Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi
Neuropsykologinen kuntoutus Kelassa 2 Kela järjestää neuropsykologista kuntoutusta: vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena harkinnanvaraisena kuntoutuksena Myöntökriteerit poikkeavat toisistaan Vuonna 2015 neuropsykologista kuntoutusta myönnettiin 457 kuntoutujalle vaikeavammaisen lääkinnällisenä kuntoutuksena (2016 alusta vaativa lääkinnällinen kuntoutus) 340 kuntoutujalle harkinnanvaraisena kuntoutuksena Kuntoutujien kokonaismäärä Kelan kuntoutuksissa vuonna 2015 n. 112 000 Harkinnanvarainen kuntoutus n. 44 t. Vaikeavammaisten (nyk. vaativa) lääkinnällinen kuntoutus n. 25 t Kuntoutuspsykoterapia n. 27 t. Ammatillinen kuntoutus n. 18 t.
Lakimuutos 1.1.2016: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 31.12.2015 saakka vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Lakimuutos: oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ei enää edellytä korotetun vammaistuen myöntöä Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä joka on alle 65-vuotias joka ei ole julkisessa laitoshoidossa jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, joka on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jolla on edellä mainitusta rajoitteesta aiheutuva vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole pelkästään hoidollisia. 3
Neuropsykologinen kuntoutus vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa 4 Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa neuropsykologinen kuntoutus voi olla osa laajempaa kuntoutuskokonaisuutta Päätökset 1-3 vuodeksi kerrallaan. Jos myönnetty useita terapialajeja, ja tavoitteiden saavuttamista syytä arvioida tiheämmin, yleensä 1 vuoden pituinen päätös. Hakemukseen vaaditaan: Julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto, jossa on kuvattu ja suositeltu asiakkaalle suoriutumista ja osallistumista varten tarpeellinen kuntoutus ja kuntoutuksen tavoitteet. Toimenpiteiden tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia Neuropsykologista kuntoutusta haettaessa mukaan tulee liittää lausunto neuropsykologin tekemästä neuropsykologisesta tutkimuksesta. Tällaiseksi hyväksytään myös erikoissairaanhoidon neurologisessa tai lastenneurologisessa yksikössä ilman neuropsykologin pätevyyttä tehty neuropsykologinen tutkimus
Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteet vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa Tavoite on lievittää tai poistaa keskushermostoperäisiä kognitiivisia ja emotionaalisia vaikeuksia sekä käyttäytymisen säätelyyn liittyviä rajoitteita ja tukea sopeutumista Yleisinä tavoitteina voivat olla arkielämästä selviytymisen helpottaminen, opiskelu- tai työkyvyn parantaminen, psykososiaalisen toimintakyvyn kohentaminen ja ylläpito sekä syrjäytymisriskin vähentäminen. Kuntoutuksella pyritään joko nykyisen toimintakyvyn ylläpitoon tai sen kohentamiseen. Pitkään jatkuneet terapiat? Tavoitteet? Neuropsykologeista on pulaa. Ohjauksellisuus? Uusi arvio terapian tarpeesta? Kuntoutuksen vieminen arkeen? Kuntoutusta toteutetaan arjessa ja kuntoutuksessa opittua harjoitellaan arjessa 5
Neuropsykologinen kuntoutus harkinnanvaraisena kuntoutuksena Harkinnanvarainen kuntoutus paikkaa Kelan lakisääteisen kuntoutuksen (vaativa lääkinnällinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia), sekä terveydenhuollon ja muiden toimijoiden järjestämän kuntoutuksen katveeseen jäävää tarvetta Harkinnanvaraisen kuntoutuksen määräytymisedellytyksiä ei ole laissa, kuntoutustoimenpiteet kohdennetaan kuntoutujille 3-vuotissuunnitelman mukaisesti 3-vuotissuunnitelman hyväksyy Kelan hallitus ja eduskunta, ja siihen varattu rahoitus päätetään eduskunnassa/valtion talousarviossa vuosittain Kiristyvä budjetti: vuonna 2014 n. 89m, vuodesta 2017 n. 60 m. Siitä neuropsykologisen kuntoutuksen osuus n. 0.5%. 6
Edellytykset harkinnanvaraiseen neuropsykologiseen kuntoutukseen 16 67-vuotiaille, kun sen tavoitteena on opiskelu- tai työkyvyn parantaminen ja palauttaminen ja sen seurauksena opintojen edistyminen tai loppuun saattaminen, työelämään hakeutuminen, työelämässä pysyminen tai työhön paluu. Kuntoutuksen tarvetta voi liittyä esimerkiksi kehityksellisiin häiriöihin, aivovamman, aivoverenkiertohäiriön tai muun aivosairauden jälkeen. Päätös vuodeksi kerrallaan, enintään kolme vuotta Toteutus 1(-2) kertaa viikossa (myös jaksotettuna, tiivistetysti) Mahdollista myös ryhmämuotoisesti 7
Harkinnanvaraiseen neuropsykologiseen kuntoutukseen hakeminen Hakemuksessa on oltava liitteenä neuropsykologiseen tutkimukseen perustuva neuropsykologin lausunto, josta on selvittävä häiriön luonne, laajuus, vaikeusaste, haitta ja kuntoutuksen mahdollisuudet Tarvitaan myös neurologian, lastenneurologian, foniatrian, psykiatrian, nuorisopsykiatrian tai lastenpsykiatrian erikoislääkärin B-lausunto tai kuntoutussuunnitelma. Jatkolausunnot: kuntouttavan neuropsykologin lausunto + yo erikoislääkärin tai kokonaishoidosta vastaavan lääkärin lausunto. Erikoistuvat lääkärit voivat kirjoittaa b-lausunnon, kun työskentelevät erikoissh:n ko yksiköissä Neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa olevat psykologit voivat kirjoittaa tutkimuslausunnon työskennellessään neurologian tai lastenneurologian yksikössä 8
Neuropsykologinen kuntoutus, määrät 2015 Harkinnanvarainen kuntoutus 340 kuntoutujaa Ikäryhmät: 42% 16-19 v, 20% 20-24 v, 31% 25-49 v, 7% 50-67 v Suurimmat dg- ryhmät: 40% psyykkisen kehityksen häiriöt (F80-89) 17% (F90) hyperkineettiset häiriöt 11% traumat/avh myöh.vaik. 6% masennus/toistuva masennus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 457 kuntoutujaa Ikäryhmät: 33% 0-15 v, 20% 16-24 v, 27% 25-49 v, 20% 50-65 v. Suurimmat dg- ryhmät: 12% aivovamman myöhäisvaikutukset 23% AVH:n myöhäisvaikutukset 27% psyykkisen kehityksen häiriöt 5% hyperkineettiset häiriöt 9
Ongelmia 1/2: Alueellinen epätasa-arvo kuntoutustyötä tekeviä neuropsykologeja lähinnä suuremmissa kaupungeissa Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa kuntoutuksen hinta asiakkaalle edelleen kallis Korvaustaksa n. 50 e/ kerta Taksa yhtenäistetty 2016 samaksi kuin kuntoutuspsykoterapiassa 10
Ongelmia 2/2 Palaute: psykiatrisissa ja neuropsykiatrisissa yksiköissä ei neuropsykologeja, vaikeus saada vaadittava neuropsykologista tutkimus Miksi lähtötilanteen nps-tutkimus vaaditaan? Kuntoutussuunnitelma: tavoitteet, voiko kuntoutuksella saavuttaa asetetut tavoitteet, ehdotetut kuntoutusmäärät, kesto, toteutustapa? Kela- näkökulma: pyrkimyksenä varmistaa kuntoutusresurssin oikea kohdentaminen, tasavertaisuus ja hyvät kuntoutuskäytännöt. Kuntoutuksen vaikutusten arviointi vaati lähtötilanteen kartoituksen Neuropsykologinen kuntoutus perustuu aina asianmukaiseen neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioituun kuntoutustarpeeseen ja siinä määriteltyihin yleisiin kuntoutustavoitteisiin. Suomen psykologiliitto ja Suomen psykologisen seuran tieteellisen neuvottelukunta: Neuropsykologinen kuntoutus suositus hyvistä käytännöistä aikuispotilailla. Psykologia 47, 2012 11
12 Kiitos!