Toiminta ja talous

Toiminta ja talous 1.1. 31.8.2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 2020 JA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 Valtuusto 8.12.2017 II Osavuosikatsaus Shp:n johtoryhmä 17.9.2012

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU... 5 3. RISKIEN HALLINTA... 8 4. SITOVAT TOIMINNAN TAVOITTEET... 10 5. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA... 13 5.1 TOIMINNAN MUUTOKSET... 13 5.2 TOIMINTASUUNNITELMAT TOIMIALUEITTAIN... 13 5.2.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE... 13 5.2.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE... 16 5.2.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE... 18 5.2.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE... 20 5.2.5 LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUE... 22 5.2.6 TUKIPALVELUJEN TOIMIALUE... 25 5.2.7 KESKUSHALLINTO... 28 5.3 LIIKELAITOS SEUTUTERVEYSKESKUS... 30 6. INVESTOINTISUUNNITELMA... 31 7. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA... 36 7.1 TALOUSARVIO VUODELLE 2018... 36 7.2. TALOUSARVION SITOVUUS... 40 7.3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020... 41 7.5 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE 2018 2020... 45 7.6 SAIRAANHOIDON TULOSLASKELMA VUODELLE 2018... 46 LIITTEET 1. Palvelujen volyymin tavoitteita 2. Liikelaitos Seututerveyskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma 3. Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista ja tuotemääristä

1. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 3 Päästrategian toimeenpanossa on painotettu potilaan ja hänen läheistensä osallistumista hoitoonsa. Työ alkaa tuottaa tuloksia ja tämän periaatteen mukainen toiminta näkyy palautetiedon mukaan arjen tasolla. Se on viety myös arviointikriteeriksi ja henkilökohtaiseksi kehittämisteemaksi kehityskeskusteluissa ja erilaisissa palkitsemismenettelyissä. Tätä potilaslähtöisyyden kulttuurimuutoksen jalkauttamista jatketaan ja palautejärjestelmiä monipuolistetaan. Potilasturvallisuuden ja korkean hoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointimenetelmiä myös kehitetään tavoitteellisesti. Päästrategian päivittämisen tarve on myös todettu siltä osin, että sote-lainsäädännön valmistelu, yksityisen markkinaehtoisen palvelutarjonnan muutokset sekä hankintalainsäädäntö muuttaa mm. in house yhtiöiden toimintaympäristöä voimakkaasti. Siksi on tarpeen arvioida joiltain osin uudelleen strategisia tavoitteita, vaikka varsinainen uusi strategiatyö on tarkoituksenmukaista toteuttaa vasta uuden liikelaitoksen kautta. Yhtenä esimerkkinä on arvioida, tuleeko luoda uudenlaista kumppanuutta yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, jotta voidaan varmistaa se, ettei keskisuomalaisten potilaiden hoitoja siirry hallitsemattomasti muualle maahan. Vuoden 2018-2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaa on valmisteltu edelleenkin kuntatalouden niukkuuden oloissa. Lisäksi maakuntauudistuksen seuraukset kuntatalouteen ovat osin vielä epävarmoja, mutta vuosiin 2018-2019 ns. referenssivuosina kohdistuu aivan erityisiä paineita. Nämä huomioiden sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden suunnittelun näkökulmasta on positiivista, että ensi kertaa vuoden 2018 budjetti on voitu rakentaa realistisen 2 2,5 prosentin volyymi-kasvun oletukselle. Tämä antaa uskottavamman perustan sille, että talousarviossa on mahdollisuus myös pysyä. Palvelujen tarpeen, kysynnän ja käytön kasvu näyttää jatkuneen tuolla oletusuralla ainakin 2010 alkaen. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön tiivistämisellä, palveluketjujen kehittämisellä ja konsultoinnin kehittämisellä on Keski-Suomessa onnistuttu vertailutietojen perusteella monia muita maakuntia paremmin kasvun hillinnässä ja myös tuottavuuden kehittämisessä. Se ei kuitenkaan kokonaan poista väestön kasvun, ikääntyminen ja elinajanodotteen muutosten sekä hoitomahdollisuuksien paranemisen aiheuttamasta lisäpaineesta erikoissairaanhoidon palveluihin. Sairaala Novan rakennustyö etenee toistaiseksi aikataulussa ja budjetissa. Runkovaihe on valmis kesään 2018 mennessä. Suunnittelun pääpaino on siirretty toimintamallien uudistamiseen ja pilotointiin ja tämä työ on organisoitu kokonaan uudelleen vastuuttamalla toimialueiden johto valmisteluun. Työ on edennyt kokonaan uuteen vaiheeseen, uusia lupaavia pilotteja on käynnissä, kuten toimialojen kuvaukset konkretisoivat (keinonivelprojekti, päivystysalueen uusi toiminta-malli ja psykiatristen avopalvelujen kehittäminen), mutta erittäin paljon on vielä tehtävää ja myös tekemättä. Muutosten toimeenpano on suuressa organisaatiossa hidasta. Yksi merkittävä toimintaprosesseihin välillisesti vaikuttava askel on käynnistetty asiakas ja potilastietojärjestelmän kilpailutus. Kilpailullinen neuvotteluprosessi viiden parhaaksi arvioidun toimittajan kanssa on parhaillaan käynnissä ja varsinainen tarjouspyyntö voitaneen jättää kevään aikana. Jos asetettu aikataulu pitää, tullaan koko maakunnassa ottamaan vaiheittain käyttöön vuosien 2019-2020 aikana moderni asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa varten. Tämä on yksi merkittävimpiä askeleita digitalisaation hyödyntämiseksi maakunnan sotessa. Kilpailutuskonsortioon ovat varmistaneet lähtevänsä mukaan Etelä-Savon, Itä-Savon ja Kainuun piirit. Viidestä seitsemään muutakin piiriä vielä harkitsee mukaan tuloa. SOTE -päätösten osalta eletään jälleen kerran tulevina kuukausina kriittisiä vaiheita. Ydinkysymys tällä kertaa on valinnanvapauslainsäädännön yksityiskohdat. Erikoissairaanhoidon kannalta avoin kysymys on asiakassetelillä tarjottavien palvelujen laajuus. Rajatusti toteutettuna se voi olla myönteinen mahdollisuus, mutta rajoittamattomana merkitsee uhkaa avaintoimijoiden siirtymisestä pois erikoissairaanhoidosta vaarantaen raskaan päivystystoiminnan ylläpidon. Erikoissairaanhoitolain, leikkausten keskittämisasetuksen ja päivystysasetuksen muutokset ovat puhuttaneet erikoissairaanhoidon ammattilaisia ja päättäjiä paljon. Asetukset astuvat voimaan vuoden 2018 alusta. Välittömät vaikutukset KSSHP:n kannalta ovat rajallisia. Uudenlaisen työn-jaon yksityiskohdista parhaillaan neuvotellaan ja linjaukset pitäisi olla valmiina ja STM:n kanssa sovittuja kesään 2018 mennessä. KSSHP jatkaa täyden palvelun sairaalana, joidenkin pienivolyymisten ja vaativimpien (pääosin kirurgisten) toimenpiteiden keskittämisestä haetaan ratkaisuja asetuksessa kirjattujen periaatteiden mukaisesti. Keski-Suomen keskussairaala on määritetty tietyin ehdoin yliopistosairaaloiden kanssa vastaavan tasoiseksi sairaalaksi, mikä turvaa vaativaa leikkaustoimintaa sairaala Novassa myös tulevaisuudessa.

4 Uusilla asetuksilla on suurimmat vaikutukset pienempiin keskussairaaloihin ja aluesairaaloihin. Niihin kohdistuu kasvava paine lopettaa yleisanestesiaa vaativat leikkaukset. Jämsän ja Jokilaakson sairaalan tilanne on tältä osin hankaloitunut. Asiaan vaikuttaa myös maakuntauudistus. Tästä syystä on käynnistetty neuvotteluja Jämsän ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Yhteenvetona voi todeta, että potilaiden hoidon saatavuuden tai saavutettavuuden kannalta ei ensi vuonna tai suunnittelukaudella tapahdu olennaisia muutoksia. Vuoropuhelua ja yhteistä analyysiä ja suunnittelua lisätään paljon palveluja tarvitsevien potilaiden hoitoketjujen suunnittelussa. Talouden sopeuttamistoimet eivät aiheuta merkittäviä uusia henkilöstövaikutuksia. Työhyvinvointia ja sairauspoissaoloja kuvaavat indikaattorit osoittavat, että henkilöstön jaksaminen on keski-määrin hyvällä tasolla ja toimintaympäristöstä tulevat epävarmuudet eivät ole heijastuneet ainakaan toistaiseksi työkykyyn. Toiminnan edellytykset pysyvät kokonaisuudessaan vakaina ja soteuudistuksen hidastettu toimeenpano (olettaen lainvoimaiset päätökset 2018) helpottaa muutosten suunnittelua ja hallintaa.

2. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU 5 Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja sen toimintaympäristössä vuosina 2018-2020 tapahtuvia keskeisiä laadulliseen ja määrälliseen henkilöstöresursointiin vaikuttavia tekijöitä ovat: - Sote- ja maakuntauudistus lainsäädäntö- ja palvelurakennemuutoksineen, valtakunnallinen operatiivisten erikoisalojen järjestäminen ja keskittäminen - työvoimatilanteen kehityskuva: ikääntyminen, eläkepoistuman vauhdittuminen, osaamisvaateidenkasvu, kilpailu alalla toimivista ja alalle aikovista kiristyy - osaavan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen koskee sairaanhoitopiirin alueen koko terveydenhuoltoa ja edellyttää alueellisia toimenpiteitä sekä merkittävää panostusta yhteistyöhön yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa - lisääntyvä monikulttuurisuus ja ulkomainen työvoima - Sairaala Novan muuttuvat toimintamallit ja teknologia heijastuvat henkilöstön määrään ja osaamistarpeisiin. Keski-Suomen sairaala Novan toiminnan tavoite käyttökustannusten 10 % laskusta sisältää tavoitteen henkilöstökustannusten vähentämisestä 500 henkilötyövuodella vuoteen 2011 verrattuna - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstön vaihtuvuus on n. 10 %:n. Vuosina 2018-2020 n. 350 työntekijän eläköityminen. Henkilöstösuunnittelu on toimintaprosessilähtöistä, sairaanhoitopiiritasoista, aktiivista, rohkeaa ja muutoksiin luottavaa. Toimintatarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä luovat lähtökohdan uuden toiminnan edellyttämälle henkilöstölle (osaaminen, rakenne ja määrä) ja sen suunnitteluun sekä edellyttämiin toimenpiteisiin: nykytila toimintaprosessien muutos toiminta sairaala Novassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä uuden toiminnan edellyttämä henkilöstö henkilöstömitoitus (osaaminen ja määrä) määritellään toiminnan pohjalta henkilöstötoimenpiteet Henkilöstösuunnitelmat tehdään vuonna 2016 uudistetuin toimintakäytännöin ja työvälineiden. Tavoitteena on tehdä ennakoivia henkilöstösuunnitelmia toimintalähtöisesti. Tämä tarkoittaa kehittyvien toimintaprosessien muutosten vaikutusten arviointia henkilöstön osaamiseen ja määrään sekä henkilöstötoimenpiteiden käynnistämistä. Toimialuejohtajat/ylihoitajat laativat henkilöstösuunnitteluohjeiden mukaiset henkilöstösuunnitelmat yhteistyössä eri ammattiryhmien/toimintaprosessissa/sairaala Nova toimijoiden kanssa. Henkilöstösuunnitelmaan sisällytetään rakenteelliset ja laadulliset henkilöstömuutokset, henkilöstösiirrot ja -täyttämiset sekä henkilöstömäärän vähentämiset toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Lyhyen aikavälin henkilöstösuunnittelua kehitetään toimintalähtöisen suunnittelun avulla muodostaen isompia toiminnallisia kokonaisuuksia sairaala Novan toimintatavoitteiden mukaisesti, esimerkkinä yksittäisiä osastoja yhdistetään isompaan toimintakokonaisuuteen. Tavoitteena on myös parempi henkilöstöresurssien käyttö ja liikkuvuus. Sairaanhoitopiirissä uudistettiin vuonna 2017 henkilöstön liikkuvuuden toimintamalli, jonka tavoitteena on osaamisen varmistaminen ja urakehityksen edistäminen muuttuvassa toimintaympäristössä ja toimintaprosessien uudistamisessa. Tässä hyödynnämme työvuorosuunnittelun uusia sähköisiä toiminnallisuuksia (toimintalähtöistä suunnittelua, tehtävä/sijoitus ja osaaminen/pätevyys -suunnittelua) aluksi pilotoiden ja vuoden 2018 aikana käyttöä laajentaen. Henkilöstösuunnitelmia käsitellään osana toiminnan ja talouden kokonaissuunnittelua suunnittelukeskusteluissa. Hallitukseen ja neuvostoon kootaan tiedoksi henkilöstösuunnitelmat ja raportit kaksi kertaa vuodessa.

6 Noudatamme seuraavia budjetoitujen toimien periaatteita: - Henkilöstösuunnitelmissa emme esitä uusia budjetoituja toimia vuodelle 2018 - Hyödynnämme toimintaprosessien mitoitustietoja henkilöstösuunnittelussa. Vähennämme budjetoituja toimia käyttöönotettavien toimintamallien myötä. - Perustamme budjetoidun toimen täyttämisen tai muutostarpeen Keski-Suomen sairaala Novan toimintamalleihin, ja sisällytämme täyttölupalomakkeeseen kustannusvaikutuksen - Vastaamme toiminnallisiin uustarpeisiin toimialueen/vastuualueen/yksikön nykyisten budjetoitujen toimien (bt)-muutoksien kautta - Vakituisen täytön sijasta voimme käyttää määräaikaista täyttöä, kun toimintamallimuutoksesta/organisaatiomuutoksesta on olemassa päätös joka on kirjattu esim. toiminta- ja taloussuunnitelmaan (osaston sulkeminen, pysyvät toiminnalliset muutokset esim. tietyn teknologian käyttöönotto) ja sillä on yksilöitävissä oleva vaikutus nimettävissä oleviin (osaston/toiminnassa mukana olevien) työtehtäviin ja tarvittavaan resurssiin ennen käyttämistä yhteys henkilöstöjohtajaan tai palvelussuhdepäällikköön Henkilöstösuunnittelu ja työhyvinvointijohtaminen Kaikkien sairaanhoitopiiriin yli 6 kuukautta palvelussuhteessa olevien kanssa käydään kehityskeskustelut, joihin liittyvät myös eri työelämän vaiheiden kautta esiin nousevat työjärjestelykysymykset. Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa strategista johtamista ja varmistavat, että työntekijät, työyhteisö ja koko organisaatio kulkevat samaan suuntaan. Kehityskeskustelut voidaan toteuttaa vuosittain työyhteisöjen tarpeiden ja tilanteiden mukaan, joko yksilö- tai ryhmä(tiimi)keskusteluina. Kehityskeskustelujen merkitys nousee muutostilanteessa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä jää vuosittain noin 100 työntekijää vanhuuseläkkeelle ja 20 määräaikaisille tai toistaiseksi voimassa oleville muille eläkkeille. Tiedämme ennakoidusti työntekijöiden eläköitymisten ajankohdat, määrät ammattiryhmittäin, tehtävänimikkeittäin ja organisaation eri toiminnoissa. Työuran jatkamista yli ammatillisen eläkeiän ja työelämästä eläkkeelle siirtymistä tuemme pitkäjänteisellä ennakoinnilla ja henkilökohtaisella lähtösuunnitelmalla perustuen esimiehen ja työntekijän väliseen kehityskeskusteluun. Esimies ottaa puheeksi kehityskeskustelussa työntekijän lähtösuunnitelman viimeistään kaksi vuotta ennen ammatillisen eläkeiän täyttymistä, yksikön näkökulmasta toiminnan jatkuvuus ja täyttösuunnitelma, työntekijän näkökulmasta työkyvyn ylläpito ja osaaminen. Henkilöstösuunnitelmiin päivitetään toiminnallisiin lähtökohtiin perustuen ennakoidut poistumat ja niiden edellyttämät henkilöstötoimenpiteet ja täyttämissuunnitelmat (täyttämiset/ei-täyttämiset). Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on päivitetty ja julkaistu työhyvinjohtamisen malli vuonna 2016. Se kokoaa työhyvinvointiin liittyvät keskeiset ohjeet ja kertoo toiminnan eri tilanteissa sekä auttaa löytämään tilanteeseen sopivat toimenpiteet, toimijat ja toimintaohjeet lomakkeineen. Työhyvinvointimallin keskeiset osa-alueet ovat varhainen tuki, tehostettu tuki, työhön paluun tuki tai työsuhteen päättäminen terveydentilan perusteella. Henkilöstösuunnittelun yhtenä osa-alueena on tukea ennakoidusti työntekijää työkyvyn ylläpitämistä eri ratkaisuin. Nämä kysymykset kytkeytyvät henkilöstösuunnittelussa puolestaan mahdollisiin poissaoloihin tai työssäolon mahdollistamiseen. Vuoden 2018 aikana syvennetään työhyvinvointijohtamisen mallia roolikohtaisin työohjein, luomalla sairaanhoitopiiritasoinen työskentely-ympäristö työhyvinvoinnin ja ammatillisen kuntoutuksen toimijoille, päivitetään sairaanhoitopiiritasoinen koordinaatio ja toimintamalli uudelleensijoitettavien työntekijöiden osalta osana henkilöstösuunnittelua, sairaanhoitopiiritasoista työkokeiluun liittyvää koordinaatiota ja seurantaa. Vuonna 2018 simuloidaan tuunatun työn mallia. Se sisältää sovitut toimintakäytännöt ja ohjeet tilanteessa, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä vakiintunutta työtään, mutta kykenee terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään väliaikaisesti jotakin muuta työtä.

Osaamisen arvioinnin prosessin eteneminen on merkittävä osa laadullista henkilöstösuunnittelua ja osaamisen varmistamista ja se etenee vahvasti vuonna 2018. Vuoden 2017 aikana osaamisen arviointeja tehtiin noin 30:lle % henkilöstöstä. Keväällä valmistuivat puhtauspalveluiden henkilöstölle ja kuntoutushenkilöstölle suunnitellut arviointimittarit. Varsinaiset arviointikeskustelut ko. ammattiryhmissä käynnistyivät syksyn 2017 aikana. Keväällä 2017 käynnistyi hoitotyöntekijöiden osaamisen arvioinneista saatujen tulosten analysointiprosessi. Tuloksista nousevista koulutustarpeista käydään keskustelua koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen edustajien kanssa koulutusinterventioiden konkretisoimiseksi koulutussuunnitelmaan. Hoitotyön osaamisen alueella jatkuu erityisosaamisen arvioinnin suunnittelu. Erityisosaamisen tarpeet nousevat eri potilasryhmien tarvitsemista kliinisen hoidon osaamisvaatimuksista sekä erilaisista toimintaympäristöstä nousevista osaamisvaatimuksista. Näitä tarpeita ovat mm. erilaisiin hoitotoimenpiteisiin liittyvä osaaminen, hoitolaitteisiin liittyvä osaaminen ja lääkehoito-osaaminen. Tätä suunnittelutyötä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ko. alueiden kehittämistyön ja niissä toimivien asiantuntijoiden kanssa. 7 Henkilöstökustannukset ja vuoden 2018 palkantarkistukset Toiminnan tehostamis- ja kustannusten alentamistoimenpiteitä viedään eteenpäin kaikilla vastuualueilla määrätietoisesti. Henkilöstön tasa- ja yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että johtamisessa noudatetaan konsernin ohjeita. Merkittävimpiä keinoja hallita henkilöstökustannuksia 2018: - Palkattomia virka- ja työvapaita myönnettäessä kiinnitetään erityisesti huomiota toiminnan sujuvuuteen, henkilöstön sitoutumiseen ja tuleviin rakenteellisiin muutoksiin Sotessa - Seurataan valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen vaikutuksia yksiköissä ja jatketaan sairaanhoitopiiritasoisten ja työaikamuotokohtaisten tavoitteiden toiminnallistamista - Säännöllisen työajan mahdollista ylittymistä seurataan aktiivisesti ja toteutetaan tarvittaessa toiminnallisia muutoksia yli- ja lisätöiden minimoimiseksi - Kuukausipalkan perusteena oleva säännöllinen työaika suunnitellaan ja toteutetaan täytenä ja sen mukainen henkilöstöresurssi hyödynnetään täysimääräisesti - Esimiehet johtavat työhyvinvointia ennakoivasti: työhyvinvointikeskustelut kirjataan Arkkiin ja toteutetaan aktiiviset toimet työkyvyn aleneman ennakoimissa, joilloin sairauspoissaolon ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset alenevat - Lainahoitaja- ja kiertohoitajatoiminnalla sekä varahenkilöstöllä korvataan määräaikaisen henkilöstön rekrytointia. Alle 13 vrk kestäviin sijaisuuksiin ei palkata ulkopuolisia sijaisia. - Lomapalkkavelkaa alennetaan säästövapaiden ja vuosilomien aktiivisella ja oikea-aikaisella pitämisellä sekä lomapalkkavelkajohtamisella - Lomakäytännöt palvelussuhteen päättyessä ja eläkkeelle siirryttäessä toteutetaan ilman sijaistusta - Koulutuksissa ja virka- ja viranhoitomatkatarpeissa hyödynnetään aktiivisesti videokoulutusjärjestelmiä lisäten läsnäoloa ja vähentäen matkakuluja Työn vaativuuden arvioinnin jälkeiset tehtäväkohtaiset palkantarkistukset toteutamme III aallossa vuosien 2017-2019 aikana sairaanhoitopiiritasoisella ohjelmalla. Muista harkinnanvaraisista palkankorotuksista pidättäydytään. Maakunnan alueella noudatetaan palkkaus- ja työaikajärjestelmiä, jotka perustuvat valtakunnallisen sopimuksiin ja määräyksiin. Kunnissa ja kuntayhtymissä pidättäydytään uusista työaikaa ja palkkoja koskevista paikallisista sopimuksista ja järjestelyistä.

3. RISKIEN HALLINTA 8 Yleistä Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa sairaanhoitopiirin ja sen konsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Perusteet koskevat kaikkia toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea konsernin toimintaa, josta sairaanhoitopiiri vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet 3.10.2014. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä sairaanhoitopiirin hallinto- ja johtosäännöissä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan tavoitteena on parantaa organisaatio suorituskykyä ja varmistaa, että sairaanhoitopiirille ja konsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan ne ovat osa toiminnan yleistä johtamis- ja hallintojärjestelmää ja ne on sisällytetty organisaation johtamisjärjestelmään, prosesseihin ja päätöksentekoon. Sisäinen valvonta on myös johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä sairaanhoitopiirin ja konsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että sairaanhoitopiirin toiminta on taloudellista ja tuloksellista päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan sairaanhoitopiirin ja konsernin toimintaan liittyviä riskejä arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee toteutua kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallinnan tulee ulottua kaikkiin riskiluokkiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Vastuut Valtuusto päättää sairaanhoitopiirin ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Liikelaitoksen johtokunta ja muut hallituksen alaiset toimielimet vastaa oman tehtäväalueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta, tuloksellisuudesta sekä niistä raportoinnista hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Johtavien viranhaltijoiden, erityisesti tilivelvollisten, tehtävänä on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vastaa jokainen esimiesasemassa oleva viranhaltija / työntekijä johtamansa toiminnan osalta. Konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisen järjestämisen konsernitasoinen vastuu on konsernijohdolla.

9 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta toteutuu mm. selkeinä tehtävien, toimivallan ja vastuiden jakoina, valvonta- ja raportointivelvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisena, omaisuuden turvaamisena sekä sopimusten hallintana. Sairaanhoitopiirin riskit jaotellaan neljään pääryhmään: strategiset riskit, taloudelliset riskit, toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin voi liittyä sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi Toimielimet ja tilivelvolliset raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskienhallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Hallitus antaa toimintakertomuksessa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sekä konsernivalvonnasta. Hallituksen selonteko perustuu sen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen laatimiin selontekoihin. Mikäli tilikaudella havaitaan merkittäviä riskejä, tulee hallituksen alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden sekä konserniyhteisöjen raportoida niistä ja niiden hallintakeinoista välittömästi valvonta-vastuussa konsernijohdolle. Valvontavastuussa olevien tulee raportoinnin perusteella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

4. SITOVAT TOIMINNAN TAVOITTEET 10 Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Sairaanhoitopiirin perustehtävä: tarjotaan kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteet: tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Seuraavassa esitetään sitovat strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät mittarit sekä mittareille tavoitearvot vuodelle 2018. Tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia: Potilaiden hoito Tason määrittely vuodelle 2018 Lähetteiden käsittelyviive Hoidon tarpeen arviointiviive Aikaraja: käsitelty max 5% yli 21 vrk Aikaraja: arviointi max 15% yli 3 kk Hoitoviive Asiakastyytyväisyys Asiakkaan / potilaan osallisuuden kokemus Asiakkaan / potilaan kokemus kohtelusta Aikaraja: hoitoa odottavia max 5% yli 6 kk > 80 % palveluja saaneista suosittelee meitä (arvot 4-5) NPS > 70 > 80 %:lla kokemus osallisuudesta on hyvä (arvot 4-5) > 80 %:lla kokemus kohtelusta on hyvä (arvot 4-5) Sairaalainfektioiden määrä alle 10 % Potilaan tunnisterannekkeiden käytön kattavuus Käyttöprosentti 100 Hoidon haitta- ja vaaratapahtumat; ilmoitusten lukumäärä työpanosta kohden < 1 % Vireille tulleiden potilasvahinkoselvitysten määrä suhteessa toimenpiteiden määrään Alle 10 / 1 000 toimenpidettä *)Asiakastyytyväisyysmittarin kuvaus: NPS on asiakasuskollisuuden selvittämisessä käytetty mittari, joka ennustaa, kuinka todennäköisesti asiakas ostaa palvelun uudelleen tai suosittelee yritystä edelleen Pisteet voivat vaihdella arvosta miinus ( )100 (jolloin jokainen asiakas on arvostelija) arvoon plus (+) 100 (jolloin jokainen asiakas on suosittelija) Vastaajat luokitellaan vastausten perusteella kolmeen ryhmään: 0-6 = Kriittiset (detractors); 7-8 = Neutraalit (passives); 9-10 = Suosittelijat (promoters)

Kustannustehokkuus Tason määrittely vuodelle 2018 11 Toimintaprosessien kehittämisen myötä kustannustehokkuus paranee Volyymin kasvusta johtuva oman toiminnan menojen kasvu vastaa maksimissaan muuttuvien kustannusten osuutta. Henkilöstö Tason määrittely vuodelle 2018 Henkilöstösuunnitelmat tehty sähköisellä välineellä sisältäen osaamisen arvioinnin Prosessikuvauksiin liittyvät mitoitustiedot henkilöstösuunnittelun pohjana Työhyvinvointi: henkilöstön fiilismittari Fiilismittarin käyttöönotto ja tavoitetason asettaminen Into ja halu uudistua Tavoitetaso 4 Osaamisen uudistaminen ja varmistaminen Tavoitetaso 4 Työhyvinvoinnin eteneminen Sairauspoissaolopäivät /henkilö laskee kaikissa ammattiryhmissä Sairaanhoitopiirin strategia on ollut toimialueiden ja vastuualueiden suunnittelun lähtökohtana, niitä kuvataan tarkemmin toimialueiden suunnitelmissa (luku 5.2). Toimialueilla ja vastuualueilla voi olla myös muita omaa toimintaansa koskevia tavoitteita ja tavoitearvoja, joissa toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa.

Uusi sairaala 12 Suunnitelmakauden merkittävänä hankkeena on uuden sairaalan rakentaminen ja siihen liittyen uusien toimintatapojen suunnittelu ja kehittäminen. Uusi sairaala -hankkeen ja siihen läheisesti liittyvien ICT-ratkaisujen toteutumiseen liittyvät seuraavat tavoitteet vuodelle 2018: Sitovat strategiset tavoitteet ja mittarit Tason määrittely vuodelle 2018 Tavoitteet I Osavuosikatsaukseen mennessä: Hanke edennyt kokonaisaikataulun mukaan Toteutuminen Erillishankintojen hankintamalli määritelty ja aikataulutettu " Lääkintälaitteiden hankintamalli määritetty ja kilpailutus käynnistetty Sairaala Novan käyttöönotto- ja muuttovaiheen esisuunnittelu käynnistetty Toimintaprosessien prosessikuvausten aikataulusuunnitelma valmis ICT: Tukipalveluiden tietojärjestelmähankkeiden toteutussuunnitelma valmis " " " " Tavoitteet II Osavuosikatsaukseen mennessä: Hanke edennyt kokonaisaikataulun mukaan Toteutuminen Sairaala Novan käyttöönotto- ja muuttovaiheen esisuunnittelu valmis ja varsinainen suunnittelu käynnistetty " ICT: Tukipalveluihin liittyvän järjestelmäkokonaisuuden 1. vaiheen kilpailutus aloitettu " ICT: Potilas- ja asiakastietojärjestelmän kilpailutus valmis " Vuoden loppuun mennessä: Hanke edennyt kokonaisaikataulun mukaan Toteutuminen Erillishankintojen kilpailutus käynnistetty " Toimintaprosessien prosessikuvaukset ja niihin liittyvät konkreettiset etenemis-/toimenpidesuunnitelmat laadittu ICT: Potilas- ja asiakastietojärjestelmän käyttöönoton suunnittelu valmis " " ICT: Tukipalveluiden/toiminnan ohjausjärjestelmän ensimmäisten komponenttien hankinta toteutunut "

5. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 13 5.1 TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnassa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan Sairaala Novan suunnitteluun liittyviä toimintaprosessien muutoksia sekä Keski-Suomen maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä esille nousevia toimintamallien muutoksia ja kokeiluja. Uuden sairaalan henkilöstömitoitus kiinnitetään Sairaala Novan toimintaprosessien kuvauksiin. Henkilöstön osaamisen arviointia, varmistamista ja kehittämistä jatketaan Sairaala Novan prosessien mukaisesti ja yhteistyössä perusterveydenhuollon ja maakunnallisten sote-toimijoiden kanssa. Seuraavissa toimialueiden toimintasuunnitelmissa on esitetty suunnitellut toiminnan muutokset. Liitteessä 1 on yhteenvetoja palvelutuotannon volyymista. 5.2 TOIMINTASUUNNITELMAT TOIMIALUEITTAIN 5.2.1 Operatiivinen toimialue Asiakas / Potilas / Kunta Operatiivinen toimialue koostuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin leikkaustoimintaa tekevistä (kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, hammas-, suu- ja leukakirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, anestesia - ja leikkaushoito) vastuualueista ja tuottaa näiden sisältämien erikoisalojen erikoissairaanhoitolain ja valtakunnallisesti sovitun hoidonporrastuksen mukaisia palveluita ensisijaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuin myös erikoisalojen välisenä yhteistyönä sekä potilaan vapaan valinnan myötä oman sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle väestölle. Toiminta pohjautuu Keski- Suomen sairaanhoitopiirin strategian 2015 2020 perustehtävään ja tavoitteisiin tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuvaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Toimialue tuottaa Keski-Suomen väestölle ja muille palvelun piiriin tuleville vaikuttavan oikeaaikaisen hoidon yhteistyössä muiden toimialueiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa THL:n hoitotakuun asettamien kriteereiden mukaisesti. Riskien hallinta Toimialueen potilasturvallisuussuunnitelman, joka päivitettiin keväällä 2017, mukaisesti kehitetään ja vakiinnutetaan potilasvahinko-, vaara- ja haittatapahtumien minimointiin tähtääviä toimintamalleja vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon takaamiseksi. Työturvallisuusriskien ja haittatapahtumien tarkastelu tapahtuu keskeisesti sairauspoissaolojen ja HaiPro työturvallisuusilmoitusten seurannan kautta. Toimintaan ja talouteen liittyvät riskit pyritään ennakoimaan realistisella suunnittelulla. Toiminnan ja talouden toteutumiseen sekä riskienhallintaan liittyviä elementtejä seurataan ja raportoidaan hallintosäännön mukaisesti. Prosessit ja rakenteet Toimialueen yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on lyhentää elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika alle 2 kk sekä toteuttaa jonoton toimintamalli koko toimialueella. Herko-toimintamalli on otettu sovellettuna käyttöön M-siiven vuodeosastoilla ja pyritään edelleen laajentamaan toimialueella. Keinonivelpotilaan hoitoketjuprojekti toimialueella päättyy keväällä 2018 ja projektin tulokset ja toiminnan muutokset otetaan osaksi normaalia toimintaa.

14 Osaaminen ja henkilöstö Tavoitteena on, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön mitoitus vastaa palveluiden kysyntää ja tuottamista sekä huomioiden myös jaksaminen ja työhyvinvointi, pyrkien yli- ja lisätöiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön voimavarojen puitteissa sekä sairauspoissaolojen vähentämiseen. Varahenkilöstön käyttöä yksiköiden perusmiehityksessä pyritään vähentämään ja kohdistamaan sen sijaan yksiköiden väliaikaisiin tai äkillisiin tarpeisiin. Hoitoaikojen lyheneminen ja hoitokäytänteiden muutokset edellyttävät enenevässä määrin henkilöstön joustavaa siirtymistä yli yksikkörajojen. Osaaminen ja uuden oppiminen varmistetaan vastuualueittain suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä, jatko- ja täydennyskoulutuksella. Talous ja toiminta Valmistautuminen sairaala NOVA:n toimintaan, hoidon tarpeen lisääntyminen, tarvikemenojen kasvu sekä volyymi että tiettyjen erikoistarvikkeiden korkeat hinnat aiheuttavat haastetta toimintojen suunnitteluun. Vaikkakin erikoislääkäritilanne toimialueella on kohtalaisen hyvä, on silmätautien ajanvarauspoliklinikkojen tilanne edelleen hankala johtuen henkilöstöresurssin vajauksesta. Tulevan vuoden aikana Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opetus laajenee merkittävästi vaatien toteutuakseen merkittävää työpanosta henkilöstöltä, mitä yliopistolta tuleva rahoitus ei tule kattamaan. Meneillään olevissa SOTE- uudistukseen liittyvät käänteet ovat osoittautuneet erittäin yllättäviksi mutta toimialueelta oletamme ratkaisujen, sitten kun ne ovat tiedossa, mahdollistavan nykyisen huippuosaamisen jatkamisen Keski-Suomessa myös tulevaisuudessa. Yhteenveto keskeisimmistä toiminnan muutoksista vuonna 2018 Elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika alle 2 kk ja jonoton toimintamalli koko toimialueella. Herko-toimintamalli käyttöönotto. Keinonivelpotilaan hoitoketjuprojektin tulosten ottaminen osaksi toimintaa.

15 Operatiivisen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos v. 2016 toteumaan Muutos v. 2017 talousarvioon Toimintatulot 111 044 102 407 105 134-5 909-5,3 % 2 728 2,7 % Hoitopalvelujen myyntitulot 95 655 88 179 90 242-5 413-5,7 % 2 064 2,3 % Hoito muissa sairaaloissa 8 380 7 881 8 131-248 -3,0 % 251 3,2 % Muiden palvelujen myynti 656 574 631-25 -3,9 % 57 9,9 % Potilasmaksut 6 340 5 773 6 130-210 -3,3 % 357 6,2 % Tulot jäsenkunnilta 98 298 90 931 93 335-4 963-5,0 % 2 404 2,6 % Laskennalliset tulot 8 839 7 406 7 705-1 134-12,8 % 299 4,0 % Toimintamenot 77 279 75 716 78 208 928 1,2 % 2 492 3,3 % Henkilöstömenot 46 190 44 954 45 751-439 -1,0 % 797 1,8 % Asiakaspalvelujen ostot 8 385 7 881 8 131-254 -3,0 % 251 3,2 % Muiden palvelujen ostot 5 272 4 858 5 370 98 1,9 % 512 10,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 349 17 916 18 887 1 538 8,9 % 971 5,4 % Vuokrakulut 83 106 68-15 -18,3 % -39-36,3 % Sisäisten palvelujen kustannukset 27 796 28 461 28 504 709 2,5 % 44 0,2 % Konservatiivinen toimialue 3 005 2 741 2 872-132 -4,4 % 131 4,8 % Psykiatrian toimialue 66 63 140 74 112,5 % 77 122,0 % Päivystyksen toimialue 337 39 45-291 -86,5 % 7 17,5 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 14 028 14 168 13 947-82 -0,6 % -222-1,6 % Tukipalvelujen toimialue 7 233 8 111 7 826 593 8,2 % -285-3,5 % Keskushallinto 3 128 3 339 3 674 547 17,5 % 336 10,1 % Poistot 1 471 1 225 968-503 -34,2 % -257-21,0 % Yleiskustannukset 4 887 4 411 5 159 272 5,6 % 749 17,0 % Kokonaiskustannukset 111 433 109 813 112 840 1 406 1,3 % 3 027 2,8 % Kustannuslaskennan tulos 8 449 0 0-8 449 0 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Operatiivinen toimialue 1.000 osuus % Tulot 105 134 31,0 % Tulot jäsenkunnilta 93 335 32,3 % Menot 78 208 24,0 %

5.2.2 Konservatiivinen toimialue 16 Konservatiivinen toimialue tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuen palveluita sisätautien ja keuhkosairauksien, lastentautien, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian, ihotautien, syöpätautien, neurologian, kuntoutuksen, fysiatrian ja geriatrian erikoisaloilla. Toiminnan perustehtävänä on tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuvaa, luotettavaa, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa sujuvassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Potilas/Asiakas/Kunta Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti hoidon lähtökohtana on, että tutkimukset, hoito ja kuntoutus ovat potilaslähtöisiä, ja ne tapahtuvat sujuvassa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhteistyö, jossa nykyiset resurssit riittävät hyvin väestön tarpeisiin, ja jossa potilaiden omatoimisuutta ja itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia autetaan moniammatillisesti. Kaikessa toiminnassa noudatetaan asetettuja kansallisia määräaikoja. Prosessit ja rakenteet Toimialueella eri vastuualueiden toiminnan prosesseja kehitetään edelleen kohti uuden sairaalan toimintamalleja. Niillä erikoisaloilla, joilla se on mahdollista, siirrytään välittömästi uudenlaisiin toimintamalleihin. Toiminnan painopisteenä on polikliininen toiminta, ja vuodeosastojen kuormitusaste laskee edelleen suunnitellusti. Samalla kehitetään sote- yhteistyössä potilaiden kotona selviytymisen malleja, ja myös kotisairaalan sekä päiväsairaalan toimintaa kehitetään. Osaaminen ja henkilöstö Toimialueen henkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista ja joustavaa. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että koulutuksen merkitys on erittäin tärkeä ja siihen panostetaan. Henkilöstörakennetta muokataan jatkuvasti vastaamaan uudenlaisia palvelutarpeita. Varahenkilöstön joustavaa ja tehokasta käyttöä jatketaan, jotta sijaistyövoiman käyttö minimoidaan. Työssä jaksamista tuetaan ja sairauspoissaoloja vähennetään puuttumalla niihin aktiivisesti. Lääketieteen kandidaattiopetus laajenee toimialueella syksyllä 2018 ja tämän mukanaan tuomat haasteet selvitetään. Toiminta ja talous Toiminta on avohoitopainotteista ja tapahtuu hyvässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kaikki lähetteet käsitellään konsultaatioina. Suhtautuminen erilaisiin uusiin toimintakäytäntöihin, kuten telemedisiinaan, on avointa, ja erilaisia kokeiluja tämän tiimoilta toteutetaan tulevina vuosina. Ennakoimattomuutta talousarvioon tuovat mm valtakunnallisesti keskitettävät potilaat. Lääketieteen kehitys, uudet kalliit lääkehoidot sekä geeniteknologian mukanaan tuomat sovellukset muodostavat lisähaasteen, mutta tätäkin seurataan aktiivisesti, luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja noudatetaan yhtenäisiä ohjeita uusien toimintojen käyttöönotossa. Yhteenveto keskeisimmistä toiminnan muutoksista vuonna 2018 Käytännön muutoksina vuoden 2018 aikana lisätään sisätautien osalta sekä erikoislääkäreiden etävastaanottoa sekä tahdistinhoidon osalta etähoitajavastaanottoa alueen terveyskeskuksissa. Etämonitorointia on käytetty kardiologialla jo vuosien ajan ja nykyisiä järjestelmiä hyödyntäen toimintaa laajennetaan myös muille erikoisaloille, ensisijaisesti reumatauteihin vuoden 2018 aikana. (Saatujen kokemuksien ja henkilökuntatilanteen salliessa sekä etävastaanottoa että digitaalista etäseurantaa laajennetaan muillekin konservatiivisen puolen erikoisaloille.) Kustannuksien kasvun hallitsemiseksi vastuualueilla tehdään aktiivista seurantaa laboratorio- ja lääkekustannuksissa sekä kuvantamisen käytössä. Tähän liittyen tarkastellaan kroonisten sairauksien vuoksi tehtävien kontrollikäyntien tiheyttä sairaalassa ja yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa rakennetaan suurimpien sairausryhmien kuten esimerkiksi nivelreuman alueellista hoitoketjua, jossa määritellään käyntien tiheys ja paikka. Nämä hoitoketjut perustuvat valtakunnallisiin Käypä Hoito suosituksiin.

Konservatiivisen toimialueen talousarvio: 17 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos ed. vuoden toteumaan Muutos ed. talousarvioon Toimintatulot 118 899 113 828 121 041 2 141 1,8 % 7 212 6,3 % Hoitopalvelujen myyntitulot 91 602 88 161 94 613 3 011 3,3 % 6 452 7,3 % Hoitopalvelujen myyntitulot - sosiaalitoimi 184 266 285 101 54,5 % 19 7,0 % Hoito muissa sairaaloissa 20 566 19 287 19 564-1 002-4,9 % 277 1,4 % Muiden palvelujen myynti 2 695 2 449 2 611-84 -3,1 % 162 6,6 % Potilasmaksut 4 010 3 931 4 252 242 6,0 % 321 8,2 % Tulot jäsenkunnilta 107 974 103 469 110 171 2 197 2,0 % 6 702 6,5 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 5 659 5 666 5 883 224 4,0 % 217 3,8 % Toimintamenot 89 916 84 432 91 607 1 690 1,9 % 7 175 8,5 % Henkilöstömenot 39 780 38 022 39 560-221 -0,6 % 1 538 4,0 % Asiakaspalvelujen ostot 20 410 19 021 19 564-846 -4,1 % 544 2,9 % Muiden palvelujen ostot 7 975 7 094 8 244 269 3,4 % 1 150 16,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 21 621 20 195 24 144 2 523 11,7 % 3 949 19,6 % Vuokrakulut 130 99 94-36 -27,7 % -6-5,7 % Sisäisten palvelujen kustannukset 29 175 28 898 28 590-586 -2,0 % -308-1,1 % Operatiivinen toimialue 5 735 5 138 5 330-405 -7,1 % 193 3,7 % Psykiatrian toimialue 161 150 130-31 -19,3 % -20-13,5 % Päivystyksen toimialue 281 40 0-281 -40 Lääkinnällisten palvelujen toimialue 14 528 14 374 13 411-1 117-7,7 % -962-6,7 % Tukipalvelujen toimialue 6 159 6 763 7 058 899 14,6 % 294 4,4 % Keskushallinto 2 311 2 433 2 661 350 15,1 % 228 9,4 % Poistot 1 359 1 246 684-676 -49,7 % -562-45,1 % Yleiskustannukset 5 248 4 919 6 043 796 15,2 % 1 125 22,9 % Kokonaiskustannukset 125 699 119 494 126 924 1 225 1,0 % 7 430 6,2 % Kustannuslaskennan tulos -1 140 0 0 1 140-100,0 % 0 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Konservatiivinen toimialue 1.000 osuus % Tulot 121 041 35,7 % Tulot jäsenkunnilta 110 171 38,4 % Menot 91 607 28,1 %

18 5.2.3 Psykiatrian toimialue Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Toimialue vastaa maakunnallisesti nuorisopsykiatriasta, psykiatrisesta osastohoidosta, psykiatrian päivystyksestä, psykiatrisista konsultaatioista, kuntoutuksesta ja vanhuspsykiatriasta. Lisäksi toimialue tarjoaa Jyten, Muuramen ja Seututerveyskeskukselle (ei Keuruulle) psykiatrian ja päihdetyön avohoidon palvelut sekä järjestää päihdehuollon erityispalvelut. Toiminta perustuu vaikuttaviin hoitomuotoihin lain ja asetusten sekä Käypä hoito -suositusten mukaisesti. Tavoitteena on valtakunnallisesti väestöpohjaan nähden vähäisten sairaansijojen tehokas hyödyntäminen, avohoidon monimuotoisuuden ja liikkuvuuden tehostaminen sekä toimintaprosessien mallintaminen lean-menetelmää hyödyntäen. Muutosagentti jatkaa maakunnan mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia kohti sotea ja Novaa. Organisaatiorakennetta yksinkertaistetaan. Opetus ja koulutus ovat osa toimintaa. Sairaanhoitopiirin strategian toteuttaminen ja muut suunnitellut muutokset vastuualueella Asiakas Potilaan hoito perustuu potilaan tutkimiseen ja diagnostiikkaan sekä vaikuttaviin hoitomuotoihin potilasta vastuuttaen ja tukien. Potilaan läheiset ja kokemusasiantuntijat ovat osa hoitoprosessia. Kuntia palvellaan suunnitellusti. Konsultaatiokeskus palvelee maakunnallisesti. Toiminta Moniammatillisuus, liikkuvuus ja oman päihdehoidon avopalveluiden tehostaminen ovat hoidon ja kuntoutuksen tukena. Potilaan hoitoprosessia mallinnetaan yli yksikkö-/toimialuerajojen vastaamaan potilaan hoidon tarpeita. Sujuvat hoitoketjut turvaavat valtakunnallisesti vähäisten sairaansijojen riittävyyden. Nuorisopsykiatrian akuuttityö integroituu päivystysalueella tehostettavaan psykiatrian akuuttityöhön. ECT ja TMS -hoitoja tarjotaan hoitajavetoisesti polikliinisesti. Toimialue on mukana valtakunnallisissa LAPE- ja Tupakoimattomuus -kärkihankkeissa. Tutkimustoiminta, erikoistuvien koulutus ja kandien hajautusopetus jatkuvat. Opiskelijoiden ohjaus on osa toimintaa. Erilliset kuntoutuksen työryhmät keskitetään tutkimus- ja hoitokeskukseen palvelemaan potilasta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Uusi potilaspalautejärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstö Henkilöstöä osallistetaan strategian mukaiseen toiminnan kehittämiseen kohti sotea ja Novaa. Leanmenetelmää jalkautetaan. Hyvä perehdytys, oma koulutustarjonta, sähköiset palvelut ja prosessikoulutukset tukevat työhyvinvointia, työssä jaksamista ja ammattitaidon syventämistä sekä riskien hallintaa. Henkilöstön joustava käyttö, moniammatillinen ja alainen yhteistyö, työnjaon kehittäminen ja oman toiminnan tehostaminen sekä sisäinen arviointi ovat kiinteä osa toimintaa. Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset ovat säännöllisiä. Palkitsemista jatketaan. Lääkäreiden rekrytointiin panostetaan. Erikoislääkärivajetta helpotetaan kilpailutetuilla lääkäriostopalveluilla toiminnan turvaamiseksi. Talous Työpaikkakokouksissa ja kehittämispäivissä lisätään henkilöstön kustannustietoisuutta, selkiytetään potilaan hoitoketjuja ja toimintaprosesseja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Palveluja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa resurssiviisaasti. Toiminta- ja talouslukuja seurataan reaaliaikaisesti ja säännöllisesti vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä sekä tiiviisti lähijohtajien kanssa. Asiakaspalvelujen ostot nuorisolla ja THL:n hoitoon määräämien potilaiden osalta ovat olleet kasvussa. Tavoitteena on kotiuttaa kolme potilasta Niuvanniemestä. Päihdehuollon erityispalveluiden ja palveluasumisen ostoja seurataan säännöllisesti tavoitteena kulujen hallinta. Tavoitteena on hankintalain mukainen päihdehuollon laitospalveluiden kilpailutus. Merkittävät riskit ja riskien hallinta Päihteiden käytön lisääntyminen huomioidaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Työ- ja potilasturvallisuutta parannetaan ennakointia, koulutusta ja yhteistä keskustelua tehostamalla. Työhyvinvointikeskustelut ovat käytössä. Avekki-koulutus on osa toimintaa. Lääke- ja muun hoidon sekä kirjaamisen osaamista vahvistetaan.

Yhteenveto keskeisimmistä toiminnan muutoksista vuonna 2018 19 - Jyten terveysasemilla parannetaan matalan kynnyksen palveluita: psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos lisätään ja oman päihdehoidon akuuttitoimintaa tehostetaan päihdehuollon ostopalvelujen karsimiseksi. - Psykiatristen ja päihdeoireisten päivystyspotilaiden hoidon kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä päivystyksen toimialueen ja Jyten kanssa. Nuorisopsykiatrian akuuttityö integroidaan päivystysalueella psykiatrian akuuttityöhön. Selviämisyksikön tarve kartoitetaan. - Psykiatrinen tutkimus- ja hoitokeskus aloittaa toimintansa sairaala Novan suunnitelmien mukaisesti. Keskus vastaa ns. päiväsairaalatoimintaa, jossa yhdistyvät kuntoutuksen eri työryhmät. Paljon palveluita käyttävien hoidon saatavuutta ja palveluohjausta kehitetään. - Potilaan hoitoprosessia mallinnetaan yli yksikkörajojen maakunnan tasolla. Muutosagentti jalkautuu maakuntaan ja tavoitteena on luoda yhtenäinen maakunnallinen mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitomalli. - Toimialue on mukana valtakunnallisissa LAPE- ja Tupakoimattomuus -kärkihankkeissa. - Uusi potilaspalautejärjestelmä otetaan käyttöön (Roidu) Psykiatrian toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos v. 2016 toteumaan Muutos v. 2017 talousarvioon Toiminnan tulot 47 800 45 716 47 012-788 -1,6 % 1 297 2,8 % Hoitopalvelujen myyntitulot, esh 31 167 29 312 29 244-1 923-6,2 % -68-0,2 % Hoitopalvelujen myyntitulot, sos 7 441 7 398 7 600 159 2,1 % 202 2,7 % Hoito muissa sairaaloissa 7 006 6 767 8 042 1 036 14,8 % 1 275 18,8 % Muiden palvelujen myynti 220 270 227 7 3,3 % -43-15,9 % Potilasmaksut 1 949 1 969 1 900-49 -2,5 % -69-3,5 % Tulot jäsenkunnilta 45 036 43 160 44 612-424 -0,9 % 1 452 3,4 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 478 504 584 106 22,2 % 79 15,7 % Toimintamenot 38 569 37 911 39 044 475 1,2 % 1 133 3,0 % Henkilöstömenot 20 339 20 212 19 925-414 -2,0 % -287-1,4 % Asiakaspalvelujen ostot 7 118 6 767 8 042 923 13,0 % 1 275 18,8 % Muiden palvelujen ostot 10 711 10 478 10 677-33 -0,3 % 200 1,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 287 312 285-1 -0,5 % -27-8,7 % Vuokrakulut 112 140 113 1 0,6 % -27-19,4 % Muut kulut 3 3 2-1 -24,6 % -1-33,3 % Sisäisten palvelujen kustannukset 6 319 6 101 5 976-342 -5,4 % -124-2,0 % Operatiivinen toimialue 160 103 105-55 -34,6 % 2 1,5 % Konservatiivinen toimialue 32 36 173 141 441,5 % 137 380,9 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 2 619 2 124 2 128-490 -18,7 % 5 0,2 % Tukipalvelujen toimialue 2 432 2 770 2 390-42 -1,7 % -380-13,7 % Keskushallinto 1 076 1 068 1 181 104 9,7 % 112 10,5 % Yleiskustannukset 2 342 2 209 2 576 234 10,0 % 367 16,6 % Kokonaiskustannukset 47 229 46 220 47 596 367 0,8 % 1 376 3,0 % Kustannuslaskennan tulos 1 048 0 0-1 048 0 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Psykiatrian toimialue 1.000 osuus % Tulot 47 012 13,9 % Tulot jäsenkunnilta 44 612 15,4 % Menot 39 044 12,0 %

5.2.4 Päivystyksen toimialue 20 Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien erikoissairaanhoidon päivystys toteutetaan keskussairaalan päivystysyksikössä. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on keskitetty suurelta osin keskussairaalan päivystykseen, joten se on sairaanhoitopiirin ainoa 24/7 toimiva päivystysyksikkö. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ensihoitopalvelut toteutetaan ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti ja palvelutasolle asetettujen tavoitteiden toteumaa seurataan säännöllisesti. Maakunnallinen yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu tiiviinä. Päivystyksen yhteydessä toimii Jyväskylän kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen kotisairaala. Asiakas Erityistä huomiota kiinnitetään asiakaspalvelun ja päivystyspotilaan koko hoitoketjun laatuun sairaanhoitopiirin Potilas ensin -strategian mukaisesti yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Päivystyksen lähipalveluita tuotetaan edelleen omissa terveyskeskuksissa virka-aikana ja osa-aikaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on vähentää yhteispäivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja kokonaiskäyntien määrää. Asiakastyytyväisyyttä aletaan mitata systemaattisesti uusien sähköisten menetelmien avulla. Toiminta Toimintaprosesseja mitataan sekä tehokkuuden että laadun näkökulmasta omalla seurannalla ja osallistumalla kansalliseen vertaisarviointiin. Tavoitteena on, että päivystyksen läpimenoaika on 2h alle 80 %:lla potilaista. Uuden yhteispäivystyksen toimintamallin tavoitteena on sujuvoittaa päivystyspotilaiden hoitoa, parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Tavoitteen saavuttamista tuetaan siirtymällä sähköiseen hoitotietojen kirjaamiseen myös päivystyspoliklinikalla. Samalla otetaan käyttöön päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmä. Hoidon laatua seurataan palautejärjestelmän, potilasvahinkoilmoitusten sekä hoitoon liittyvien muistutusten ja kanteluiden avulla. Henkilöstö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on akuuttilääketieteen valtakunnallisesti merkittävä koulutusyksikkö. Akuuttilääkäritoiminnalla ja päivystysosaamisen vahvistamisella tuetaan sairaanhoitopiirin strategian mukaista potilaslähtöistä toimintaa. Tällä hetkellä akuuttilääkärit tekevät 40 % yhteispäivystyksen päivystysvuoroista, mutta tarkoituksena on lisätä tätä osuutta 50 %:iin, mikä edellyttää akuuttilääkäreiden määrän lisäystä 18:sta 20:een. Vastaavasti ulkopuolisten päivystäjien osuus vähenee edelleen. Potilaslähtöisen ja näyttöön perustuvan hoidon varmistamiseksi panostetaan rekrytointiin, osaamisen johtamiseen, opiskelijaohjaukseen ja johtamisen kehittämiseen. Tavoitteena on henkilöstön työtyytyväisyyden ja -motivaation lisääntyminen ja sairauspoissaolojen väheneminen. Henkilöstön työtyytyväisyyden seurannassa hyödynnetään uusia, sähköisiä työkaluja. Talous Päivystyksen toimialueen kustannusten nousua pyritään hillitsemään. Toimialueella käytössä olevien laboratoriopakettien tarkastelua jatketaan ja tehdään tarvittaessa lisää muutoksia kustannusnousun hillitsemiseksi. Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden osalta etsitään mahdollisuuksia vähentää kuluja. Merkittävin kustannuksia vähentävä tekijä on mahdollisimman tarkoituksenmukainen työnjako perusterveydenhuollon ja päivystyksen kesken. Yhteenveto keskeisimmistä toiminnan muutoksista vuonna 2018 1. Päivystyspoliklinikalla otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä ja siirrytään sähköiseen kirjaamiseen kevään 2018 aikana. Tavoitteena päivystyspotilaan hoidon sujuvoittaminen ja potilasturvallisuuden parantaminen ja samalla parantaa päivystyspoliklinikan henkilöstön valmiuksia tulevan potilas- ja asiakastietojärjestelmän käyttöön. 2. Sosiaalityötä lisätään yhteistyössä kuntoutuksen vastuualueen kanssa päivystyspoliklinikalla siten, että virka-aikaisen sosiaalityön lisäksi sosiaalityöntekijä on käytettävissä myös arki-iltaisin sekä vii-

konloppu- ja pyhäpäivinä päiväaikaan. Tämä on vuoden 2018 alussa voimaan tulevan STM:n päivystysasetuksen edellytysten mukaista. 3. Psykiatristen ja päihdeoireisten päivystyspotilaiden hoidon kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä psykiatrian toimialueen kanssa. Samalla selvitetään mahdollisuuksia lisätä akuuttipsykiatrian tiimin läsnäoloa päivystyksessä ja integroida tiimin toiminta nykyistä kiinteämmäksi osaksi päivystystä. 4. Kehitetään edelleen henkilökunnan asiakaspalvelutaitoja. Asiakastyytyväisyyttä aletaan seurata systemaattisesti. 5. Uusi ensihoidon palvelutasopäätös tehdään vuoden 2018 voimaan tulevan STM:n ensihoitoasetuksen mukaisesti Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteisen valmistelun pohjalta. Uusi palvelutasopäätös ei edellytä muutoksia alueen ensihoitopalveluiden järjestämiseen, joten KSSHP:n ensihoitopalvelut jatkuvat ennallaan. 6. Kotiin vietävien päivystysluonteisten palvelujen kokonaisuutta selvitetään yhdessä Keski-Suomen pelastuslaitoksen, ensihoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vähentää epätarkoituksenmukaista päivystyksen käyttöä ja potilaskuljetuksia. 21 Päivystyksen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos v. 2016 toteumaan Muutos v. 2017 talousarvioon Toimintatulot 48 134 43 036 45 627-2 507-5,2 % 2 592 6,0 % Hoitopalvelujen myyntitulot 34 954 29 547 31 278-3 675-10,5 % 1 732 5,9 % Hoito muissa sairaaloissa 310 142 233-77 -24,8 % 91 64,3 % Muiden palvelujen myynti 10 660 10 972 11 626 966 9,1 % 654 6,0 % Potilasmaksut 2 205 2 375 2 490 285 12,9 % 115 4,8 % Tulot jäsenkunnilta 42 590 37 607 39 900-2 690-6,3 % 2 293 6,1 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 65 79 45-20 -30,5 % -34-42,6 % Toimintamenot 28 749 28 261 29 770 1 021 3,6 % 1 509 5,3 % Henkilöstömenot 14 829 14 496 14 984 155 1,0 % 488 3,4 % Asiakaspalvelujen ostot 310 142 233-77 -24,8 % 91 64,3 % Muiden palvelujen ostot 11 974 12 092 12 723 749 6,3 % 631 5,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 553 1 449 1 706 152 9,8 % 257 17,7 % Vuokrakulut 82 82 124 42 50,6 % 42 50,8 % Sisäisten palvelujen kustannukset 14 011 13 182 13 939-72 -0,5 % 756 5,7 % Operatiivinen toimialue 2 845 2 061 2 160-685 -24,1 % 99 4,8 % Konservatiivinen toimialue 2 151 2 240 2 287 136 6,3 % 47 2,1 % Psykiatrian toimialue 251 292 314 63 25,2 % 23 7,8 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 6 520 6 227 6 647 127 1,9 % 420 6,7 % Tukipalvelujen toimialue 1 787 1 881 1 872 85 4,8 % -9-0,5 % Keskushallinto 456 482 604 148 32,4 % 123 25,4 % Poistot 27 25 54 27 97,7 % 29 118,9 % Yleiskustannukset 1 794 1 646 1 964 170 9,4 % 318 19,3 % Kokonaiskustannukset 44 582 43 115 45 673 1 091 2,4 % 2 558 5,9 % Kustannuslaskennan tulos 3 618 0 0-3 618 0 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Päivystyksen toimialue 1.000 osuus % Tulot 45 627 13,5 % Tulot jäsenkunnilta 39 900 13,8 % Menot 29 770 9,1 %

5.2.5 Lääkinnällisten palvelujen toimialue 22 Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Toimialueella tuotetaan palveluja sekä sisäisille (erikoissairaanhoito, shp:n liikelaitokset) että ulkoisille (terveydenhuollon kuntayhtymät, tk:t, kunnat) asiakkaille. Sairaala-apteekki tarjoaa lääkehuollon palveluja. Osastonsihteeripalveluiden vastuualue tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Puhtauspalvelujen vastuualue tuottaa laitoshygienia-, ruokahuoltoja muita palveluja. Diagnostisten palveluiden vastuualueella kuvantamisen yksikkö tuottaa itse tai järjestää sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset. Patologian yksikkö tuottaa histologisia, sytologisia sekä molekyyligeneettisiä tutkimuksia ja lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Sairaalafysiologian yksikkö tuottaa elimistön toimintatutkimuksia koko maakunnan alueelle kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen menetelmin. Uuden sairaalan suunnittelu näkyy vahvasti toimialueella. Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä sairaala-apteekin lääkehuollon automaatiota. Tätä automaatiota on jo otettu käyttöön. Osastonsihteeripalvelujen kehittyminen kohti uutta sairaalaa on vahvasti sidoksissa prosessien sujuvoitumiseen yksiköissä, tietojärjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon, mm. puheentunnistus, sekä sähköisen asioinnin lisääntymiseen. Puhtauspalvelujen painopisteenä on palvelutuotannon valmistaminen uuteen sairaalaan ja organisaation rakenteellinen muutos vastaamaan palvelutarvetta, erityisesti ruokahuollon eriyttäminen puhtauspalveluista. Diagnostisilla palveluilla toiminnan määrän odotetaan kasvavan edelleen ja se haastaa mm. henkilöstö- ja laiteresurssoinnin. Biopankkitoiminta käynnistyy konkreettisesti. Sairaanhoitopiirin strategian toteuttaminen ja muut suunnitellut muutokset Asiakas Potilasturvallisuus on sairaala-apteekin kaiken toiminnan lähtökohta. Potilasturvallisuus on myös muiden vastuualueiden keskeinen toiminnan lähtökohta. Osastonsihteerien palvelualueella korostetaan potilaslähtöistä työskentelyä. Tämä tarkoittaa mm. laadukasta asiakaspalvelua niin puhelimessa kuin kasvokkain, asiakkaiden ohjaamista sähköiseen asiointiin, saneluiden purkua säädettyjen aikarajojen sisällä. Ns. Contact center- toiminta tähtää juuri potilaslähtöiseen työskentelyyn ja toiminta on pilottimaisesti jo käynnistynyt. Puhtauspalveluissa on otettu käyttöön asiakastapaamiset, joiden tavoitteena on mm. arvioida nykyistä palvelua ja toimintamalleja ja kehittää uuden sairaalan mukaisia toimintamalleja. Diagnostisissa palveluissa tavoitteena on tehdä kaikki pyydetyt tutkimukset kiireellisyyden mukaan hoitotakuun puitteissa. Toiminta Sairaala-apteekissa mikrobilääkelaimennusrobotin käyttö on vakiintunut ja robotilla käyttökuntoonsaatettavan antibioottivalikoiman lisäämiseksi tutkitaan piperacilliin/tatsobaktaami-valmisteiden kestoaikaa yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lääketoimitusrivien lukumäärässä on eloa: esh:lle toimitetut kasvanevat ja pth:lle toimitetut vähenenevät. Osastofarmasiaa laajennetaan edelleen. Unit dose laitehankinta pitää käynnistää. Osastonsihteeripalvelut yhtenäistää toimintaprosesseja kohti uutta sairaalaa yhdessä eri yksiköiden kanssa. Contact center toiminnan pilotointia jatketaan. Toiminnan kehittäminen on tiukasti riippuvainen tietojärjestelmien kehittymisestä. Puhtauspalveluissa tavoitteena on eriyttää siivous- ja muut palvelut ja keskittää niistä osa. Ruokahuolto pyritään saamaan kokonaan Kylän Kattauksen hoidettavaksi, tämä vaatii mm. henkilöstösiirtoja. Kaikille diagnostisten palveluiden vastuualueen yksiköille on yhteistä tutkimusmäärien kasvu. Patologian yksikössä kehitetään edelleen soluviljelylaboratoriotoimintaa ja digipatologiaa. Kuvantamisen yksikössä ennustetaan sekä TT- että MRItutkimusten määrän vuosittaisen kasvun jatkuvan. TT-kuvausten määrä kasvaa myös ilta- ja yöaikaan. Sairaalafysiologian yksikössä PET-TT-tutkimusmäärä jatkanee kasvuaan. Kliinisen neurofysiologian yksikössä vakiinnutetaan aivojen magneettistimulaatiohoidot. Biopankin toiminta käynnistyy konkreettiseti.

Henkilöstö 23 Henkilökunnan työhyvinvointia ja pysyvyyttä tuetaan. Tämä on erityinen painopistealue puhtauspalveluissa, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön mitoitus puhauspalveluissa on riippuvainen mm. ruokapalvelujärjestelyistä, mutta vakansseja on tarkoitus vähentää hallitusti. Osastonsihteeripalveluissa runsas eläköityminen aiheuttaa erityisiä haasteita paitsi henkilökunnan riittävyydelle niin myös osaamiselle. Osaamista laajentava, hallittu työkierto jatkuu, samoin asiakaspalvelu- ja puhelintyön koulutus. Haaste on se, että suuria muutoksia henkilöstömäärässä ei voi tapahtua ennen kuin tietojärjestelmät ovat uusiutuneet. Apteekissa osastofarmasian vahvistaminen jatkuu. Diagnostisissa palveluissa erikoislääkäripula syö tehokkaan oman toiminnan edellytyksiä erityisesti sairaalafysiologialla. Henkilöstön liikkuvuutta yksiköiden välillä jatketaan ja henkilöstösuunnittelulla tähdätään siihen, että uuteen sairaalaan mennessä henkilöstön määrä on riittävä lisääntyvälle toiminnalle. Toimialueen sisäisillä vakanssisiirroilla tuetaan erityisesti lisääntynyttä röntgenhoitajatarvetta (kolmas TTlaite on jo otettu käyttöön, uuteen sairaalaan tulee kolmas magneettilaite ja PET-TT-toiminta paitsi lisääntyy niin myös tulee kokonaan vastuualueen hoitajien hoidettavaksi). Diagnostisten palveluiden vastuualueella hoitotyön johtaminen on juuri organisoitu uudelleen ja sen toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen jatkuu. Talous Sairaala-apteekissa kustannuksiin vaikutetaan peruslääkevalikoiman kilpailutuksella, lääkekulutuksen tarkalla seurannalla sekä asianmukaisella robotiikalla. Osastonsihteeripalveluissa ja puhtauspalveluissa tarkkaillaan henkilöstön määrää suhteessa tehtäviin ja ostopalveluita käytetään kustannustehokkaasti. Puhtauspalveuissa suurin talouden määrääjä on henkilöstön määrä ja miten se kehittyy esim. ruokahuollon toimintojen muuttumisen myötä. Diagnostisten palveluiden vastuualueella odotetaan toiminnan määrän kasvavan, uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja se vaatii suunnitelmallista henkilöstöresurssointia ja tarvikehankintoja (esim. päivystysalueen TT-laitteen uusinta, lääkeainestenttien käytön lisääntyminen toimenpiteissä, patologian yksikön soluviljelylaboratorio- ja digipatologian käynnistyminen). Erikoislääkäripula vaikeuttaa ostopalveluiden määrän vähenemistä. Taloutta haastavat tekijät, riskit ja niiden hallinta Osastonsihteeripalvelut on keskittänyt toimintansa Kruunutorniin ja tilakustannukset kasvavat. Suurin riski toiminnassa on se, että miten henkilöstön määrä sopeutetaan uuteen sairaalaan, sillä suuria muutoksia ei voi tehdä ennen kuin uudet toimivat tietojärjestelmät ovat käytössä. Puhtauspalveluiden suurin haaste on ruokapalvelun siirto/siirtyminen kokonaan Kylän Kattaukselle. Siinä on tarkoitus, että henkilöstöä siirtyy toiminnan mukana. Prosessi on käynnissä. Diagnostisten tutkimusten määrä kasvaa. Tämä koskee niin patologian tutkimuksia, kuvantamisesta erityisesti TT-tutkimusten määrää sekä sairaalafysiologiaa (PET-TT-tutkimukset). Tämä johtaa vääjäämättä kustannusten nousuun tarvitaan henkilöstö tekemään ja tulkitsemaan tutkimukset ja tutkimuksissa tarvitaan myös aineita ja tarvikkeita. Kuvantamisen yksikössä kolmas TT-laite on otettu käyttöön, se on uusi resurssi ja vaatii myös röntgenhoitajatyöpanosta lisää, sillä päivystysaikaiset tutkimukset ovat lisääntyneet ja ilta- ja yövuorojen henkilöresurssia joudutaan lisäämään. Radiologitilanne on parantunut selvästi viime vuosien aikana, mutta lisääntyvä leiketutkimusten (MRI, TT) määrä hidastaa ostopalveluista luopumista. Patologiassa näytemäärä on lisääntynyt ja biopankkitoiminta käynnistyy konkreettisesti. Biopankille ei ole omaa budjettia. Biopankin taloutta ruvetaan seuraamaan omalla kustannuspaikalla, mutta biopankin organisatorinen asema on määritettävä tarkemmin ja sille kannattanee laatia oma budjetti, jotta varsinainen sairaanhoitotoiminta ja biopankkitutkimus pysyvät taloudellisesti toisistaan erillään. Biopankkitoiminta tarvitsee myös henkilöstöresurssia toimintaansa (laboratoriohoitaja). Sairaalafysiologialla suurin taloudellinen haaste on lääkärityövoiman puute. Kliinisen neurofysiologian erikoisalalla ei ole lainkaan omaa lääkäriä ja koko lääkärityöpanos joudutaan ostamaan. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alalla puuttuu toinen erikoislääkäri. Tämä johtaa ajoin PET-TTtutkimusten lausuntopalvelujen ostamiseen. Näiden alojen erikoislääkäripula on valtakunnallinen. Apteekki osallistuu aktiivisesti lääkekulutuksen seurantaan etenkin kalliiden lääkkeiden osalta. Koko toimialueella on jo kiinnitetty huomiota yhdessä talousosaston kanssa siihen, että ostopalvelusopimukset ovat asianmukaisesti kilpailutettu ja ajantasaiset.

Talouden ja toiminnan lukuja seurataan jokaisessa toimialueen johtoryhmän kokouksessa ja myös vastuualueilla. Samoin henkilöstön työpanosta ja sairauspoissaoloja seurataan säännöllisesti, lisäksi työterveyshuollon kanssa on säännöllinen seuranta. Taloutta seurataan myös yhdessä taloustoimen kanssa kuukausittaisissa tapaamisissa ja se on osoittautunut erittäin hyväksi talouden hallinnan tavaksi. 24 Yhteenveto keskeisimmistä toiminnan muutoksista vuonna 2018 Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä sairaala-apteekin lääkehuollon automaatiota. Tätä automaatiota on jo otettu käyttöön, ja vuonna 2018 aloitetaan älylääkekaappien käyttöönotto (älylääkekaappien asennus, validointi, täyttö ja varaston hoito apteekin vastuulla). Puheentunnistusprojektin tavoitteena vähentää tekstinkäsittelyä ja vapauttaa sihteerityötä uuden sairaalan toimintaprosessien mukaisesti. Contact center toiminnan pilotointia jatketaan. Ruokahuollon osastopalvelun eriyttäminen Kylän Kattauksen toiminnaksi (koko prosessi alusta loppuun) on ollut vireillä, ja tavoitteena on toiminnan ja henkilöstön asteittainen siirto Puhtauspalveluista Kylän Kattaukselle. Biopankkitoiminta käynnistyy konkreettisesti. Biopankin organisatorinen asema selkeytetään omaksi yksiköksi, jotta varsinainen sairaanhoitotoiminta ja biopankkitutkimus pysyvät taloudellisesti toisistaan erillään. Diagnostisissa palveluissa on odotettavissa volyymikasvua, siitä huolimatta, että lisätään lähettävien yksiköiden tietoisuutta tutkimusmääristä. Lääkinnällisten palvelujen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot 4 794 4 846 5 006 212 4,4 % 160 3,3 % Muiden palvelujen myynti 4 739 4 846 5 006 267 5,6 % 160 3,3 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 38 197 37 424 37 269-929 -2,4 % -156-0,4 % Toimintamenot 34 467 33 283 33 077-1 390-4,0 % -206-0,6 % Henkilöstömenot 28 454 27 821 27 135-1 319-4,6 % -686-2,5 % Muiden palvelujen ostot 3 243 2 971 3 032-211 -6,5 % 62 2,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 761 2 481 2 898 137 5,0 % 418 16,8 % Vuokrakulut 8 11 11 3 40,1 % 1 5,1 % Sisäisten palvelujen kustannukset 5 263 7 048 7 015 1 752 33,3 % -33-0,5 % Operatiivinen toimialue 97 103 110 12 12,5 % 7 6,4 % Konservatiivinen toimialue 468 645 548 80 17,1 % -97-15,0 % Päivystyksen toimialue 11 0 0-11 0 Tukipalvelujen toimialue 3 193 4 774 4 756 1 563 49,0 % -18-0,4 % Keskushallinto 1 494 1 526 2 182 688 46,0 % 656 43,0 % Poistot 1 617 1 312 1 380-238 -14,7 % 68 5,1 % Yleiskustannukset 2 075 1 939 2 182 108 5,2 % 243 12,5 % Kokonaiskustannukset 43 422 42 270 42 275-1 147-2,6 % 4 0,0 % Kustannuslaskennan tulos -430 0 0 430 0 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Lääkinnällisten palvelujen toimialue 1.000 osuus % Tulot 5 006 1,5 % Menot 33 077 10,2 % Muutos v. 2016 toteumaan Muutos v. 2017 talousarvioon

5.2.6 Tukipalvelujen toimialue 25 Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Tukipalveluiden toimialueen tehtävänä on laadukkaiden, sujuvien ja kustannustehokkaiden talouden, henkilöstöratkaisujen, teknisen huollon sekä materiaalitoimen palveluiden tuottaminen ydintoiminnan tarpeisiin sekä näiden toimintojen jatkuva kehittäminen yhdessä organisaation kanssa. Seuraavina vuosina toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Tulevaa toimintaa määrittävät valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus sekä uuden sairaalan suunnittelu ja rakentaminen, joihin osallistuminen ja valmistautuminen näkyy keskeisesti kaikkien tukipalvelujen vastuualueiden tehtävissä. Vuosien 2018-2019 keskeinen tavoite onkin tukipalvelujen kehittyminen strategisten tavoitteiden ja kehityssuuntien mukaisesti siten, että palvelut kehittyvät perustoiminnan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Asiakkaat Tukipalvelujen kehittämistyötä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tehdään useilla osa-alueilla: Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisessa osallistutaan aktiivisesti valmistelutyöhön tulevan väliaikaishallinnon ja maakunnallisten / valtakunnallisten työryhmien kautta ja toteuttamalla väliaikaishallinnon ja valtakunnallisen valmistelun osoittamia tehtäviä. Maakunnallisen talous- ja henkilöstöpalvelukeskuksen muodostaminen on merkittävä muutos, jonka valmistelu vaikuttaa niin talouden ja HR:n henkilöstöön kuin osin muuhun organisaatioon. Muutos edellyttää prosessien ja roolien uudelleenmäärittelyä ja asettaa vahvoja tuottavuus- ja vaikuttavuushaasteita organisaatiossa tehtävälle toiminnalle. Muutokset valmistellaan yhdessä toimialueasiakkaiden kanssa ja henkilöstötyön, talouden ja yleishallinnon kokonaisuudessa. Maakuntien tilakeskus Oy:n toiminnan käynnistäminen etenee ja yhteistyö yhtiön kanssa niin siirtyvien toimintojen ja rajapintojen määrittelyssä kuin siirtyvän omaisuuden ja rahoitussalkun osalta on oltava tiivistä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu edellyttää myös mittavaa tietojärjestelmätyötä niin tukipalveluiden perusjärjestelmien kuin tiedolla johtamisen järjestelmien osalta. Uuden sairaalan toimintamallien ja prosessien kehittämiseen toisaalta osallistutaan yhdessä muiden tukifunktioiden kanssa, toisaalta erityisesti talouden ja HR:n alueella pyritään tukemaan toimintamalliryhmien tekemää kehittämistyötä mm. tuotettavilla tiedoilla ja analyyseillä. Uuden sairaalan rahoitusmallin toteuttaminen jatkuu ja rahoitusriskien hallintaa tehdään hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaan tulevat omaisuus- ja rahoitusjärjestelyt huomioiden. Tehdyt investointipankkirahoituksen puitesopimukset varmistavat tarvittavan rahoituksen vuoden 2018 loppuun saakka ja vuoden 2018 aikana käydään neuvottelut ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vuonna 2019 tarvittavan lainarahoituksen järjestämiseksi. Uuden sairaalan ICT-kehitystyössä edettäneen hoitosuunnitelmapohjaisen ICT-mallin ja ERPin suunnitetlussa ja käyttöönotossa. Tätä työtä tuetaan tarpeen mukaan hoitokomponenttien määrittelytyön tuella, ja mm. suunnittelun, laskennan ja seurannan mallien kehittämisellä tältä pohjalta. Tukipalvelujärjestelmät ovat osa uuden sairaalan ICT-kokonaisuutta ja järjestelmien kehittämisen osalta pyritään tiiviiseen yhteistyöhän ICT-projektin kanssa. Toimialuejohtajien, liikelaitoksen johdon ja vastuualuejohtajien tukea pyritään edelleen kehit-tämään strategian mukaiseen suuntaan, erityisesti muutosjohtamisen tueksi. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä ja palvelukeskeisiä johtamisen tuen toimintamalleja. Käytännössä kehitystyötä tehdään mm. yhteistyömuotoja ja käytettävissä olevia työvälineitä (raportointijärjestelmät ja niiden käytettävyys, analyysiaineistot ym.) päivittämällä ja parantamalla. HR:n osalta digitalisointi etenee ja henkilöstötietojärjestelmät palvelevat toimintaa ja johtamista. Keskitettyjä henkilöstötyön vastuita hoidetaan yhtenäisin ja koordinoiduin johtamisen tuen toimintamallein. Shp-tasoinen osaamisen arviointityö jatkuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja niin perusosaamisen kuin erityisosaamisen arviointi laajenee. Osaamisen johtamisen päivitetyt toimintamallit ovat käytössä. Maakunnallista yhteistyötä soten johtamiskulttuurin kehittämisessä ja johtamisosaamisen varmistamista jatketaan ja osallistumme maakunnalliseen esimiesten muutostukityöhön. Rekrytoinneissa otetaan käyttöön uusia, moderneja rekrytoinnin työkaluja ja työnantajamarkkinoinnissa vahvistetaan sairaala Nova-näkökulmaa. Toimintalähtöisen työaikasuunnittelun kehittämistä sairaala Novan tarpeista tuetaan. Palkkausjärjestelmää kehitetään tukemaan soteen valmistautumista, uuden sairaalan toimintaa, läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja uudistumista. Työsuojelussa jatketaan kärkihankkeita, joista keskeisin alue on työtapaturmien tutkinta. Tavoitteena on vähentää työtapaturmia vuosittain kohti nollatavoitetta. Tilojen kunnostaminen keskussairaalassa jatkuu. Huomattava osa tehtävistä korjauksista liittyy sisäilmaperäisiin haasteisiin. Tapauskohtainen väistötilojen järjestäminen on välttämätön mm. kosteusvauriotöitä tehtäessä, jotta rakenteisiin puuttuvia korjauksia voidaan toteuttaa. Väistötilat pyritään järjestämään kustannustehokkaasti sairaanhoitopiirin omistamista kiinteistöistä.

Teknisen huollon osalta suunnitellaan uuden sairaalan tarpeisiin optimaalisesti soveltuvaa teknisen huollon palvelukokonaisuutta. Näiden uusien taloudellisesti tehokkaiden toimintamallien suunnittelu edellyttää kiinteää yhteistyötä sairaanhoitopiirin eri toimijoiden kanssa ja on huomioitava, että sairaalaan liittyvä tekniikan toiminta tulee olla niin varmistettu, että toiminta on mahdollisimman katkotonta ja joustavaa. Vanhan sairaala-alueen, Kukkulan, kehittämisprojekti etenee yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa ja myös muiden käytöstä poistuvien kiinteistöjen osalta suunnitellaan ja edistetään kokonaistaloudellisesti edullisimpia luopumisen tapoja. Teknisen huollon tietojärjestelmien uusinta osana uuden sairaalan tietojärjestelmäkokonaisuutta jatkuu. Keskitettyä tarvikehankintamallia laajennetaan ja kehitetään suunnitelmien mukaisesti yhdessä toimittajien kanssa ja materiaalienhallintaa kehitetään maakunnan alueen toimintakokonaisuutena huomioiden Sote:n tulevaisuuden tarpeet. Hankinnoissa keskitytään todellisen tarjouskilpailutilanteen luomisen sekä sopimushallinnan kehittämiseen sekä parannetaan yksiköille tuotettavaa hankintaohjeistusta ja viestintää. Sairaala Novan lääkinnällisten laitteiden hankintakokonaisuuksien kilpailutukset ovat merkittävä kokonaisuus ja ne käynnistyvät suunnitelman mukaisesti. Sisälogistiikan yhtenäistämisellä tehostetaan resurssien käyttöä ja parannetaan asiakkaille tuotettavan palvelun laatua. Potilaskuljetusten ohjausjärjestelmän uusiminen mahdollistaa potilaskuljetusten keskittämisen. Sisäisten potilaskuljetusten keskitettyyn toimintamalliin pyritään eri toimialueiden kanssa yhteistyössä. Uuden materiaalinhallintajärjestelmän sekä kuljetusten ohjausjärjestelmän käyttöönottoon pyritään vuoden 2018 aikana. Näiden järjestelmien tuoman uuden teknologian ja toiminnanohjausjärjestelmien myötä prosessien hallintaa ja tiedonsiirtoa automatisoidaan. Henkilöstö Henkilöstösuunnittelua toteutetaan aktiivisesti sairaanhoitopiirin uusien toimintamallien mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen toimintatapojen kehitystä vastaavasti. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ennakoidaan sekä henkilöstön määrää että osaamista. Tulevat palvelukeskukset ja prosessien uudelleenorganisointi maakunnassa vaikuttaa merkittävästi toimialueen henkilöstöön ja rooleihin tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös henkilöstön näkökulmasta hallittu muutos siihen valmistautumiseen tähdätään entistä systemaattisemmalla viestinnällä, tarvittavan osaamisen määrittelyllä, arvioinnilla, varmistamisella ja vahvistamisella ja vastuualueiden sisäisellä kehittämistyöllä. Toiminta Tukipalvelujen toimialueella kehitetään edellä asiakasnäkökulmassa kuvattujen osa-alueiden lisäksi myös vastuualueiden sisäisiä toimintaprosesseja kaikilla vastuualueilla, näihin liittyvät tavoitteet on kuvattu vastuualuekohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Toimintaprosessien kehittämiseen liittyy keskeisesti tietojärjestelmien kehittämistyö ja prosessien digitalisointi ja automatisointi. Talous Tavoitteena on, että toiminnan menot ja tulot toteutuvat talousarvion mukaisesti. Toimialueen menoja on tähän mennessä kyetty hallitsemaan toiminta- ja palveluntuotantomalleja kehittämällä. Tätä työtä jatketaan edelleen. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä, jotta mahdollisesti tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan viipymättä ryhtyä. Raportoinnin, valmennuksen ja viestinnän selkein keinoin viemme eteenpäin henkilöstökustannusten alentamisen kokonaisohjelmaa. Raportoinnilla ja vastuualueiden, toimialueiden ja liikelaitosten johdon kanssa kehitettävällä yhteistyöllä ohjataan organisaatiota entistä paremmin tunnistamaan toimintatapojen vaikutuksia talouteen ja sen myötä pyritään vaikuttamaan koko organisaation kustannustietoisuuteen ja talouden tavoitteiden saavuttamiseen. Koska uutta sairaalaa rakennetaan parhaillaan, tulee investoinnit nykyiseen sairaanhoitopiirin rakennuskantaan minimoida. Kaikkien toimenpiteiden tulee edesauttaa nykyisen keskussairaalan toimintojen mahdollistamista sairaanhoitopiirin omistamissa tiloissa vuoteen 2020 asti. 26

Yhteenveto keskeisimmistä toiminnan muutoksista vuonna 2018 27 1) Sairaala Novan toimintamallien käyttöönotto potilaskuljetuksissa, leikkaustoiminnan hoitologistikkotoiminnassa ja materiaalihallinnan osastopalveluissa jokaisessa yksikössä 2) Maakunnallisen talous- ja henkilöstöpalvelukeskuksen valmistelu: kumppanuusyhtiön valinta ja toimintojen siirron valmistelu. Sairaanhoitopiirille jäävien toimintojen osalta uuden tukipalveluprosessin kuvaus talous-, henkilöstö- ja yleishallinnon osalta. 3) Sairaala Novan toimintamallin kuvaaminen teknisen huollon prosesseissa 4) Maakunnallisen toimintamallin valmistelu ja kuvaus hankintoihin, logistiikkaan ja lääkintätekniikkaan Tukipalvelujen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos v. 2016 toteumaan Muutos v. 2017 talousarvioon Toimintatulot 4 264 3 365 3 165-1 099-25,8 % -200-5,9 % Muiden palvelujen myynti 2 137 1 715 1 651-486 -22,7 % -63-3,7 % Tuet ja avustukset 396 547 400 4 0,9 % -147-26,9 % Vuokratuotot 1 721 1 103 1 114-607 -35,3 % 11 1,0 % Muut tuotot 9 1 0-9 -100,0 % -1 Laskennalliset tulot yleiskustannuksista 8 587 7 278 7 416-1 171-13,6 % 138 1,9 % Laskennalliset tulot (laitepoistot) 3 874 3 149-726 -18,7 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 21 848 24 221 23 033 1 185 5,4 % -1 188-4,9 % Toimintamenot 23 674 23 623 23 070-604 -2,6 % -554-2,3 % Henkilöstömenot 7 810 8 092 7 949 139 1,8 % -143-1,8 % Muiden palvelujen ostot 6 174 6 197 5 941-232 -3,8 % -256-4,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 827 5 381 5 461-366 -6,3 % 80 1,5 % Avustukset 16 18 16 0 0,0 % -2-10,4 % Vuokrakulut 2 294 2 369 2 314 20 0,9 % -55-2,3 % Muut kulut 1 553 1 566 1 389-165 -10,6 % -177-11,3 % Sisäisten palvelujen kustannukset 3 367 3 355 3 245-122 -3,6 % -110-3,3 % Konservatiivinen toimialue 4 4 3-1 -17,8 % 0-12,3 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 432 436 318-114 -26,5 % -118-27,1 % Keskushallinto 2 931 2 915 2 924-7 -0,3 % 8 0,3 % Poistot 6 677 10 709 9 297 2 620 39,2 % -1 411-13,2 % Yleiskustannukset 1 077 1 051 1 151 74 6,9 % 100 9,5 % Kokonaiskustannukset 34 796 38 739 36 764 1 968 5,7 % -1 975-5,1 % Kustannuslaskennan tulos -97 0 0 97 0 Toimialueen tulot ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Tukipalvelujen toimialue 1.000 osuus % Tulot 3 165 1,0 % Menot 23 070 7,1 %

5.2.7 Keskushallinto 28 Keskushallintoon kuuluvat keskushallinnon lisäksi Koulutuksen ja tutkimuksen sekä Tietohallinnon vastuualueet. Keskushallinnon toimintasuunnitelma 2018-2020 Laiteturvallisuus on yksi potilasturvallisuuden osa-alueista, joka pitää sisällään laitteiden turvallisuuden ja turvallisen käytön. Laitteiden ja koneiden turvallinen käyttö kuuluu myös työturvallisuuslain piiriin. Laitteiden osaamisen varmistamiseen kehitetään systemaattinen malli ja seuranta sekä laiterekisterit laitetaan ajan tasalle. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tavoitteena on kehittää toimintaa potilaspalautteiden perusteella. Potilasasiamiestoiminta on lakisääteistä potilaiden, omaisten ja henkilöstön ohjaus- ja neuvontapalvelua. Riskienhallinta toteutetaan ja sen kehitystä seurataan asiasta annettujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat kuntayhtymän strategia ja eettiset periaatteet. Valtakunnan tasolla ollaan valmistelemassa maakunta- ja sote-lainsäädäntöä. Tulevan maakunnan ja soten valmistelu on järjestäytynyt ja uudistusta valmistellaan maakuntajohtoisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2020. Keskushallinnon asiantuntijat osallistuvat monin tavoin sote - valmistelutyöhön. Sairaanhoitopiirin strategisilla hankkeilla tuetaan sairaanhoitopiirin strategian tavoitteita, kansallisia uuden lainsäädännön tavoitteita sekä vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteita. Tutkimus- ja kehittämisrahaa varataan vuoden 2018 talousarvioon 0,7 miljoonaa euroa. Merkittäviin hankkeisiin on saatu ja haetaan ulkopuolista rahoitusta (STM, Tekes, Sitra, EU). Sairaalan suunnittelu ja rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussaan. Suunnittelu keskittyy vuoden 2018 aikana toteutussuunnitteluun kaikilla rakennuksen osilla. Rakentamisessa saadaan sairaalarakennuksen osalta vuoden 2018 aikana runkotyöt valmiiksi ja kaikilla lohkoilla käynnistyvät sisätyöt ja talotekniikan asennukset. Yhdistetyn Tuotantokeittiö ja Pysäköintitalo rakennuksen maanrakennustyöt käynnistyivät 2017 kesällä ja aikataulun mukainen valmistuminen on kesällä 2019. ICT - projektiryhmään rekrytoitiin 2017 alkuvuodesta lisää ICT asiantuntijoita sekä kliinisen osaamisen vastuuhenkilöitä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutus käynnistyi kesällä 2017 ja hankintapäätös tehdään kesään 2018 mennessä. Perusterveydenhuollon yksikön toimintasuunnitelma 2018 2020 Terveydenhuoltolaki (13326/2010) määrittelee perusterveydenhuollon yksikön tehtävät. Yksikön tulee tukea mm. järjestämissuunnitelman laatimista, antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta sekä huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Toimintaa ohjaa sairaanhoitopiirin strategia, hallitusohjelman kärkihankkeet, maakunnallinen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma (2015 2018) sekä terveyden edistämisen toimintaohjelma (2015 2018). Yksikkö tukee toiminnallaan maakunnan terveyden edistämistyötä, vahvistaa ammattilaisten osaamista sekä sote- integraatiota. Vuodelle 2018 on haettu terveyden edistämisen määrärahaa kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen. Haemme mahdollisesti myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 5 hankerahoitusta. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen (KTVa) toimintasuunnitelma 2018-2020 KTVa:n ydintehtävä on tukea laadukasta, sekä potilasturvallista hoitoa sairaanhoitopiirin ja maakunnallisen SOTE-organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Vastuualue toimii verkostoyhteistyössä eri henkilöstöryhmien, esimiesten, asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa moniammatilliset, monitieteiset sekä kansainväliset kehitystrendit huomioiden. Toiminnassa on mukana maakunnallisia kumppaneita KEHO - konseptin kautta (koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yritystoimijat, kolmas sektori, Jyväskylän kaupunki, maakuntaliitto) sekä kansallisia (Duodecim) ja kansainvälisiä kumppaneita (NASCE). Vastuualueen rooli lääketieteen perusopetuksen koordinoinnissa lisääntyy hajautetun opetuksen kasvaessa. Vuodesta 2018 eteenpäin lääketieteen kandidaattien opetuksen määrä kasvaa klinikoissa merkittävästi. Opetuksen järjestämisestä ja työnjaosta sovitaan yhteistyössä vastuualueiden kanssa.

Tietohallinnon vastuualueen toimintasuunnitelma 2018-2020 29 Tietohallinto vastaa sairaanhoitopiirin tietohallintopalveluiden tuottamisesta, ict-palvelujen järjestämisestä (tilaajatoiminto), toimivuudesta sekä asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Tietohallinto tukee sairaanhoitopiirin strategian sekä ydintehtävien toteuttamista hyödyntäen tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa. Sähköinen asiointi ja sen kehittäminen ovat sairaanhoitopiirin strategiassa tärkeässä roolissa. Tietohallinnon toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävästi uuden sairaalan ict-kokonaisuuden suunnittelu sekä sote- ja maakuntauudistus, mikä tuo mukanaan tarpeita tietojärjestelmien nykyistä laajempaan yhteensopivuuteen ja -toimivuuteen. Kansalaisten sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen jatkuu. Kansallisesti ollaan mukana AKUSTI-yhteistyössä sekä UNA-jatkohankkeessa, jossa määritellään UNA-ydintä ja valmistellaan tulevia hankintoja. Vuoden 2018 keväällä tulee voimaan EU:n uusi tietosuojaasetus. Talous Keskushallinnon toimintamenot ovat vuoden 2018 talousarvion mukaan 23,8 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 8,2 miljoonaa euroa. Yhteenveto keskeisimmistä toiminnan muutoksista vuonna 2018 1. Keskushallinnon asiantuntijat ja johtoryhmä osallistuvat laajasti sote valmistelutyöhön. 2. Sairaalan suunnittelu ja rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussaan 3. Laitteiden osaamisen varmistamiseen kehitetään systemaattinen malli ja seuranta sekä laiterekisterit laitetaan ajan tasalle 4. Tietohallinnon toimintaympäristö muuttuu merkittävästi uuden sairaalan sekä sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena, mikä tuo mukanaan tarpeita tietojärjestelmien nykyistä laajempaan yhteensopivuuteen ja -toimivuuteen. 5. Tutkimus- ja kehittämisrahaa varataan vuoden 2018 talousarvioon 0,7 miljoonaa euroa. Merkittäviin hankkeisiin on saatu (STM, Tekes, Sitra, EU) ja haetaan ulkopuolista rahoitusta Keskushallinnon talousarvio: 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos v. 2016 toteumaan Muutos v. 2017 talousarvioon Toimintatulot 7 249 7 152 8 195 946 13,0 % 1 043 14,6 % Muiden palvelujen myynti 6 510 5 998 6 648 138 2,1 % 650 10,8 % Tuet ja avustukset 646 1 154 1 547 901 139,4 % 393 34,0 % Laskennalliset tulot yleiskustannuksista 7 767 8 195 8 189 422 5,4 % -6-0,1 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 11 397 11 763 12 645 1 248 11,0 % 882 7,5 % Toimintamenot 21 362 21 428 23 805 2 443 11,4 % 2 377 11,1 % Henkilöstömenot 7 180 6 582 6 998-183 -2,5 % 416 6,3 % Muiden palvelujen ostot 13 277 13 820 15 795 2 518 19,0 % 1 975 14,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 783 867 872 89 11,4 % 5 0,6 % Vuokrakulut 108 150 131 23 20,9 % -19-12,8 % Muut kulut 12 9 9-3 -29,1 % 0 0,0 % Sisäisten palvelujen kustannukset 1 132 1 395 1 392 260 23,0 % -3-0,2 % Operatiivinen toimialue 0 0 1 0 29,3 % 0 28,5 % Päivystyksen toimialue 21 0 0-21 0 Lääkinnällisten palvelujen toimialue 70 97 134 64 91,7 % 37 38,6 % Tukipalvelujen toimialue 1 041 1 298 1 210 170 16,3 % -88-6,7 % Poistot 3 870 3 415 2 860-1 011-26,1 % -555-16,3 % Rahoituskulut 97 134 74-22 -23,2 % -60-44,5 % Yleiskustannukset 725 740 946 222 30,6 % 206 27,9 % Kokonaiskustannukset 27 185 27 111 29 029 1 844 6,8 % 1 918 7,1 % Kustannuslaskennan tulos -773 0 0 773 0 Keskushallinnon tulot ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: 1.000 osuus % Tulot 8 195 2,4 % Menot 23 805 7,3 %

5.3 LIIKELAITOS SEUTUTERVEYSKESKUS 30 Sairaanhoitopiirissä toimii yksi liikelaitos; seututerveyskeskus. Tiivistelmä liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta on liitteenä.

6. INVESTOINTISUUNNITELMA 31 Kuntayhtymän investointisuunnitelma: 1.000 euroa 2017 2018 2019 2020 INVESTOINNIT KOHTI SAIRAALA NOVAA 62 630 143 040 176 442 66 115 Uusi sairaala -hanke 61 000 111 140 121 942 54 381 411 290 ICT- suunnittelu ja toteutus 1 600 27 950 21 900 7 934 61 300 Lääketieteellinen varustus 0 0 26 000 0 26 000 Rahoitus (lainojen korot) 30 3 950 6 600 3 800 14 442 VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MUUT INVESTOINNIT 7 135 6 465 9 300 500 Tekniset järjestelmät ja rakennusten peruskorjaukset 1 300 1 300 1 300 500 Laitteet ja kalusto 2 700 2 000 5 000 0 Tietojärjestelmäinvestoinnit 3 000 3 000 3 000 0 Osakkeet ja osuudet 135 165 Investointimenot yhteensä 69 765 149 505 185 742 66 615 Investointitulot 1 700 0 0 0 Omaisuuden myyntitulot 1 700 0 0 0 Sairaanhoidon investoinnit, netto 68 065 149 505 185 742 66 615 Liikelaitosten investoinnit Seututerveyskeskus 200 200 200 200 Investointimenot yhteensä 69 965 149 705 185 942 66 815 Investointitulot yhteensä 1 700 0 0 0 Investoinnit, netto 68 265 149 705 185 942 66 815 Kustannus arvio Perustelut investoinneista esitetään seuraavilla sivuilla.

Uusi sairaala -hanke 32 HANKKEEN PERUSTELUT JA TAVOITTEET Hankesuunnitelman tavoitteena on ollut kehittää mahdollisimman kustannustehokas tapa tuottaa korkealaatuista terveydenhuoltoa Keski-Suomen asukkaille pitkälle tulevaisuuteen. Tämä tavoite edellyttää nykyisten toimintaprosessien muuttamista. Toimintaprosessien muuttaminen ei ole mahdollista ilman uusia tilaratkaisuja, uutta sairaalaa. Hankesuunnitelmassa kehitetyn uuden sairaalan toiminnallinen konsepti tukee sairaalan toimintojen muuttamista. Uusien tilojen rakentamisen yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus koko toiminnan arviointiin ja uudelleen järjestämiseen. Rakentaminen on väline parantaa terveydenhuollon tehokkuutta, muuttaa rakenteita, prosesseja ja logistisia ratkaisuja sekä integroida perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja osin sosiaalityön palveluita. Tulevaisuudessa haasteena on saada riittävästi osaavaa henkilökuntaa kasvavalle palvelutarpeelle. On välttämätöntä, että ikääntyvien ihmisten toimintakyky ja omatoimisuus turvataan nykyistä paremmin monimuotoisten, kuntoutumista edistävien ratkaisujen avulla. Toimivilla tietojärjestelmillä voidaan tehostaa työntekoa ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Hierarkkisesta organisaatiosta on siirryttävä asiakaslähtöisiin, prosesseihin pohjautuviin toimintamalleihin. Palvelujen on oltava laadukkaita ja kustannustehokkaita. Toimintaympäristöltä edellytetään asianmukaisuutta ja viihtyisyyttä. Vuoden 2014 alusta lukien on voimassa potilaiden laaja hoitopaikan valinnanvapaus, mikä merkitsee uudenlaisen kilpailutilanteen syntymistä terveydenhuoltopalveluja tarjoavien toimijoiden kesken. Toimintamallien ja tilojen suunnittelu on ollut käynnissä vuoden 2011 alusta lukien. Tärkeätä on luoda muuntojoustavat tilat ja toimintaprosessit, joita voidaan muokata tulevaisuuden tarpeisiin, koska varmuudella toiminta tulee kehittymään ja muuttumaan vuosien saatossa nykyisestä. HANKKEEN TILANNE Syksyllä 2016 käynnistynyt Keski-Suomen Sairaala Novan rakentaminen on edennyt Projektinjohtourakoitsijan (SRV Rakennus Oy) kanssa solmitun sopimuksen kokonaisaikataulun mukaisesti. Rakennus on jaettu kuuteen lohkopariin ja työt etenevät lohkoittain alkaen keskimmäisestä lohkosta. Keskimmäisillä lohkoilla on vuoden 2017 syksyn aikana saavutettu vesikattovalmius, kun taas ulommaisilla lohkoilla valmistuvat vasta perustustyöt. Koko sairaalarakennuksen runko on valmis kesällä 2018. Sairaalan laajuuteen syksyllä 2016 lisätylle tuotantokeittiö/pysäköintitalo -rakennukselle saatiin rakennuslupa vuoden 2017 kesäkuussa ja rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa. Pysäköintitalo valmistuu kesäkuussa 2018 urakoitsijan työmaakäyttöön, keittiön lopullinen valmistumisajankohta on vasta 2020 alkuvuodesta. Sairaala Novan uusien toimintamallien suunnittelu etenee ja suunnitteluorganisaation kokoonpanoa on tarkennettu syksyllä 2017. Tavoitteena on että vuoden 2018 alussa uusien toimintamallien prosessikuvausten aikataulusuunnitelma on valmis ja vuoden loppuun mennessä kaikki keskeiset kuvaukset ja niihin liittyvät konkreettiset etenemis-/toimenpidesuunnitelmat on laadittu. Sairaala Novan muutto- ja käyttöönottovaiheen esisuunnittelu on käynnistetty 2017 syksyllä. Tavoitteena on että muuton- ja käyttöönoton projektisuunnitelma on laadittu 2018 syksyyn mennessä, jonka jälkeen alkaa käyttöönoton toteutusvaihe. PJU- sopimuksessa sovitun rakentamisen aikataulun mukaan rakennuksen valmistuminen ja luovutus on 2020 elokuun lopussa. Sairaalan käyttöönotto tapahtuu tehtävän suunnitelman mukaan loppuvuoden 2020 aikana. ICT suunnittelu ja toteutus Suunnitteilla olevaan uuteen keskussairaalaan kehitetään tietotekninen infrastruktuuri ja prosessiohjatut tietojärjestelmät toimintalähtöisesti uuden organisaation ja uusien toimintamallien mukaisesti. Potilas- ja kliinisten tietojärjestelmien ohella kehittämisen kohteena ovat infrastruktuurin, toiminnanohjauksen ja logistiikan, tukipalvelujen sekä johtamisen tietojärjestelmät. Suunnittelu perustuu uuden sairaalan kokonaisarkkitehtuurin määrittelyyn ja kuvaukseen. Uuden sai-

33 raalan prosessit kuvataan ja tietojärjestelmävaatimukset määritellään kokonaisarkkitehtuuriin perustuen (toiminta, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia). Tavoiteltavan kokonaisratkaisun osia ovat potilashallinta, potilastiedot, prosessin hallinta, resurssien hallinta sekä raportointi, jotta tieto saadaan käyttöön johtamisen avuksi ja kapasiteetin suunnitteluun. Uuden sukupolven potilastietojärjestelmän vaatimusmäärittely ja kilpailutus on käynnissä. Hankintaprosessi on tarkoitus viedä lävitse vaiheittain alkaen 2017 yhteistyössä eri sairaanhoitopiirien ja Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Potilastietojärjestelmän konfigurointi ja asennus suoritetaan vuosien 2018 2019 aikana siten, että potilastietojärjestelmän testaus ja käyttöönotto saadaan kokonaisuudessaan suoritettua asteittain ennen uuteen sairaalaan siirtymistä. Uuteen sairaalaan tulee uusi ICT-infrastruktuuri, jossa tavoitteena on hyödyntää viimeisintä teknologiaa. Keskeisinä suunnittelu- ja toimintaperiaatteina ovat langattomuus ja kattava potilaiden, henkilöstön ja laitteiden paikantaminen. Infrastruktuurin määrittelyä ja suunnittelua jatketaan 2018, varsinaisen hankintaprosessin ajoittuessa uuden sairaalan rakentamisen loppupuolelle, vuosille 2019 2020. Muita keskeisiä kehityskohteita ovat toiminnan ja logistiikan ohjausjärjestelmä, tukipalvelujen tietojärjestelmät sekä johtamisen ja raportoinnin järjestelmät. Niiden toiminta- ja integrointivaatimusten määritystä jatketaan 2018 ja hankinnat ajoittuvat pääosin vuosille 2018-2019. Vuoden 2018 aikana jatketaan uusien innovatiivisten ICT-ratkaisujen tutkimus-, kehitys- ja pilotointihankkeita. Järjestelmän suunnittelussa ja kehittämisessä huomioidaan koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tarpeet. Uuden sairaalan tietojärjestelmien ja infrastruktuurin suunnittelun ja toteuttamisen kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä, vastaavantasoisten hankkeiden perusteella kustannusten arvioidaan olevan noin 61 me. Lääketieteellinen varustus Laitteiden ja kaluston investointisuunnitelmassa esitetään vuodelle 2019 uuteen sairaalaan hankittavia lääketieteellisiä laitteita, jotka eivät kuitenkaan kuulu uuden sairaalan toimintavarustukseen. Suunnitelmaan sisältyy hankintoihin 26 milj. euron varaus, mutta kustannusarviot tarkentuvat vielä suunnittelun edetessä. Lääkintälaitteiden hankintojen vaihtoehtoisia malleja arvioidaan ja toteutusmalli määritellään vuonna 2018. Tämä voi tarkoittaa laitteiden hankintaa erilaisin rahoitusvaihtoehdoin. Uuden sairaalan lainojen korot Uusi sairaala hankkeen rahoittamiseksi otettavien lainojen korkomenot aktivoidaan hankkeen valmistumiseen saakka. Menettely on Kirjanpitolain mukaista, koska Uusi sairaala hankkeen rahoitus tapahtuu sellaisella lainarahoituksella joka pystytään yksiselitteisesti kohdistamaan hankkeeseen ja korkomenot ovat olennainen erä hankkeen kokonaiskustannuksissa. Muut investoinnit Uuden sairaalan lisäksi toteutetaan vain aivan välttämättömät investoinnit tai investoinnit, joita voidaan hyödyntää myös uudessa sairaalassa. Tekniset järjestelmät ja rakennusten peruskorjaukset Pääosa rakennusten korjausinvestointien tarpeesta johtuu sisäilmaongelmista. Rakennuksia korjataan työturvallisuussyistä. Tehtävät peruskorjaukset pohjautuvat sisäilmaselvityksiin ja asiantuntijoiden näkemyksiin tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Vuosittain ilmenee ennalta arvaamattomia korjausinvestointitarpeita huolimatta jatkuvasta rakennuskannan kunnon seurannasta. Joustavan toimintakäytännön mahdollistamiseksi varataan 100 000 euroa näihin erikseen määrittelemättömiin hankkeisiin.

34 Laitteet ja kalusto Suunnitelmakaudella 2018 2020 hankitaan elinkaarensa mukaisesti uusimisvaiheessa olevia laitteita ja uuden sairaalan tarvitsemat laitteet ja kalusto. Laite- ja kalustohankintoja varten varataan vuodelle 2018 2,0 miljoonaa euroa ja vuosille 2019-2020 yhteensä 31 miljoonaa euroa uusi sairaalahankkeen ja muun laite- ja kalustoinvestointien määrärahoja. Vuosien 2018-2020 määräraha on käytettävissä hankintoihin ao aikajakson aikana. Hankittava kokonaisuus on merkittävä johtuen siitä että vanhan sairaalan laitteita ei ole mielekästä siirtää uuteen sairaalaan niiden vanha-aikaisuuden (> +10 v vanhoja) tai niiden siirtämisestä aiheutuvien ongelmien vuoksi. Syitä ovat esim. korkeat siirtokustannukset ja pitkä siirtoaika (MRI laitteet ja leikkaussalien varustus), siirron aikana estyy myös toiminta. Sädehoitolaitteet ovat käytännössä mahdottomia siirtää. Siksi uusi sairaala on perusteltua rakentaa mahdollisimman pitkälle uusilla varusteilla valmiiksi, jolloin toimintakin on katkeamatonta. V. 2018 hankittavat laitteet ovat siirrettävissä uuteen sairaalaan, vähäisten siirtokustannusten ja lyhyen siirtoajan takia. Kaikissa hankinnoissa pyritään laiteyhtenäisyyteen mahdollisimman laajasti potilasturvallisuus ja osaamisen ja laitteiden käytönhallinta huomioiden. Investointisuunnitelman mukaisia laitehankintoja voidaan rahoittaa myös leasing-rahoituksella. Lisäksi leasing-rahoituksella hankitaan tai on hankittu autot, monitoimilaitteet (kopiokoneet) ja joitakin yksittäisiä lääkinnällisiä laitteita tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Tietojärjestelmät 2018 2019 Suunnitelmakauden aikana 2018 2019 sairaanhoitopiirissä toteutetaan toiminnan kannalta välttämättömät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä nykyisen järjestelmäympäristön lakisääteiset muutos- ja kehitystyöt. Tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisessä huomioidaan järjestelmien elinkaarenvaiheet, hyödynnettävyys tulevaisuudessa sekä uuden sairaalan ICT-suunnitelmat. Kansalliset palvelut ja sähköinen asiointi -sitovuustaso sisältää KANTA-palveluihin liittyvät toiminnallisuuksien käyttöönotot sekä järjestelmäpäivitykset ja kansalaisen sähköisen asioinnin sekä omahoitojärjestelmien kehittämisen. KANTA-palveluiden käyttöönotto on valtakunnassa viivästynyt muutamalla vuodella, koska palveluiden määrityksiä ja sen myötä KANTA-palveluita ja potilastietojärjestelmiä ei ole pystytty uudistamaan aiemman vaiheistusasetuksen edellyttämällä tavalla. Lokakuussa 2015 julkaistiin uusi vaiheistusasetus (1257/2015), jossa KANTAan vietävien keskeisten tiedonhallintapalveluiden takarajaksi on asetettu 31.12.2020. KANTA-palveluiden piti aikaisempien suunnitelmien mukaan olla valtaosin valmiita vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämä KANTA-palveluiden valtakunnallinen käyttöönoton viivästyminen aiheuttaa sairaanhoitopiirille järjestelmäinvestointikustannuksia myös tuleville vuosille aina vuoteen 2020 saakka. Digitalisaatio on Suomen hallituksen strategian läpileikkaava teema. Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Sähköisten palvelujen rakentamisessa keskeistä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu, palveluprosessien uudistaminen, palvelujen yhteentoimivuus sekä tietoturvallisuuden ja tietosuojan huomioiminen. Sähköiset palvelut lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia käyttää julkisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sairaanhoitopiirissä kansalaisen sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen ja uusien asiointipalveluiden käyttöönotto jatkuu suunnitelmakauden aikana muun muassa Hyvis- ja ODAhankkeissa. Suunnitelmakaudella 2018 2019 käyttöönotettavia tulevaisuuden omahoitopalveluita ovat esimerkiksi sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus, älykkäät oirearviot ja palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointisuunnitelma. Moniajanvaraus- sekä etävastaanottopalvelut ovat myös tulevaisuuden sähköisiä asiointipalveluja. Tietojärjestelmäinvestoinnit -sitovuustasolla vuoden 2018 aikana tehtävät järjestelmähankinnat liittyvät Effica-potilastietojärjestelmän välttämättömiin päivitys- ja kehitystarpeisiin, henkilöstö- ja taloushallinnon sekä raportoinnin järjestelmien toiminnan varmistamiseen, sairaalan toiminnanohjauksen kehittämiseen, arkistointiin sekä tietoteknisen infrastruktuurin ja tietoturvan kehittämiseen. Suunnitelmakauden 2018 2019 vuosien aikana tehtävät tietojärjestelmäinvestoinnit ovat sairaanhoitopiirin palvelutoiminnan kannalta välttämättömiä päivityksiä tai hankintoja, joilla varmistetaan tietoteknisen infrastruktuurin (konesalilaitteet, tietojärjestelmät, perustietotekniikka) toimivuus ja käytettävyys niin, etteivät tietoturvallisuus ja potilasturvallisuus vaarannu.

Tietojärjestelmäinvestointisuunnitelmassa ei ole huomioitu SOTE-uudistuksen mukanaan tuomia ICT-muutostarpeiden aiheuttamia kustannuksia. 35 Osakkeet ja osuudet Investointisuunnitelmaan sisältyy 165 000 euron varaus Una Oy:n osakkeiden merkintää varten.

7. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 36 7.1 Talousarvio vuodelle 2018 KUNTAYHTYMÄ Lähtökohdat Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Uudistuksen valmistelutyön edetessä tullee valmisteltavaksi myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättyminen ja toiminnan siirto maakunnalle. Uudistuksen ollessa kesken tässä vaiheessa taloussuunnitelma on laadittu nykyisen palveluiden järjestämis- ja rahoitusmallin mukaisesti. Tämä vastaa myös Kuntaliiton antamaa suositusta. Kuntayhtymän toiminnan järjestämisessä haetaan toimintamalleja, joilla toiminnalle asetetut tuottavuusja taloudellisuustavoitteet voidaan saavuttaa. Vaikka sairaanhoitotoiminta on kansallisissa vertailussa tuottavaa, on tavoitteena vaihtoehtoisia toimintatapoja käyttöönottamalla lisätä toiminnan taloudellisuutta. Uusia toimintatapoja suunnitellaan erityisesti Sairaala Novan rakentamiseen liittyen ja niitä otetaan käyttöön soveltuvin osin jo ennen uuden kiinteistön valmistumista. Kuntayhtymän talousarviossa on otettu huomioon vuoden 2017 toisessa osavuosikatsauksessa ennustettu ylijäämä. Vuoden 2018 tulostavoite on tästä syystä negatiivinen,- 2,5 m. Pidemmän aikavälin tavoitteena on talouden tasapaino siten, että vuoden 2019 lopussa kuntayhtymällä ei ole yli- eikä alijäämää. Kuntayhtymän rahoitusasema turvataan tulorahoituksella ja lainoittamalla osa investoinneista. Lisäksi sairaanhoitopiirin maksuvalmius turvataan tarvittaessa tilapäisellä, lyhytaikaisella kassalainalla. Sairaala Novan investoinnit rahoitetaan lainarahoituksella valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymän rahoitusmallin mukaisesti. Vuonna 2018 rahoitus hoidetaan pääasiassa Euroopan Investointipankin kanssa vuonna 2015 ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa vuonna 2017 solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin vanhoista kiinteistöistä tulevina vuosina saatava myyntitulo, hankkeelta odotettavien toimintamenojen säästöjen toteutuminen tai lopullinen toteutuva investointimenojen suuruus voivat osaltaan muuttaa suunniteltua rahoitustarvetta. Tällaisessa tilanteessa rahoitus toteutetaan hyväksytyn mallin mukaisesti, mutta lainamäärä elää hyväksyttyjen muutosten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin tulot 2018 Jäsenkuntien laskutus sairaanhoidon palveluista on 3,8 % suurempi kuin vuoden 2017 talousarviossa. Itse tuotettujen sairaanhoitotoiminnan palvelujen tulot ovat 4,3 % suuremmat ja hoito muissa sairaaloissa 5,5 % suurempi kuin vuoden 2017 talousarviossa. Seututerveyskeskuksen tulojen muutos vuoden 2017 talousarviosta on + 0,5 %.

37 Jäsenkunnilta peritään erityisvelvoitemaksuna yhteensä 1,2 m, alkuperäinen tarve oli 3,7 m mutta erityisvelvoitemaksussa on otettu huomioon vuoden 2017 tilinpäätösennusteen mukainen ylijäämä. Vuoden 2017 tapaan erityisvelvoitemaksua voidaan käyttää myös valtuuston erillisellä päätöksellä jäsenkuntien laskutuksen tasapainottavana eränä. Erityisvelvoitemaksu on talousarvion mukaan 4,75 euroa/asukas. Investointien poistot Vuodelle 2018 suunnitelman mukaiset poistot ovat 12,8 m. Poistojen laskentaperusteena on sama poistosuunnitelma kuin vuonna 2017. Talousarviovuovuoden poistoiksi on oletettu käytössä olevan omaisuuden suunnitelman mukaiset poistot ja uusien investointien poistot arvioidun käyttöönottoajankohdan mukaan. Taloussuunnitelmassa on varauduttu myös niiden uusien tietojärjestelmien poistoihin, jotka otetaan tuotantokäyttöön jo ennen uuden sairaalan valmistumista. Rahoitustulot ja -menot Investointimenot ja lainojen lyhennykset rahoitetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella lukuun ottamatta Uuden sairaalan investointimenojen rahoitusta. Vuonna 2018 rahoitustarve on 145,1 m. Vanhojen, pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin varataan 8,3 m. Talousarvion mukaan peruspääomalle ei makseta korkoa. Maksuvalmius Maksuvalmius on edelleen heikko. Lyhytaikaisia lainoja käytetään uuden sairaalan rahoitusmallin mukaisesti investointimenojen rahoitukseen vuoden mittaan ja lisäksi tarvittaessa myös sairaanhoitopiirin maksuvalmiuden turvaamiseksi. Omistajaohjaus Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kokonaistalous muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1) Sairaanhoitotoiminta 2) Liikelaitos Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirillä on kaksi osakkuusyhteisöä: Fimlab-laboratoriot Oy ja Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on omistuksia muissa yhteisöissä: Medi-IT Oy, Sakupe Oy, Jokilaakson terveys Oy, Istekki Oy ja Monetra Oy sekä Una Oy. Sairaanhoitopiirin omistajaohjaukseen vaikuttavat seuraavat muutokset: Sairaanhoitopiiri perusti 1.2.2017 säätiön, Keski-Suomen keskussairaalan tukisäätiö sr Valtuuston 31.5.2017 päätöksen mukaisesti sairaanhoitopiiri perustaa CeFiC Oy-nimisen yhtiön. Yhtiön perustaminen liittyy uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan. Vireillä oleva maakuntauudistus ja sitä koskeva lainsäädäntö sekä uusi hankintalainsäädäntö voivat aiheuttaa tilanteita, joissa yhteistyösopimuksen osapuolten vastuita ja rooleja sekä puitesopimusta joudutaan arvioimaan uudelleen. Järjestelmähankinnan valmistelussa tulee varautua siihen, että vastuu hankinnan sopimusvelvoitteista voidaan siirtää tarvittavin osin erikseen perustettavalle osakeyhtiölle. Sakupe Oy:ssä on valmisteilla Karjalan Tekstiilipalvelu Oy:n sulautuminen yhtiöön Medi-IT Oy:ssä on valmisteilla Medi-IT Oy:n ja Medbit Oy:n fuusio uuteen perustettavaan yhtiöön 2M-IT Oy:ön Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki ovat valmistelleet valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti talous- ja henkilöstöhallinnon (TAHE) palvelujen järjestämistä tulevalle Keski-Suomen maakunnalle. Valmistelu käynnistyi 20.4.2017 maakunnan valmistelun poliittisen ohjausryhmän kokouksessa ja asia käsiteltiin samana päivänä kunnanjohtajakokouksessa. Myös sairaanhoitopiirin hallitus on ohjeistanut valmistelua osaltaan ja valmisteluun on saatu tarkennettua ohjeistusta 24.8.2017 valtakunnalliselta valmistelutyöryhmältä. Tavoitteena on osakkuus valtakunnallisesti palveluja tarjoavassa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusyhtiössä niin, että osakkuuden kautta saavutetaan inhouse-asema palvelujen hankinnassa. Talous-

ja henkilöstöhallinnon nykyiset operatiiviset toiminnot siirtyisivät Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatioista liikkeen luovutuksen periaatteella kumppanuusyhtiöön, joka jatkossa toimisi myös Keski-Suomen maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluntuottajana. Tavoitteena on, että tarvittavat päätökset palveluntuottajasta ja toimintojen siirrosta voitaisiin tehdä kevään 2018 aikana. Sairaanhoitopiiri hankkii omistamiltaan yhteisöiltä merkittäviä tukipalveluita. Vaikka sairaanhoitopiirillä on edustus ja-/tai omistusta palveluja tuottavissa yhtiöissä, on tärkeää, että sairaanhoitopiirin ostotoiminta on järjestetty asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti. Valtuuston hyväksymien omistajaohjauksen periaatteiden tämä tarkoittaa: - Kaikista hankittavista palveluista laaditaan kirjallinen sopimus vaikka hankinta tapahtuu in house periaatteella. Sopimuksissa huomioidaan laatua ja tietosuojaa koskevat määräykset - Hankintaratkaisut palvelevat sairaanhoitopiirin tuloksellista toimintaa ja että sairaanhoitopiirin resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen - Hankinnat tehdään tarkoituksenmukaisesti, suunnitelmallisesti, taloudellisesti ja valtuuksien mukaisesti - Ostettavien palvelujen hintaa ja laatua seurataan aktiivisesti 38 SAIRAANHOITOTOIMINTA Sairaanhoitotoiminnan talouden suunnittelua on ohjattu menoraamilla, johon toimintaa pitää sopeuttaa. Menoissa on otettu huomioon hoitopalvelujen volyymin lisäys, perusteena on käytetty trendin mukaista kasvua ja sen vaikutuksesta on arvioitu muuttuvien kustannusten lisääntyvän. Toiminnan tulot: Hoitopalvelujen myyntitulot perustuvat suunniteltuun palvelutuotannon määrään. Liitteessä 3 on yhteenvedot kunnittain palvelujen arvioidusta laskutuksesta ja tuotemääristä. Hoitopalvelujen hinnat lasketaan talousarvion menojen perusteella. Hoitopalvelujen myyntituloilla katetaan vuodelle 2018 suunnitellut toiminnan menot, rahoitusmenot ja poistot vähennettynä muilla kuin itse tuotetun sairaanhoidon tuloilla. Vuoden 2018 toimintatulot yhteensä ovat 336,4 m, tulot ovat 3,9 % suuremmat kuin vuoden 2017 talousarviossa.

39 Toiminnan menot Sairaanhoitotoiminnan menot ovat vuoden 2018 talousarviossa 325,6 m, muutos vuoden 2017 talousarvioon on +16,5 m, +5,3 %. Asiakaspalvelujen ostoihin muista sairaaloista varataan 36,0 m, joka on 2,2 m enemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa, ja 0,3 m eli 0,7 % % vähemmän kuin vuoden 2016 toteuma. Vastuiden muutoksina on otettu huomioon lomapalkkajaksotukset ja potilasvakuutusvastuut. Palkkojen jaksotuksen muutoksen suuruudeksi on arvioitu 0,1 miljoonaa euroa. Toimialueiden tuloslaskelmat Toimialueiden tuloslaskelmassa esitetään toiminnan tulot ja menot, sisäisten palvelujen kustannukset, poistot ja yleiskustannukset. Laskelmat ovat suunnitelmatekstien yhteydessä luvussa 5. Vastuualueiden suunnitelmat ja laskelmat eivät sisälly toiminta- ja taloussuunnitelmaan, vaan ne julkaistaan vain sairaanhoitopiirin sisäiseen käyttöön. Sairaanhoidon talousarvion tulos Tilikauden tulostavoite on -2.500.000 euroa.

40 7.2. Talousarvion sitovuus Toiminnan tavoitteet Valtuusto hyväksyy sitovina tavoitteina lukuun 4 sisältyvät toiminnan tavoitteet ja mittarit sekä mittareiden tavoitearvot. Valtuusto edellyttää, että hallitus raportoi valtuustolle tavoitteiden toteutumisesta. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valtuuston hyväksyttyä sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2018 talousarvion. Kuntayhtymän tuloslaskelma Tuloslaskelmassa on eritelty toimintatulot tulolajeittain, toimintamenot menolajeittain, rahoitusmenot (netto) ja poistot ja arvonalentumiset. Tuloslaskelmassa on eliminoitu sairaanhoitotoiminnan ja liikelaitoksen väliset tulot ja menot. Valtuusto hyväksyy sitovana tilikauden tuloksen. Vuoden 2018 talousarvion tulos on - 2.500.000 euroa. Sairaanhoidon tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Liikelaitos Toiminnan tavoitteet Valtuusto hyväksyy sitovana tilikauden tuloksen ja perussopimuksen mukaisen palvelujen myyntitulon jäsenkunnilta. Sitovuustasoon sisältyvät myös valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisen ensihoitopalvelun tulot jäsenkunnilta. Vuoden 2017 talousarvion palvelujen myynti jäsenkunnille on 289.220.000 euroa ja tulos on -2.500.000 euroa. Valtuusto edellyttää, että hallitus hyväksyy sitovina toimialueiden ja vastuualueiden toiminnan tulot ja toiminnan menot ja tuloista erikseen sitovana eränä hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnilta erikoissairaanhoidon, yhteispäivystyksen, sosiaalitoimen ja ensihoidon palveluista ja erityisvelvoitemaksut. Investointiosaan ei sisälly sitovia euromääräisiä tavoitteita. Valtuusto hyväksyy investointiosassa liikelaitos seututerveyskeskuksen investointien kokonaismäärän 200.000 euroa Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy investointien määrärahat. Rahoitusosaan ei sisälly sitovia euromääräisiä tavoitteita. Valtuusto hyväksyy sitovana eränä Liikelaitos Seututerveyskeskuksen sijoitetun pääoman tuottona 20.000 euroa. Tuottovaatimus on 2 % sijoitetun pääoman arvosta. Valtuusto hyväksyy sitovina tavoitteina lukuun 4 sisältyvät toiminnan tavoitteet ja mittarit sekä mittareiden tavoitearvot.

7.3 Taloussuunnitelma vuosille 2018-2020 41 Taloussuunnitelma esitetään talousarviovuoden rahanarvossa. Taloussuunnitelmassa lähtökohtana on, että vuosittain toiminnan menot kasvavat korkeintaan kustannustason nousua ja volyymin kasvua vastaavasti. Vuosille 2019 ja 2020 ei tässä vaiheessa ole otettu huomioon volyymistä seuraavaa menojen kasvua. Muutoksena aikaisempaan suunnitelmaan on se, että uuden sairaalan toiminnasta saatavat säästöt toimintamenoissa eivät ilmene juurikaan vielä vuonna 2020, sillä toiminta uudessa sairaalassa voi alkaa vuoden 2010 lopulla.. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2017 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2020 taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Sairaanhoitopiirin taloussuunnitelma on valmisteltu tämän periaatteen mukaisesti. Mikäli vanhojen sairaalakiinteistöjen arvoa joudutaan tarkistamaan esimerkiksi SOTE-uudistuksen mukaisiin omaisuusjärjestelyihin valmistauduttaessa, ylijäämätavoite (tai alijäämän riski) tulee kasvamaan merkittävästi. Tällä hetkellä toimenpiteitä ei ole suunnitteilla. Rahoitussuunnitelma on laadittu siten, että uuden sairaalan investointien rahoitus järjestetään sairaanhoitopiirin toimesta lainarahoituksella. Rakennusaikana rahoituksesta maksetaan ainoastaan korot ja lainojen lyhennykset alkavat uuden sairaalan käyttöönoton jälkeen. Rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja ne sisältyvät investointimäärärahaan. Sairaala Novan rahoitus realisoituu kunnille uuden sairaalan valmistuttua osana hoitopalvelujen hintoja. Uudesta sairaalasta ja sen varustuksesta ja tietojärjestelmistä tehtävät vuosittaiset poistot sekä rahoituskustannukset ovat uuden sairaalan valmistuttua osana palveluiden hintoja. Mikäli uuden sairaalan tulevia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön jo ennen vuotta 2020, huomioidaan alkavat poistot hoitopalvelujen hinnoissa käyttöönottovuodesta alkaen. Mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu vuonna 2020 esitetyssä muodossa, siirtynevät keskeneräinen sairaala Nova ja siihen liittyvät rahoitussopimukset Maakuntien tilakeskus Oy:n omistukseen ja vastuulle. Rahoituskustannukset realisoituvat tällöin tulevalle maakunnalle osana tiloista maksettavia vuokria. Vuosien 2018-2020 investoinnit ovat yhteensä 402,5 m, tarkempi erittely on investointiosassa luvussa 6. Seuraavassa kuvassa esitetään investointimenot vuoteen 2020: Tavoitteena on myydä tyhjinä olevia sairaalakiinteistöjä. Keskussairaalan kiinteistöjen myynti liittyy uusi sairaala-hankkeen toteuttamiseen, ja sitä edistetään omassa projektissaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Taloussuunnitelmassa ei ole vielä otettu myyntituloarvioita huomioon. Jäsenkuntien peruspääomarahoitusta ei ole suunniteltu käytettävän pääomarahoituksen lähteenä.

42 Seuraavassa kuvassa esitetään investointien ja lyhennysten rahoituksen lähteet: tulorahoitus, lainanotto ja omaisuuden myynti. Kuntayhtymän lainamäärä kasvaa vuoteen 2020 saakka ja sen jälkeen alkavat uuden sairaalan lainojen lyhennykset:

43 Seuraavassa kuvassa esitetään pitkän aikavälin kehitys rahoitusta kuvaavasta tunnusluvusta: Tunnusluku kertoo että kuntayhtymän talous on heikko ja kuntayhtymä velkaantuu suunnitelmakaudella, koska tunnusluku on selvästi keskimääräistä poistonalaista investointien määrää alhaisempi (tunnusluku on alle 100 %). Laskennassa otetaan huomioon viiden vuoden investointimenot. Kuntayhtymän rahoitusasemaa kuvataan lainahoitokate -tunnusluvulla. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden korkojen ja lainojen lyhennysten maksuun. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun arvo on alle 2 ja heikko, kun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokatteen laskennassa on uuden sairaalan lainat otettu huomioon laskennallisena vuosilyhennyksenä. Kuntayhtymän velkaantuneisuutta kuvataan omavaraisuusasteella. Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään 70 % omavaraisuutta. Velkarasite on huomattavan suuri, jos omavaraisuus on 50 % tai sitä alempi.

7.4 Kuntayhtymän tuloslaskelma vuosille 2018 2020 44 Kuntayhtymän taloussuunnitelma vuodelle 2018 esitetään tulo- ja menolajeittain ja vuosille 2019 2020 vain yhteissummien tasolla talousarviovuoden 2018 rahanarvossa. 1.000 euroa Tot 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% 2019 2020 Toimintatulot 2018- ta 2017 Sairaanhoidon hoitopalvelujen tulot 297 081 276 673 288 949 4,4 % Seututerveyskeskuksen hoitopalvelut 31 676 31 573 31 526-0,2 % Erityisvelvoitemaksu kunnilta 0 3 500 1 200-65,7 % Muiden palvelujen myynti 24 509 23 943 25 137 5,0 % Potilasmaksut 18 381 17 581 18 447 4,9 % Muut 3 295 2 970 3 189 7,4 % Toimintatulot yhteensä 374 942 356 241 368 448 3,4 % 369 377 378 591 - muutos edellisestä vuodesta 0,0 % -5,0 % 3,4 % 0,3 % 2,5 % Toimintamenot Henkilöstömenot 185 573 182 703 187 048 2,4 % Palvelujen ja tarvikkeiden ostot 155 911 150 988 162 831 7,8 % Muut 7 960 7 430 7 534 1,4 % Toimintamenot yhteensä 349 444 341 122 357 413 4,8 % 357 413 357 413 Toimintakate 25 499 15 119 11 034 11 964 21 178 Rahoitus (netto, ei sisällä uuden sairaalan lainoja) 456 695 702 1,1 % 464 4 178 Vuosikate 25 042 14 424 10 332 11 500 17 000 Poistot ja arvonalentumiset 15 403 14 424 12 832-11,0 % 11 500 17 000 Tilikauden tulos 9 639 0-2 500 0 0

7.5 Kuntayhtymän rahoituslaskelma vuosille 2018 2020 45 1.000 euroa 2016 TA 2017 TA 2018 2019 2020 Tulorahoitus 26 345 14 424 10 332 11 500 17 000 Investoinnit Investoinnit, sairaanhoito (netto) 46 453 68 065 149 505 185 742 66 615 Investoinnit, Seututerveyskeskus 117 200 200 200 200 Toiminnan ja investointien rahavirta -20 225-53 841-139 373-174 442-49 815 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 50 000 62 098 145 125 181 210 56 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 257-8 257-8 252-6 768-6 185 Lyhytaikaisten lainojen muutos 16 300 0 0 0 0 Yhteensä lainakannan muutokset 58 043 53 841 136 873 174 442 49 815 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Ylijäämän palautus kunnille Muut maksuvalmiuden muutokset yht. -13 331 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 44 712 53 841 136 873 174 442 49 815 Rahavarojen muutos 24 487 0-2 500 0 0 Taloussuunnitelma vuosille 2018 2020 esitetään talousarviovuoden 2018 rahanarvossa.

7.6 Sairaanhoidon tuloslaskelma vuodelle 2018 46 1.000 euroa Tot 2016 TA 2017 Ta 2018 Muutos: Toimintatulot TA 2017 Tot 2016 Hoitopalvelujen myyntitulot 297 081 276 673 288 949 4,4 % -2,7 % Erikoissairaanhoidon palvelut 271 533 248 181 258 799 4,3 % -4,7 % Erikoissairaanhoito, oma toiminta 235 458 214 371 223 113 4,1 % -5,2 % Hoito muissa sairaaloissa 36 075 33 810 35 686 5,5 % -1,1 % Yhteispäivystyksen hoitopalvelut 17 922 20 828 22 265 6,9 % 24,2 % Sosiaalitoimen palvelut 7 625 7 665 7 885 2,9 % 3,4 % Erityisvelvoitemaksu jäsenkunnilta 0 3 500 1 200-65,7 % 0,0 % Muiden palvelujen myynti 27 772 26 822 28 399 5,9 % 2,3 % - siitä ensihoito jäsenkunnille 9 434 9 768 10 238 4,8 % 8,5 % Potilasmaksut 14 507 14 049 14 772 5,1 % 1,8 % Muut 3 096 2 805 3 061 9,1 % -1,1 % Toimintatulot yhteensä 342 456 323 850 336 381 3,9 % -1,8 % Tulot jäsenkunnilta 293 897 278 667 289 220 3,8 % -1,6 % Toimintamenot Henkilöstömenot 163 721 160 584 164 906 2,7 % 0,7 % Asiakaspalvelujen ostot 36 224 33 810 35 971 6,4 % -0,7 % Muiden palvelujen ostot 61 983 61 211 65 684 7,3 % 6,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 50 239 48 600 54 253 11,6 % 8,0 % Muut 5 242 4 855 4 771-1,7 % -9,0 % Toimintamenot yhteensä 317 410 309 060 325 584 5,3 % 2,6 % Rahoitusmenot (netto) 429 667 674 1,1 % 57,0 % Poistot ja arvonalentumiset 15 023 14 123 12 622-10,6 % -16,0 % Satunnaiset tulot 0 0 0 0,0 % Tilikauden tulos 9 594 0-2 500 Yhteenveto tuloista ja menoista toimialueittain, lisäksi keskushallinto ja rahoitus ja vastuut: Tulot 1.000 Toteuma 2016 Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Operatiivinen toimialue 111 044 102 407 105 134-5 909-5,3 % 2 728 2,7 % Konservatiivinen toimialue 118 899 113 828 121 041 2 142 1,8 % 7 213 6,3 % Psykiatrian toimialue 47 800 45 716 47 012-788 -1,6 % 1 296 2,8 % Päivystyksen toimialue 48 134 43 036 45 627-2 507-5,2 % 2 591 6,0 % Lääk. Palvelujen toimialue 4 794 4 846 5 006 212 4,4 % 160 3,3 % Tukipalvelujen toimialue 4 264 3 365 3 165-1 099-25,8 % -200-5,9 % Keskushallinto 7 249 7 152 8 195 946 13,1 % 1 043 14,6 % Rahoitus ja vastuut 271 3 500 1 200 929 342,8 % -2 300-65,7 % Tulot yhteensä 342 456 323 850 336 381-6 074-1,8 % 12 532 3,9 % Menot Muutos 2016 toteumasta Muutos 2017 talousarviosta Operatiivinen toimialue 77 279 75 716 78 208 928 1,2 % 2 492 3,3 % Konservatiivinen toimialue 89 916 84 432 91 607 1 691 1,9 % 7 175 8,5 % Psykiatrian toimialue 38 569 37 911 39 044 475 1,2 % 1 133 3,0 % Päivystyksen toimialue 28 749 28 261 29 770 1 021 3,6 % 1 509 5,3 % Lääk. Palvelujen toimialue 34 467 33 283 33 077-1 390-4,0 % -206-0,6 % Tukipalvelujen toimialue 23 674 23 623 23 070-604 -2,6 % -553-2,3 % Keskushallinto 21 362 21 428 23 805 2 443 11,4 % 2 377 11,1 % Rahoitus ja vastuut 3 393 4 405 7 004 3 611 106,4 % 2 599 59,0 % Menot yhteensä 317 410 309 060 325 584 8 173 2,6 % 16 524 5,3 %

47 LIITE 1 Palvelujen volyymin tavoitteita

Lähetteet 48 Seuraavassa kaaviossa esitetään lähetteiden määrä ja sen muutos viime vuosilta: Lähetemäärä on vuoden 2017 aikana ollut hieman aikaisempaa suurempi, eikä vuodelle 2018 vastuualueiden tavoitteissa ole merkittävää muutosta. Poikkeuksena tästä on Psykiatrian toimialue, jonka lähetemäärissä suunnitellaan olevan kasvua edellisen vuoden toteumaan nähden. Seuraavassa kuviossa esitetään lähetteiden määrä terveyskeskuksittain, tavoitetieto perustuu vastuualueiden suunnitelmiin:

49 Hoitopalvelujen tuotteiden määrätietoja Seuraavassa kuviossa esitetään hoitopalvelujen tuotemäärien aikasarjaa: Avohoitokäyntien määrä Erikoissairaanhoidon hoitopalvelutuloista noin 73 % saadaan drg-tuotteilla. Tuotteiden määrä on talousarvion mukaan 2,9 % suurempi kuin vuonna 2016. Tasoryhmittäisten avohoitokäyntien tulojen osuus on noin 17 %. Tasoryhmittäisten hoitopäivien tulojen osuus on noin 7 %. Hoitopäivien määrän muutos on noin + 4 % vuoden 2016 toteumaan verrattuna. Psykiatrian palveluasumisen tulojen osuus on noin 3 %, määrän on pysynyt lähes samana vuoden 2016 toteumaan verrattuna (-0,2 %). Toiminnan muutosten myötä käyntimäärä on viime vuosina kasvanut vuosittain

Hoitopäivien määrä 50 Avohoitopainotteisuuden seurauksena vuodeosastohoito on vähentynyt, vuodeosastoja on viime vuosina lakkautettu operatiivisella, konservatiivisella ja psykiatrian toimialueille. Monilla vastuualueilla on tavoitteena edelleen lyhentää hoitoaikoja. Hoitojaksojen määrä Leikkausten lukumäärä ja profiilin muutokset Suunnitelmaesityksen mukaan leikkauksia tehdään noin 60 (+ 0,3 %) enemmän kuin vuonna 2016. Leikkausten määrän muutosta merkittävämpää on leikkausten profiilin muutos; Yhä enemmän tehdään mini-invasiivisia leikkauksia, jotka ovat pitkäkestoisia ja joissa käytetään nykyaikaista laiteteknologiaa sekä kertakäyttöisiä leikkaustarvikkeita. Vastaavasti pienempiä toimenpiteitä on siirretty tehtäväksi polikliinisesti ja osa aikaisempien vuosien suuren volyymin toimenpiteistä, kuten polvinivelen artroskopiat ovat vähentyneet lähes kokonaan.