Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo. Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti
|
|
- Anna-Leena Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti
2 CRPD:n johdanto: Vammaisilla henkilöillä on yksilöllinen itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus sekä vapaus tehdä omat valintansa.
3 Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista vammaisten asumisyksiköissä. Projekti toimii RAY:n rahoituksella ja sitä hallinnoi Kynnys ry. Muita perustajajäseniä ovat Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Mielenterveyden keskusliitto ry. Asiantuntijajäseninä ovat Eteva-kuntayhtymä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Tukena Oy, ASPA sekä KTO - Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Projektissa työskentelee kolme vertaistarkastajaa, projektikoordinaattori, projektisuunnittelija ja kaksi lakimiestä, joista toinen toimii projektipäällikkönä.
4 Ihmisoikeuskartoitukset Kartoituksia tehdään vammaisten asumisyksiköissä. Tavoitteena selvittää, miten hyvin ihmisoikeudet toteutuvat yksikössä. Metodina haastattelut ja havainnointi. Haastatellaan sekä asukkaita että henkilökuntaa, myös haastatteluihin osallistuminen on vapaaehtoista. Kartoituksesta laaditaan palaute, joka luovutetaan yksikön käyttöön ja annetaan tiedoksi kaikille haastatelluille. Tarkastukset ovat luottamuksellisia eikä niistä tai niiden tuloksista anneta tunnistettavaa tietoa ulkopuolisille.
5 Itsemääräämisoikeus omassa arjessa CRPD:n johdannosta ja artikloista 5 ja 19 johdetut kriteerit: 1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. 2. Asukkaan on voitava itse päättää, miten ja kenen kanssa hän aikansa käyttää. 3. Asukkaan on voitava itse päättää omista elintavoistaan. 4. Asukkaalla on oltava käytettävissään niin paljon apua, että hän voi aidosti toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan.
6 Esimerkkejä tarkastuksista Yksinsyöminen ei suositeltavaa tai edes sallittua Omaan ruoanlaittoon ei saa apua Jääkaappia ei ole omassa huoneessa tai asunnossa Yhteiseen keittiöön pääsy on kielletty/ käyttö on rajattua/ avaamiseen tarvitaan lupa Ei tueta henkilöä tekemään itselleen edullisia päätöksiä (esim. elintapojen suhteen) Toisen puolesta voi päättää ilman suoranaista kieltämistä jo siten, että antaa ymmärtää ehdotetun toiminnan tai asian olevan epäsovinnaista tai kyseenalaista.
7 Itsemääräämisoikeuden rajoitus passiivisesti Vahva ryhmässä tekemisen painotus Tarkasti säännellyt yhteiset toiminnot ja aikataulut Ryhmässä harrastaminen Tietyt kauppapäivät Avun puuttuminen ja pitkät odottamisajat heikentävät asukkaiden toimintamahdollisuuksia Saunavuorojen peruuntuminen Olemassa olevia mahdollisuuksia asumisyksikössä tai omassa asunnossa ei voi hyödyntää Palveluiden äärelle vaikea päästä Heikentää tunnetta yksilöllisistä valinnoista!
8 Lisää esteitä yksilöllisille päätöksille Väärät asenteet Eräässä asumisyksikössä oltiin sitä mieltä, että suurella osalla asukkaista ei ole kapasiteettia päättää mistään Kommunikaatiomenetelmien sekä muiden menetelmien hallinta puutteellista Halu kuunnella ja ymmärtää asiakasta puuttuu
9 Myös jotain positiivista Eräässä asumisyksikössä tehtiin mahdollisimman vähän ryhmässä, koska henkilökunta oli mitoitettu siten, että asioita voidaan tehdä yksilöllisesti asiakkaiden kanssa. Asiakkaat harrastivat mm. ratsastusta, uintia, kokkikerhoa ja leivontapiiriä työväenopistolla. Harrastukset olivat asukkaille löytyneet kyselemällä ja kokeilemalla. Tärkeää oli ollut, että asukas on voinut itse päättää, mitä harrastaa. Eräässä yksikössä todettiin, että henkilökunta kannustaa asukkaita osallistumaan asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan. Asukkaat kokivat, että saavat olla yksilöitä ja että he voivat toteuttaa yksilöllisiä toiveitaan esimerkiksi harrastusten osalta.
10 Fyysinen ja henkinen koskemattomuus Artikloista 14, 15, 16 ja 17 johdetut kriteerit: 1. Asukkaan avustamisen on oltava kunnioittavaa ja asiallista ja vastattava hänen tarpeitaan ja toiveitaan. 2. Asukkaan henkilöön, terveyteen tai asumiseen liittyvien asioiden on pysyttävä luottamuksellisina. 3. Asukkaan on saatava riittävästi tukea ja apua, jotta hän tuntee olonsa turvalliseksi. 4. Pakko- ja suojatoimenpiteistä on oltava selkeät ohjeet. Lähtökohtana on pienimmän mahdollisen puuttumisen periaate sekä haastavien tilanteiden ennalta ehkäiseminen. Näitä tulee miettiä jokaisen asukkaan kohdalla erikseen.
11 Esimerkkejä tarkastuksista, kohtelu Asukkaat saattavat joutua pohtimaan kuka henkilökunnan jäsenistä ottaa hänet vakavasti. Erään asumisyksikön johtajan mukaan henkilökunta saattaa myös kiusata asukkaita eivätkä kaikki asukkaat uskalla kertoa asiasta. Kohtelu ei aina ole asiallista. Puhutaan asukkaiden henkilökohtaisista tapahtumista ja mokista isoon ääneen Eräässä yksikössä asiakas oli erehtynyt kauppa-auton tulopäivästä. Kun erehdys selvisi, avustaja nauroi täyttä kurkkua ja kailotti erehdystä ympäri käytäviä.
12 Esimerkkejä tarkastuksista, rangaistukset Joissakin yksiköissä tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, ettei aikuisia ihmisiä voi eikä saa hallita rangaistuksilla. Rankaiseminen kuuluu tuomioistuimille. Joskus rangaistukset ovat seurausta yhteisesti sovittujen tai henkilökunnan laatimien sääntöjen rikkomisesta. Tietyistä rangaistuksista on voitu myös sopia asukkaan kanssa. Sopiminenkin on kyseenalaista, sillä ihminen ei voi sopimuksella pätevästi luopua perus- tai ihmisoikeuksistaan. Rangaistuksia esim. humalassa olosta ja tupakoinnista, tyhmän tekemisestä ja kotiintuloajasta myöhästymisestä Rangaistuksia seuraa myös yhteisesti sovittujen ja/tai henkilökunnan laatimien sääntöjen rikkomisesta. Rangaistuksena käytetty esim. sosiaalista eristämistä. Myös erilaiset etuudenmenetykset ovat yleisiä rangaistuksia.
13 Esimerkkejä tarkastuksista, rajoitustoimet Lähtökohtaisesti ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia. Niitä ei saa rajoittaa, ellei siihen ole lakiin perustuvaa oikeutettua syytä. Silloinkin rajoituksen on oltava välttämätön ja oikeasuhtainen. Joissakin yksiköissä on käytäntöjä, joita ei mielletä rajoittamiseksi, mutta jotka ovat käytännössä sitä. Saatetaan sanoa, ettei ole pakkotoimia, vaikka yksikössä käytetään HFR:ää ja ovet ovat lukossa. Jos aikuinen ihminen ei saa kahvipöydässä ottaa toista palaa pullaa, sekin on rajoitustoimi.
14 Myös jotain positiivista Eräässä yksikössä asukkaat selkeästi luottivat henkilökuntaan ja johtajaan ja kokivat, että voivat asioineen sekä ongelmineen kääntyä heidän puoleensa. Asukkaiden luottamus henkilökuntaan viesti arvostavasta suhtautumisesta asukkaisiin sekä asukkaiden fyysisen ja henkisen koskemattomuuden kunnioittamisesta. Palkitsemisjärjestelmä oli asumisyksikössä koettu tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi käytännöksi kuin rajoittaminen.
15 Yksityisyys ja omaisuuden suoja Artikloista 22, 23, 25 ja 12 kohta 5 johdetut kriteerit: 1. Asukas voi olla kanssakäymisissä kenen kanssa haluaa ilman aika- tai muita rajoituksia. 2. Asukas voi käyttää puhelinta ja tietokonetta vapaasti. 3. Sekä henkilökunta että toiset asukkaat kunnioittavat asukkaan oikeutta yksityisyyteen. 4. Asukkaat voivat ilmaista seksuaalisuuttaan. 5. Asukkaan henkilöä, terveyttä tai asumista koskevat kirjaukset pysyvät luottamuksellisina, ja asukas saa ne nähtäväkseen halutessaan. 6. Asukkaalla on pääsy omiin käyttövaroihinsa ja mahdollisuus säilyttää niitä turvallisesti. Asukkaalla on oikeus käyttää varansa haluamallaan tavalla.
16 Esimerkkejä tarkastuksista Tietokonetta ei saa tuoda omaan huoneeseen ja kännyköissä ei saa olla internet-yhteyttä Huoneen jakaminen, jopa aikuisen ja lapsen kesken WC:n äänieristyksenä ainoastaan liukuovi Asukkailla ei ole avaimia omaan oveen eikä ulko-oveen Henkilökunta ei odota vastausta oven koputukseen Rajoitustoimia seurustelun osalta Kirjauksia runsaasti, mutta asukkaat eivät tiedä mitä heistä kirjataan Asukkaiden ei anneta tehdä tavanomaisia virheitä (esim. talousasioissa ja rahan käytössä), jotka tärkeitä itsenäistymiselle
17 Myös jotain positiivista Eräässä asumisyksikössä asukkaat voivat lähtökohtaisesti asua halutessaan perheenjäsentensä kanssa. Myöskään vierailuja asuntoihin ei ollut millään tavalla rajoitettu. Eräässä asumisyksikössä asukkaisiin liittyvistä kirjauksista tehdään kuukausittain yhteenvedot, joita asukkaat voivat kommentoida. Työvuoroittain tehtäviin kirjauksiin asukkaat voivat myös osallistua.
18 Liikkumisvapaus ja esteellisyys Artikloista 18, 19 a, 20 ja 9 johdetut kriteerit: 1. Asukas päättää itse, missä asuu. 2. Asukas voi liikkua asuinympäristössään esteettömästi ja vapaasti (fyysiset ratkaisut). 3. Asukkaalla on käytössään riittävät kuljetus- tai avustamispalvelut, jotta hän voi liikkua asumisyksikön sisällä ja ulkopuolella (muut ratkaisut, joita asukas tarvitsee). 4. Asukkaalla on tarvitsemansa tietotekniset apuvälineet.
19 Esimerkkejä tarkastuksista Kaikki asukkaat eivät haluaisi asua yksikössä, mutta he eivät tiedä, että voisivat vaihtaa asuinpaikkaa Vastoin tahtoa asumisyksikön vaihto Liikkumisrajoitukset esim. keittiöön tai viereiseen kuntaan Kotiintuloajat, jotka myös aikaisia ja joista poikkeukset vähäisiä Asukkailla ei avaimia ulko-oveen Ovet sisältäpäin lukossa yöaikaan Kaikki eivät saa oveaan lukkoon ilman apuvälinettä Yhteisessä tietokoneessa ei ole apuvälinettä
20 Myös jotain positiivista Eräässä yksikössä asukkaille oli järjestelmällisesti haettu henkilökohtaisia avustajia yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Näin he pystyivät liikkumaan vapaasti. Yksikössä, jossa asukkaat olivat vaikeasti autistisia, ei ollut lainkaan kotiintuloaikoja.
21 Muutos on mahdollista Riittävät henkilöstöresurssit Tuettu päätöksenteko Kommunikaatiomenetelmien hallinta Pohditaan vaihtoehtoisia toimia ja ratkaisuja Esimerkiksi joskus rajoitus- ja suojatoimenpiteiden käyttäminen tulee tarpeettomaksi, kun syy käyttäytymiselle selviää. Esim. haastavan käyttäytymisen syynä saattaa olla joku inhimillinen, harmitusta aiheuttava asia, jonka poistuessa poistuu myös haastava käytös. Otetaan asukkaiden oikeudet tosissaan ja mietitään mahdollisuuksia toteuttaa niitä
22 Kiitos! Lisätietoja:
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista
LisätiedotTunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista. Juha-Pekka Konttinen. Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti. 29.5.2012 Helsinki
Tunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti 29.5.2012 Helsinki V - Vammaisten ihmisten elämänlaadun parantaminen ja oikeuksien tunnistaminen I - Ihmisoikeudet,
LisätiedotYKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI
YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotKunnioitatko minua? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen liittyen
Kunnioitatko minua? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen liittyen Asukkaan fyysinen ja henkinen kunnioittaminen on keskeistä ihmisoikeuksien toteutumisen
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotVammaisten ihmisoikeudet asumisessa
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella
LisätiedotSusanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?
Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.
Lisätiedot1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS STANDARDI Asukkailla on oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin
LisätiedotItsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1
Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa
LisätiedotOvatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen
Ovatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen Asumisyksikkö ja siinä olevat asunnot tai huoneet ovat asukkaiden koteja. Asukkailla
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
LisätiedotKehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotOsallisuus ja palvelusuunnittelu
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotYksilöllisen tuen laatukriteerit
Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotKehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli
Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten
LisätiedotMinä päätän itse, vai päätänkö? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista ja itsemääräämisoikeudesta
Minä päätän itse, vai päätänkö? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista ja itsemääräämisoikeudesta Vammaisten ihmisten pitää voida elää ja toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan kuten muutkin ihmiset tekevät. Tämä
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotAsiakkaan äänellä -kehittämistoiminta
Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotYhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet
Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotRiittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 13.10.2016 Sanna Ahola 1 Periaatteita henkilökohtaisessa avussa ja muussa yksilölliseen
LisätiedotHankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki
Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotYksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit
Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotItsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola
Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea Sanna Ahola 25.4.2017 Sanna Ahola 1 Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Oikeus päättää omista asioistaan kaikkia koskevien reunaehtojen rajoissa Missä
LisätiedotVammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotOikea koti. Aspan asumisratkaisut
Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten
LisätiedotVammaispalveluhanke Lapissa
Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotVankien tupakointi vankeuslain muutoksessa
Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotVanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä
Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.
Lisätiedot- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.
Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotElämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä
Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotKOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011. Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana. Kirsi Timonen Leena Suhonen
KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011 Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana Kirsi Timonen Leena Suhonen SISÄLTÖ 1 Johdanto 3 2 Yksilöllinen asuminen ja osallisuus 3 3
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotTehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa
LisätiedotHyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste
Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotKUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen
KUVA: LIISA HUIMA Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) 14.12.2018 KUVA: LIISA HUIMA Asumisen laatukriteerit antavat ohjeita
LisätiedotARJEN KESKIÖSSÄ HANKE
ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä
LisätiedotItsemääräämisoikeus käytännössä
Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.
LisätiedotYKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotAsumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja
Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotUuden lain huomiointi Kolpeneen palvelukeskuksessa
Kehitysvammalain muutos tuli voimaan kesäkuussa 2016. Lakia kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta oli odotettu pitkään. Kuntayhtymässä oli silloin voimassa v. 2010 valmistuneet
LisätiedotOnnistuneen rahoituspäätöksen kulku
Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä
LisätiedotPakkohoito vähennettävä edistyksellisempien länsimaiden tasolle. Itsemääräämisoikeuden rajoitusten täytyy perustua yksilöllisiin hoidollisiin syihin.
Pakkohoidon laatua on kehitettävä. Pakkohoito vähennettävä edistyksellisempien länsimaiden tasolle. Itsemääräämisoikeuden rajoitusten täytyy perustua yksilöllisiin hoidollisiin syihin. Pakkohoito ei missään
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto. Tarja Tammentie-Sarén ylihoitaja, Tays, akuuttipsykiatria
Psykiatrinen hoitotahto Tarja Tammentie-Sarén ylihoitaja, Tays, akuuttipsykiatria Taustaa Välittäjä 2013 Pirkanmaan osahanke Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Tervein mielin Pohjois-Suomessa Lapin osahanke
LisätiedotAttendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä
Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko
Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotLainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
LisätiedotMiten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?
1 Raportti Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuteen
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotYK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen
LisätiedotJorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?
Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen
Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammapsykiatrian koulutuspäivä Helsinki 10.4.2014 Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Peruste: Perusoikeudet Yhdenvertaisuus
LisätiedotNiinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia
Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta
LisätiedotKehitysvammalain muutokset
Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 31.1.2017 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen
LisätiedotAsumispalvelujen hankinta
Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotKEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI
KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
Lisätiedot