Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo

Samankaltaiset tiedostot
Lausunto Tulisiko laissa määritellä tarkemmin genomitieto, jota sääntely koskee? Jos tulisi, millainen määritelmä olisi hyvä?

Genomikeskuksen valmistelu ja genomilaki Suunnittelija Petra Ruuska, STM Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari

Edellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle. Jaakko Yrjö-Koskinen Future Care

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Lataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto. Lataa

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ GENOMILAIKSI

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Mitä kaikkea tehdään kehittämisessä? Kaisu Anttila vs. kehittämispäällikkö

Miltä Genomikeskus näyttäytyy yritystoiminnan näkökulmasta? , STM. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTechFinland ry

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Lääketeollisuuden tekemän tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle. Tero Ylisaukko-oja, FT, toimitusjohtaja MedEngine Oy

JARI PORRASMAA

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lausunto Tulisiko laissa määritellä tarkemmin genomitieto, jota sääntely koskee? Jos tulisi, millainen määritelmä olisi hyvä?

Asiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä

Miten olemassa olevaa tietoa voi käyttää vaikuttavuusperusteisen hoidon suunnitteluun?

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

April 21, FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

Kliiniset syöpätutkimukset Tayserva-alueella Minna Tanner, Osastonylilääkäri, TaYS, Syövänhoidon vastuualue

Mahdollisuus epäonnistua -

Sustainable well-being

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat Pia-Liisa Heiliö STM

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

Mieli 2009 suunnitelma Kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden Kuntien erityistason mielenterveys- ja päihdepalvel

Päivystysapu Eksotessa - Käyttäjäkokemuksia ja valmistelu

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Kanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö. Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala

Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori

Sosiaali- ja terveysministeriölle

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Terveys ja talous 2016

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA

ATK-päivä Joensuu Pentti Itkonen

Kehittämistoiminnan organisointi

Keski-Suomen vammaisstrategia

Kommentit Genomikeskus-muistioon /Katriina Aalto-Setälä

NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Asiakashyötyjen arviointi

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KUNTOUTUMISTALO VIRTUAALISAIRAALASSA

YLIOPISTOSAIRAALOIDEN YHTEISTYÖ - MISSÄ OLLAAN, MIHIN PYRITÄÄN?,ANNE PITKÄRANTA, HUS TUKIMUSJOHTAJA, HY PROFESSORI

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

ACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Tilannekatsaus

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen SOTE-TULEVAISUUSPÄIVÄ Kuntatalo Matti Franck, VSSHP

Smart Tampere

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Perusterveydenhuollon rooli kehitysvammaisten palveluissa lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM/STO/TEPA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

Lapin sote johdon seminaari

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Paikkatietostrategiaa Tampereella

Kansallinen genomistrategiaa

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

SAKU-strategia

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Ohjaamoja kehittämässä

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Maastotietokannan ylläpito

Transkriptio:

Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo 12.01.2015

SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto tilaisuudesta Kommenttipuheenvuorot Aino-Liisa Oukka Minna Wilska-Sundström Mia Bengström Keskustelua visiosta Keskustelua tavoitteista Keskeiset huomiot 2

Kommenttipuheenvuoro: Aino-Liisa Oukka Tavoitteena on oltava se, että terveydenhuollon henkilöstölle saadaan hyvät valmiudet genomitiedon käyttöön. Tähän liittyy kuitenkin haasteita: Kuinka saadaan aiheen opintoja opetusohjelmaan tilanteessa, jossa lääkäreiden peruskoulutus on hajautunut usean eri yliopiston välille. Erikoislääkärikoulutusta koordinoi jatkossa yksi taho, joten sen suhteen tilanne hieman helpompi Myös muiden ammattialojen (esimerkiksi sairaanhoitajat) koulutus hajautunut eikä yhteistä vastuutahoa välttämättä ole Genomikeskus on lähtökohtaisesti hyvä ajatus mutta haasteena tällä hetkellä on se, että on olemassa paljon hankkeita, joissa perustetaan erilaisia keskuksia Mistä yliopistosairaanhoitopiireissä löydetään tähän resurssit? Visio on haasteellinen mutta oikean suuntainen Geenitiedolla pystytään jatkossa ratkaisemaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta monia eri ongelmia Geenitiedon hyödyntäminen voi vaikutta tulevaisuudessa positiivisesti jopa terveydenhuollon rahoituksen ongelmiin, koska potilailla on mahdollisuus saada täsmällisempää hoitoa Strategian onnistumisen kannalta keskeiset aihealueet: Osaaminen (henkilökunta) ja ymmärrys (kansalaiset) Tietojärjestelmäintegraatiot Palvelujärjestelmän resurssit 3

Kommenttipuheenvuoro: Minna Wilska-Sundström Hyvällä ja toimivalla genomistrategialla saadaan tasa-arvoisempi toimintaympäristö ja hoitomahdollisuudet potilaille Genomistrategian on mahdollistettava hoitopolun esteettömyys Strategian tulee sallia terveydenhuollon ammattilaisten sujuva keskinäinen konsultaatio Hoitavalla lääkärillä on jatkossakin oltava kokonaisnäkemys ja vastuu hoidosta Kela:n roolia potilaan hoitopolussa tulisi vahvistaa Geenitietoja ei tulisi antaa jatkossa vakuutusyhtiöiden käyttöön Genomitiedon tulisi olla vain hoitavien lääkäreiden käytössä potilaan antaessa siihen luvan Genomitutkimuksien tekemisen on perustuttava potilaan antamaan suostumukseen sen jälkeen, kun häntä on ensin informoitu riittävästi tutkimuksen periaatteista Genomitutkimus tulisi olla valvottua, säädeltyä sekä riittävästi resursoitua ja hyvin organisoitua Rekisteritutkimusten suorittamista tulisi pyrkiä tukemaan 4

Kommenttipuheenvuoro: Mia Bengström Genomistrategian tulisi tukea sitä ajatusta, että geenitiedon avulla potilas saa mahdollisimman oikean hoidon Aiheellista olisi järjestää genomitiedon kerääminen hyvin rutiininomaiseksi toiminnaksi On luotava kansallinen toimintamalli, joka mahdollistaa genomitiedon ja siihen liitetyn terveystiedon hyödyntämisen tutkimus- sekä tuotekehityshankkeissa Yhden luukun periaatteen sisältävän toimintakulttuurin luominen genomitiedon käytölle olisi lääketeollisuuden näkökulmasta keskeinen tavoite Genomikeskus on hyvä idea, jos se: Yhdistää aidosti kaiken kansallisesti relevantin genomiin liittyvän tiedon Toteuttaa genomistrategian toimeenpanoa Tarjoaa keskitetysti palveluita esimerkiksi lääkeyrityksille ja tutkimusryhmille Ylläpitää kansantajuista keskustelua genomitietoon liittyvistä kysymyksistä Genomistrategian olisi kannustettava nimenomaan genomitiedon hyödyntämiseen eikä pelkän tiedon arkistointitavan tai -menetelmän luomiseen 5

Keskustelua visiosta Lähtökohtaisesti nähdään, että visio on kunnianhimoinen ja aikataulu on tiukka Vuosi 2020 nähdään kuitenkin hyvänä tavoitteena Vuoden 2020 nähdään toisaalta tulevan ehkä hieman nopeasti Kuitenkin tämä vuosiluku aiheellista pitää visiossa, koska sillä on oma konkretisoiva vaikutus Olisi aiheellista kuitenkin tuoda visiota hieman konkreettisemmalle tasolle Varauduttava myös siihen, että visiota on aiheellista jatkossa päivittää Visio on hyvin muotoiltu Viestintään jatkossa kiinnitettävä huomiota Pitäisikö visiossa mainita: "ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi"? Maininta tehokkuudesta koetaan hyvänä Ei pidä takertua ylilaadukkaan järjestelmän luomiseen genomitiedon osalta vaan tulee tähdätä nimenomaan tehokkaaseen toimintaan Vuonna 2020 käytössä ovat tehokkaat päätöksenteon tukijärjestelmät, jotka auttavat genomitiedon tehokkaassa hyödyntämisessä 6

Keskustelua tavoitteista Strategiassa olisi hyvä tuoda esille, että tulevien potilastietojärjestelmien tulisi pystyä hyödyntämään genomidataa mahdollisimman joustavasti Tulevat järjestelmät tulisi rakentaa sellaisiksi, että ne pystyvät esimerkiksi yhteisestä tietovarannosta noutamaan genomiin liittyvää potilaskohtaista tietoa Tarvitaan rajapinta potilastietojärjestelmän ja genomitietoa hallinnoivan järjestelmän välille Tarvitaan uusi ammattiryhmä, joka mahdollistaisi genomitiedon hyödyntämisen Kliinisten bioinformaatikkojen ammattikunta, jonka perusta voisi olla joko biologi- tai lääkärikoulutus Keskeistä olisi luoda yhteiset toimintaohjeet genomitiedon hyödyntämiselle eri terveydenhuollon tasoilla Tähän liittyen myös genomitietoon tulisi voida luoda eritasoisia käyttöoikeuksia. Esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkärille käyttöoikeus vain päätöksenteontuen kanssa ja kliinisille geneetikoille sekä tutkijoille oikeus varsinaiseen sekvenssidataan Tarvitaan myös konsensusta siitä, mitä genomitiedosta katsotaan ja kuinka sitä hyödynnetään, joten esimerkiksi päätöksenteontukijärjestelmiin tarvitaan yhteisesti, kansallisesti sovitut skriptit analysoimaan tietoa. Genomikeskuksen rooli tässä olisi keskeinen Strategiassa olisi aiheellista huomioida myös sen toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset Huomiota tulisi kiinnittää siihen, kuinka koulutuksellisesti saavutetaan ne, jotka hyvin nopeassa vaiheessa tulevat tekemään geenitutkimukseen liittyviä päätöksiä 7

Keskeiset huomiot Genomistrategian tulee mahdollistaa uudet vaikuttavat hoitomuodot tasa-arvoisesti kaikille potilasryhmille Genomistrategian on kannustettava genomitiedon hyödyntämiseen Genomistrategiassa on luotava suuntaviivat terveydenhuollon henkilöstön hyvälle koulutukselle genomitiedon käyttämisen osalta Yhtä yhteistä genomikeskusta pidetään hyvänä ideana ja tämän instanssin olisi hyvä toimia niin sanotulla yhden luukun periaatteella muun muassa: Yhdistämällä aidosti kaiken kansallisesti relevantin genomiin liittyvän tiedon Toteuttamalla genomistrategian toimeenpanoa Tarjoamalla keskitetysti palveluita esimerkiksi lääkeyrityksille ja tutkimusryhmille Ylläpitämällä kansantajuista keskustelua genomitietoon liittyvistä kysymyksistä Olemassa olevaa visioluonnosta pidetään hyvänä Jatkossa on aiheellista varautua vision päivittämiseen Strategiassa olisi huomioitava yhteisten toimintaohjeiden tarve genomitiedon hyödyntämiselle Tulevaisuuden potilastietojärjestelmien on voitava hyödyntää genomitietoa saumattomasti Uusi kliinisten bioinformaatikkojen ammattikunta nähdään tarpeelliseksi 8