YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

Samankaltaiset tiedostot
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Asiakkaan asema ja oikeudet

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Vammaisen henkilön vanhemmuuteen suhtaudutaan myös usein ennakkoluuloisesti ja ikävästi:

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL Sanna Ahola 1

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

YKSITYISYYDEN SUOJA LABORATORIOSSA JA SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS

Itsemääräämisoikeuslaki

Ovatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

KUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Artikloista arkitodellisuuteen

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo. Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

Voimaa seksuaalisuudesta

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Nettikasvattajan. käsikirja

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä - AJuPID -projekti

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Henkilökohtainen apu käytännössä

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

VANHUUSOIKEUDEN KURSSI Perhe- ja jäämistöoikeuden valinnaiset opinnot. Anna Mäki-Petäjä-Leinonen

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

Potilaan asema ja oikeudet

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

Euroopan unionin virallinen lehti L 23/35

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS ) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

EU TIETOSUOJA- ASETUS

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

Asumisen palveluiden laatu ja valvonta

Henkilötiedot ja tietosuoja kotipalveluyrityksissä

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Varhaisen välittämisen mahdollisuudet ja rajat

Vammaispalvelulaki uudistuu

LAUSUNTO. Helsinki Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus , kirjallinen lausunto

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

EDUNVALVOJA EI VOI MÄÄRÄTÄ PÄÄMIESTÄÄN ESITTÄVÄN VALOKUVAN KÄYTÖS- TÄ (ote päätöksestä)

Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Rytkyn koulun järjestyssäännöt

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Transkriptio:

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän yksityiset asiansa pysyvät luottamuksellisina. He saavat halutessaan tietoa itseään koskevista merkinnöistä kirjaamisjärjestelmässä itselleen ymmärrettävässä muodossa. Asukkaiden yksityisyyttä, sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta kunnioitetaan. Asukkaat voivat hoitaa talousasioitaan ja omaisuuttaan. KRITEERIT 1 / 8

1. Asukas voi olla tekemisissä kenen kanssa haluaa ilman aika- tai muita rajoituksia Aikuisen asukkaan tulee voida päättää ihmissuhteistaan ja niiden ylläpidosta. Hänen tapaamisiaan muiden ihmisten kanssa voidaan rajoittaa vain, jos hän asettaa itsensä tai jonkun toisen henkilön vakavaan terveyden tai hengen vaaraan. Tällaisissa tilanteissa pitää ensisijaisesti ottaa yhteyttä poliisiin tai soittaa ambulanssi. Asumisyksikön ei pidä missään tapauksessa ottaa sosiaaliviranomaisen, poliisin, maistraatin tai tuomioistuimen oikeuksia. Asukas voi tarvita tukea irtautuakseen vaarallisesta tai tuhoavasta ihmissuhteesta. Tukea annettaessa on huomioitava ensisijaisesti asukkaan käsitys tilanteesta. Jos asukas ei pysty mieltämään tilanteen vaarallisuutta, saattaa olla perusteltua asukkaan hengen ja terveyden suojaamiseksi rajoittaa kanssakäymistä. Asukkaalla on oikeus yhdenvertaisesti muiden kanssa asua yhdessä kumppanin kanssa, mennä naimisiin tai perustaa perhe. Tietty asumismuoto ei saa tehdä näiden oikeuksien käyttöä mahdottomaksi. 2. Asukas voi käyttää puhelinta ja tietokonetta vapaasti 2 / 8

Asukas voi olla yhteydessä itselleen tärkeisiin ihmisiin tai tahoihin niin paljon kuin hän haluaa. Rajoittaminen voi olla perusteltua, jos mikään muu keino ei auta, silloin kun yhteydenpito vahingoittaa jotakuta toista ihmistä. Tietoliikenteen käyttäminen on nykymaailmassa tärkeä osa osallisuutta yhteiskuntaan. Tämä ei merkitse sitä, että asumisyksiköt olisivat velvollisia hankkimaan asukkaille tietokoneet. Asukkaiden tietokoneen ja internetin käyttöä ei kuitenkaan saa rajoittaa ilman vakavia perusteita ja heitä on tarvittaessa ohjattava tietokoneen turvallisessa käytössä. 3. Sekä henkilökunta että toiset asukkaat kunnioittavat asukkaan oikeutta yksityisyyteen Asukas saa pitää omat asiansa ominaan. Asukkaan on saatava niin halutessaan olla rauhassa, eikä kukaan saa mennä hänen kotiinsa ilman hänen lupaansa. Asukkaalla on oltava mahdollisuus luottamukselliseen viestintään. 3 / 8

4. Asukkaat voivat ilmaista seksuaalisuuttaan Asukkaat saavat ilmaista seksuaalisuuttaan ja sukupuolisuuttaan. Heillä on mahdollisuus tyydyttävään ja turvalliseen intiimielämään. Heidän tulee saada riittävästi asiallista tietoa, tukea ja apua sukupuolisuuteensa ja seksuaalisuutensa liittyvissä asioissa. 5. Asukkaan henkilöä, terveyttä tai asumista koskevat kirjaukset tehdään tarkoituksenmukaisesti ja asiallisesti, ja ne pysyvät luottamuksellisina Asukkaan tulee halutessaan saada kirjaukset nähtäväkseen. Tästä oikeudesta pitää kertoa asukkaille. On muistettava, että vain asumisen toteuttamisen kannalta välttämättömiä tietoja saa rekisteröidä. 6. Asukkaalla on pääsy omiin käyttövaroihinsa ja niiden säilyttämiseen turvallisesti. 4 / 8

Asukas voi käyttää varansa haluamallaan tavalla Lähtökohtaisesti asukkaalla on täysi oikeustoimikelpoisuus ja oikeus huolehtia raha-asioistaan ja käyttää rahaa. Asukkaan oikeutta hoitaa raha-asioitaan voidaan rajoittaa edunvalvojan määräyksellä tai hänellä voi olla rinnakkainen päätösvalta edunvalvojan kanssa. Vammaisuus ei koskaan itsessään voi olla oikeustoimikelpoisuuden rajoittamisen peruste. Tuomioistuin voi rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta, jos on olemassa todellinen vaara, että asukas vahingoittaisi taloudellista asemaansa, koska ei ymmärrä tekojensa seurauksia. Asumisyksikkö ei voi omilla toimillaan rajoittaa asukkaan oikeustoimikelpoisuutta. Asukasta pitää tarvittaessa neuvoa ja tukea rahankäyttöön liittyvissä asioissa, mutta asukkaalla pitää aina olla päätösvaltaa rahojensa käyttämisessä. Jos asukkaan toimivalta on rajattu niin, että hän saa käytettäväkseen ainoastaan käyttörahan, hänellä on oltava oikeus päättää sen käytöstä yksin tai tuettuna. Yksityisyys ja omaisuuden suoja YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksessa Artikla 22: Yksityisyyden kunnioittaminen 5 / 8

Asuinpaikasta tai -järjestelyistä riippumatta kenenkään vammaisen henkilön yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon tai muunlaiseen viestintään ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä hänen kunniaansa ja mainettaan saa laittomasti loukata. Vammaisilla henkilöillä on oikeus lain suojaan tällaisen puuttumisen tai loukkauksen osalta. Sopimuspuolet suojelevat vammaisten henkilöä, terveyttä ja kuntoutusta koskevien tietojen yksityisyyttä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Artikla 23: Kodin ja perheen kunnioittaminen Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet, joilla poistetaan vammaisiin henkilöihin kohdistuva syrjintä kaikissa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tunnustetaan kaikkien avioliittoikäisten vammaisten henkilöiden oikeus solmia avioliitto ja 6 / 8

perustaa perhe sitä aikovien puolisoiden vapaan ja täyden suostumuksen perusteella. Tunnustetaan vammaisten henkilöiden oikeudet päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä ja ikäerosta ja saada ikänsä mukaista tietoa ja lisääntymisterveys- ja perhesuunnitteluvalistusta, ja annetaan tarvittavat keinot näiden oikeuksien käyttämiseen. Sopimuspuolet antavat vammaisille henkilöille asianmukaista apua heidän lastenkasvatusvastuunsa kantamisessa. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaisilla lapsilla on yhdenvertaiset oikeudet perhe-elämään. Artikla 25: Terveys Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen 7 / 8

terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen sukupuolisensitiivisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden vammaisille henkilöille, terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien. Sopimuspuolet järjestävät vammaisille henkilöille samanlaajuiset, -laatuiset ja -tasoiset maksuttomat tai kohtuuhintaiset terveydenhuoltopalvelut ja -ohjelmat kuin muille, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä väestöpohjaisten kansanterveysohjelmien alalla. Artikla 12 kohta 5: Yhdenvertaisuus lain edessä Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset ja tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden omistaa tai periä omaisuutta. 8 / 8