Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 2 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/list_of_banking_crises
Vuoden 1873 lama Euroopassa Preussin ja Ranskan sodan 1870-71 jälkeen Otto von Bismarck lopetti hopearahan (taalerien) käytön Preussissa ja siirtyi kultarahaan. Yhtenä syynä tälle oli Preussin Ranskalta kultana saamat sotakorvaukset. Tällöin hopeakaivokset menettivät arvoaan ja syntyi työttömiä kaivostyöläisiä. Samalla kaivoksille lainanneet pankit kokivat luottotappioita ja kaivosyhtiöiden osakkeet menettivät arvoaan. Maailman teollistunein valtio Englanti koki tällöin 20 vuotta kestävän stagnaation. Tästä syystä ko. kriisiä on kutsutaan Euroopan suureksi lamaksi ennen 1930-luvun lamaa. Spekulaatiot Euroopan osakemarkkinoilla mm. rautateiden osakkeilla tuottivat niin suuria tappioita, että Wienin osakemarkkinat jouduttiin kokonaan sulkemaan. Useat Itävallan pankit kokivat luottotappioita ja menivät konkurssiin.
Vuoden 1873 kriisi USA:ssa Hopean kysynnän lasku Euroopassa vaikutti olennaisesti USA:n, jossa silloin oli silloin maailman suurimmat hopeakaivokset. USA:ssa tätä aikaa kutsutaan vuoden 1873 kriisiksi. Siellä hopearahojen käytön lopettaminen synnytti kaivosyhtiöille samat ongelmat kuin Euroopassa, ja myös USA:ssa rautatieverkkoa rakentavat yritykset joutuivat vaikeuksiin. Syynä oli se, että usea rautatie oli rakennettu hopeakaivosten kuljetuksiin, ja nämä rautatiet menettivät merkitystään. Rautateiden rakentamista luotottaneet pankit ja valtio kokivat tällöin luottotappioita, ja moni pankki teki konkurssin. Rautateiden rakentaminen oli maatalouden jälkeen toiseksi suurin työllistäjä USA:ssa, jolloin työttömyys kasvoi merkittävästi. Olennaista kriisille oli rautatieyhtiöiden osakkeilla spekuloineiden sijoittajien tappiot, jotka aiheuttivat lisää luottotappioita pankeille.
Vuoden 1873 kriisin yhteys nykyaikaan Suuret Investoinnit reaaliomaisuuteen (1893 rautatiet, 2008 asunnot) nostivat rautatieyhtiöiden osakekursseja (asuntojen hintoja), ja tämä houkutteli sijoittajat spekuloimaan osakkeilla (asuntohinnoilla). 2008-9 USA:n subprime -lainakriisi syntyi asuntojen kysynnän kasvusta, joka saatiin aikaan luotottamalla suurta joukkoa kotitalouksia, joiden maksukyky oli heikko. Motivointina käytettiin sitä, että asuntojen hintojen noustessa niistä saadaan hyvä hinta, vaikka lainoja ei kyettäisikään hoitamaan. Subrime- luottojen määrä kasvoi Yhdysvalloissa nopeasti. Kun niiden määrä vuonna 2001 oli 180 miljardia dollaria, oli määrä kasvanut vuoteen 2005 mennessä peräti 625 miljardiin dollariin. Molemmissa tapauksissa luotettiin hintojen nousuun, joka romuttui äkillisesti. Suuri määrä pankkeja, sijoitusyhtiöitä, rautatieyhtiöitä ja rakennusyrityksiä meni tällöin konkurssiin, mistä syntyi työttömyyttä. Yhteistä molemmille kriiseille oli ylisuurten investointihankkeiden toteuttaminen velkarahalla ja se, että keinottelijat ostivat rautatieyhtiöiden osakkeita (asuntoja) niiden hintojen noustessa. Nämä kuplat puhkesivat kun hopeakaivosten merkitys väheni olennaisesti ja asuntohinnat romahtivat.
1930-luvun lama USA:ssa Spekulatiivinen nousukausi 1920-luvun lopulla sai sadat tuhannet USA:n asukkaat sijoittamaan osakemarkkinoille. Usein osakekaupoista 2/3 rahoitettiin lainoilla. Osakekurssien nousu kannusti lisää sijoittajia; tämä nosti kursseja edelleen synnyttäen kuplan. Kupla puhkesi lokakuun 24, 1929 (Black Thursday), jolloin kurssit putosivat 11 %. Tämän seurauksena syntyi 1930 luvun suuri lama. Huhtikuusta 1931 heinäkuun 8. 1932 Dow Jones laski 89 %, ja palasi syyskuun 3, 1929 arvoonsa vasta marraskuussa 1954. Lama levisi nopeasti USA:sta ympäri maailman. Monet syyttivät lamasta pankkeja, jotka luotottivat sijoittajien osakekauppoja. Laman aikana syntyi massatyöttömyys, joka lisäsi laman syvyyttä pitämällä kulutusta alhaisena. Tulot, verotulot, voitot ja hinnat romahtivat, ja samalla kansainvälinen kauppa aleni yli 50%. USA:n työttömyys nousi 25%:iin ja monissa maissa yli 30%:iin. Taloustieteilijöiden ymmärryksen puutetta kuvasi ekonomisti Irving Fisherin kirjoitus juuri ennen romahdusta: "Stock prices have reached what looks like a permanently high plateau. (plateau=ylätasanko).
1930-luvun lama USA:ssa Taloustieteilijät ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: Lama hävitti varallisuutta yhdessä päivässä miljardien dollarien edestä, mikä vähensi kulutuskysyntää merkittävästi. Noin 4,000 pankkia ja luottolaitosta tekii konkurssin. Irving Fisherin mielestä laman suurin syy oli velkaantumisessa sekä kurssiromahduksen aiheuttamassa hintojen laskussa. Fisher syytti pankkeja holtittomasta luottojen kasvusta, joka synnytti osakekuplan. Fisher kiteytti laman syyt seuraaviin tekijöihin: Debt liquidation (velkavararikko) and distress selling (ulosmittaus). Contraction of the money supply as bank loans are paid off. A fall in the level of asset prices. A still greater fall in the net worths of business, precipitating bankruptcies. A fall in profits, reduction in output, in trade and in employment. Pessimism and loss of confidence and hoarding of money.
1930-luvun lama eri maissa Change in economic indicators 1929 32 1 United States Great Britain France Germany Industrial production 46% 23% 24% 41% Wholesale prices 32% 33% 34% 29% Foreign trade 70% 60% 54% 61% Unemployment +607% +129% +214% +232% Historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että lama syntyi suurten pankkien konkursseista ja osakemarkkinoiden romahduksesta. Taloustieteilijät (Barry Eichengreen, Milton Friedman ja Peter Temin) korostavat myös rahataloudellisia toimia kuten Federal Reserven rahan tarjonnan supistamista ja Britannian päätöstä palata kultakantaan ennen 1. maailmansotaa vallinneella kurssila. 1 Lähde: Wikipedia
1930-luvun lama Euroopassa 1 Saksa (Weimar Republic) koki syvän laman kun USA:sta saadut lainat Saksan 1. maailmansodan jälkeiseen rakentamiseen loppuivat. Työttömyys nousi vuonna 1932 lähes 30 %:iin, mikä antoi kannatusta antikapitalistisille Nazi (NSDAP) ja Kommunistiselle (KPD) puolueelle. Englanti: Perinteisten hyödykkeiden kysyntä romahti. Vuoden 1930 loppuun mennessä työttömyys oli yli kaksinkertaistunut 1 miljoonasta 2.5 miljoonaan (20% työvoimasta), ja vienti laski 50%. Neuvostoliitto: Monet läntisen maailman intellektuellit sympatisoivat Neuvostoliittoa. Jennifer Burns: "As the Great Depression ground on and unemployment soared, intellectuals began unfavorably comparing their faltering capitalist economy to Russian Communism. Japani: Lama ei juuri vaikuttanut Japaniin. BKT laski n. 8 % vuosina 1929 31. Talousministeri Takahashi Korekiyo harrasti Keynesiläistä talouspolitiikkaa: julkisia menoja kasvatettiin tekemällä alijäämäinen valtion budjetti ja lisäksi kotimaan valuutta devalvoitiin. Japanin keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa, jotta hintataso pysyi kurissa. Tämä talouspolitiikka osoittautui toimivaksi.
1930-luvun laman yhteys nykyaikaan Verrattuna Suomen 1990-2 lamaan yhteistä oli osakemarkkinoiden kuplan synnyttäminen velkarahalla. USA:n keskuspankki Federal Reserve salli pankkien konkurssit, mikä pahensi lamaa. Edelleen Fed ei laajentanut rahaperustaa eikä sallinut dollarin kulta-arvon heikentymistä. Tämän on nähty pitkittäneen lamaa verrattuna Englantiin ja Skandinavian maihin, joiden keskuspankit luopuivat nopeammin paperirahan kultasidoksesta. Kotimaan valuutan devalvoituminen on nopein keino alentaa palkkoja ja saada kotimaan tuotantokustannukset kilpailukykyiseksi. Fed toimi yhtä jäykästi tilanteessa kuin Suomen Pankki (SP) 1990-2, jolloin vahvasta markasta pidettiin kiinni liian pitkään. Toisaalta SP ei päästänyt pankkeja konkurssiin, mikä nopeutti Suomen toipumista lamasta. Yhteys 2008-9 lamaan USA:ssa on molemmissa tilanteissa Fedin kyvyttömyys nähdä mitä markkinoilla tapahtuu, ja estää osakemarkkinoiden ylikuumeneminen. Fed on luottanut liikaa markkinamekanismin itsesäätyvyyteen, mikä ei toimi rahamarkkinoilla.