TARTUNTATIE. Tarttuu yleensä ulosteen välityksellä,

Samankaltaiset tiedostot
HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV ja hepatiitit HIV

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Virushepatiitit Virushepatiittipotilaat avoterveydenhuollossa

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Exviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen

(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

B-hepatiitin kantajan raskaus

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

on veressä. -HEPATIITTI

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

Sairaalahygienia

POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

Lasten krooniset B- ja C-hepatiitit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

Veren välityksellä tarttuvat hepatiitti B ja C

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Tietopaketti seksitaudeista

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Veritapaturmat. V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

Katsaus infektiotauteihin

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA

LASTEN B- ja C-HEPATIITTI KYS:N ERVA-ALUEELLA VUOSINA

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

Keskisuomalaiset zoonoosit

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala

PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

C-hepatiitin hoitomahdollisuudet terveysneuvonnassa

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

KROONISEN C-HEPATIITIN HOITO JA HOITOTULOKSET OULUN YLIOPIS- TOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Penikkatauti turkiseläimillä

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

HIV/HCV -koinfektio Matti Ristola

C-hepatiitin uudet lääkkeet

Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Sanna Nikunen ELL

Pidä huolta. maksasta

Emtricitabine / Tenofovir disoproxil Stada 200 mg/245 mg kalvopäällysteiset tabletit , Versio 1.3

HOITO EPCLUSA - VALMISTEELLA (SOFOSBUVIIRI/VELPATASVIIRI) Tietoa potilaille. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

C-hepatiitin hoitopolku

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin hoitoon

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

B- ja C-hepatiitin lääkehoito. Martti Färkkilä

Transkriptio:

Maija Lappalainen ja Martti Färkkilä AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Virushepatiitit Keskeistä Hepatiitti A- ja E -tartuntoja ehkäisee etenkin ulkomailla riittävä elintarvike- ja juomavesihygienia. Hepatiitti B- ja C-tartuntoja ehkäisee varovaisuus riskiammateissa sekä seksuaalisessa käyttäytymisessä. Hepatiitti C:n tärkein riskitekijä on i.v.-huumeiden käyttö. Hepatiitti A -profylaksi rokottamalla on aiheellinen ennen matkaa suuren riskin maihin. Hepatiitti B -rokotesuoja annetaan riskiryhmille ja riskiammateissa toimiville B. Diagnostiikan periaatteet Tuore virushepatiitti osoitetaan määrittämällä IgM-luokan hepatiitti A -vasta-aineet, HBsAg ja HBc-IgM-luokan vasta-aineet. Hepatiitti C -vasta-aineiden perusteella ei voi päätellä onko kyseessä tuore infektio. Infektion aktiivisuuden määrittämiseksi suositellaan nukleiinihapon osoitustestiä (HCVNhO). Jos kliinisesti lievään hepatiittiin liittyy mononukleoosin oireita (kuume, lymfadenopatia, splenomegalia, ylähengitystieoireet), tutkitaan mononukleoosin mahdollisuus joko vieritestillä tai tarvittaessa EBVvasta-aine- sekä sytomegalovirusvasta-aine -määrityksellä. Hepatiitti A ITÄMISAIKA 15 50 vrk TARTUNTATIE Tarttuu yleensä ulosteen välityksellä, mutta epidemioita on esiintynyt myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa. Todettuja uusia tartuntoja on Suomessa ollut viime aikoina alle 20 tapausta vuosittain. KLIININEN KUVA Alkaa äkillisesti. Esioireita ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Kuume Keltaisuus LABORATORIODIAGNOOSI P-ALAT, P-ASAT ja usein S-bilirubiinitasot nousevat ja TT-taso saattaa laskea. Spesifinen diagnoosi saadaan määrittämällä seeruminäytteestä IgM-luokan HAV-vastaaineet. Määrittämällä IgG- tai kokonaisvasta-aineet voidaan arvioida profylaksian tarve. Positiiviset IgG- tai kokonaisvasta-aineet (ja IgM-vasta-aineet negatiiviset) ovat merkki aiemmasta infektiosta tai onnistuneesta HAV-rokotusvasteesta, joka suojaa taudilta. PROFYLAKSI Epäilyttäviä ruokia on syytä välttää matkoilla korkean riskin maissa (etenkin simpukat, äyriäiset). Hepatiitti A -rokotus A on aiheellinen etenkin henkilöille, jotka oleskelevat pidempiä aikoja korkean riskin maissa tai matkustavat usein tällaisiin maihin. 6 kk:n kuluttua annettavan tehosteen jälkeen suoja kestää ainakin 10, jopa 20 v. Matkailijoille rokote tulisi antaa vähintään 2 viikkoa ennen matkaa. Yli 15-vuotiaille rokotetta annetaan kaksi annosta (Havrix 1440 ELISA-U/ml, 1 ml) kuukausina 0 ja 6 12, ja 1 15-vuotiaille annetaan puolet aikuisen annoksesta (0.5 ml) samoin kahtena annoksena kuukausina 0 ja 6 12. Epaxal -rokotetta annetaan sama annos sekä aikuisille että 2 v täyttäneille lapsille. Hepatiitti A- ja B -yhdistelmärokote Annetaan kolmena annoksena kuukausina 0, 1 ja 6. Alle 16-vuotiaille on oma valmiste. Tropiikkiin sekä Välimeren Aasian ja Afrikan puoleisille rannoil- 1091 Duodecim 2015;131:1091 6

AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA TAULUKKO 1. B-hepatiittiserologian tulkinta Infektoitumaton Rokotettu + Luonnollinen immuniteetti + 1) + HBsAg HBsAb HBcAb HBcAbM HBeAg HBeAb Akuutti infektio Varhainen + 2) +/ Myöhemmin + + +++ + Kantaja Infektiivinen + + + +/ 3) + 4) Niukasti infektiivinen + + + 1) Negatiivinen noin 10 15 %:lla henkilöistä, joilla ollut infektio. HBc-kokonaisvasta-aineet on silloin ainoa todettavissa oleva infektion osoittaja. 2) Tulee ensimmäisenä positiiviseksi akuutissa infektiossa (jo ennen oireita). 3) Kroonisen infektion pahenemisvaiheisiin voi liittyä anti-hbc-igm -positiivisuus. 4) Aktiivinen hepatiitti todennäköinen ja tauti tarttuu replikoituvan viruksen vuoksi helposti. Tarkin arvio viremiasta on veren kvantitatiivinen HBV-DNA-määritys. 1092 le matkustaville suositellaan aina rokotusta. Baltian maihin ja Venäjälle sekä Itä-Euroopan maihin suositellaan rokotusta ainakin, jos matka kestää kauan tai matkat toistuvat usein. TARTUTTAVUUS Viikon kuluttua keltaisuuden alusta virusta ei enää erity ulosteisiin. Pysyvää kantajuutta ei ole todettu. TAUDIN KULKU JA SEURANTA Tauti rajoittuu itsestään. Siihen ei tunneta spesifistä hoitoa. Maksavaurion vaikeusastetta arvioidaan S-albumiinin ja TT-tason perusteella. Tauti on lievä, jos TT on yli 0.40 ja S- albumiini yli 30 g/l. P-ALAT-pitoisuutta seurataan viikoittain, kunnes se alkaa pienentyä. Hepatiitti B ITÄMISAIKA JA ILMAANTUVUUS 1 6 kk Todettuja uusia tartuntoja on Suomessa ollut viime aikoina vuosittain n. 20 30. TARTUNTATIE (vrt. HAV) Parenteraalinen (huumeruiskut, verituotteet) Sukupuoliyhteys Perinataalinen KLIININEN KUVA Kuten hepatiitti A:ssa, mutta alku on usein hitaampi. Nivelvaivoja ja oireita on 10 20 %:lla potilaista. Iho-oireet Maksaentsyymiarvot suurenevat hitaammin kuin hepatiitti A:ssa. LABORATORIODIAGNOOSI Suurentuneet P-ASAT ja P- ALAT-pitoisuudet Spesifinen diagnoosi: epäiltäessä tuoretta tartuntaa määritetään HBsAg ja HBc-IgM-luokan vasta-aineet. Arvioitaessa infektiivisyyttä tutkitaan ensisijaisesti HBeAg (jos se on positiivinen, on aktiivinen hepatiitti todennäköinen ja tauti tarttuu replikoituvan viruksen vuoksi helposti). Tarkin arvio viremiasta on veren kvantitatiivinen HBV-DNA-määritys (S- HBVNh). Etenkin, jos epäillään HBeAg-negatiivista muotoa kroonisesta HBV-infektiosta, on syytä käyttää em. määritystä. PROFYLAKSI Riskikäyttäytymisen välttäminen (suojaamattomat yhdynnät mahdollisten viruksen kantajien kanssa, likaisten injektioneulojen käyttö). Varovaisuus ammateissa, joissa käsitellään ihmisverta ja muita kehon eritteitä ROKOTUS RISKIRYHMILLE THL:n suositus HBV-rokotteen kohderyhmiksi yleisen rokotusohjelman osana HBsAg-kantaja-äitien ja -isien vastasyntyneet lapset A. Äidin ollessa kantaja tulee lapselle ennen ensim- M. Lappalainen ja M. Färkkilä

mäistä rokotusta antaa myös yksi annos HB-immunoglobuliinia (125 KY). Akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAg-kantajien kanssa samassa taloudessa asuvat muut henkilöt Akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAgkantajien vakituiset seksikumppanit Säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat henkilöt Ruiskutettavien huumeiden käyttäjät, heidän vakituiset seksikumppaninsa sekä samassa taloudessa asuvat henkilöt. Erityisesti on tärkeää rokottaa huumeita käyttävien äitien vastasyntyneet lapset. Ammattimaista prostituutiota harjoittavat Pistotapaturmista ja muista verialtistumista johtuvissa vaaratilanteissa silloin, kun riskin arvioinnin perusteella suojaus on tarpeen ja tapaus ei kuulu työterveyshuollon piiriin Terveydenhuoltoalan opiskelijat, joiden opiskelu ulkomailla edellyttää HBV-rokotussuojaa Tapauskohtaisen harkinnan mukaan HBV-rokote voi olla aiheellinen työssään keskimääräistä selvästi enemmän potilaiden verelle altistuvalle hoitohenkilökunnalle B ja heidän hoidossaan oleville, esim. kätilöt, hammaskirurgit ja osa laboratoriohenkilökuntaa HBsAg-kantajapotilasta hoitavan dialyysihoitoyksikön henkilökunta ja muut potilaat alle kouluikäisen HBsAg-kantajalapsen päivähoitoryhmän hoitajat ja muut lapset huumeiden käyttäjiä hoitavat. Toteutus Hepatiitti B -rokotetta annetaan 1.0 ml (lapsille 0.5 ml) lihakseen. Toistetaan 1 kk:n ja 6 kk:n kuluttua. Onnistuneen rokotussarjan jälkeen ei yleensä tarvita tehosterokotuksia. N. 10 %:lle rokotetuista ei saada riittävää tehoa. Jos virustartunnalle altistumisen riski on suuri ja pitkäaikainen, immuniteetin saavuttaminen on varmistettava serologisesti n. 2 kk kolmannen annoksen jälkeen B. Ellei vasta-aineita ole muodostunut, annetaan kolme lisäannosta 2 kk:n välein ja rokotusvasteen syntyminen varmistetaan serologisesti n. 2 kk kolmannen annoksen jälkeen. Ellei vasta-aineita ole edelleenkään muodostunut, altistumisriskiä on vähennettävä esim. työjärjestelyillä. IMMUUNISUOJAUS TARTUNNALLE ALTISTUMISEN JÄLKEEN HBsAg-positiivisten äitien vastasyntyneille lapsille annetaan hepatiitti B -immunoglobuliinia (HepBQuin ja HBV- rokotussarja) A TARTUTTAVUUS Suurin osa sairastuneista paranee, vain pieni osa (< 5 %) aikuispotilaista jää viruksen kantajiksi Pohjoismaissa. HBeAg-määritys auttaa infektiivisyyden arvioinnissa HBsAgpositiivisilla potilailla. TAUDIN AKUUTIN VAIHEEN KULKU JA SEURANTA Suurin osa tapauksista on itsestään rajoittuvia. Aktiivisessa vaiheessa seurataan P-ALAT- ja P-TT- sekä tarvittaessa S-Prealb- ja bilirubiiniarvoja viikoittain, kunnes ne alkavat normalisoitua. HBsAg määritetään 3 kk:n kuluttua taudin puhkeamisesta. KROONINEN VAIHE Ellei HBsAg häviä verenkierrosta 6 8 kk:n kuluttua sairastumisesta, kyseessä on todennäköisesti krooninen B-hepatiitti. Krooniseen B- hepatiittiin liittyy suurentunut hepatoomavaara, joka korreloi HBV-DNA-tasoon ja kirroosin kehittymiseen. Hepatiitti C Yleisin Suomessa esiintyvistä hepatiiteista Todettuja uusia tartuntoja on Suomessa ollut vuosittain yli 1 100. Suomessa HCV-positiivisia on i.v.-huumeiden käyttäjistä 80 %. ITÄMISAIKA 20 120 vrk INFEKTIOTIE Parenteraalinen, kuten hepatiitti B:ssä, mutta infektiivisyys on paljon vähäisempi. Riskejä ovat i.v.-huumeet, tatuointi, verensiirrot, suojaamattomat sukupuolikontaktit C-hepatiittipositiivisen partnerin kanssa. Sukupuolikontaktissa tartuttavuus on melko vähäinen eikä suojautumista pidetä aivan välttämättömänä vakituisessa suhteessa eläville. Osa hepatiitti C -potilaista ei ole 1093 Virushepatiitit

AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA saanut verensiirtoja eikä kuulu raasipitoisuudet (P-ALAT). n. 10 20%:lle 20 v:n kuluessa. riskiryhmiin. P-ALAT ja P-ASAT eivät yleensä Hepatooma kehittyy n. 1 %:lle KLIININEN KUVA kohoa yli 800 U/l. Spesifinen diagnoosi saadaan kirroosia sairastavista vuosittain, keskimäärin 28 v:n kulut- Suurin osa 85-90 % sairastaa määrittämällä hepatiitti C -vas- tua primaari-infektiosta. taudin oireettomana ja vain pienellä osalla esiintyy oireena keltaisuutta, kuumeilua, niveloireita tai pahoinvointia. ta-aineet ja RNA (HCVNhO). Vasta-aineita on osoitettavissa 10 viikon kuluttua tartunnasta. Delta-agenssi (hepatiitti D) HDV voi tarttua ainoastaan Näistä kroonistuu ainoastaan HCVNhO on yleensä positii- HBsAg-positiiviseen henkilöön. 48-75 % ja 25-52 % paranee vinen jo oireiden alkaessa. Jos virus tarttuu samanaikaises- spontaanisti. Krooniseen C-hepatiittiin on TARTUTTAVUUS ti yhdessä HBV:n kanssa puhutaan ko-infektiosta raportoitu liittyvän ekstrahe- Suurin osa HCV-vasta-aineposi- Mikäli HBsAg:n kantaja saa paattisia ilmentymiä, kuten tiivisista on myös viruksen kan- HDV-tartunnan, on kyse super- essentiaalinen kryoglobuline- tajia ja voivat levittää infektiota. infektiosta ja kroonistumisriski mia, glomerulonefriitti, autoimmuunityreoidiitti, Sjögrenin TAUDIN KULKU JA SEURANTA kohoaa 70 %:iin. Superinfektioon liittyy akuutti vaikea he- oireyhtymä ja porphyria cuta- Alkoholi lisää maksakirroosin patiitti, joka voi olla fulminantti. nea tarda. kehittymisriskiä C-hepatiittipo- Suomessa todetaan muutama LABORATORIOLÖYDÖKSET tilailla. Akuutti vaihe on usein hepa- uusi tartunta vuosittain. Esiintyy tavallisesti suonensi- C-hepatiittia on aiheen epäillä: tiitti B:tä lievempi. Tauti kuiten- säisten huumeiden käyttäjillä ja aina epäselvien transami- kin kroonistuu oireettomilla HBV:n kantajilla. naasiarvojen nousun yhtey- useammin (85 90 %). Kaikilta HBsAg:n kantajilta, dessä Maksa-arvojen seurannasta joilla todetaan akuutti hepatiitti henkilöillä, joille on suoritet- akuutissa vaiheessa on vähän tulisi määrittää myös HDV-vas- tu kajoavia lääketieteellisiä hyötyä vaihtelun vuoksi. Seu- ta-aineet. Diagnoosi perustuu tai hammaslääketieteellisiä rantaa tarvitaan kuitenkin, jos HDV-vasta-aineiden ja tarvitta- toimenpiteitä olosuhteissa, potilas halutaan lähettää hoito- essa HDV-RNA:n osoittamiseen. joissa hygieniasta ei riittäväs- arvioon. Ko-infektio: S- HDV-IgM ti huolehdittu Krooninen hepatiitti kehittyy -vasta-aineet HBsAg- ja HBc- henkilöillä, jotka ovat saa- valtaosalle kantajista ja kirroosi IgM-va positiivisella. neet veren tai elinsiirron Superinfektio. S-HDV-IgM- 1094 ennen vuotta 1990. suonensisäisten huumeiden tai intranasaalisten aineiden käyttäjillä henkilöille, joilla on tehty tatuointeja tai lävistyksiä olosuhteissa, joissa hygieniasta ei riittävästi huolehdittu C-hepatiittipositiivisten äitien lapsilla HIV-positiivisilla henkilöillä vangeilla tai aiemmin vankilassa olleilla Usein C-hepatiitin ainoa löydös ovat vaihtelevat aminotransfe- NÄYTÖN ASTEEN LUOKITUS: A = VAHVA TUTKIMUSNÄYTTÖ B = KOHTALAINEN TUTKIMUS- NÄYTTÖ C = NIUKKA TUTKIMUSNÄYTTÖ D = EI TUTKIMUSNÄYTTÖÄ Artikkelin täydellinen versio on luettavissa Lääkärin tietokannoista Terveysportista www.terveysportti.fi Lääkärin käsikirja Viimeisin muutos 13.5.2015 Maija Lappalainen ja Martti Färkkilä 2015 Kustannus Oy Duodecim vasta-aineet potilaalla, jolla S-HBV-IgM-vasta-ainetaso on matala. Hoito: Pegyloitu interferoni alfa 12 kk. Hepatiitti E Pääosin kehitysmaissa esiintyvä hepatiitti A:n kaltainen tauti 4 eri genotyyppiä, joista genotyyppien 1 ja 2 isäntinä toimii ihminen. Genotyypit 3 ja 4 ovat zoonooseja, joiden isäntänä toimii sika. GT 1 ja 2 esiintyvät pääosin Etelä- ja Keski-Aasiassa, M. Lappalainen ja M. Färkkilä

Kiinassa ja Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Hepatiittien hoito ja konsultaation aiheet patiitti (HCVNhO positiivinen), ellei potilaalla ole vasta-aiheita Suomessa todetaan muutama uusi tartunta vuosittain. AKUUTTI HEPATIITTI Vaikeusaste arvioidaan S-albu- hoidolle (vrt. alla). Hoito on perusteltu kaikille Diagnoosi perustuu IgG- ja miinin ja tromboplastiiniajan HCVNh-positiivisille potilaille. IgM-luokan HEV-vasta-aineiden määrityksellä (TT-NT, TT-SPA). Viruksen genotyypin määritys osoittamiseen seerumissa. Tauti on lievä, jos TT on yli 0.40 ja maksavaurion asteen määrit- Hepatiitti E:tä voi epäillä, jos ja S-albumiini yli 30 g/l. täminen joko elastografialla tai kaukomailla käyneellä poti- Kutinaa voi hoitaa tarvittaessa maksabiopsian perusteella on laalla on ilmeisesti oraaliteitse antihistamiineilla ja kolestyra- aiheen ennen hoitoa. tarttunut hepatiitti, mutta HAV- miinilla (4 g/vrk). Potilaat, joilla todetaan mer- vasta-aineet ovat negatiiviset. Kaikkia maksassa metaboloitu- kittävä maksavaurio: selkeästi Viime vuosina on raportoitu via lääkeaineita on vältettävä. lisääntynyt fibroosi (F3) tai myös oireettomia tai vähäoirei- Dieetin tulee sisältää runsaasti kirroosi (F4) tulisi ensisijaisesti sia, genotyypin 3 ja 4 aiheut- energiaa ja hiilihydraatteja. hoitaa. Hoito on myös aiheen tamia infektioita eri puolilta Eurooppaa. Maksa-arvojen epäselväksi AKUUTTI FULMINANTTI HEPATIITTI (A, B, E TAI D) potilaille, joilla todetaan edennyt fibroosi (F2) ja voimakas tulehdus maksabiopsiassa (G2-3). jäänyt nousu immunosuppres- Syvä ikterus, aivo-oireet, pahe- Mikäli maksatauti on lievä (F0- soidulla potilaalla. neva maksavaurio 1) voidaan hoitoa siirtää myö- E-hepatiitti on myös syytä Maksansiirto voi olla pelastava. hemmäksi. sulkea pois selvitettäessä Antiviraalisesta lääkehoidosta C-hepatiitin hoitoon on saatu epäselvästä syystä syntynyttä ei akuutissa vaiheessa ole apua. v. 2014 2015 aikana useita eri maksavauriota, ja se on huomioitava mm. lääkemaksavau- KROONINEN HEPATIITTI B interferonivapaita lääkeyhdistelmiä, jotka ovat merkittäväs- rion erotusdiagnostiikassa. HBeAg-positiivisilla immu- ti paremmin siedettyjä kuin Raskausaikana E-hepatiitti voi noaktiiveilla potilailla (ALAT aiemmat. käyttäytyä poikkeuksellisen ful- koholla, HBV-DNA > 2 000 IU/ Hoitotulokset uusilla lääkkeillä minantisti, jolloin tautiin liittyy ml) voidaan käyttää pegyloitua ovat erinomaiset, pysyvä hoi- jopa 20 %:n äitikuolleisuus. alfainterferonia 48 kk, jolla saa- tovaste (HCVNh negatiivinen Hepatiitti E-virusinfektioon ei daan n. kolmasosalla HBeAg- viikolla 12) saavutetaan lähes ole spesifistä hoitoa. Hoito ja serokonversio. poikkeuksetta yli 90 :lla hoitoon seuranta toteutetaan kuten Interferonihoidon suhteen hoi- sitoutuneista potilaista ja hoi- hepatiitti A:ssa. Muut virushepatiitit Osassa hepatiitteja aiheutta- tovasteetta jääneille tai ensisijaisena lääkityksenä käytetään tenofoviiria tai entekaviiria suun kautta jopa vuosia kestä- toajat ovat lyhentyneet pääosin 12 viikkoon. TAULUKOSSA 2 on esitetty genotyypeittäin uudet interferonivapaat kroonisen C- javirus jää edelleenkin tunnis- vänä hoitona HBV-DNA-tasoa hepatiitin hoitomahdollisuudet. tamatta, joten on mahdollista, seuraten. HYKS Gastroenterologian kli- että on olemassa muitakin kuin nikassa käytetään edelleen edellä kuvattuja hepatiittivi- KROONINEN HEPATIITTI C primaarihoitona aiemmin ruksia. S-HCVNh positiivinen ja P- hoitamattomille potilaille pe- Sekä Epstein Barrin viruk- ALAT-pitoisuus suurentunut gyloidun interferonin ja riba- sen että sytomegaloviruksen 6 kk:n kuluttua oireiden alka- viriinin yhdistelmää kaikissa aiheuttamaan mononuk- misesta; normaali P-ALAT ei genotyypeissä. leoosiin liittyy hepatiitti jopa kuitenkaan poissulje kroonista Mikäli hoitovastetta ei saada 90 %:lla potilaista. Taudinkuva hepatiittia. neljän viikon PEG-IFN + ribavi- on yleensä lievä, ja vain n. 5 % potilaista tulee ikteerisiksi. Hoidon konsultaation aiheena on HCV-RNA-positiivinen he- riini hoidolla ja potilas täyttää aiheet uusien lääkkeiden käyt- 1095 Virushepatiitit

AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA TAULUKKO 2. C-hepatiitin hoito 2015. Interferonivapaat hoidot. Genotyyppi Ei kirroosia Kirroosi GT1a Ledipasviiri + sofosbuviiri 8-12 viikkoa Ledipasviiri + sofosbuviiri 12 viikkoa Paritapreviiri /ritonaviiri + ombitasviiri + dasabuvir + RBV 12 viikkoa Paritapreviiri /ritonaviiri /ombitasviiri + dasabuviiri + RBV 24 viikkoa Sofosbuviiri + simepreviiri 24 viikkoa Sofosbuviiri + daklatasviiri 24 viikkoa GT1b Ledipasviiri + sofosbuviiri 8-12 viikkoa Ledipasviiri + sofosbuviiri 12 viikkoa Paritapreviiri 150 mg /ritonaviiri 100 mg /ombitasviiri 25 mg + dasabuviiri 250 mg x2 12 vkoa Paritapreviiri 150 mg /ritonaviiri 100 mg /ombitasviiri 25 mg + dasabuviiri 250 mg x2 12 vkoa Sofosbuviiri + simepreviiri 24 viikkoa Sofosbuviiri + daklatasviiri 24 viikkoa GT 2 Sofosbuviiri + RBV 12 viikkoa Sofosbuviiri + RBV 16 viikkoa GT 3 Ledipasviiri + sofosbuviiri + RBV 12 viikkoa Ledipasviiri + sofosbuviiri + RBV 12 viikkoa Sofosbuviiri + RBV 24 viikkoa Sofosbuviiri + daclatasviiri + RBV 24 viikkoa Sofosbuviiri + RBV 24 viikkoa GT 4 Ledipasviiri + sofosbuviiri 12 viikkoa Ledipasviiri + sofosbuviiri 12 viikkoa Paritapreviiri /ritonaviiri + ombitasviiri + RBV 12 viikkoa Paritapreviiri /ritonaviiri + ombitasviiri + RBV 24 viikkoa Sofosbuviiri + daklatasviiri 24 viikkoa töön maksasairauden vaikeusasteen perusteella jatketaan hoitoa suunkautta otettavilla lääkeyhdistelmillä. Ribaviriinin teratogeenisuus edellyttää luotettavaa ehkäisyä koko hoidon ajan ja vielä 6 kk hoidon jälkeen. Tämä koskee myös hoitoa saavien miespuolisten potilaiden partnereita. Maksansiirtoa harkitaan pitkälle edenneessä kirroosissa, ellei sille ole vasta-aiheita. Onnistuneesta hoidosta riippumatta kirroositasolle edennyttä potilasta tulee seurata maksasolusyövän riskin takia puolivuosittain maksan ultraäänitutkimuksella. Työkyky Akuutissa vaiheessa sairauslomaa annetaan normaalin periaatteen mukaisesti: töihin voi mennä, kun vointi sallii. Krooninen hepatiittikantajuus ei aseta esteitä ammatinvalinnalle tai työssä olemiselle. Kirjallisuutta 1. Färkkilä M. Virushepatiitit. Kirjassa: Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P. (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2013, s 749 69. 2. Färkkilä M. C-hepatiitin uudet lääkkeet - milloin ja kenelle? Duodecim 2014;130:1813-22. 3. Färkkilä M. Virushepatiitit. Yleislääkärilehti 2015;3:17-24. 4. EASL Clinical Practice Guidelines: Management of chronic hepatitis B virus infection. Journal of Hepatol 2012;57:167 185. 5. EASL Recommendations on Treatment of Hepatitis C 2015. European Association for the Study of the Liver. J Hepatol. 2015 Apr 21. pii: S0168-8278(15)00208-1. doi: 10.1016/j.jhep.2015.03.025. 6. Hughes SA, Wedemeyer H, Harrison PM. Hepatitis delta virus. Lancet. 2011;378:73-85. 7. Hoofnagle JH, Nelson KE, Purcel RH. Hepatitis E. N Engl J Med 2012;367:1237-44. 8. Sillanpää M ym. Hepatiitti C virusinfektioiden seuranta Suomessa vuosina 1995-2013. Raportti 29/2014. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. 1096 M. Lappalainen ja M. Färkkilä