missä raameissa he pystyvät tekemään työtään ja milloin he kasvattavat nuorta ja milloin puolestaan rajoittavat. 8 (* Parkkila: Empowering Care-projekti 2013-2014)
NYKYHETKI ne on hirviän tietoisia omista oikeuksistaan, ne on suurin piirtein käveleviä lakikirjoja välillä. Ja meillä on asianajajia melkein joka nuorella, sieltä tulee kokoajan pyyntöjä, että kirjoittakaahan vastiketta ja tällai, että se on aika kuluttavaakin. TYÖNTEKIJÖIDEN MIELIPIDE Nuorten rajoitustoimenpiteiden väärin ymmärtäminen ja omien oikeuksien kärkäs suojelu saattaa kääntyä heitä itseään vastaan, jolloin he vaikeuttavat omaa avun ja tuen saamista laitoksessa. Työntekijät kokevat, että nuorille laillisesti taattu suuri itsemääräämisoikeus on nuorille haitallista ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteita myös työntekijöille itselleen. Työntekijät kertovat, että heillä menee paljon työaikaa ja energiaa esimerkiksi erinäisten vastikkeiden kirjoittamiseen, joita tyttöjen asianajajat pyytävät heiltä. 9 7.12.2017 Mitä mieltä!? Lastensuojelun, mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteiset rajapinnat.
NYKYHETKI NUORTEN VANHEMPIEN MIELIPITEET Poika saattaa keskellä yötä, kahelta soittaa mulle että joo, äiti, mä oon täällä kaupungilla, et tuuks viemään mut takaisin laitokseen. mä soitan laitokseen, niin mulle vastataan et joo hei Tytär on häippässy eilen illalla tai mä en tiedä onks se täällä, mä meen kattoon tietokoneelta. Äiti kertoo, kuinka hätääntyneenä kauppojen takahuoneissa istuin ja vähän joka paikassa kyytsimässä milloin nuori ilmantuu juoksukaljojen hakuun. Äitien yhteinen kokemus: rajoja ja rajoituksia on liian vähän, nuoret ovat heitteillä huoli lapsesta lisääntynyt sijoituksen jälkeen Onko kyse laajemmasta ilmiöstä? 10 (* Laitala: Tapaustutkimus kunnallisesta nuorisolaitoksesta, julkaisematon käsikirjoitus)
NYKYHETKI NUORTEN VANHEMPIEN MIELIPITEET Pojalla on trauma, johon se tarvii apua. Sitä apua ei koskaan tullu. ( ) siellä ei niinku millään tavalla huomioitu, mistä taustoista lapset tulee. Ne vaan kopitettiin sinne, niille annettiin ruokaa ja kuskattiin kouluun. Äitien yhteinen kokemus: apua varsinaiseen ongelmaan ADHD, trauma tms. on usein vaikea saada erityisesti lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen/psykiatrian välisessä yhteistyössä on ongelmia 11 7.12.2017 Mitä mieltä!? Lastensuojelun, mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteiset rajapinnat.
YHTEENVETO ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESSA JA RAJOITUSTOIMENPITEISSÄ TÖRMÄÄVÄT VASTAKKAISET INTRESSIT tekeillä oleva IMO-laki näyttäisi vastaavan lasten ja nuorten toiveisiin osa vanhemmista perää tiukempia rajoitustoimenpiteitä työntekijöillä on vaikeuksia rajanvedossa kasvatuksellisten seuraamusten ja rajoittamistoimenpiteiden välillä Ratkaiseeko vai vaikeuttaako IMO-laki? tietomme lastensuojelulaitosten todellisuudesta on puutteellista, sillä sitä koskeva tutkimus on vähäistä ja perustuu pieniin aineistoihin. 12
JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ Monet sijaishuollon nuoret jäävät tarvitsemaansa apua vaille ja päätyvät laitoksiin, joista jotkut vaikuttaisivat olevan vain säilömispaikkoja. - jotka pikemminkin tarvitsisivat esimerkiksi mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäisevää hoitoa. Rajoitukset ja rajoittamistoimenpiteet ovat laitoksissa koko ajan aktiivisesti läsnä, koska järjestelmä ennen laitossijoitusta epäonnistuu. 13
SUOSITUKSIA Laitoksissa asuvien lasten ja nuorten ja siellä työskentelevien, käytännön kasvatus- ja hoitotyötä tekevien kokemustietoa tulisi hankkia systemaattisesti, rajoitustoimenpiteiden lähitarkastelu voisi olla yksi avaus Kokemustiedon tuottaminen sellaisessa laajuudessa, jotta tuloksilla olisi yleisempää merkitystä, ei voi jäädä yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien tehtäväksi. Tarvitsemme lisätietoa siitä, kuinka moni mielenterveysongelmista kärsivä lapsi tai nuori on haasteisiinsa nähden väärässä sijoituspaikassa. 14 7.12.2017 Mitä mieltä!? Lastensuojelun, mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteiset rajapinnat.
Kiitos! 15