Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Seutufoorumi, Tampere-talo 29.5.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tilaama selvitystyö Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg Huhti-kesäkuu 2012 Raportti syyskuussa 2012 www.vm.fi/julkaisut Pihlaja & Sandberg syksy 2012
Ydinkysymys: Miten kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnassaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin edustuksellisen demokratian kautta? Pihlaja 2013
Miksi kysymys kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on juuri nyt niin tärkeä? Pihlaja 2013
1. Äänestysinto kuntavaaleissa oli jälleen heikko Äänestysprosentti 2008 2012 Vantaa 54 51 koko maa 61 58 56,8 58,6 55,4 53,5 50,2 45,1 40,8 58,7 Pihlaja 2013 56,8 52,7 59,6 37,1 42,4 59,1 44,8 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta Helsingin Sanomat 3.11.2012 61,9 46,2 39,1 56,1 Kartta: Karttakeskus
2. Kuntaliitoskunnissa on entistä vähemmän luottamushenkilöitä Vaalikausi 2009-2012 2013-2016 Esimerkkejä, valtuuston paikkamäärä Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii -134 Kuopio, Nilsiä -48 Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula -44 Mikkeli, Ristiina, Suomenniemi -44 Savonlinna, Kerimäki, Punkaharju -40 Salo (luovutaan siirtymävaiheen valtuustosta) -24 Kouvola (- -) -16 Rovaniemi (- -) -16 Pihlaja 2013
3. Kuntaliitosten myötä syntyy entistä suurempia ja heterogeenisempia kuntia Kunnan hallinnossa ja päätöksenteossa käsiteltävät asiat kasvavat Kunnan sisäiset alueelliset erot kasvavat Pienet paikalliset asiat uhkaavat jäädä hoitamatta Miltä tämä kaikki näyttää kuntalaisen silmin? Pihlaja 2013
4. Huoltosuhteen heiketessä tarvitaan uusia ratkaisuja hyvinvoinnin turvaamiseksi Mitä tälle tehdään? Pihlaja 2013
5. Kansalaisten luottamusta (yhteis)kunnan toimivuutta kohtaan pitäisi vahvistaa Lähde: Robert Putnam Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. Yhteistoiminta muiden kanssa synnyttää luottamusta, joka on tärkeä edellytys pätevälle ja tehokkaalle yhteiskunnalliselle toiminnalle. Lähde: ARTTU-tutkimushanke, Kuntaliitto, Pekola- Sjöblom 2011 Pihlaja 2013
Raportin sisältö OSA I 1. Johdanto 2. Alueelliset toimielimet Suomessa 3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä 4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta 5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa 6. Ehdotukset Pihlaja & Sandberg 2012 OSA II 7. Osallistuva budjetointi
Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko 63 alueellista toimielintä 59 kunnassa 23 eri nimikkeellä kaikkialla Suomessa eniten Kainuussa ja Lapissa kaikenkokoisissa kunnissa Pihlaja & Sandberg 2012
Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita 90 % keskustelufoorumeita informaation jakamista, keskustelua, aloitteita, esityksiä, lausuntoja näistä vajaalla puolella on taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoiminta-avustuksista 10 %:lla päätös- ja toimivaltaa em.tehtävien lisäksi kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa taloudellinen päätösvalta mittavampaa ja monialaisempaa Pihlaja & Sandberg 2012
Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä Asukkaita Toimielin Vantaa 201.001 Aluetoimikunnat (7+1) Oulu 143.909 Rovaniemi 60.637 Salo 55.283 Aluetoimikunnat (5) Mikkeli 48.907 Suomussalmi Sonkajärvi Posio Alueelliset yhteistyöryhmät (16, vuoden 2013 alusta 22) Aluelautakunnat (1, vuoden 2013 alusta 6) Kylien neuvottelukunta Aluejohtokunnat (2, vuoden 2013 alusta 4) Kylien neuvottelukunta 8.943 Kyläparlamentti 4.600 Aluelautakunta Kyläparlamentti 3.818 Kyläneuvosto Pihlaja & Sandberg 2012
Akilleen kantapäitä - alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan - kuntaorganisaatio ei hyödynnä - alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa - tunnetaan huonosti - tehtävät ja rooli epäselvät - toimielinten elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä Pihlaja & Sandberg 2012
Mahdollisuuksia + pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä + paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä + huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle + sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä + ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua Pihlaja & Sandberg 2012
Selvitystyön ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta Pihlaja & Sandberg 2012
1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta Pihlaja & Sandberg 2012 Lähtökohta Kuntalaki Käytännössä Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta. Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön. Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, viestintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta-järjestö työnjakoa, raja-aitojen kaatamista jne
Mitä kukoistava kansalaisyhteiskunta tarkoittaa? aktiivisia ja elinvoimaisia lähi- ja paikallisyhteisöjä monipuolista, suunnitelmallista ja säännöllistä vuorovaikutusta kuntaorganisaation ja kuntalaisten kesken subsidiariteetti-periaatteen toteuttamista yksilö, perhe lähi- ja paikallisyhteisöt kylät, yhdistykset jne kunta valtio EU, globaali taso Pihlaja 2013
Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Pihlaja 2013 Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Palveluosuuskuntia Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Alueiden kehittämissuunnitelmia Elävää ja monipuolista järjestötoimintaa Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia
2. Vahva aluelautakunta Lähtökohta Kuntalaki Käytännössä Pihlaja & Sandberg 2012 Asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien perustamisesta, omasta aloitteestaan tai alueen asukkaiden aloitteesta. Laki ei velvoita vaan määrittelee raamit. Aluelautakunnan tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan paikallisesti, yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kesken. Aluelautakunta vastaa palveluista esim. laajan mallin, lähipalvelumallin, inframallin tai vapaa-aikamallin mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä.
Esimerkkinä Yläkemijoen aluelautakunta yksi Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunnista päättää 2,07 miljoonan euron budjetilla alueen 1. tärkeimmistä peruspalveluista 2. kehittämisestä Pihlaja 2013 Perusopetus 1.270.082 Kulttuuri 15.662 Kirjasto 39.528 Nuorisopalvelut 51.509 Terveyden edistäminen 100.762 Päivähoito 203.300 Kotihoito, ikäihmisten palvelut 282.545 Liikuntapalvelut (uutena) 6.596 Palvelukeskus Siula 53.808 Kehittäminen, hankkeet 46.727 Yhteensä (TA 2013) 2.070.517
Rovaniemen kaupunginvaltuusto huhtikuussa 2012: Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle Yläounasjoki 679 as. 8 kylää Sodankyläntie 731 as. 9 kylää Pihlaja 2013 Alaounasjoki 1585 as. 6 kylää Alakemijoki 2940 as. 7 kylää Ranuantie 630 as. 6 kylää Yläkemijoki 1031 as. 9 kylää
Kartta: Rovaniemen kaupunki
Lähtökohta Kuntalaki Käytännössä Pihlaja & Sandberg 2012 3. Lähikunta On tehtäviä, jotka on järkevää ja tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten lähipalvelut ja paikallistuntemusta edellyttävä kehittäminen. Kunnalle annetaan mahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen jatkaa lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja palveluilla on selvä paikallinen logiikka. Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki velvoittaa kuitenkin käymään läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta. Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan budjetista, ei omaa verotusoikeutta. Itsenäinen päätösvalta. Vaaleilla valittava lähivaltuusto.
Saavutettavuudella on merkitystä Kainuun kunnat nyt: Yhden kunnan Kainuu : Pihlaja 2013 kartat: Suomussalmen kunta
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Selvitysraportti, VM 27/2012 Raportin sähköinen versio www.vm.fi/julkaisut Painettu raportti (40 ) Tilaukset suoraan painosta sähköisellä tilauslomakkeella www.vm.fi/julkaisut tai puhelimitse numerosta 03 3551 6597 Pihlaja & Sandberg 2012 Etkö ehdi tai jaksa lukea? Katso varttitunnin video: http://intra.procam.fi/kuntatv/ webcast/
Kiitos mielenkiinnosta! ritva.pihlaja@pp.inet.fi 0400 895 140