Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä - AJuPID -projekti

Transkriptio

1 Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä - AJuPID -projekti Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 12. artikla Yhdenvertaisuus lain edessä [ ] 2. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla. 3. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitsevat oikeustoimikelpoisuuttaan käyttäessään. [ ] 13. artikla Oikeusjärjestelmän saavutettavuus 1. Sopimuspuolet varmistavat vammaisille henkilöille oikeuden tehokkaan saavutettavuuden yhdenvertaisesti muiden kanssa, muun muassa järjestämällä menettelyllisiä ja ikään perustuvia mukautuksia, helpottaakseen heidän tehokasta suoraa ja välillistä osallistumistaan, myös todistajina, kaikkiin oikeudellisiin menettelyihin, tutkintavaihe ja muut valmisteluvaiheet mukaan lukien. [ ] Tämä julkaisu on toimitettu Euroopan unionin Siviilioikeusohjelman tuella. Julkaisun sisältö on täysin AJuPID-projektin kumppaneiden vastuulla eikä sen voida ajatella missään määrin heijastavan Euroopan komission näkemyksiä.

2 Projektin esittely YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Euroopan unionin (EU:n) alueella elää noin 4,5 miljoonaa kehitysvammaista henkilöä. Useiden vammaisten ihmisten oikeustoimikelpoisuutta rajoitetaan. Heille on usein nimetty edunvalvoja, joka päättää päämiehensä asioista täysin tai osittain. Heidän oikeustoimikelpoisuuttaan saattaa rajoittaa tiedon tai palveluiden vaikea saavutettavuus ja kohtuullisten mukautusten puute. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklat 12 ja 13 vahvistavat täyden oikeustoimikelpoisuuden ja oikeusjärjestelmän tehokkaan saavutettavuuden. Kehitysvammaisten henkilöiden tulee voida tehdä laillisesti sitovia päätöksiä itse ja saavuttaa oikeusjärjestelmä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä (AJuPID) projekti Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä (AJuPID) projekti pyrkii lisäämään mahdollisten avustavien henkilöiden (kuten perheenjäsenten, ammattilaisten tai muiden tukihenkilöiden) sekä oikeuslaitoksen henkilöstön tietoa kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksista ja siitä, kuinka heitä voidaan tukea riittävästi. Tiedon lisäämisen välineitä ovat koulutus, keskustelu- ja tiedotustilaisuudet, verkkosivusto ja opas lupaavista käytännöistä. Nämä välineet perustuvat tutkimusraporttiin, jossa vertaillaan, kuinka kehitysvammaiset henkilöt saavuttavat oikeusjärjestelmän viidessä valtiossa Bulgariassa, Irlannissa, Ranskassa, Suomessa ja Unkarissa. AJuPID-projekti on osittain Euroopan komission oikeusasioiden pääosaston rahoittama. Yhteistyökumppanit AJuPID-projektin yhteistyökumppanit tulevat kuudesta eri maasta. Yhteistyökumppaneista viisi tuottaa palveluita kehitysvammaisille henkilöille. Tieteellinen ja eettinen toimikunta toimii yhteistyökumppaneiden neuvonantajana AJuPID-projektin tuloksista ja työkaluista suhteessa YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Vammaisalan palveluntuottajien eurooppalainen yhteistyöjärjestö (European Association of Service Providers for Persons with Disabilities, EASPD) jakaa projektin tuloksia myös muille sidosryhmille koko EU:n alueella.

3 Mitä on tuettu päätöksenteko? YK:n Vammaissopimuksen mukaisesti oikeustoimikelpoisuuden käyttöön liittyvissä toimissa kunnioitetaan henkilön tahtoa ja mieltymyksiä vaikka se ei olisikaan tukihenkilön mielestä henkilön kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Vammaisen henkilön puolesta ei tule tehdä päätöksiä vaan häntä pitää tukea tekemään itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Tahto ja mieltymykset vs. henkilön edun mukaisuus Monissa maissa lainsäädäntö antaa edellytykset tehdä päätöksiä henkilön puolesta, jos katsotaan, että henkilö ei sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene valvomaan itse etuaan eri elämänalueilla (elämäntapa, taloudellisiin asioihin tai terveyteen liittyvät päätökset). Päätökset, joita tehdään henkilön puolesta, ovat usein sellaisia joiden uskotaan olevan henkilön edun mukaisia, vaikka ne eivät vastaisi henkilön omaa tahtoa ja mieltymyksiä. Erilaiset tuen vaihtoehdot Tuetun päätöksenteon tarkoituksena on tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Tarkoitus on myös varmistaa, että henkilö saa tarvitsemansa tuen, jota hän mahdollisesti tarvitsee oikeustoimikelpoisuuttaan käyttäessään. Tuetun päätöksenteon toimet pitävät sisällään erilaisia tuen muotoja, jotka tukevat henkilön omaa tahtoa ja mieltymyksiä. Toimilla varmistetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset oikeudet, mukaan lukien oikeus itsenäiseen elämään ja takeet, joilla estetään väärinkäytökset. Erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä Oman tahdon ja mieltymyksien esiintuomisessa vammaisella henkilöllä on oikeus: kommunikoida käyttäen mitä tahansa kommunikoinnin muotoa, jolla hän tulee ymmärretyksi; ja että henkilön kulttuurinen ja kielellinen tausta tulee huomioiduksi ja kunnioitetuksi. Jos henkilön tämän hetkistä tahtoa tai mieltymyksiä ei voida selvittää, tukihenkilön on kunnioitettava henkilön oikeustoimikelpoisuuden käyttöön liittyvissä toimissa henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä (Artikla 12(4)). Tukihenkilön on selvitettävä kaiken olemassa olevan tiedon perusteella, mitä vammainen henkilö itse haluaisi, tarvittaessa kuulemalla perheenjäseniä, muita tukihenkilöitä tai vammaiselle henkilölle tärkeitä ihmisiä. Jos henkilön tahtoa ei ole mahdollista selvittää, tukihenkilön on toimittava siten, että hän edistää ja kunnioittaa henkilön oikeuksia sekä toimii tavalla joka vähiten rajoittaa hänen oikeuksiaan. Tuetun päätöksenteon toimet voivat olla hyvin erilaisia, mutta niiden pitää olla linjassa YK:n Vammaissopimuksen artiklan 12 kanssa. Toimien pitää olla kaikkien saatavilla, myös niiden vaikeavammaisten henkilöiden, jotka tarvitsevat paljon tukea kommunikoinnissa.

4 Tutkimusraportti Lainsäädännön vertailu Vuonna 2014 julkaistiin tutkimusraportti, jossa vertailtiin eri maiden lainsäädäntöä ja politiikkatoimia sekä tarkasteltiin edunvalvojien, muiden tukihenkilöiden ja tuomioistuinhenkilökunnan roolia. Raportissa kuvataan niitä esteitä, joita esiintyy oikeusjärjestelmän saavutettavuudessa lainsäädännössä ja Euroopan Unionissa (EU). Tärkeimmät havainnot Tutkimuksen kohteena olleet viisi maata eroavat toisistaan edunvalvontaa koskevien järjestelmien ja oikeustoimikelpoisuuden käyttämisen ja oikeusjärjestelmän saavutettavuuden osalta. Kuitenkin: Tutkimuksessa korostui se, että holhoustoimilainsäädännön sisällöllä ja toimintakäytännöillä on suuri merkitys sille, kuinka saavutettava oikeusjärjestelmä on kehitysvammaisille aikuisille; Eri maissa on vaikeuksia siirtyä holhous- ja edunvalvontajärjestelmistä YK:n yleissopimuksen mukaiseen tuetun päätöksenteon järjestelmään; Myös ne maat, joiden lainsäädäntö ja toimintakäytännöt ovat edistyksellisempiä, ovat olleet varovaisia kehittämään tuetun päätöksenteon lainsäädäntöä perinteisen holhouslainsäädännön tilalle. Yksittäinen tärkein havainto on, että YK:n Vammaisten oikeuksien sopimus ei vielä toteudu käytännössä. Kehitysvammaiset aikuiset eivät ole vielä täysin oikeustoimikelpoisia ja yhdenvertaisia lain edessä. Ennen kuin eri valtioiden lainsäädännöistä poistetaan oikeus päättää asioista toisen henkilön puolesta, YK:n vammaissopimus ei täysin toteudu. Tutkimuksen pääviesti onkin se, että kehitysvammaisten aikuisten oikeudet eivät toteudu niin kauan, kun lainsäädäntö tukee muiden oikeutta tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Esimerkki 18-vuotias kehitysvammainen nuori mies on päättänyt opintonsa. Hänellä on mahdollisuus joko mennä töihin tai jatkaa opintoja ammatillisessa koulutuksessa. Hänen tukihenkilönsä mielestä olisi viisainta jatkaa opintoja (hänen etujensa mukaista). Nuori mies haluaa kuitenkin mennä töihin (hänen tahtonsa ja mieltymyksensä). Tuetun päätöksenteon periaatteiden mukaisesti, tukihenkilön pitäisi kunnioittaa nuoren miehen tahtoa ja auttaa häntä löytämään oma elämäntapansa.

5 Lupaavat käytännöt Opas AJuPID-projektissa on tehty Opas oikeustoimikelpoisuuden käyttämisen ja oikeusjärjestelmän saavutettavuuden lupaavista käytännöistä. Opas sisältää 13 käytäntöä, joiden avulla kehitysvammaisia henkilöitä voidaan tukea oikeustoimikelpoisuuden käyttämisessä ja siinä miten he voivat saavuttaa oikeusjärjestelmän yhdenvertaisesti muiden kanssa YK:n sopimuksen mukaisesti. Oppaassa on käytäntöjä kaikista projektin yhteistyökumppanimaista. Lupaavat käytännöt: Tukevat kehitysvammaisia henkilöitä selvästi tekemään päätöksensä itse tai tavoittamaan oikeusjärjestelmän suoraan, jolloin heillä on itsemääräämisoikeus ja he hallitsevat omaa elämäänsä; Perustuvat henkilön oman tahdon ja mieltymysten selvittämiseen ja hänen päätöksentekonsa tukemiseen sen sijaan, että toimittaisiin vain hänen etujensa mukaisesti ; Kaikkia käytäntöjä ei kuitenkaan ole suunniteltu erityisesti kehitysvammaisille henkilöille. Katsomme kuitenkin, että niitä voidaan soveltaa ja siten käyttää kehitysvammaisten henkilöiden tukemiseen. Jotkut lupaavat käytännöt myös tukevat ihmisiä ottamaan elämäänsä enemmän omaan hallintaansa, minkä näemme oleellisena askeleena kohti oikeustoimikelpoisuuden palauttamista tai turvaamista. Suositukset Eri maissa on vaikeuksia siirtyä holhous- ja edunvalvontajärjestelmistä YK:n yleissopimuksen mukaiseen tuetun päätöksenteon järjestelmään. Kehitysvammaiset aikuiset eivät ole vielä täysin oikeustoimikelpoisia ja yhdenvertaisia lain edessä. Näin ollen suositammekin, että eri maat harkitsevat korvaavansa edunvalvontajärjestelmän, toimintakyvyn arvioinnin ja puolesta päättämisen tuetun päätöksenteon mallilla. Siihen voi kuulua: LAKIUUDISTUKSEN TEKEMINEN, jolla korvataan toimintakyvyn arviointi toimenpiteillä, joilla tuetaan oikeustoimikelpoisuuden harjoittamista; kyseessä olevan kehitysvammaisen henkilön TAHDON JA MIELTYMYSTEN PRIORISOINTI yksilön edun mukaisen toimimisen tai puolesta päättämisen sijaan; TUETUN PÄÄTÖKSENTEON KEHITTÄMINEN toimintaperiaatteiden ja käytännön tasolla hyödyntämällä jatkuvasti lisääntyviä kansainvälisiä hyviä käytäntöjä; tarjoamalla SELKEÄÄ TIETOA JA RESURSSEJA henkilöiden tueksi, jotta he voivat haastaa edunvalvontapäätökset ja järjestää VAIHTOEHTOISIA TUKITOIMIA, jotka eivät rajoita oikeustoimikelpoisuutta.

6 Koulutus AJuPID projektin kumppanit ovat kehittäneet ja pilotoineet koulutuksen, joka on toteutettavissa Bulgariassa, Irlannissa, Ranskassa, Suomessa ja Unkarissa. Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa oikeuksista ja antaa kehitysvammaisille ihmisille ja heidän tukihenkilöilleen tukea oikeuksien toteutumiseen. Koulutukseen osallistujat saavat tietoa kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista suhteessa YK:n vammaissopimukseen ja erityisesti liittyen oikeustoimikelpoisuuden käyttämiseen ja oikeusjärjestelmän saavutettavuuteen. Koulutuksen sisältö Koulutuksen osa-alueet ovat: YK:n vammaissopimus; kehitysvammaisten ihmisten kommunikaation tuki; perheiden rooli; tuettu päätöksenteko; lupaavat käytännöt Kouluttajina on myös kehitysvammaisia kokemuskouluttajia. Koulutus on suunniteltu siten, että perheenjäsenillä, tukihenkilöillä, kehitysvammaisilla ihmisillä ja ammattilaisilla on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Suosittelemme myös, että hallitukset edistävät oikeusjärjestelmän saavutettavuutta. Tähän voi kuulua: yksittäisten oikeusjärjestelmän saavutettavuuden ESTEIDEN AUDITOINTI, esimerkiksi kohtuullisten puheen ja kielen mukautusten puuttuminen kehitysvammaisilta henkilöitä oikeuskäsittelyissä; TIEDON KERÄÄMINEN niistä tuen muodoista, joita vammaiset henkilöt pyytävät tai käyttävät oikeuskäsittelyissä; oikeuskäsittelyjen oikeussaleista hallinnollisiin kuulemisiin ja raportointijärjestelmiin YLEISEN SAAVUTETTAVUUDEN TAKAAMINEN vammaisille henkilöille; LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN siten, että mukautusten epäämistä pidetään syrjintänä vammaisuuden perusteella. Lopuksi on tärkeä todeta, että holhoojien ja edunvalvojien rooli voidaan joskus nähdä myös kehitysvammaisia henkilöitä tukevana ja voimauttavana. Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko nykyisten holhous- tai edunvalvontajärjestelmien parhaita kehitysvammaisten aikuisten oikeuksia vahvistavia toimintatapoja tuoda myös uusiin toimintamalleihin tai -järjestelmiin.

7 AJuPID tulee englanninkielisistä sanoista Access to Justice for Persons with Intellectual Disablities. Se tarkoittaa suomeksi: oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä. Projektissa on 10 yhteistyökumppania, jotka tulevat kuudesta Euroopan maasta. Projektin tavoitteena on edistää kehitysvammaisten ihmisten oikeutta saavuttaa oikeusjärjestelmä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Saavuttaaksemme tavoitteen: Vertailemme eri maiden lakeja Koulutamme perheenjäseniä, ystäviä ja muita ihmisiä, jotka tukevat vammaisia ihmisiä tekemään päätöksiä Tunnistamme lupaavia käytäntöjä, joiden avulla voidaan tukea vammaisia ihmisiä tekemään päätöksiä itse Kerromme tuomareille ja tuomioistuinten henkilöstölle vammaisista henkilöistä ja heidän oikeuksistaan Toivomme, että tulevaisuudessa edunvalvojat eivät tee päätöksiä vammaisten henkilöiden puolesta. Toivomme, että tukihenkilöt auttavat vammaisia henkilöitä tekemään päätöksiä itse. Toivomme, että tuomarit ja tuomioistuinten henkilökunta ymmärtävät paremmin kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja toiveita.

8 AJuPID Access to Justice for Persons with Intellectual Disabilities c/o FEGAPEI, 14 rue de la Tombe-Issoire Paris - FRANCE Puh: +33 (0) Sähköposti: contact@ajupid.eu Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Pinninkatu 51, Tampere puh Copyright 2015, Kaikki oikeudet pidätetään - AJuPID