Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 8/1999 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLDU\KPl /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 7LHODLWRV.(6.86+$//,172 Liikenteen palvelut Helsinki 1999
Helsinki 1999 Julkaisua on saatavana Tielaitos, Keskushallinto Liikenteen palvelut Telefax 020 444 2418 7LHODLWRV.HVNXVKDOOLQWR Opastinsilta 12 A PL 33 0521 HELSINKI
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 3 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD Helsinki 1999. Tielaitos, Liikenteen palvelut, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 8/1999, 27 s + liitteet 7,,9,67(/0b TIELAITOKSEN LIIKENNEKESKUSSTRATEGIA Työn tavoitteena oli määritellä tiehallinnon liikennekeskusten palveluvisio ja palvelujen tuottamiseksi tarvittavat tehtävät sekä tämän pohjalta liikennekeskusten organisointi ja jatkokehittäminen. Liikennekeskusten tuottamia palveluja on tarkasteltu kahdesta näkökulmasta: osana Tielaitoksen vastuulla olevaa yleisten teiden tienpitoa ja toisaalta eri viranomaisten yhteistyönä koko liikennejärjestelmän toimivuuden varmistamisessa. Tienpitoon kuuluvaa, liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta edistävää palvelua ovat liikenteen ohjaus ja tiedotus. Liikenteen ohjausta on muuttuvien nopeusrajoitusten, varoitusten, opaste- ja infotaulujen ja liikennevalojen toimivuuden valvonta ja käsin ohjaus. Tiedottamisessa keskeisintä on välittää tienkäyttäjille eri välineillä tietoa tiestöstä ja ajooloista. Liikennejärjestelmän toimivuutta edistää liikennekeskusten yhteistyö kaupunkien kanssa liikenteen ohjauksessa ja joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen tuottamisessa. Liikennettä haittaavien tai vaarantavien häiriöiden poistossa liikennekeskukset toimivat Tielaitoksen yhteistyöosapuolena poliisin, aluehälytyskeskusten ja Tielaitoksen tuotannon ja muiden urakoitsijoiden kanssa. Liikennekeskukset tiedottavat häiriöstä tienkäyttäjille ja hankkivat Tielaitoksesta tarvittavat resurssit liikenteen häiriöiden poistamiseksi. Tiestön tilaa ja liikenneoloja seurataan eri seurantajärjestelmien sekä useiden yhteistyötahojen havaintojen ja ilmoitusten avulla. Palvelujen tuottamiseksi tarvitaan ajantasaiset sää-, keli-, kunnossapitotoimenpide-, liikenteen sujuvuus-, liikenteen häiriö- sekä tietyötiedot. Liikenteen ohjaus- ym. tienvarsilaitteiden tila- ja toimintatiedot sekä käsin ohjausmahdollisuus tarvitaan liikennekeskuksissa. Liikennekeskusten organisoimiseksi on vertailtu kolmea mallia: perus-, keskittämis- ja liittoutumismalleja. Perusmallissa on yhdeksän liikennekeskusta eli kaikissa tiepiireissä. Ne erikoistuvat palvelutarjonnassaan ja tukitehtävissään tiepiirin erityisolosuhteiden ja palvelutarpeiden mukaisesti. Perusmallissa tiestön ja liikenneolojen tuntemuksella turvataan asiakkaille yhdenmukainen palvelujen laatu koko maassa. Siinä on hyvät edellytykset ottaa laajempaa alueellista vastuuta liikenteestä yhteistyössä muiden liikenteestä vastaavien tahojen kanssa. Perusmallissa on luontevaa verkostoitua mui-
4 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD JOHDANTO den palvelujen tuottajien kanssa ja edetä liittoutumismalliin eli alueellisten liikenteenhallintakeskusten kehittämiseen. Keskittämismallissa liikennekeskuksia on kuusi, myöhemmin mahdollisesti kolme. Keskittämismallissa liikennekeskukset pysyvät tuottamaan peruspalvelut, mutta siinä menetetään alueellisen tuntemuksen ja yhteistyön etuja. Työryhmän arvion mukaan oletettu keskittämismallin kustannussäästö perusmalliin verrattuna ei kuitenkaan toteudu. Sitouttaminen yhteistyöhön liikennekeskusverkoston kehittämiseksi ja ajantasaisen tiedon tuottamiseksi vaikeutuu niissä tiepiireissä, joissa liikennekeskusta ei olisi. Liittoutumismallissa on tarkasteltu Tielaitoksen liikennekeskusten ja muiden viranomaisten vastaavia tehtäviä hoitavien yksiköiden verkostoitumista laajaan yhteistyöhön. Etuja on arvioitu erikseen, edetäänkö liittoutumiseen perus- vai keskittämismallista. Vertailu osoittaa, että perusmallin mukaisella organisaatiolla ja liittoutumalla muiden organisaatioiden kanssa liikennekeskukset voivat parhaiten saavuttaa vastuullaan olevat liikenteen hallinnan tavoitteet. Liikennekeskusten kustannukset vuonna 1998 olivat noin 24 Mmk. Siitä on noin 12 Mmk henkilö- ja tilakustannuksia, joihin organisoinnilla voidaan vaikuttaa. Puolet kustannuksista eli noin 12 Mmk on organisaatiosta riippumattomia. Tiesääjärjestelmän ylläpito ja Ilmatieteen laitoksen palvelut maksavat noin 10 Mmk vuodessa. Muuttuvien merkkien ja muiden valvontajärjestelmien tietoliikennekustannukset ovat noin 1 Mmk ja huolto- ja korjauskustannukset noin 0,8 Mmk. Eri organisointivaihtoehtojen henkilö- ja tilakustannuksia arvioitaessa merkittäviä kustannuseroja ei syntynyt, vaan vuosikustannukset ovat kaikissa noin 12 Mmk. Tähän on syynä se, että henkilöitä tarvitaan enemmän niissä liikennekeskuksissa, jotka palvelevat laajentuneita alueita. Niissäkin tiepiireissä, joissa liikennekeskusta ei ole, tarvitaan noin puolen henkilön työpanos liikennekeskusverkoston tukemiseen. Tiehallinnon johtoryhmä on päättänyt, että liikennekeskustoimintojen organisoinnissa edetään esitetyn perusmallin kautta liittoutumismalliin. Perusmallissa piirittäiset yhdeksän liikennekeskusta erikoistuvat palvelutarjonnassaan ja tukitehtävissään piirien erityisolosuhteiden ja palvelutarpeiden mukaisesti. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti välittömästi käynnistettävät liikennekeskusten kehittämistoimenpiteet: valtakunnallisen liikenteen tiedotuksen ja Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen yhdistäminen
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 5 JOHDANTO liittoutumismallin edellyttämien alueellisten toimintamallien määrittely, erilaisten toimintamallien edellyttämien liikennekeskusten tietotarpeiden, tehtävien, palvelutuotteiden ja vastuiden määrittely tieverkon käytön ohjaus ydinprosessin yhtenäisen tietojärjestelmän kehittäminen liikennekeskusten tiesäätuote urakoitsijoille Toiminnan kehittämisessä on tärkeää verkostoituminen tuotannon kelikeskusten ja urakoitsijoiden kanssa. Tällöin on kiinnitettävä huomiota myös kilpailuneutraliteettia koskeviin seikkoihin. Kehittämisen pohjaksi on tehty Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi, Tielaitos 50/1998.
6 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD JOHDANTO $/.86$1$7 Tiehallinnon ja tuotannon eriytyminen toi tarpeen eriyttää ja uudelleen määritellä tiehallinnon liikennekeskusten ja tuotannon kelikeskusten toiminnat. Liikennekeskusten roolin määrittely tienpidossa tuli ajankohtaiseksi myös siksi, että niiden palvelut ja tehtävät ovat nopeasti lisääntyneet. Tiehallinnon kehittämistiimi päätti 13.2.1998 käynnistää liikennekeskusstrategian valmistelutyön. Tehtävä annettiin 15.4.1998 työryhmälle, johon nimettiin: Lea Virtanen, Keskushallinto, puheenjohtaja Mari Ahonen, Uudenmaan piiri Reijo Hörkkö, Turun tiepiiri Marketta Udelius, Hämeen tiepiiri Teppo Miikkulainen, Savo-Karjalan tiepiiri Markku Tervo, Oulun tiepiiri Ulla Karvonen, Lapin tiepiiri Eeva Liisa Toivonoja, Keskushallinto, sihteeri Työstä on raportoitu johtaja Aulis Niroselle ja edelleen tiehallinnon kehittämistiimille. Tiejohtaja Tapani Pöyry on seurannut työryhmän työtä tiejohtajien edustajana. Työskentelynsä aikana työryhmä on tehnyt yhteistyötä tiepiirien, keskushallinnon yksiköiden ja tuotannon kelikeskusten kehittämisryhmän kanssa. Työn kuluessa määriteltiin liikennekeskusten toiminta talvella 1998-99, mikä hyväksyttiin tiehallinnon johtoryhmässä 24.8.1998. Työn osavaiheena laadittiin liikennekeskusten palveluvisio, ja sen tiehallinnon johtoryhmä hyväksyi 19.10.1998. Liikennekeskusstrategian tiehallinnon johtoryhmä hyväksyi 2.2.1999 siten, että liikennekeskustoiminta organisoidaan työryhmän esittämän perusmallin mukaisesti. Johtoryhmä hyväksyi myös liikennekeskusten kiireellisimmät kehittämiskohteet Liikennekeskusstrategiaa hyödynnetään liikennekeskustoimintojen kehittämisessä, mikä jatkuu mm. tiehallinnon prosesseihin pohjautuvan toiminnan kehittämisenä.
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 7 JOHDANTO Sisältö TIIVISTELMÄ ALKUSANAT 1 JOHDANTO 9 2 PALVELUT 9 3 LIIKENNEKESKUSTEN TEHTÄVÄT JA TYÖKALUT 10 3.1 Tie- ja liikenneolojen seuranta 10 3.2 Liikenteen ohjaus 11 3.3 Liikenteen tiedotus 12 3.4 Häiriötilanteiden hoito 12 3.5 Kysynnän hallinta 12 3.6 Tukitehtävät 13 3.7 Muut tehtävät 13 4 LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI 13 4.1 Perusmalli 13 4.2 Keskittämismalli 16 4.3 Liittoutumismalli 17 4.3.1 Liittoutuminen perusmallin kautta 17 4.3.2 Liittoutuminen keskittämismallin kautta 18 4.4 Liikennekeskuspalvelujen ulkoistaminen 19 5 ORGANISAATIOVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVERTAILU 20 5.1 Perusmalli, 9 liikennekeskusta 20 5.2 Keskittämismalli, 2 + 1 + 3 liikennekeskusta 20 5.3 Keskittämismalli, 3 keskusta 21 6 VALITTU ORGANISOINTIVAIHTOEHTO JA JATKOTOIMENPITEET 22 6.1 Organisointi 22 6.2 Kehittämistarpeet 23 6.2.1 Liikennekeskusten henkilöstö 24 6.2.2 Liikennekeskusten palvelutietokannat ja järjestelmät 24 7 TEHTYJÄ SELVITYKSIÄ 25 8 LIITTEET 26 8.1 Liite 1; LAUSUNNOT LIIKENNEKESKUSSTRATEGIASTA 26 8.2 Liite 2; LIIKENNEKESKUSTEN PALVELUVISIO 28 8.3 Liite 3; LIIKENNEKESKUSTEN NYKYTILA 39
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 9 JOHDANTO -2+'$172 Tielaitos vastaa yleisten teiden tienpidosta ja siitä, että liikenne tieliikennejärjestelmässä on kaikissa tie-, sää- ja kelioloissa turvallista, sujuvaa ja ympäristöä säästävää. Tieverkon käyttöä ohjataan liikenteen hallinnan keinoin. Liikennekeskukset tuottavat liikenteen hallinnan palveluja. Tiehallinnon ja tuotannon eriytyminen vuoden 1998 alussa toi tarpeen suunnitella tuotannon kelikeskusten ja tiehallinnon liikennekeskusten toimintoja muuttuneen tilanteen mukaisesti. Kelikeskustoimintojen kehittämisryhmän esitys hyväksyttiin tuotannon johtoryhmässä elokuussa 1998. Liikennekeskusstrategiaryhmän ehdotus liikennekeskustoimintojen organisoimiseksi käsiteltiin tiehallinnon johtoryhmässä 2.2.1999. Liikennekeskusstrategiassa määritellään palvelut ja arvioidaan yhteistyön merkitystä viranomaisten, viestimien, muiden tienpitäjien, eri liikennemuotojen edustajien sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Palveluvisio on hyväksytty tiehallinnon johtoryhmässä 19.10.1998. Liikennekeskusstrategiaan liittyy myös liikennekeskusten nykytilakuvaus. Liikennekeskusstrategiassa tehdään esitys liikennekeskustoimintojen organisoimiseksi. 3$/9(/87 Liikennekeskukset toimivat verkostona ja tuottavat asiakkaille tarjottavat peruspalvelut tiehallinnon omana työnä. Ympärivuorokautinen palvelu läpi vuoden hoidetaan liikennekeskusverkoston keskinäisillä vuorotusjärjestelyillä. Liikennekeskusten peruspalveluita ovat yleisten teiden liikenteen ohjaus, häiriöiden poisto, liikenteen tiedotus ja kysynnän hallintaan liittyvät palvelut. Liikenteen ohjauksessa muuttuvien nopeusrajoitusten, varoitusten, opasteja infotaulujen ja liikennevalojen toimivuuden valvonta ja käsiohjaus ovat peruspalveluja. Liikenteen häiriöiden poistossa yhteistyön koordinointi poliisin ja pelastusviranomaisten sekä Tielaitoksen kesken on liikennekeskusten peruspalvelua. Keli-, liikenteen häiriö-, liikenteen sujuvuus-, reitti- ja kelirikkotiedotus radiossa, Internetissä, tekstitelevisiossa ja Tienkäyttäjän linjalla ovat tiedotuksen peruspalveluja. Tiehallinto varautuu liikenteen tiedotuksessa siihen, että sen ja yhteistyökumppaneiden tuottama tieto voidaan liittää kansalliseen ja kansainväliseen liikenne- ja matkailutietojärjestelmään.
10 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIIKENNEKESKUSTEN TEHTÄVÄT JA TYÖKALUT Liikennekeskukset toimivat Tielaitoksen ympärivuorokautisena palautekanavana ja kirjaavat saamansa palautteen Tielaitoksen asiakaspalautejärjestelmään. Liikennekeskukset vastaanottavat tienkäyttäjien ja yhteistyökumppaneiden ilmoitukset tiestön puutteista ja liikenteen haitoista sekä käynnistävät ja koordinoivat toimenpiteitä haittojen poistamiseksi. Liikennekeskukset osallistuvat yhteistyösopimusten perusteella eri kulkumuotojen yhteisten tiedotuspalvelujen tuottamiseen. Suurimpien kaupunkien ja liikennekeskusten yhteistyöllä tehostetaan pääteiden liikenteen ohjausta. Palvelut on kuvattu yksityiskohtaisesti Liikennekeskusten palveluvisiossa. /,,.(11(.(6.867(17(+7b9b7-$7<g.$/87 Liikennekeskusten keskeisimmät tehtävät ovat tie- ja liikenneolojen seuranta, ajantasainen liikenteen ohjaus ja tiedotus, häiriötilanteiden hoito ja tulevaisuudessa myös kysynnän hallinta. Liikennekeskusten toiminta edellyttää palvelujen tuottamiseksi useiden tukitehtävien hoitamista. Liikennekeskukset vastaavat liikenteen seuranta-, ohjaus- ja tiedotusjärjestelmien sekä palvelutietokantojen ympärivuorokautisesta toiminnasta. 7LHMDOLLNHQQHRORMHQVHXUDQWD Tie- ja liikenneolojen seuranta luo perustan liikennekeskusten toiminnalle. Liikennekeskuksissa täytyy aina olla ajantasainen tieto tiestön ajo-oloista. Liikennekeskukset seuraavat tiestön tilaa ja liikenneoloja erilaisten seurantajärjestelmien sekä useiden eri yhteistyötahojen havaintojen ja ilmoitusten avulla. Keskeisimmät seurattavat asiat ovat sää, keli ja niiden muutokset, talvihoidon toimenpiteet, liikenteen sujuvuus, erilaiset liikennehäiriöt, kuten onnettomuudet, tietyöt ja päivittäiset hoitotoimet, tiellä olevat esteet tai liikenteeseen vaikuttavat yleisötapahtumat sekä laitteiden tila- ja toimintatiedot. Tietoa tie- ja liikenneoloista liikennekeskukseen saadaan järjestelmistä ja sovituilla yhteistyömenettelyillä liikenteen seurantajärjestelmät liikenteen ohjausjärjestelmät liikenne- ja kelikamerat tiesääjärjestelmä tutka- ja satelliittikuvat sekä sääennusteet urakoitsijoiden toimittamat tiedot
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 11 LIIKENNEKESKUSTEN TEHTÄVÄT JA TYÖKALUT viranomaisten kuten poliisin ja aluehälytyskeskusten havainnot ja ilmoitukset viranomaislinjalle tai yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettuihin tietojärjestelmiin muiden yhteistyötahojen esimerkiksi kuntien toimittamat tiedot tiehallinnolta tulevat tiedot ja ilmoitukset tiedotusvälineiden välittämä tieto tienkäyttäjien ilmoitukset Tienkäyttäjän linjalle ja liikennekeskuksiin Liikennekeskuksissa varmistetaan tietojen oikeellisuus ja riittävyys sekä ylläpidetään tietoja olemalla aktiivisesti yhteydessä eri yhteistyötahoihin. Tie- ja liikenneolojen ajantasainen seuranta on ehdoton edellytys oikeiden liikenteen ohjaus- ja tiedotustoimenpiteiden käynnistämiseen erilaisissa häiriötilanteissa. /LLNHQWHHQRKMDXV Liikennekeskukset vastaavat alueensa muuttuvasta liikenteen ohjauksesta. Liikennekeskuksissa varmistetaan automaattiohjauksen oikeellisuus sekä ohjataan muuttuvia merkkejä käsin erilaisten häiriötilanteiden kuten onnettomuuden, tieosan ruuhkautumisen tai tietyön yhteydessä. Liikennettä ohjataan muuttuvilla nopeusrajoituksilla, varoitusmerkeillä, opasteilla sekä liikennevaloilla. Liikennekeskusten liikenteen ohjausjärjestelmiä ovat kelin tai liikenteen mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset kelin tai liikenteen mukaan muuttuvat varoitukset muut muuttuvat opasteet liikennevalojen kaukovalvonta ja -käyttö kaistaohjaus tunneliohjaus sulkupuomien ohjaus, esimerkiksi moottoriteiden keskikaistoilla avattavien siltojen ohjaus Liikenteen ohjaus koostuu ohjaustarpeen arvioinnista, käytössä olevien ohjaustoimenpiteiden toteuttamisesta sekä niiden vaikutusten arvioinnista ja mahdollisten korjaavien toimenpiteiden käynnistämisestä. Liikennekeskuksen ohjaustehtäviä ovat nopeusrajoitusten muuttaminen, varoitusten antaminen, liikennevalo-ohjelmien vaihtaminen tai liikennevalojen kytkeminen pois toiminnasta, kaistan sulkeminen tai avaaminen yläpuolisten opasteiden avulla, reittiohjaus sekä sulkupuomien käyttö. Siltojen avaus kaukoohjauksella ja avausjärjestelmän toimivuuden seuranta kuuluu liikenteen ohjaustehtäviin.
12 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIIKENNEKESKUSTEN TEHTÄVÄT JA TYÖKALUT /LLNHQWHHQWLHGRWXV Liikennekeskukset jakavat tietoa tie- ja liikenneoloista tienkäyttäjille sekä sisäisille ja ulkoisille yhteistyötahoille. Tietoa tarjotaan alueellisesti kohdistettuna, valtakunnallisesti koottuna ja kansainvälisten tiedotustarpeiden mukaisesti käsiteltynä. Tienkäyttäjille tietoa välitetään joko suoraan Tienkäyttäjän linjan puhelinpalveluna tai eri tiedotusvälineiden, kuten radion, television, teksti-tv:n, Internetin, lehdistön, tiedotuspisteiden, ajoneuvopäätteiden tai GSM-puhelimien välityksellä. Liikennekeskuksen tiedotustehtäviä ovat: keli-, liikenteen häiriö-, tietyö-, viikonlopun liikenne- ja kelirikkotiedotteiden sekä juhlapyhien liikenne-ennusteiden laatiminen ja lähettäminen eri tahoille, erityisesti radioille, televisioille, Internettiin ja lehdistölle Internetin, tiedotuspisteiden ja teksti-tv:n sivujen päivittäminen Tienkäyttäjän linjan puhelinpalvelu haastattelut radiossa ja televisiossa sisäisten yhteistyötahojen, kuten tiemestareiden, viestinnän ja Tielaitoksen johdon informointi esimerkiksi vakavista onnettomuuksista sekä tiestön ja siltojen huomattavista vaurioista yhteistyötahojen, kuten poliisin, aluehälytyskeskusten, urakoitsijoiden, kaupunkien ym. informointi ja tiedonvaihto +llul WLODQWHLGHQKRLWR Liikennekeskukset osallistuvat aktiivisesti liikennettä vaarantavien tai haittaavien häiriötilanteiden hoitoon eri yhteistyötahojen kanssa. Liikennekeskukset välittävät viranomaisten toimenpidepyynnöt tuotannolle ja huolehtivat siitä, että häiriötilanteet tulee hoidettua asianmukaisesti. Liikenteen häiriöissä tarvitaan usein tiedottamista ja liikenteen ohjausta. Liikennekeskukset toimivat Tielaitoksessa yhteistyöosapuolena liikenteen häiriöiden poistossa. Tilapäisiä liikenteen ohjaustarpeita varten varustettujen liikenteen ohjausvaunujen käyttö onnettomuus- ym. tilanteissa parantaa yhteistyötä liikenteen häiriöiden poistossa..\v\qqlqkdoolqwd Liikennekeskukset osallistuvat kysynnän hallinnan järjestelmien kuten liityntäpysäköinnin, muun joukkoliikenneinformaation ja mahdollisten tietullijärjestelmien operointiin liittyviin tehtäviin.
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 13 LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI 7XNLWHKWlYlW Liikennekeskusten peruspalvelujen tuottaminen edellyttää monien tukitehtävien hoitamista. Liikennekeskusten toiminnalle tärkeitä ja työllistäviä tukitehtäviä ovat: seuranta- ja ohjausjärjestelmien ylläpito ja valvonta huolto- ja korjaustoimenpiteiden tarpeen arviointi ja käynnistäminen liikennekeskuksen tietojärjestelmien ylläpito (sis. viestilistat, tapahtumaja paikannusluettelot) liikennekeskuksen vastuulla olevien rekisterien ja palvelutietokantojen ylläpito palautteen vastaanotto, kirjaaminen ja toimittaminen käsittelijöille tarvittavien sopimusten hallinta ja ylläpito liikennekeskuksen toiminnan laadunvalvonta ja varmistus toiminnan tilastointi ja raportointi 0XXWWHKWlYlW Liikennekeskukset osallistuvat T&K hankkeisiin ja erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kehitys- ja tutkimustehtäviin. Liikennekeskusten tehtäväksi sopii erilaisen tienpitoon liittyvän tekniikan valvonta ja etäkäyttö, esimerkiksi tievalaistuksen ja pumppaamoiden valvonta. Mikäli liikennekeskukset toimivat kiinteässä yhteydessä tiepiiriin, niiden tehtäviin voidaan liittää muita piirin tehtäviä mm. asiakaspalvelua ja tiedotustehtäviä. /,,.(11(.(6.8672,0,172-(125*$1,62,17, Liikennekeskustoimintojen organisoimiseksi työryhmä on valinnut vertailtavaksi kolme vaihtoehtoa: perusmalli, keskittämismalli ja liittoutumismalli. Raportissa on tarkasteltu vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia palvelujen tuottamisessa, laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa. 3HUXVPDOOL Liikennekeskus on jokaisessa tiepiirissä, ja niissä hoidetaan peruspalvelut ja -tehtävät palveluaikana. Liikennekeskukset muodostavat valtakunnallisen verkoston. Liikennekeskukset toimivat yhteistyössä tiepiirin muiden toimintojen, erityisesti asiakaspalveluiden kanssa. Piirien laaja tietomassa on liikennekeskusten ja myös liikennekeskusverkoston käytössä. Perusmallissa liikennekeskukset erikoistuvat palvelutarjonnassaan ja tukitehtävissään tiepiirin erityisolosuhteiden ja palvelutarpeiden mukaisesti. Ympäri vuorokauden toimivien liikennekeskusten toiminta voi painottua joko
14 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI tiedottamiseen tai liikenteen ohjaukseen. Liikennekeskusten palveluajat järjestetään palvelujen kysynnän ja liikenteen ohjaustarpeiden mukaan. Esimerkiksi talvella kelitiedottaminen ajoitetaan palvelemaan työmatkaliikennettä aamuin ja illoin. Läpi vuoden ja ympäri vuorokauden päivystävät Uudenmaan ja Hämeen liikennekeskukset. Valtakunnallinen liikenteen tiedotus ja Uudenmaan tiepiirin liikennekeskus yhdistyvät Uudenmaan tiepiirin liikennekeskukseksi. Tienkäyttäjän linjan palvelut hoidetaan kaikissa liikennekeskuksissa näiden työaikoina ja muulloin 24 tuntia päivystävissä keskuksissa. Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen toiminnassa korostuu voimakkaasti liikenteen hallinnan kehittäminen sekä pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan suuresta asukas- ja liikennemäärästä aiheutuva palvelujen tarve. Uudenmaan liikennekeskuksen toiminta painottuu häiriötilanteiden hoitoon ja liikenteen ohjaukseen. Sillä on mahdollisuus hoitaa esimerkiksi koko E18 -tien liikenteen ohjaus. Uudenmaan liikennekeskus hoitaa liikennekeskusverkoston toimintaan ja järjestelmiin liittyviä yhteisiä tehtäviä sekä osallistuu verkoston kehittämiseen yhteistyössä muiden liikennekeskusten kanssa. Sen tehtävänä on myös tiedonvaihto muiden Pohjoismaiden ja Viron valtakunnallisten liikenteen tiedotuskeskusten ja mahdollisesti EU-yhteistyössä sovittavien tahojen kanssa. Hämeen tiepiirin liikennekeskus erikoistuu sekä tiedottamiseen että liikenteen ohjaukseen ja vuorottaa muita liikennekeskuksia tiedottamisessa ja liikenteen ohjauksessa sopimusten mukaisina aikoina. Oman alueensa tiestön lisäksi Hämeen liikennekeskus hoitaa Tampereen ja Lahden kaupunkiseutujen pääväylien liikenteen ohjauksen. Hämeen liikennekeskus huolehtii kolmen infopisteen: Linnatuulen, Heinolantähden ja Lipon tietojärjestelmistä. Liikennekeskus on mukana Tampereen paikallisliikenteen matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuisuus pilotissa. Kesäaikana Särkänniemen pysäköinti tulee olemaan mukana Särkänniemen kohdan liikennevalojen ja muuttuvan pysäköintiopastuksen ohjauksessa. Pidennetyn tai normaalin virka-ajan toimivia liikennekeskuksia ja niiden erityisiä palvelutarpeita ja kehittämistarpeita ovat Turun tiepiirin liikennekeskus rannikon pääteiden kelitiedotus satamaliikenteen palvelut saaristoalueen liikennejärjestelmän palvelut: lautta-aikataulut ja lauttaliikenteen häiriöt, jäätiet ja railolossit
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 15 LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI Kaakkois-Suomen tiepiirin liikennekeskus tiedotus Venäjän liikenteelle E18 tien liikenteen ohjaus tiesääjärjestelmän koordinointi VIRVE verkon pilotointi (viranomaisradioverkko) Savo-Karjalan tiepiirin liikennekeskus kelirikko tiedotus metsäteollisuudelle Kallan siltojen ohjaus Venäjän Karjalan liikenne Oulun tiepiirin liikennekeskus laaja alue ja suuri yleisten teiden määrä kelirikkoisten teiden määrä matkailu telematiikkaratkaisut Oulun seudulla Lapin tiepiirin liikennekeskus laaja alue, yleisten teiden suuri määrä ja merkitys mm. vähäisen rataverkon vuoksi kelirikkoisten teiden määrä tunturialueen erityisolosuhteet matkailu tiedotusyhteistyö Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa neljäntoista rajanylityspaikan tietotarve liittoutumispilotti poliisin ja aluehälytyskeskuksen kanssa yhteistyöpilotti Luulajan liikennekeskuksen kanssa Vaasan tiepiirin liikennekeskus rannikon pääteiden kelitiedotus tiedonvaihto Uumajan liikennekeskuksen kanssa Raippaluodon sillan telematiikka Keski-Suomen liikennekeskuspalvelut ja tiedon tuottaminen liikennekeskusverkon järjestelmiin hoidetaan virka-aikana asiakaspalveluryhmässä. Palvelua ovat tiedotus ja asiakaspalautteen vastaanotto Tienkäyttäjän linjalla. Perusmalli turvaa alueen, tiestön ja liikenneolojen tuntemuksella tiedon laadun asiakkaalle. Perusmallissa on hyvät edellytykset ottaa laajempaa alueellista vastuuta liikenteestä yhteistyössä muiden liikenteestä vastaavien tahojen kanssa. Perusmallista voidaan luontevasti edetä liittoutumismalliin eli alueellisten liikenteenhallintakeskusten kehittämiseen.
16 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI Mitä muuttuu nykyiseen valtakunnallinen liikenteen tiedotus ja Uudenmaan tiepiirin liikennekeskus yhdistyvät valtakunnallinen liikennekeskusverkosto kehittyy: erikoistumisella parannetaan palvelun laatua, ja kustannuksia säästetään palveluaikojen vuorottelulla ja tehtävien joustavalla siirtämisellä keskusten välillä tiepiirit jatkavat alueellisen yhteistyön kehittämistä ja laajentamista ja mahdollisesti käynnistävät uusia yhteistyökokeiluja paikallisviranomaisten, kaupunkien, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa erityisolosuhteiden ja palvelutarpeiden mukaisesti.hvnlwwlplvpdool Keskittämismallissa liikennekeskustoiminnat hoidetaan keskitetysti, jolloin pyritään mahdollisimman pieneen liikennekeskusten määrään. Liikennekeskuksia on kolmesta kuuteen. Minimimäärä on kolme, jolloin sijoituspaikat olisivat Helsinki, Tampere ja Pohjois-Suomi Keskittämismallissa keskukset muodostavat verkoston, jossa 2-3 keskusta palvelee ympäri vuoden 24 tuntia vuorokaudessa. Mikäli keskuksia on enemmän, voivat muut päivystää tarpeen mukaan lyhyempiä aikoja. Vahvuudet tieliikenteelle annettavan palvelun tasalaatuisuus toiminnan kehittämisen tehostuminen palvelujen tarjonnan seuranta ja kehittäminen kouluttautuminen uusiin tehtäviin Heikkoudet alueellisen tuntemuksen hankkiminen vaikeutuu tiedon luotettavuus heikkenee, kun yhteistyöorganisaatioiden, tiestön, liikenneolojen, tiestön laitteiden, reittivaihtoehtojen tuntemus vähenee muuttuvien nopeusrajoitus-, varoitus- ja opastusmerkkien tilan seurannan, ohjauksen sekä huollon ja korjausten järjestämisen vaikeutuminen alueellisen tuntemuksen vähetessä ja merkkimäärän lisääntyessä alueellisen yhteistyön ja liittoutumisen vaikeutuminen uhka kiinnostuksen vähenemisessä liikenteelle tiedottamiseen ja liikennekeskusverkoston hyväksikäyttöön niissä tiepiireissä, joissa liikennekeskusta ei ole liikennekeskustoimintojen eriytyminen niiden tiepiirien toiminnoista, joissa ei ole liikennekeskusta
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 17 LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI Edellytykset tiepiirien sitoutuminen liikennekeskusverkostoon tiedon tuottajana ja hyväksikäyttäjänä /LLWWRXWXPLVPDOOL Liittoutumismallin lähtökohtana on yleinen verkostoituminen ja siitä saatavien hyötyjen ja etujen tavoittelu. Verkostoitumista edistetään uudella tietotekniikalla. Verkostumistarve syntyy, kun eri organisaatiot perustavat palvelukeskuksia ja palveluja tuottaessaan tarvitsevat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa muiden organisaatioiden kanssa. Verkostona toimivia keskuksia on hätä- ja aluehälytyskeskusten lisäksi mm. poliisilla, kunnilla ja kaupungeilla. Keskustelua verkostona toimivista keskuksista on käyty myös liikenneministeriön matkakeskushankkeissa ja lääninhallitusten ja puolustusvoimien kesken valmiustoiminnan suunnittelussa. Verkostoituminen ja liittoutuminen liittyvät aluehallinnon kehittämiseen, jossa tavoitellaan synergiaetuja julkisten palvelujen tuottamisessa. Tämä kuuluu ajankohtaiseen, laajaan yhteiskunnalliseen kehitykseen, jossa julkisen hallinnon palvelujen laadun parantaminen ja kustannustehokkuus ovat tärkeimmät tavoitteet. Liikennekeskusten liittoutumismallissa toiminta tähtää koko liikennejärjestelmän toimivuuteen ja korkeaan palvelun laatuun. Verkostoitumista ja liittoutumista voidaan tehdä monella tavalla ja tasolla. Liikennekeskusten on mahdollista liittoutua joko perusmallista tai keskittämismallista. Se, kumman kautta edetään, vaikuttaa kuitenkin merkittävästi verkostoitumiseen ja liittoutumiseen tarvittavan kehitystyön määrään, yhteistyön laajuuteen ja tuloksellisuuteen. /LLWWRXWXPLQHQSHUXVPDOOLQNDXWWD Jokaisessa tiepiirissä on liikennekeskus, joka toimii yhteistyössä tuotannon kelikeskusten ja urakoitsijoiden, suurimpien kaupunkien, poliisin, aluehälytyskeskusten, viestimien ja muiden liikenteestä vastaavien organisaatioiden kanssa tuottaen palvelua kaikille liikennemuodoille. Liittoutumismalli rakentuu perusmallista yhteistyötä laajentamalla. Vahvuudet yhteiskuntataloudellisesti kustannustehokas Edettäessä liittoutumismalliin siten, että kaikissa tiepiireissä on liikennekeskus, voidaan aluetason verkostoitumista kehittää koko maassa samoilla periaatteilla ja pienemmin resurssein. Malli varmistaa tiepiirien intressejä alueellisen yhteistyön laajentamiseen.
18 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI yhteistyön järjestäminen muun tiehallinnon kanssa luonnollinen tie edettäessä verkostoitumiseen kehittämiskustannusten jakautuminen yhteistyöosapuolten kesken. Heikkoudet kehittämiskustannukset siirtymävaiheessa, koska Tielaitoksella tulee olemaan suuri osuus yhteistyön kehittämisessä Ennen kokonaishyötyjen (synergiaedut) saavuttamista joudutaan panostamaan verkostoitumiseen ja liittoutumiseen. Edellytykset Tielaitoksen ja muiden yhteistyöorganisaatioiden sitoutuminen Edellytyksenä verkostoitumiselle on kaikkien osapuolten yhteinen näkemys hyödyistä ja mahdollisuuksista: palvelujen laadun paranemisesta ja kustannussäästöistä. Näitä edellytyksiä luodaan mm. aluehallinnon kehittämislinjausten kautta. liittoutumisen kehittämis- ja ylläpitokustannusten jako osapuolten kesken /LLWWRXWXPLQHQNHVNLWWlPLVPDOOLQNDXWWD Lähtökohtana on, että vain osassa tiepiirejä on liikennekeskus, joka toimii yhteistyössä suurimpien kaupunkien, poliisin, aluehälytyskeskusten ja muiden liikenteestä vastaavien organisaatioiden kanssa tuottaen palvelua kaikille liikennemuodoille. Liittoutumismalli rakentuu muutamiin tiepiireihin keskitetyn toiminnan ja muiden tahojen keskinäiseen yhteistyöhön. Vahvuudet sektorikohtaisesti kustannustehokas Keskitetty malli ei aseta esteitä koko liikennejärjestelmän huomioimiselle. Sektorikohtaisesti kustannustehokkuus on saatavissa hyväksi keskittämällä toimintoja. Heikkoudet yhteistyön järjestäminen niiden tiepiirien kanssa, joissa ei ole liikennekeskusta niillä piireillä, joissa ei ole liikennekeskusta, ei ole intressejä kehittää alueellista yhteistyötä liikennekeskuksen tehtäväalueella paikallisviranomaisten, kaupunkien, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 19 LIIKENNEKESKUSTOIMINTOJEN ORGANISOINTI Edellytykset kaikkien tiepiirien ja muiden yhteistyöorganisaatioiden sitoutuminen Edellytyksenä verkostoitumiselle ja liittoutumiselle on kaikkien osapuolten yhteinen näkemys hyödyistä ja mahdollisuuksista: palvelujen laadun paranemisesta ja kustannustehokkuudesta. Näitä edellytyksiä luodaan mm. aluehallinnon kehittämislinjausten kautta. /LLNHQQHNHVNXVSDOYHOXMHQXONRLVWDPLQHQ Tiehallinnon roolin mukaisesti liikennekeskusten tehtävistä on mahdollista ulkoistaa operatiivisia toimintoja. Eri tietojärjestelmien kuten tiesään ja kelikameroiden huolto voidaan ostaa ulkopuolisilta toimittajilta. Tiedottamisessa Tielaitoksen keräämän ja käsittelemän tiedon joitakin jakelutehtäviä voidaan ulkoistaa. Internet sivujen toteutus ja ylläpito sekä tiedotuspisteiden tiedon päivittäminen ovat tällaisia tehtäviä. Liikenteen tiedotustehtävistä ulkoistettavaksi sopivat parhaiten vakiintuneet palvelut, joihin tiedot ovat saatavissa suoraan tietojärjestelmistä. Operatiivisten toimintojen kilpailuttamis- ja ulkoistamisedellytykset ovat paremmat silloin, kun liikennekeskusverkoston omat ja liittoutumiskumppaneiden kanssa yhteiset tietojärjestelmät ovat valmiit ja toimintatavat on sovittu. Keli- ja liikennetiedottaminen ovat liikennekeskusten tärkeimmät omana työnä hoidettavat palvelut. Kelitiedottaminen on osa tienpitoa, ja sillä vaikutetaan liikenneturvallisuuteen. Kelitiedottamiseen tarvittavaa havaintovälineistöä ja monipuolista osaamista ei ole toistaiseksi Tielaitoksen ulkopuolella. Kelitiedottaminen vaatii paljon täsmällisesti sovittua yhteistyötä Tielaitoksessa tiehallinnon ja tuotannon kesken ja lisäksi Ilmatieteen laitoksen tai muun säätietojen toimittajan kanssa.
20 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD ORGANISAATIOVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVERTAILU 25*$1,6$$7,29$,+72(+72-(1.867$11869(5 7$,/8 Liikennekeskusten henkilö-, tila- ja tiedonsiirtokustannukset ovat tällä hetkellä ovat noin 14 Mmk ilman tiesääjärjestelmän ja Ilmatieteen laitoksen palvelujen kustannuksia. Hyväksytyn palveluvision ja liikenteen hallinnan strategian mukaisesti kustannusten arvioidaan olevan tiesää- ja sääpalvelukustannuksineen lähivuosina seuraavan laskelman mukaisia. 3HUXVPDOOLOLLNHQQHNHVNXVWD Liikennekeskuksien lukumäärä on sama kuin tiepiirien. Uudenmaan ja Hämeen liikennekeskukset päivystävät 24 h/vrk ympäri vuoden. Turun, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan, Oulun ja Lapin liikennekeskukset päivystävät pidennetyn virka-ajan ja Keski-Suomen liikennekeskus virka-ajan. Uudenmaan liikennekeskus yksi ympärivuorokautinen päivystysrengas ja toinen päivystysrengas, joka työskentelee arkisin kahdessa vuorossa sekä lauantaisin aamu- ja sunnuntaisin iltavuorossa henkilöstötarve: 1 vetäjä + 11 päivystäjää Hämeen liikennekeskus ympärivuorokautinen päivystys henkilöstötarve: 1 vetäjä + 7 päivystäjää Turun, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan, Oulun ja Lapin liikennekeskukset päivystys pidennetyn virka-ajan henkilöstötarve: 1 vetäjä + 3 päivystäjää / keskus Keski-Suomen liikennekeskus virka-aikainen päivystys henkilöstötarve: 1 vetäjä + 1 päivystäjä.hvnlwwlplvpdoolollnhqqhnhvnxvwd Liikennekeskuksia on kuusi. Uudellamaalla ja Hämeessä toimii 24 h/vrk ympäri vuoden päivystävät keskukset. Uudenmaan ja Hämeen liikennekeskukset yksi ympärivuorokautinen päivystysrengas ja toinen päivystysrengas, joka työskentelee arkisin kahdessa vuorossa sekä lauantaisin aamu- ja sunnuntaisin iltavuorossa henkilöstötarve: 1 vetäjä + 11 päivystäjää / keskus
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 21 ORGANISAATIOVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVERTAILU Pohjois-Suomen liikennekeskus yksi päivystysrinki arkisin kahdessa vuorossa sekä lauantaisin aamu- ja sunnuntaisin iltavuorossa sekä toinen virka-aikainen päivystysrengas henkilöstötarve: 1 vetäjä + 6 päivystäjää Muut 3 keskusta päivystys pidennetyn virka-ajan henkilöstötarve: 1 vetäjä + 3 päivystäjää / keskus Niissä tiepiireissä, joissa ei ole enää liikennekeskusta, tarvitaan arviolta puolen henkilön työpanos tukemaan tiedon keruuta liikennekeskusverkon käyttöön (3 x 0,5 = 1,5 henkilöä). Liikennekeskusvetäjien työpanoksesta kuluu arviolta puolet T&K-toimintaan. Kolmen keskuksen lakkauttamisen myötä kolmen puuttuvan liikennekeskusvetäjän työpanos (3 x 0,5 = 1,5) täytyy sisällyttää tämän vaihtoehdon kustannuksiin..hvnlwwlplvpdoolnhvnxvwd Liikennekeskuksia on kolme: Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjois- Suomessa. Uudenmaan liikennekeskus: kaksi ympärivuorokauden toimivaa päivystysrengasta sekä 1 päivystäjä virka-aikaisin henkilöstötarve: 1 vetäjä + 14 päivystäjää Hämeen ja Pohjois-Suomen liikennekeskukset: yksi ympärivuorokautinen päivystysrengas ja toinen päivystysrengas, joka työskentelee arkisin kahdessa vuorossa sekä lauantaisin aamu- ja sunnuntaisin iltavuorossa henkilöstötarve: 1 vetäjä + 11 päivystäjää / keskus Niissä tiepiireissä, joissa ei ole enää liikennekeskusta, tarvitaan arviolta puolen henkilön työpanos tukemaan tiedon keruuta liikennekeskusverkon käyttöön (6 x 0,5 = 3 henkilöä). Liikennekeskusvetäjien työpanoksesta kuluu arviolta puolet T&K-toimintaan. Kuuden keskuksen lakkauttamisen myötä kuuden puuttuvan liikennekeskusvetäjän työpanos täytyy sisällyttää tämän vaihtoehdon kustannuksiin (6 x 0,5 = 3 henkilöä). <+7((19(72 Kustannuslaskelma perustuu seuraaviin keskimääräisiin arvoihin: Kolmivuorotyö Kaksivuorotyö 250 000 mk / päivystäjä 230 000 mk / päivystäjä
22 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD VALITTU ORGANISOINTIVAIHTOEHTO JA JATKOTOIMENPITEET Pidennetty virka-aika Virka-aika 220 000 mk / päivystäjä 200 000 mk / päivystäjä Liikennekeskusvetäjän kustannukseksi on arvioitu 250 000 mk. 9DLKWRHKWR +HQNLO VW PllUl +HQNLO NXVWDQQXNVHW 7LOD NXVWDQQXNVHW Perusmalli 37 + 9 = 46 10,8 mmk 1 Mmk Keskitetty malli (2+1+3) 36 + 6 + 1,5 + 1,5 = 45 10,9 mmk 0,9 Mmk Keskitetty malli (3) 36 + 3 + 3 + 3 = 45 11,1 mmk 0,8 Mmk Liikennekeskusverkon vuosikustannukset ovat noin 24 Mmk. Niistä noin 12 Mmk on henkilö- ja tilakustannuksia, joihin organisointi vaikuttaa. Noin 12 Mmk on organisoinnista riippumattomia. Tiesääjärjestelmästä ja Ilmatieteen laitoksen palveluista aiheutuvia kustannuksia on noin 10 Mmk. Tällä hetkellä muuttuvien merkkien ja muiden valvontajärjestelmien tietoliikennekustannukset ovat noin 1 Mmk ja huolto- ja korjauskustannukset noin 0,8 Mmk, eikä niihin organisoinnilla voida vaikuttaa. 9$/,77825*$1,62,17,9$,+72(+72-$-$7.2 72,0(13,7((7 2UJDQLVRLQWL Tiehallinnon johtoryhmä päätti 2.2.1999 työryhmän esityksen mukaisesti, että liikennekeskustoimintojen organisoinnissa edetään perusmallin kautta liittoutumismalliin. Liikennekeskus on jokaisessa tiepiirissä, ja niissä hoidetaan peruspalvelut ja tehtävät palveluaikoina. Liikennekeskukset erikoistuvat strategian mukaisesti palvelutarjonnassaan ja tukitehtävissään tiepiirin erityisolosuhteiden ja palvelutarpeiden mukaisesti. Liikennekeskukset muodostavat valtakunnallisen verkoston, jossa ympärivuorokauden toimivat lii-
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 23 VALITTU ORGANISOINTIVAIHTOEHTO JA JATKOTOIMENPITEET kennekeskukset vuorottavat muita liikennekeskuksia näiden palveluaikojen ulkopuolella. Tiehallinnon visioiden mukaisesti liikennekeskukset jatkavat verkostoitumista, kehittävät yhteistyötä ja etenevät liittoutumismalliin. Vuoteen 2005 mennessä Tielaitoksen liikennekeskukset toimivat yhteistyössä useiden muiden liikenteestä vastaavien viranomaisten ja organisaatioiden kanssa. Perusmallin mukaisella organisaatiolla ja liittoutumisella liikennekeskusverkko voi parhaiten saavuttaa vastuullaan olevat liikenteen hallinnan tavoitteet..hklwwlplvwdushhw Liikenteen hallinnan palvelujen tuottamiseksi liikennekeskukset tarvitsevat luotettavat ja ajantasaiset tiedot tiestön tilasta ja liikenteen sujuvuudesta sekä tietojärjestelmän ja vakiintuneet yhteistyötavat tietojen ylläpitämiseksi. Tiehallinnon johtoryhmän päätöksen mukaisesti seuraavat kehittämistoimenpiteet käynnistetään välittömästi: valtakunnallisen liikenteen tiedotuksen (Keskushallinto, Liikenteen palvelut) ja Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen yhdistämisen käytännön toimenpiteet liittoutumisen edellyttämien alueellisten toimintamallien määrittely, erilaisten toimintamallien edellyttämien liikennekeskusten tietotarpeiden, tehtävien, palvelutuotteiden ja vastuiden määrittely tieverkon käytön ohjaus ydinprosessin yhtenäisen tietojärjestelmän kehittäminen. Järjestelmän tulee toimia joustavasti ja sopia yhteen muiden ydinprosessien tietojärjestelmien ja muiden tiehallinnon järjestelmien kanssa. Sen kehittäminen on suhteutettava käytettävissä olevaan rahoitukseen liikennekeskuksen tiesäätuote urakoitsijoille määritellään yhteistyössä tuotannon kanssa Toiminnan kehittämisessä on tärkeää verkostoituminen tuotannon kelikeskusten ja urakoitsijoiden kanssa. Tällöin on kiinnitettävä huomiota myös kilpailuneutraliteettia koskeviin seikkoihin. Liikennekeskustoimintojen kehittäminen ja siirtyminen perusmallista liittoutumismalliin edellyttää pilottikokeilujen jatkamista ja uusien käynnistämistä. Kehittämisen ja pilotoinnin onnistumisen edellytyksenä on, että niihin varataan riittävät henkilö- ja raharesurssit. Kehittämistyö ja pilotointi edellyttävät hyvää tietojen vaihtoa ja koordinointia piirien ja keskushallinnon kesken. Pilottikokeilujen tulosten hyödyntämiseksi koko liikennekeskusverkostossa
24 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD VALITTU ORGANISOINTIVAIHTOEHTO JA JATKOTOIMENPITEET niiden tuloksia tulisi käsitellä säännönmukaisesti tiehallinnon kehittämisen ohjausryhmissä. /LLNHQQHNHVNXVWHQKHQNLO VW Henkilöresurssit perusmallin mukaiseen liikennekeskustoimintaan ovat pääosin olemassa tiepiirien nykyisissä liikennekeskuksissa. Mahdollinen lisätarve nyt ja tulevaisuudessa on mahdollista saada tehtäväsiirroilla ja kouluttautumisella. Myös uusrekrytointimahdollisuus olisi otettava huomioon, ja tällöin tulee kiinnittää huomiota erityisesti kehittämistehtäviin ja asiakaspalvelutyöhön sopivien henkilöiden rekrytointiin. Liikennekeskushenkilöstölle pidetyn yhdentoista päivän tiedotuspainotteisen peruskurssin lisäksi tarvitaan peruskoulutusta myös liikenteen ohjauksessa. Liikennekeskusten järjestelmien kehitystyöhön kuuluu käyttökoulutus. Tielaitoksen tehtävien ja organisaation tuntemuksen sekä liikennekeskusten yhteisten, asiakaslähtöisen toimintatapojen ylläpitämiseksi ja verkoston tasalaatuisen palvelun tuottamiseksi tarvitaan jatkokoulutusta vuosittain. Täydennyskoulutusta tarvitaan myös viestinnässä sekä suomen, ruotsin ja englannin kielissä. /LLNHQQHNHVNXVWHQSDOYHOXWLHWRNDQQDWMDMlUMHVWHOPlW Liikennekeskustoimintojen ja -järjestelmien kehittämisessä tulee huomioida se, että tiepiiritasolla liikennekeskuksista voidaan kehittää hyvin keskeinen tukiyksikkö muulle toiminnalle. Näin erilaisia asiakaspalvelutehtäviä voidaan kytkeä liikennekeskuksen toimintaan, esimerkiksi asiakaspalautejärjestelmän koordinointi. Liikennekeskuksen tietojärjestelmien kehittämisen tulee perustua tiehallinnon kolmen ydinprosessin hyvään yhteistoimintaan. Näitä prosesseja ovat tie- ja liikenneolojen suunnittelu, teettäminen ja tienkäyttäjien palvelut. Tietojärjestelmätasolla tietojen tulee olla kaikkien prosessien käytettävissä esimerkiksi palvelutietokantojen avulla. Näillä suunnitteluperusteilla palvelutietokannat sisältävät osioita kaikista ydinprosesseista, ja ne toimivat joustavasti (ei integroituna) keskenään. Liikennekeskusten järjestelmätyö on osa tiehallinnon ydinprosessien hallinnan kehittämistyötä, ja sitä ohjataan tiehallinnon kehittämislinjojen mukaisesti.
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 25 TEHTYJÄ SELVITYKSIÄ 7(+7<-b6(/9,7<.6,b Liikenteen hallintaa käsitteleviä ja sen toimintoihin läheisesti liittyviä selvityksiä Tielaitoksen liikenteen hallinnan strategia, TIEL 100018, 1998 Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi, luonnos, 1998 Liikennekeskusten tietovaraston arkkitehtuuriratkaisujen ja käyttötapausten määrittely, luonnos 1998 Kelikeskustoiminnan kehittäminen, raportti 1998 Liikenteen ja matkailun informaatio, Fist-vision toteutus, luonnos 6.10.1998, Liikenneministeriö
26 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIITTEET /,,77((7 /LLWH/$8681127/,,.(11(.(6.86675$7(*,$67$ Liikennekeskusstrategiatyöryhmä esittää raportissaan liikennekeskusten organisoimiseksi perusmallia ja verkostoitumisen kautta liittoutumista muiden liikenteestä vastaavien viranomaisten kanssa. Valtakunnallinen liikenteen tiedotus ja Uudenmaan tiepiirin liikennekeskus yhdistyvät, jolloin liikennekeskusten määrä on yhdeksän. Työryhmän raporttiin on kirjattu tärkeimmät liikennekeskusten kehittämiskohteet. Tiepiirit ja keskushallinnon yksiköt ovat lausunnoissaan ottaneet kantaa perusmalliin, liittoutumiseen ja liikennekeskusten kehittämisehdotuksiin seuraavasti: 3HUXVPDOOL Kaikki tiepiirit pitävät parhaana perusmallia liikennekeskusten organisoimiseksi. Keskushallinnon yksiköistä Liikenneolojen suunnittelu pitää perusmallia tarkoituksenmukaisena jatkokehittämisen, liittoutumisen ja varsinkin kaupunkiseutujen palvelutason kehittämiseksi. Tienpidon teettäminen arvioi, että kolmen liikennekeskuksen keskittämismalli voisi olla tulevaisuuden kannalta kestävin ratkaisu. Tiepiirit pitävät alueellista eri viranomaisten yhteistyön laajentamista ja verkostoitumista tärkeänä ja aluetason organisointia koskevien linjausten mukaisena. Eri tasoinen liittoutuminen perusmallista saa kannatusta Turun, Kaakkois-Suomen, Hämeen, Savo-Karjalan, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin tiepiireiltä. Uudenmaan ja Vaasan piirien mielestä edut saavutetaan yhteistyötä suunnitelmallisesti kehittämällä. Lausuntojen mukaan liikennekeskusten liittoutuminen Tielaitoksen tuotannon, erityisesti kelikeskusten ja muiden urakoitsijoiden kanssa on tärkeää. Liikennekeskusten ja kelikeskusten toimintojen rajapintaa tulisi tarkastella uudelleen, varsinkin jos liikennekeskuksille tulee hoidettavaksi uusi tiesäätuote ulkopuolisille urakoitsijoille. Uudenmaan tiepiiri kertoo kokemuksenaan, että liikennekeskuksen ja kelikeskuksen toimiminen samassa tilassa tukee liikenteen ohjausta ja tiedottamista. Oulun piiri on FinnTIC/Oulu pilotissaan koonnut tietoa puolentoista vuoden ajalta eriytyneenä toimineen liikennekeskuksen toiminnasta. /LLNHQQHNHVNXVWHQNHKLWWlPLQHQ Liikennekeskusten toimintojen ja tietojärjestelmän kehittämisen aikataulu ja työhön tarvittavien resurssien riittävyys huolestuttaa lausunnon antajia.
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 27 LIITTEET Kehittämiseen sekä järjestelmien käyttöön ja ylläpitoon tarvittavat resurssit pitäisi tarkastella kokonaisuutena koko liikennekeskusverkoston osalta. Liikennekeskusten toiminta perustuu tietojärjestelmiin, tienvarsilaitteisiin, tietoverkkoihin, tietojen keruuseen, hallintaan ja jakeluun. Järjestelmien laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat. Tietojärjestelmäratkaisut tulisi suunnitella organisaatioriippumattomiksi, jolloin erilaiset kehittämismahdollisuudet säilyvät. Telematiikan ohjeistamisen ja käytön: hallintajärjestelmien ja käyttöliittymien kehittämistarve korostuu lausunnoissa. Tärkeänä kehittämiskohteena piirit näkevät Tielaitoksen liikennekeskusten, kaupunkien ja eri viranomaisten yhteistyön edistämisen. Kehittämishankkeita on käynnistynytkin mm. liikenteen hallinta Turun seudulla ja Lapin piirin pilotti liittoutumisesta muiden viranomaisten kanssa. Kehittämistyö ja pilotointi edellyttävät hyvää suunnittelua, tietojen vaihtoa ja koordinointia piirien ja keskushallinnon kesken. Verkostoituminen edellyttää Tielaitoksen roolin määrittelyä, yhtenäisiä toimintatapoja ja yhteisiä tukijärjestelmiä. Liittoutumisratkaisun toteutuessa Tielaitoksen osuus yhteistyössä tulee tuotteistaa. Asiakaspalvelun ja laitoskuvan kannalta tiepiirit pitävät tarkoituksenmukaisena liikennekeskusten ja asiakaspalveluryhmien tiivistä yhteistyötä. Tämä tulee ottaa huomioon myös tietojärjestelmien kehittämisessä. Laaja ja kehittyvä tehtäväalue, verkostomainen toimintatapa, monien järjestelmien hallinta, asiakaspalvelu ja mm. esiintyminen viestimissä vaativat henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kehittämistarpeita ja suunniteltuja kehittämishankkeita on paljon, joten kehittämisohjelman priorisointi on erittäin tärkeää ja kiireellistä.
28 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIITTEET /LLWH/,,.(11(.(6.867(13$/9(/89,6,2 <OHLVWl Tiehallinnon uuden hyväksytyn vision mukaisesti tiehallinto vastaa tienpidon ja tieliikenteen vaikutuksista koko liikennejärjestelmän toimivuuteen. Keinoina käytetään perinteisen tienpidon; tieverkon kehittämisen, hoidon ja ylläpidon lisäksi liikenteen hallintaa. Tienkäyttäjille keskeisimmät liikenteen hallinnan palvelut ovat OLLNHQWHHQ RKMDXV KlLUL LGHQ SRLVWR MD OLLNHQQHWLHGR WXV. Liikenneturvallisuus 2005 toimintalinjoissa on yhtenä päämääränä Tielaitoksen tiedottaminen liikenneturvallisuuteen vaikuttavista muuttuvista ja muuttuneista tieliikenteen oloista. Tähän kuuluu päivittäinen ajantasainen tiedottaminen kelistä, onnettomuuksista, poikkeuksellisista liikennetilanteista ja tietöistä. Liikenteeseen vaikutetaan myös kysynnän hallinnan avulla. Kysynnän hallinnan keinoja ovat tienkäytön maksullisuus, alueelle pääsyn tai siellä pysäköinnin rajoittaminen, liityntäpysäköinnin järjestäminen ja henkilöautojen yhteiskäytön tukeminen sekä joukko- ja kevytliikenteen suosiminen. Tiehallinnon liikennekeskusverkko ylläpitää ja valvoo liikenteen hallinnan toimintoja sekä niitä tuottavia järjestelmiä. Liikennekeskustoiminta on oleellinen osa tienpitoa. Liikennekeskukset toimivat verkostona ja tuottavat tienkäyttäjille yhdenmukaisen palvelun koko maassa oman verkostonsa tiiviin yhteistyön ja yhteisten tietojärjestelmien avulla. Liikennekeskukset toimivat jatkuvassa yhteistyössä muun tiehallinnon, Tielaitoksen tuotannon kelikeskusten ja urakoitsijoiden kanssa. Ulkopuoliset merkittävimmät yhteistyöosapuolet ovat poliisi, pelastusviranomaiset, viestimet, kaupungit ja kunnat sekä kuljetus- ja matkailuyritykset ja järjestöt. 3DOYHOXMHQWDYRLWWHHW Tielaitoksen liikenteen hallinnan strategiassa nimetyt tärkeimmät liikenteen hallinnan tavoitteet ovat: - matkustamisen ja kuljetusten varmuuden ja sujuvuuden turvaaminen - liikenneturvallisuuden parantaminen - matkustus- ja kuljetuskysynnän hoitaminen mahdollisimman tehokkaasti - infrastruktuurin mahdollisimman tehokas käyttö - liikennemuotojen yhteistoiminnan parantaminen - kansalaisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen Liikennekeskukset tukevat toiminnallaan ja tuottamillaan palveluilla tavoitteiden saavuttamista.
/LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 29 LIITTEET Häiriöiden poistolla turvataan tiestön jatkuva liikennöitävyys. Tiedottamalla liikenteen häiriöistä ja ajo-oloista parannetaan tienkäyttäjien mahdollisuuksia sopeuttaa ajotapaansa, matkan ajoitustaan, matkaan varaamansa aikaa ja reittiä keli- ja liikenneolosuhteiden mukaan. Liikenteen ohjauksella parannetaan liikkumisen varmuutta, sujuvuutta, häiriöttömyyttä, matka-aikojen ennustettavuutta, edistetään liikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä vähennetään liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Kysynnän hallinnan keinoin pyritään siihen, että liikenteen kysyntä tulee hoidettua tehokkaasti, mahdollisimman vähäisellä liikenteellä. Tavoitteena on mm. tasata liikenteen ajallisia, verkollisia ja paikallisia kysyntähuippuja, edistää liikenteen jakautumista eri liikennemuotojen kesken ja nostaa yksityisten ajoneuvojen kuormitusastetta. 3DOYHOXMHQODDMXXVMDODDWX Liikennekeskusten organisoinnin ja toimintamallin suunnittelu perustuu palveluvisioon. Siinä määritellään liikennekeskusten tulevan palvelutarjonnan laajuus ja laatutaso. Tämä vaikuttaa toiminnan organisointiin ja kustannusten suuruuteen. Palveluvisiota linjaavia tekijöitä ovat mm.: 1. Palveluiden määrä - peruspalvelut - muut palvelut 2. Palveluiden rajaaminen ja keskittäminen - tiettyihin palveluihin - tiettyihin välineisiin - alueelliseen/valtakunnalliseen/kansainväliseen palveluun - pääteihin/muuhun tieverkkoon 3. Palveluiden saatavuus - kaikkina aikoina/rajoitetusti - useissa välineissä/vain muutamissa 4. Vastuu palvelusta - kokonaisvastuu tiedon keräämisestä sen jakeluun - osavastuu tiedon keräämisessä, esim. Liikennesää -yhteistyö Ilmatieteenlaitoksen kanssa
30 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD LIITTEET - yhteistyörooli tiedon tuottajana tai eteenpäin toimittajana muille palvelun toimittajille - yhteistyö ja tiedonvälittäjä 5. Palvelun tuottaminen - liikennekeskuksen peruspalvelut itse tehden omana työnä 24 h/vrk esimerkiksi valtakunnallisesti häiriötiedottaminen ja alueellisesti kelitiedottaminen - hankkimalla palvelu ulkopuolelta yhteistyösopimusten perusteella - antamalla perustieto yksityisten palvelutuottajien käyttöön Tärkeimpiä palvelun laatua parantavia tekijöinä ovat mm.: - liikenteen tiedotuksen ja ohjauksen oikea-aikaisuus, alueellinen kattavuus ja yhdenmukaisuus sekä tietojen oikeellisuus, ymmärrettävyys ja uskottavuus (mm. muuttuvien merkkien toimivuus) - liikennekeskusverkoston yhdenmukainen toiminta ja yhteiset seuranta-, ohjaus-, tiedonkeräys- ja jakelujärjestelmät - alueellisen asiantuntemuksen varmistaminen - henkilökohtainen palvelu Tienkäyttäjän linjalla ja viranomaisnumerossa 24 h/vrk - eri viranomaisten ja tienpitäjien yhteistyön saumattomuus Liikennekeskusten peruspalvelut <OHLVWl Säännöllisesti, samanlaatuisena koko maassa hoidettu keli-, liikenne, häiriö-, tietyö- ja kelirikkotiedotus sekä asiakaspalvelu Tienkäyttäjän linjalla ovat liikennekeskusten tiedotuksen peruspalveluja. Liikenteen ohjauksen peruspalveluja ovat muuttuvien nopeusrajoitusten, varoitusten, opaste- ja infotaulujen ja liikennevalojen toimivuuden valvonta ja käsiohjaus sekä vastuu huollosta ja kunnossapidosta. Häiriöiden poistossa yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on liikennekeskuksen peruspalvelua. Sitä on myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden esittämien toimenpidepyyntöjen välittäminen urakoitsijoille. Liikennekeskukset käyttävät Tielaitoksen tietojärjestelmiä: tiesää, kelin- ja liikenteen valvontakamerat, liikenteen automaattinen mittaus, tierekisteri, siltarekisteri, asiakaspalaute, kunnossapitokaluston paikannus, muuttuvien merkkien ja opasteiden sekä liikennevalojen kaukovalvonta- ja käsiohjaus. /LLNHQWHHQRKMDXV Liikennettä voidaan ohjata liittymä- ja tiejaksokohtaisesti, tulevaisuudessa myös verkkotasolla. Liikenteeseen vaikutetaan liikennevaloilla, muuttuvilla