5.4.5 Koulukohtainen oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma 1

5.4.5 Koulukohtainen oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma 1 Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Tämä suunnitelma koskee Sulkavan Yhtenäiskoulun vuosiluokkia 0-9 ja Sulkavan lukiota. Oppilashuoltoon sisältyvät: * Koulun toiminta 1. koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto * Oppilashuollon palvelut 2. Psykologi- ja kuraattoripalvelut 3. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollonpalvelut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Esiopetuksen osalta käytetään nimitystä esiopetusyksikkö ja lapsi. Tässä suunnitelmassa yhteisinä käsitteinä ovat oppilas ja koulu, mikäli asiaa ei ole selkeästi eritelty vain esiopetukseen kuuluvaksi. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona.2

1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 4 mom; 3 1 ja 2 mom. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. 3 Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Monialainen yhteistyö * Opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi * Oppilaat ja heidän huoltajansa * Muut tahot 1. Oppilas- ja opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelut 4 Oppilaalla on oikeus saada psykologin tai kuraattorin palveluita viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä, kiireellisissä tilanteissa samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, ellei kyseessä ole vain neuvonta tai jos keskustelun järjestäminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kuraattorin tai psykologin arvion perusteella oppilaalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus opiskeluun ja kehitykseen liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa oppilas on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluita tai muuta erityisentuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa.

3 Lastensuojelulaki 12 1mom. 4 Oppilas- ja opiskelijalaki 13 2 mom. 1-kohta Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi oppilaan olevan psykologi- kuraattoripalvelujen tarpeessa, hänen on yhdessä tämän kanssa otettava yhteys psykologiin tai kuraattoriin ja annettava tiedossaan olevat tiedot tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos yhteydenotto tehdään ilman oppilasta, on hänelle annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella seitsemän päivän määräajassa. Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Esiopetus käyttää lastenneuvolan palveluja. Yhteydenotot vanhempien toimesta. Oppilashuollon palvelut järjestetään tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen ja koulun välillä siten, että sosiaalitoimi neuvottelee Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin kanssa olemassa olevien sopimusten pohjalta. Terveydenhoitaja ja kuraattori ovat tavattavissa neljänä päivänä viikossa Kirkonkylän koululla sekä tarvittaessa Lohilahden toimipisteessä. Psykologin ja kuraattorin palvelujen saatavuudesta vastaa kunnan sosiaalipuoli siten, että oppilasta/opiskelijaa kohti laskettu minimivaatimus toteutuu. Koulu- perhepsykologin palvelut kerran viikossa Sulkavalla Sosterista järjestämänä. 2. Yhteisöllinen oppilas-/opiskeluhuolto ja sen toimintatavat 5 Yhteisöllinen oqqilashuolto * Tavoite Hyvinvoiva opiskeluyhteisö * Lähtökohta Koulukeskeinen kehitysympäristö * Vastuu Kaikilla oppilaitoksessa työskentelevillä Pääpaino on yhteisöllisessä oppilashuollossa. Kaikkien koulussa työskentelevien sekä oppilashuoltopalveluista vastaavien on edistettävä oppilaiden kouluyhteisön hyvinvointia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 2-kohta Oppilaiden sekä huoltajien kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilashuollon ohjausryhmää johtaa sivistysjohtaja ja siihen kuuluu jäseniä esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja sosiaali- ja terveystoimesta. Ryhmän tehtävänä on huolehtia kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä sekä vastata opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinneista. Arvioinnin pohjana toimii mm. kouluterveyskysely joka toinen vuosi, ympäristön terveellisyyden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset joka kolmas vuosi, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kyselyt joka toinen vuosi sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvedot. Kohteena voi olla luokka, muu ryhmä tai koko yhteisö. Tässä ryhmässä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lukuvuoden alussa sivistysjohtaja kokoaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän edustajat koolle suunnitellakseen tulevan lukuvuoden oppilashuoltoa. Ohjausryhmä kokoontuu vuoden aikana tarvittaessa omana ryhmänään. Keväällä sekä oppilashuollon ohjausryhmä että koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän edustajat kokoontuvat arvioimaan menneen lukuvuoden toteutunutta oppilashuoltoa. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Koulukohtainen oppilashuolto vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa rehtori ja hänen estyessä apulaisrehtori. Oppilashuollon henkilöstöstä siihen kuuluvat psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Rehtori nimeää koulultaan ryhmän pedagogisen hyvinvoinnin edustajat. Erikseen kuultavia asiantuntijoita ovat esimerkiksi ruokapalvelujen, koulumatkakuljetusten, lastensuojelun, perheneuvolan ja poliisin edustajat sekä koululääkäri. Rehtori vastaa koulun oppilashuoltoryhmän kokousmuistioiden laadinnasta, kokoontumisaikataulun suunnittelusta, kokousten järjestämisestä ja kokouspäivien varaamisesta. Hän valvoo säädösten noudattamista ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Rehtorin johdolla oppilashuoltoryhmä arvioi omaa toimintaansa säännöllisesti vuosittain. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Toimintamalleja ja menetelmiä

toteuttamiseen voivat olla muun muassa kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen, yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, luokan, muun ryhmän tai koko yhteisön osallisuutta, myönteistä vuorovaikutusta ja hyvää tunneilmastoa tukevat keinot. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä toimii koko varhaiskasvatuksen yhteinen SUPI (Sulkavan pienet)-ryhmä, johon kuuluvat päiväkodinjohtaja, erityislastentarhanopettaja, koulukuraattori/perhetyöntekijä, lastenneuvolan terveydenhoitaja, psykologi sekä ryhmien lastentarhanopettajat. Ryhmää johtaa erityislastentarhanopettaja. Supi-ryhmä käsittelee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppilashuoltoon kuuluvia yleisiä asioita ja sillä pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Yhtenä menettelytapana on yhteisten kasvatuskäytäntöjen määritteleminen ja tarkentaminen. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden ja huoltajien yhteistyön sekä osallisuuden vahvistamiseksi lukiossa Opiskelijan osallisuutta tuetaan opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuoltoa suunniteltaessa. Asiantuntijaryhmän kokoontumisessa huomioidaan opiskelijan toiveet. Yhteistyötä tehdään ryhmänohjaajan, aineenopettajien, koulukuraattorin, oppilaskunnan ohjaavan opettajan, tutorien, opinto-ohjaajan ja muun opetushenkilöstön kanssa. Opiskelijoiden osallisuutta vahvistetaan oppilaskunnan hallituksessa. Oppilaskunnan hallitus kokoaa kommenttinsa lukion opiskeluhuollosta, sen saatavuudesta sekä oppilashuoltosuunnitelmasta kerran lukuvuodessa. Huoltajien yhteistyön sekä osallisuuden vahvistamiseksi työskennellään vanhempainilloissa sekä muussa kodin ja koulun yhteistyössä. Lukion oppilashuollon arvioimisessa hyödynnetään huoltajien kommentteja (esim. Wilma-kysely). Huoltajia kannustetaan olemaan yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opiskelijoiden asioihin liittyen. Yhteiset palaverit lisäävät huoltajien osallisuutta. Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Sulkavan kunnassa yhteisöllistä oppilashuoltoa kehitetään yhteistyössä koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa. Savonlinnan, Sulkavan ja Enonkosken alueella tehdään yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin alalla. Savonlinnan seudulla on yhteistyössä laadittu muun muassa lasten ja nuorten seudullinen hyvinvointiohjelma ja oppilashuollon suunnitelma.

Tämän oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon 2014 päivitetty Sulkavan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Sulkavan kunnan oppilashuoltoa kehitetään yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuollon ohjausryhmässä. Seudullisesti nuorten hyvinvointia edistetään myös Nepparissa, joka on Savonlinnan seudun nuorisoasian yhteistyöryhmä, joka koostuu nuorten kanssa päivittäin toimivista viranhaltijoista, toimihenkilöistä sekä yhteisöjen ja järjestöjen työntekijöistä. Nepparissa toimii toistakymmentä eri tahoa ja lähes 50 henkilöä, jotka kokoontuvat kuukausittain (pl. kesäaika) päivittämään nuorten tilannetta, suunnittelemaan toimintaa ja teematapahtumia. Nepparin toimintaa koordinoi NuTu ry Savonlinnan kaupungin valtuuttamana. Sulkavan kunnassa toimii myös lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluvat kunnan lastensuojelusta vastaava sosiaalityöntekijä, sosiaalijohtaja, päiväkodinjohtaja, koulun ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, erityisopettajat, erityislastentarhanopettaja, opinto-ohjaaja ja koulukuraattori/perhetyöntekijä. Ryhmän tarkoitus on yhdessä toimien lisätä tukea tarvitsevien perheiden hyvinvointia. Ryhmä kokoontuu 2 kertaa lukuvuodessa tai aina tarvittaessa lastensuojelun sosiaalityöntekijän kokoon kutsumana. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas pystyy lisäämään opiskeluvalmiuksiaan, edistämään sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään tulevaisuuden kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas pystyy tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja tulevaisuutta koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa, ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea oppilasta jatko-opintoihin hakeutumisessa. Yhteistyö koulutuksen siirtymävaiheissa Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat ylittävällä yhteistyöllä. Ohjauksen käytännön toteutuksen päävastuu on opinto-ohjaajalla. Ohjaus on kuitenkin moniammatillista yhteistyötä, johon tulee osallistua koko henkilöstön. Koulun tulee ohjata ja tukea lapsen ja nuoren koulunkäyntiä. Jotta tukea voidaan järjestää, on turvattava tiedon siirtyminen ja yhteistyö erityisesti koulunkäynnin siirtymävaiheissa, joita ovat siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen, alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Nivelvaiheissa vastuuhenkilö on oppilaan oma opettaja ja perusasteelta toiselle asteelle tai toiselta asteelta korkea-asteelle siirryttäessä opinto-ohjaaja. Yhteistyötä tehdään tutustumisvierailuilla, vanhempainilloissa, siirtopalavereissa, jälkiohjauksessa sekä

oppilaiden seurannassa. Siirtopalavereissa pidetään huoli siitä, että oppilaan oppimisen kannalta tärkeät tiedot (oppilaan saama tuki, HOJKS, oppilashuollon kertomus, mahdolliset lausunnot) siirtyvät uuteen oppilaitokseen. Tämä tehdään yhteistyössä luokanopettajan/luokanohjaajan, erityisopettajan ja huoltajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtyminen on taattava myös tilanteessa, jossa oppilas vaihtaa oppilaitosta kesken lukuvuoden. Jos oppilas siirtyy perusopetuksessa toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisterissä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Toimenpiteet nivelvaiheissa Kun lapsi tulee päivähoitopaikkaan, laaditaan hänelle varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen siirtyessä esiopetukseen hänelle laaditaan esiopetussuunnitelma. Molempia suunnitelmia päivitetään kerran vuodessa. Päivityspalaverissa ovat mukana lapsen hoitaja, esiopettaja ja lapsen vanhemmat. Tällä tavalla turvataan tiedon kulku kodin ja lapsen päivähoitopaikan ja esiopetuspaikan välillä. Samalla taataan edellytykset varhaiseen tukeen. Myös jatkossa lapsen elämässä eteen tulevissa siirtymävaiheissa on tarpeellista turvata sujuva tiedonsiirto. Tärkeitä siirtymävaiheita oppilaan eteen tulee myös hänen vaihtaessaan koulua tai kuntaa tai hänen tullessaan uuteen kouluun maahanmuuttajana. Kaikissa näissä siirtymävaiheissa on kysyttävä vanhempien lupa tiedonsiirtoon. Salassa pidettyjä tietoja ei voi ilman huoltajan suostumusta siirtää kuin perusopetuksen koulujen kesken. A) Esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Tämä onnistuu suunnitelmallisella lastentarhanopettajien ja luokanopettajien yhteistyöllä. VARHAISKASVATUS ESIOPETUS - vanhempainillat esiopetuksesta ja sen oppilashuollosta - tiedotteet koteihin

ESIOPETUS ALALUOKAT - erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja konsultoi esiopetusryhmissä - erityisen tuen tarpeiden kartoitus - muiden tukitoimien kartoitus - kouluvalmiuksien arviointi: * eri tahojen havainnot/tutkimukset * mahdollinen avustajatarve * koulunkäynnin aloittamisen myöhäistäminen * pienryhmätarpeet * koulukyydit - yhteistyö luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa - erityislastentarhanopettaja on mahdollisuuksien mukaan mukana 1. luokan toiminnassa ja oppilaan seurannassa. -1. luokan syksyllä laaja-alaisen erityisopettajan, esiopettajan ja erityislastentarhanopettajan palautepalaveri B) Alaluokilta yläluokille Oppilas opiskelee alakoulussa pääasiassa luokanopettajan johdolla. Seitsemännestä luokan alkaen oppilaalla on useita aineenopettajia ja oma luokanvalvoja. Koska yläluokille siirryttäessä tulee useita muutoksia, tulee siirtymävaiheeseen, yhteistyöhön alakoulun ja vanhempien sekä tiedonsiirtoon kiinnitettävä erityisesti huomiota. ALALUOKAT: Koulun oppilashuoltoryhmä toimii säännöllisesti koko alaluokkien ajan ALALUOKKA YLÄLUOKKA - 6. luokan keväällä tutustumiskäynnit yläluokille -alaluokkien erityisopettajan, luokanopettajan, tulevan yläluokkien luokanvalvojan/luokanohjaajan, erityisopettajan ja rehtorin palaveri - mahdollisesti alaluokkien oppilashuoltoryhmän ja yläluokkien oppilashuoltoryhmän yhteispalaveri - luokkaryhmien muodostaminen yhteistyössä ala- ja yläluokkien kesken - vanhempainilta 6. luokan keväällä - tuki-/kummioppilaat sopeutumisen tukena - 7. luokan syksyllä ryhmäytymispäivä - 7. luokkalaisten vanhempainilta - koteihin tiedote oppilashuollosta C. Yläluokilta toiselle asteelle

Oppilaanohjauksen sisällöt perusopetuksen 9.luokalla ovat suurimmaksi osaksi toisen asteen koulutukseen perehtymistä ja jatkokoulutukseen hakeutumisen ohjausta. Myös huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista opinto-ohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. YLÄLUOKAT: - Koulun oppilashuoltoryhmä toimii säännöllisesti koko yläluokkien ajan - luokanvalvojan/luokanohjaajan tunnit/vartit ovat säännöllisiä YLÄLUOKAT TOINEN ASTE - tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksissa - toisen asteen oppilaitoksista tehtävät vierailut ja koulutuksen esittely - SAMI- viikot (Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopisto) - Työelämään tutustumisjaksot, TET - jaksot - eri ammattialojen edustajien vierailut oppitunneilla - vanhempainillat, joissa toisen asteen koulutuksen esittely - yläluokkien opinto-ohjaajan ja toisen asteen opinto-ohjaajien yhteistyö - jälkiohjaus - sijoittumisen seuranta -yläluokkien erityisopettajilta vanhempien luvalla tiedon siirto toisen asteen erityisopettajille D. Toiselta asteelta korkea-asteelle tai työelämään Lukion ja ammatillisen toisen asteen opinto-ohjauksen tulee antaa opiskelijalle tarvittavat tiedot ja taidot opinnoista suoriutumiseen ja jatko-opintoihin/työelämään hakeutumiseen. Tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja parantaa hänen itsetuntemustaan sekä lisätä työelämätietoutta. TOINEN ASTE TYÖELÄMÄ, JATKOKOULUTUS - jatkokoulutusinfot - koulutusmessut - tutustumiskäynnit korkea-asteen oppilaitoksissa - työssäoppimisjaksot - TE- toimiston palvelut - erityistä tukea tarvitsevien nuorten avustaminen työpaikan hankinnassa - työssäolon onnistumisen seuranta E. Toimenpiteet oppilaitosta vaihdettaessa kesken lukuvuoden

Kun oppilas vaihtaa koulua kesken perusopetuksen, todistus, oppilaskortti ja mahdolliset oppilaan erityisopetusta koskevat asiapaperit siirretään uuteen kouluun. Jos opiskelija siirtyy toisella asteella oppilaitoksesta toiseen, esim. lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen tai päinvastoin, hänelle annetaan erotodistus suoritetuista opinnoista. Jos opiskelija siirtyy toisella asteella oppilaitoksesta toiseen, esim. lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen tai päinvastoin, hänelle annetaan erotodistus suoritetuista opinnoista ja huoltajien luvalla uuteen oppilaitokseen annetaan tiedot oppilaan oppilashuoltoa ja erityisopetusta koskevista asiakirjoista. Yhteistyö jatko-opintojen suunnittelussa Perusasteen jälkeen opinto-ohjaaja on vastuussa nivelvaiheen lisäksi myös oppilaan jatkoopintoihin sijoittumisesta. Opinto-ohjaaja seuraa ja tekee jokaisen lukuvuoden alussa tilaston oppilaiden sijoittumisesta jatko-opintoihin. Perusopetuksen jälkeen ilman koulutuspaikkaa jääneistä ja syrjäytymisuhan alla olevista nuorista tulee ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle. Jatko-opintojen suunnittelussa yhteistyötä tehdään koulun sisällä opinto-ohjaajan, aineenopettajien, erityisopettajan, kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin kanssa. Aineenopettajilla, erityisopettajalla ja luokanohjaajalla on tärkeää tietoa oppilaan vahvuuksista ja edellytyksistä pärjätä eri jatko-opinnoissa. Kouluterveydenhoitaja käy terveystarkastuksissa oppilaiden kanssa läpi ammatillisten perustutkintojen terveydellisiä esteitä. Jatko-opintojen suunnittelussa tapauskohtaisesti koolle kutsuttava moniammatillinen asiantuntijaryhmä ja moniammatilliset palaverit ovat tärkeitä. Koulun ulkopuolella yhteistyötä tehdään työelämän, jatko-opintopaikkojen, nuorisotoimen ja tarpeen vaatiessa sosiaalitoimen kanssa. Työelämän kanssa yhteistyötä tehdään työpaikkavierailujen, työelämään tutustumisen ja erilaisten vierailijoiden muodossa. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Sulkavan yhtenäiskoulussa suoritetaan kolmen vuoden välein kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyys- ja hyvinvointitarkastus. Kouluterveydenhoitaja vastaa terveystarkastajan kutsumisesta määräajoin. Tarkastukseen osallistuvat terveystarkastajan lisäksi rehtori, apulaisrehtori, kiinteistönhoitaja ja kiinteistönhoidon esimies sekä kouluterveydenhoitaja. Kiinteistönhoito vastaa siitä, että suositellut toimenpiteet toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Kasvu- ja oppimisympäristön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia seurataan jatkuvasti. Seuranta ja arviointi toteutetaan kouluyhteisössä THL:n kouluterveyden kyselyllä joka toinen

vuosi. Kyselyn tulokset käydään läpi koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä, kyselystä poimitaan toimenpiteitä tarvitsevat kohdat sekä sovitaan ja kirjataan toimenpiteet. Esiopetuksessa toteutetaan Päiväkodin turvallisuussuunnitelmaa. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Terveystiedon opettajat tekevät yhteistyötä kouluterveydenhoitajan kanssa ja tarvittaessa konsultoivat häntä. Kouluterveydenhoitaja vierailee oppitunneilla, pitää opetustuokioita tai tietoiskuja terveystiedon sisällöistä. Kouluterveydenhoitaja voi tarpeen vaatiessa henkilökohtaisesti keskustella (oppilaan tai opettajan toivomuksesta) jostain opetuksessa esiin tulleesta aiheesta. Terveystiedon opettaja voi tarvittaessa tarkentaa oppiaineen sisältöjä esim. ehkäisyasioissa. Järjestyssäännöt Sulkavan kunnassa toteutettavan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuuteen kuuluvat yhteiset säännöt ja käytänteet. Sulkavan Yhtenäiskoulun perusopetuksessa ja lukiossa on syksyllä 2013 otettu käyttöön uudet järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt on laadittu yhdessä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Sääntöjen laadinnassa on kuultu mm. oppilaskuntaa sekä koko koulun henkilöstöä. Järjestyssäännöissä on kiellettyjen asioiden lisäksi otettu huomioon oppilaiden ja koulun henkilökunnan oikeudet ja velvollisuudet. Järjestyssäännöillä pyritään edistämään oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Tavoitteena on myös ehkäistä ongelmia ja huolehtia niihin puuttumisesta. Oppilaitoskohtaiset järjestyssäännöt löytyvät Wilmasta. Järjestyssääntöjen laatimisen yhteydessä on kerätty hyviä käytänteitä ja seuraamuksia tilanteisiin, joissa oppilas rikkoo koulun järjestyssääntöjä. Timo Saloviita on kirjassaan Työrauha luokkaan Löydä omat toimintamallisi pohtinut rangaistusten käyttöä kouluissa. Saloviita toteaa, että rangaistuksilla on useita kielteisiä vaikutuksia, mutta joskus niitä on tarpeen käyttää. Rangaistusten aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia voi vähentää, kun puhutaan käyttäytymisen seuraamuksista. Kun opettaja määrää seuraamuksen, on tärkeää korostaa sitä oppilaan valintana. Seuraamuksilla tulisi myös olla mahdollisimman selvä looginen yhteys itse tekoon. Nämä Saloviitan esittämät ajatukset ovat ohjanneet työtämme ja toimintaamme, kun olemme koonneet yhteen ja tarkastelleet jo käytössä olevia käytäntöjä niissä tilanteissa, joissa oppilas rikkoo koulumme järjestyssääntöjä. Käytänteet ja seuraamukset on koottu ylös Wilmaan koulumme käytäntöjen yhtenäistämiseksi sekä opettajien työkaluksi. Työrauhalakipaketissa 6 on 30.12.2013 säädetty, että kasvatuskeskustelujen tulisi olla uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käyttäytymiseen. Jälkiistunnon tavoin myös kasvatuskeskustelu tulee kirjata (Wilma) ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille.

Lain muutoksen myötä rehtorilla tai opettajalla on oikeus: teetättää jälki-istunnossa kirjallisia tai suullisia tehtäviä ja harjoituksia sekä muita kasvatusta tukevia tehtäviä ottaa haltuun esine tai aine, joka häiritsee opetusta (esim. kännykkä) tai joka on kielletty koulun järjestyssäännöissä 7 tarkastaa oppilaan tavarat, oppilaan pulpetti/kaappi, vaatteet, jos epäillään, että oppilaalla on hallussaan turvallisuutta vaarantava esine/aine Opetuksen järjestäjän tulee seurata toimenpiteiden käyttöä ja kehittymistä. Toimenpiteiden käyttöä seurataan Wilman avulla ja niiden kehittymistä seurataan Yhtenäiskoulun koulukohtaisessa oppilashuolto ryhmässä keväällä. 6 Perusopetuslaki 36 7 Perusopetuslaki 36 d Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Sulkavan kunnassa perusopetuksen oppilaiden poissaoloja seurataan Wilman, eli oppilaitoksen hallinto-ohjelmien www-liittymän kautta. Perusopetuslain 8 mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Huoltaja on velvollinen valvomaan oppilaan oppivelvollisuuden suorittamista ja koulu on velvollinen seuraamaan perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittamaan luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. 9 Opettajat seuraavat oppilaiden poissaoloja päivittäin. Sulkavan kunnan poissaolokäytäntöihin on kirjattu, että huoltaja on velvollinen ilmoittamaan lapsensa poissaolosta ensimmäisenä poissaolopäivänä aamupäivän aikana. Ellei ilmoitusta ole tullut luokanopettaja/ -ohjaaja ottaa yhteyttä huoltajiin. Opettaja puuttuu oppilaan epämääräisiin ja toistuviin poissaoloihin ja myöhästelyihin ja on yhteydessä oppilaan huoltajiin. Luvattomat poissaolot korvataan (esim. tekemättömien tehtävien tekeminen tai muiden näyttöjen antaminen). Jos tilanne ei korjaannu, opettaja vie asian oppilashuoltoryhmään, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Jatkotoimenpiteitä voivat olla mm. kouluterveydenhoitajan, kuraattorin tai koulupsykologin vastaanotto. Jatkotoimenpiteistä päätetään tapauskohtaisesti. Jos koulun ja huoltajien keinoin tilanne ei korjaannu vaan luvattomat tai selvittämättömät poissaolot jatkuvat, on koulu velvollinen tekemään lastensuojelulain mukaisen lastensuojeluilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös siten, että koulu tekee yhdessä oppilaan ja/tai hänen vanhempansa kanssa lastensuojeluun pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Mikäli luvattomat poissaolot toistuvat usein, asiaa käsitellään aina koulun oppilashuoltoryhmässä. Toistuva myöhästely on myös luvatonta poissaoloa. Jos oppilas on etukäteen tiedossa olevasta syystä poissa koulusta, lupa poissaoloon on anottava kirjallisesti. Kirjallinen anominen voidaan tehdä esimerkiksi Wilman välityksellä.

Luokanopettaja/-ohjaaja voi myöntää oppilaalle luvan 1-3 päivän poissaoloon. Lupa tätä pidempään poissaoloon anotaan rehtorilta. (Sulkavan kunnan hallintosääntö) 8 Perusopetuslaki 35 9 Perusopetuslaki 26 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Tapaturmia koulussa pyritään välttämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä riskien kartoituksella. Tapaturman sattuessa jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva on velvollinen antamaan ensiapua. Tarvikkeita löytyy ensiapukaapeista. Tarvittaessa avuksi pyydetään ensiapukoulutuksen saanut henkilö ja/tai terveydenhoitaja (kouluterveydenhoitaja Kaarina Virta 044-4172075). Ensiavun antaja tai terveydenhoitaja järjestää potilaan kuljetuksen päivystyspoliklinikalle joko taksilla, ambulanssilla tai yksityisautolla. Mikäli tapaturma sattuu oppilaalle, asiasta soitetaan terveyskeskukseen ja tapahtuneesta tiedotetaan opettajaa/huoltajia. Oppilaalle järjestetään tarvittaessa saattaja. Mikäli kyseessä on koulutapaturma, tehdään asiasta vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle (ohjeet kansliassa). Koulussa sattuneita tapaturmia seurataan tilastoinnin avulla sekä Wilmasta. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä ehkäistään koulussa tehtävällä kasvatus- ja valistustyöllä (opetussuunnitelman mukaisesti osana terveystietoa). Koulun päihdekasvatusta toteutetaan myös koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan kanssa sekä tarvittaessa yhteistyössä muiden tahojen kanssa (mm. nuorisotyö). Oppilaalla havaittuun tai epäiltyyn päihteidenkäyttöön puututaan koulun kriisikansiosta löytyvien toimintaohjeiden mukaisesti. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Esioppilailla ja luokilla 1-2 ei ole odotustuntia koulupäivän jälkeen. Luokille 3 -.6 järjestetään valvottua odotusta luokanopettajan valvonnassa.

Oppilaille selvitetään lukuvuoden alussa koulukuljetukseen liittyvät ohjeet. Ohjeet löytyvät Wilmasta. Koulukuljettajat sitoutuvat noudattamaan koulukuljetusoppaan ohjeita ja määräyksiä. Uuden koulukuljetussopimuksen voimaan astuessa päivitetyt koulukuljetusoppaat jaetaan koulukuljettajille. Opas on luettavissa myös apulaisrehtorin kansliassa. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 10 Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy on läpäisyperiaate kaikessa opetuksessa ja kasvatuksessa. Lähtökohta on, että kaikkien kanssa pyritään tulemaan toimeen ja tehdään yhteistyötä. Oppilasta kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Esiopetuksen menettelytavat: - lapsiryhmän keskustelut ja yhteiset pohdiskelut - yhteisten sääntöjen luominen, turvallinen ilmapiiri - vuorovaikutustaitojen vahvistaminen; sääntöleikit ja pelit - leikin havainnointi - pettymysten sietämisen opettelu Koulussa on käytössä Lions Quest-ohjelma sekä soveltuvin osin Kiva-koulu eli Kiusaamista Vastustava koulu -ohjelma. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin, kuten kiusaaminen ja häirintä, puututaan heti. Konkreettisia keinoja puuttua kiusaamiseen ja häirintään ovat ensisijaisesti kasvatuskeskustelut ja verso (oppilaiden keskinäinen vertaissovittelu), joissa mukana on sekä kiusattu että kiusaaja. Tarvittaessa kumpikin ohjataan keskustelemaan terveydenhoitajan ja/tai kuraattorin kanssa. Mikäli ei toivottu -käytös jatkuu ja sanallinen huomauttaminen ei riitä, kiusaajan käytökseen pyritään vaikuttamaan kirjallisen huomauttamisen, kasvatuskeskustelun, jälki-istunnon, opetustilasta ja -tilanteesta poistamisen, ja viime kädessä koulusta erottamisen avulla. Jälkiseurannasta huolehtii oppilaan opettaja yhdessä muiden asian selvittämiseen osallistuneiden aikuisten kanssa. Lisää aiheesta on kerrottu järjestyssäännöissä. Kaikkien oppilaiden koteihin ja huoltajille on mennyt järjestyssäännöt, ja oletetaan, että niihin on tutustuttu kotona ja oppilaat noudattavat niitä. Jos koulussa tapahtuu jotain koulun järjestyssääntöjen vastaista toimintaa, siitä menee heti tieto asianosaisten kotiin. Henkilökunta perehdytetään "Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältäsuunnitelmaan" henkilöstön kokouksessa aina lukuvuoden alussa. Koko oppilashuoltosuunnitelma tulee wilmaan, mistä kaikki oppilaat, huoltajat ja muut tahot voivat tutustua siihen.

10 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 3 mom. (1267/2013) ja Lukiolaki 21 (1267/2013) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa Kriisitilanteita ehkäistään ja niihin varaudutaan tiedottamalla oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta. Tiedottamalla lisätään kriisien tunnistamisvalmiuksia. Henkilökunnalle pidetään syyslukukauden alussa info kriisiryhmän toiminnasta (kriisiryhmän kokoonpano, kriisikansio, ajankohtaiset teemat, asiantuntijat koulutustilaisuuksiin, koko henkilökunnan koulutus, esim. yleinen kriisikokous ja ea-koulutus). Oppilaille ja huoltajille järjestetään teemapäiviä ja koulutustilaisuuksia (kriiseihin liittyvien asioiden esiintuominen, ajankohtaiset teemapäivät oppilaille, asiantuntijat vanhempaintilaisuuksiin, elämänhallintataitojen harjoittelu ja ylläpito, kummi- ja tukioppilastoiminta, vertaissovittelu). Toimintamallit esim. kuolemantapauksissa, vakavissa sairastumisissa, kouluväkivallassa ja seksuaalisessa hyväksikäytössä löytyvät koulun kriisikansioista (opettajanhuoneet). Kriisikansiot ovat päivitetty 1.1.2014. Esiopetuksessa ao. tiedot löytyvät Päiväkodin turvallisuuskansiosta, jonka sisältö päivitetään toimintakauden alussa 2014. Johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa Pelastus- ja kriisisuunnitelmassa on määritelty työ- ja vastuujako kriisitilanteissa. Pelastus- ja kriisisuunnitelmat julkaistaan hallinto-ohjelma Wilmassa ja henkilöstön tulee perehtyä niihin. Sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet Rehtori ja apulaisrehtori sekä päiväkodinjohtaja vastaavat sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta sekä tiedottamisesta opetuksen järjestäjälle. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Sulkavan kunnan kouluissa psykososiaalisen tuen järjestäminen on huomioitu osana koulun kriisisuunnitelmaa. Kriisisuunnitelman mukaisesti psykososiaalisen tuen toteutumista ja sen kohdentamista ohjaa koulun asettama kriisiryhmä. Äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa kriisiryhmä arvioi tuen tarvetta sekä sen kohdentamista tilanteen

mukaisesti. Tarvittavan tuen tuottajina huomioidaan koulun sisäiset resurssit sekä käytettävissä olevat järjestöt, seurakunta sekä muut tukiverkostot. Kriisi, uhka- ja vaaratilanteiden jälkihoidossa toimitaan yhteisten, tapauskohtaisten mallien mukaisesti, joista tiedotetaan tarvittavia tahoja. Tiedottamisella pyritään selkeyttämään koulun oppilaille ja muulle henkilökunnalle, miten kouluarki toteutetaan ja mitä tukipalveluja eri sidosryhmillä on tarvittaessa käytössään. Tarvittaessa kouluterveydenhoitaja, kuraattori sekä kriisiryhmän muut jäsenet voivat tarjota oppilaille keskustelutukea yksin tai ryhmässä. Myös koulun aikuisten jälkihoito sekä työkykyisyys tulee huomioida sekä tarpeen niin vaatiessa arvioida esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille Suunnitelma julkaistaan hallinto-ohjelma Wilmassa. Toimintavalmiuksien harjoittelu Toimintavalmiutta pidetään yllä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa joka järjestää muutaman vuoden välein pelastautumisharjoituksia koulun oppilaille ja henkilökunnalle. Suunnitelman päivittäminen ja arviointi Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat suunnitelman päivittämisestä lukuvuoden alussa. 3. Yksilökohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon järjestäminen " Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi Yksilökohtainen oppilashuolto 1. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollonpalvelut 2. Psykologi- ja kuraattoripalvelut 3. Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvien ongelmien kuten kiusaamisen ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Yksittäiselle oppilaalle tarjotaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja, monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa ja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa otetaan huomioon jokaisen yksilölliset edellytykset, voimavarat sekä tarpeet koulun arjessa sekä rakennettaessa tukiverkostoa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan ja huoltajan suostumukseen. 12 Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa oppilaan edellytykset, ikä ja ikätaso huomioiden. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilaan tulee voida kokea että tilanne on kiireetön ja hän tulee kuulluksi. Yksilöllistä oppilashuoltotyötä koskevat säännökset salassapidosta ja tietojen luovuttamisesta. 13 Yksittäistä oppilasta koskevissa käsittelyissä laaditaan oppilashuoltokertomus. Mikäli tietoja luovutetaan, tulee kertomukseen kirjata myös mitä tietoja on luovutettu ja kenelle. Oppilashuoltokertomukset tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Oppilashuoltorekisteri on salassapidettävä. 14 Yksilökohtaiseen oppilashuollon järjestämiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuus, mutta tämän estämättä heillä on oikeus saada toisiltaan tietoja ja luovuttaa tietoa oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle. Luovutettavat tiedot tulee olla välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa tietoja toisilleen sekä kyseisen oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle. Nämä luovutettavat tiedot tulee olla opetuksen järjestämiselle välttämättömiä tietoja, esimerkiksi tietoja oppilaan sairaudesta. Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö lukiossa

Opiskelijan opinnoista ja sitä kautta yksilöllisten tukitoimien järjestämisestä vastaa ensisijaisesti opiskelijan oma ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja tiedottaa yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa opiskeluhuollon palveluista ja ohjaa tarvittaessa opiskelijan palveluiden piiriin. Ylioppilastutkintolautakunnan hyväksymiin erityisjärjestelyihin ja niiden hakemiseen liittyen yhteistyö opiskelijan huoltajien, erityisopettajan koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan ja opiskelijaa mahdollisesti hoitavien tahojen kanssa on tärkeää. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen on erityisopettajan vastuulla. Yhteistyössä aineenopettajien ja ryhmänohjaajan kanssa selvitetään opiskelijan tarvitsema tuki ja ohjataan hänet tarvittaessa koulupsykologin testeihin. Kouluterveydenhoitaja on vastuussa opiskelijan terveydentilan seurannasta ja mahdollisesta jatkohoitoon ohjaamisesta. Kouluterveydenhoitaja ohjaa opiskelijoita tarpeen mukaan opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluihin (koululääkäri ja Sosteri). Koulukuraattori tukee opiskelijoita muun muassa jaksamiseen, kaverisuhteisiin ja sosioemotionaalisiin pulmiin liittyen. 11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 2-kohta 12 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 1 mom. 13 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 22 14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 1 mom. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Laajat kouluterveydenhuollon terveystarkastukset suoritetaan 1lk., 5lk., 8lk. ja lukion toisena opiskeluvuonna. Yhteistyötä laajoissa terveystarkastuksissa tehdään oppilaiden huoltajien, opettajien sekä kouluterveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä oppilaan/opiskelijan huoltaja ja luokanohjaaja täyttävät Sosterin kouluterveyskyselylomakkeen, jossa kartoitetaan oppilaan/opiskelijan oppimiseen ja mahdollisiin ongelmiin liittyviä asioita. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Mikäli oppilaan sairaus vaatii erityistä hoitoa, siitä tiedotetaan kaikkia oppilaan kanssa toimivia opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa. Tiedottamisella varmistetaan se, että oppilas saa tarvittaessa tarvitsemansa ensiavun. Erityisruokavaliot kartoitetaan oppilaan tullessa kouluun, jonka jälkeen kouluterveydenhoitaja antaa asian tiedoksi keittiöhenkilökunnalle. Jokaisella oppilaalla on sairautensa vaatimat lääkkeet mukana koulussa. Pääsääntöisesti oppilaat huolehtivat itse lääkityksestään. Tarvittaessa apuna voi olla kouluterveydenhoitaja, opettaja tai koulunkäynninohjaaja. Ensiapuun (kipuun ja särkyyn) tarvittavat lääkkeet ovat koululla. Esiopetuksessa noudatetaan varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmaa.

Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Kun oppilas on siirretty tehostetun tai erityisen tuen piiriin, yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä. Verkostopalaverit pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Palavereissa määritellään oppilaalle suunnattu tuki ja tavoitteet aina puoleksi vuodeksi eteenpäin. Näin taataan jokaiselle oppilaalle heidän tarvitsemansa täsmätuki. Yhteistyö opettajan ja kodin välillä on viikoittaista. Näin koulussa ollaan tietoisia asioista, jotka vaikuttavat oppilaan toimintaan koulupäivän aikana. Sairaalaopetuksen yhteydessä pääasiallinen yhteistyö koulun ja sairaalaopetuksen välillä tapahtuu erillisten koulunkäyntiä koskevien palavereiden muodossa sairaalakoulussa tai osastoilla hoitoneuvotteluiden yhteydessä. Nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö tarkoittaa koulun käyttämiä tukitoimenpiteitä tilanteessa, jossa oppilas on tulossa hoitoon tai siirtymässä hoidosta takaisin omaan kouluunsa. Sairaalakoulun ja koulun yhteistyö on tiivistä ja sairaalakoulun henkilökunta yrittää ottaa huomioon kunkin oppilaan kohdalla myös hänen opettajansa esittämät toiveet yhteistyön muodoista. Koulunkäynnin alkuvaiheessa hankitaan tietoa oppilaan kouluhistoriasta, koulunkäynnin ongelmakohdista sekä käytännön koulunkäynnin kannalta oleellisista asioista Oppilaan tulovaiheessa oman koulun opettajalla on aina mahdollisuus tutustua sairaalakouluun sekä tulla henkilökohtaisesti keskustelemaan sairaalajakson ajalle asetettavista tavoitteista ja toiveista. Koulunkäyntivaiheessa oppilaan oma opettaja ja sairaalakoulun opettaja pitävät yhteyttä yhdessä sovitun tavan mukaisesti opiskelun etenemisen seuraamiseksi. Oppilaan omalla opettajalla on mahdollisuus tulla seuraamaan oppilaan opiskelua ja edistymistä niin halutessaan. Hoidon loppuvaiheessa panostetaan mahdollisimman turvallisen kotikouluun paluun takaamiseksi. Oppilas, huoltajat sekä hoitotahon edustaja ovat mukana yhteistyössä. Oppilaan siirtyminen omaan kouluun voi tapahtua asteittain. Tarpeen mukaan pidetään erillinen koulupalaveri, jossa käydään läpi sairaalakoulujaksoa sekä oppilaan saavuttamia tavoitteita opiskelun ja /tai käyttäytymisen ja työskentelyn suhteen. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Jos oppilas saa kurinpitorangaistuksen tai oppilaan oikeus osallistua opetukseen evätään, oppilaan asiaa siirtyy välittömästi myös oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Kurinpitorangaistuksen antaja kutsuu koolle moniammatillisen asiantuntijaryhmän, jossa yhteistyössä huoltajien kanssa mietitään, millaista tukea oppilas tarvitsee. Kurinpitorangaistukseen tai opetuksen epäämiseen liittyy usein monitahoisia ja pitkäaikaisia ongelmia, joten näissä tapauksissa yhteistyö myös koulun ulkopuolisiin tahoihin on tärkeää. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

Yksittäisen oppilaan tueksi tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen (valmis kaavake). Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäisellä ja vajaavaltaisella on oikeus kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta häntä koskevia tietoja painavasta syystä tai jos se ei selvästi vastoin hänen etuaan. 15 Ellei oppilaalla ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Arvion edun vastaisuudesta tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. 16 15 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 2 mom. 16 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 3 mom. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus (liite 1, ennen kuin tekninen rekisteri on valmis). Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa tähän yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät oppilasta koskevat tiedot. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat oppilaan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin (koskee koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, opiskeluhuollon psykologeja sekä muita terveyspalveluita toteuttavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä). Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamiset oppilashuollon kuraattorin asiakaskertomukseen. On tärkeää, että toteutetut toimenpiteet sekä niiden perusteet dokumentoidaan asianmukaisesti. Kaikkien osapuolten, erityisesti oppilaan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että tiedot niistä säilyvät tallennettuina ja muuttumattomina myös mahdollisten tulevaisuudessa toteutettavien selvitysten ja toimenpiteiden pohjaksi.

Oppilashuoltokertomukset säilytetään oppilashuoltorekisterissä ja muut siihen liittyvät asiakirjat ja liitteet kansiossa. Rekisteriin tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilashuoltorekisteri säilytetään alaluokkien osalta apulaisrehtorin työhuoneen kassaholvissa ja yläluokkien osalta kanslistin työhuoneen kassaholvissa. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Vastuuhenkilönä on Yhtenäiskoulun rehtori, joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi Mikäli oppilaan oppilashuollolliset tarpeet ovat sellaiset, että ns. normaalit tukitoimet eivät riitä, on mahdollista turvautua ulkopuoliseen apuun. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri vastaa Sulkavan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista (esim. perhepalvelukeskus). Perhepalvelukeskus on eri ammattiryhmistä koostuva asiantuntijayksikkö, josta erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla ja perheillä on mahdollista saada moniammatillista asiantuntija-apua. Yksilökohtaisessa oppilas- ja opiskeluhuollossa yhteistyötä tehdään myös nuorisotoimen (etsivä nuorisotyöntekijä), poliisin (sovittelu, rikosasiat) ja lastensuojelun kanssa. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa tarvittaessa lastensuojelun sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. 4. Oppilas- ja opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa " Oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Myös ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. 18 Oppilaan ja huoltajan osallisuus otetaan huomioon oppilaan oppilashuollon toteuttamisen suunnittelussa, kun yhdessä mietitään tulisiko asian käsittelemiseksi kutsua koolle asiantuntijaryhmä ja ketä ryhmässä tulisi olla paikalla. Ryhmän kokoontuminen toteutetaan oppilaan toiveiden mukaisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asioista ollaan myös yhteydessä kotiin. Oppilaan osallisuutta tuetaan keskustellen: miksi olisi hyvä ottaa asiantuntijoita ja huoltaja mukaan asioiden selvittelyyn. Seuraavat asiat tulee miettiä koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokouksessa vuosittain: miten oppilaan osallisuutta voi/tulisi lisätä miten arvioida saatua oppilashuoltoa (vanhemmat, oppilaat) palvelujen helppo saatavuus määräajat ovatko oppilas ja huoltajat saaneet riittävästi tietoa oppilashuollosta ja sen palveluista (voidaan arvioida ja kehittää Wilma-kyselyjä hyödyntäen) 17 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2mom. 3-kohta 18 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 1-2 mom. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille Sulkavan Yhtenäiskoulussa oppilashuollosta tiedotetaan vanhemmille säännöllisesti Wilman kautta ja koulun vanhempainilloissa. Lukuvuoden alussa Wilmaan laitetaan tiedote koulun oppilashuollosta ja sen palveluista. Tiedotteessa on kuvattu oppilashuoltoa, Yhtenäiskoulun oppilashuollon rakennetta ja toimintaa sekä kerrottu, kuinka oppilas voi käyttää kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja psykologin palveluita. Lukuvuoden alussa myös luokanopettajat ja luokanohjaajat kertovat oppilashuollosta ja sen palveluista oppilaille. Sulkavan Yhtenäiskoulun koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmän syksyn kokouksessa tiedotetaan yhteistyötahoille oppilashuollosta ja sen periaatteista. Oppilashuoltoa käsitellään henkilöstön kokouksissa ainakin kerran lukuvuodessa. Oppilashuollon toimintasuunnitelma jaetaan henkilöstölle syksyllä. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa lukiossa Opiskelijalle ja huoltajalle tiedotetaan lukion oppilashuollosta, sen palveluista ja resursseista Wilmassa ja vanhempainilloissa. Samalla opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Menettelytapoihin kuuluu opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon