ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 135/11/1 Dnro PSAVI/279/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 135/11/1 Dnro PSAVI/279/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2011 ASIA HAKIJA Hirviojanaavan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Ranua ja Simo Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, lausunnot ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Tuotantoalueen nykytila... 9 Asutus ja maankäyttö... 9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 9 Vesistö... 10 Ympäristöriskit... 16 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 16 Kalatalousmaksu... 17 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 17 Hakemuksen täydennykset... 17 Hakemuksesta tiedottaminen... 17 Lausunnot... 17 Muistutus... 18 Hakijan vastine... 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 20 Ympäristöluparatkaisu... 20 Lupamääräykset... 20 Päästöt vesiin... 20 Päästöt ilmaan ja melu... 21 Varastointi ja jätteet... 21 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 22 Tarkkailut... 22 Kunnossapitovelvoite... 22 Kalatalousmaksu... 22 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 23 Korvattava päätös... 23 RATKAISUN PERUSTELUT... 23 Luvan myöntämisen edellytykset... 23 Lupamääräysten perustelut... 24 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 25 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 25 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 25 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 26 KÄSITTELYMAKSU... 26 Ratkaisu... 26 Perustelut... 26 Oikeusohjeet... 26 MUUTOKSENHAKU... 27

3 HAKEMUS Vapo Oy on 23.11.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Hirviojanaavan 115,5 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Ranuan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen vesioikeus on 20.1.2000 antamallaan päätöksellä nro 3/00/1 myöntänyt luvan Hirviojanaavan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Hiiskuanojan kautta Simojokeen. Päätökseen sisältyy seuraava lupamääräys: 8. Luvan saajan on vuoden 2010 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että vesioikeus voi haittaa kärsivän tai valvontaviranomaisen hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Hakemuksessa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä kalastoon ja kalastukseen. Hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta vesistöön johdettavien vesien haitallisten vaikutusten edelleen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä muut vesiasetuksessa mainitut selvitykset. Mikäli toiminta lopetetaan ennen vuotta 2011, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä vesioikeudelle hakemusasiana suunnitelma alueen jälkihoidosta ja muista tarvittavista vesiensuojelutoimista sekä esitys toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen poistamisesta tai korvaamisesta. Ympäristönsuojelulainsäädännön muutosten vuoksi on haettu vesilain mukaisen vesienjohtamisluvan muuttamista ympäristönsuojelulain mukaiseksi ympäristöluvaksi. Lapin ympäristökeskus on tehnyt suunnitelman mukaisen tarkastuskäynnin Hirviojanaavalla 27.5.2009. Hankealue on suurimmaksi osaksi hakijan omistuksessa. Vapo Oy:n hallinnassa olevan alueen kokonaispinta-ala on 189,9 ha. Pintavalutus-

kenttien alueet on vuokrattu, ja vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Rovaniemen 2.11.2001 vahvistetussa maakuntakaavassa Hirviojanaavan hankealueella on aluevaraus EO 2634. Hankealueen vaikutuspiirissä ei maakuntakaavassa ole merkittäviä kohteita. Myöskään 25.2.2003 vahvistetun Länsi-Lapin seutukaavan alueella, hankealueesta länteen, ei hankealueen vaikutuspiirissä ole merkittäviä kohteita. Lähin suojelualue seutukaavan alueella on Simojoen vesistö (FI 130 1613 SCI). Hankealueen luoteispuolella sijaitsee Saariaavan Natura-alue (FI 130 1612 SCI), jonne on matkaa noin 6,5 km. Seutukaava sai maakuntakaavan oikeusvaikutukset 1.1.2010 voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain siirtymäsäännöksen mukaisesti. Länsi-Lapin maakuntakaava on asetettu vireille. Sen tavoitteellinen valmistumisajankohta on marraskuu 2012. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hirviojanaapa sijaitsee Ranuan kunnassa 28 km Ranuan keskustaajamasta länteen. Alue on sarkaojitettu turvetuotantoa varten vuonna 1989 ja tuotanto on aloitettu vuonna 2001. Kuluneella lupakaudella suolta on tuotettu vuosittain jyrsinpolttoturvetta Rovaniemellä sijaitseville voimalaitoksille. Turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on 104,2 ha, sekä viidestä auma-alueesta, joiden yhteisala on 11,3 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Turveaumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Tuotannosta poistuneita alueita on 0,9 hehtaaria. Hirviojanaavan pinta-alat lohkoittain ovat: Lohko Alkupe- Tuotan- Tuotan- Auma- Tuot. yht. räinen nosta pois- nossa alueet yht. (ha) tunut (ha) (ha) (ha) (ha) 1 26,2 0,5 25,7 3,1 28,8 2 12,1 0,0 12,1 0,0 12,1 3 27,3 0,1 27,2 1,8 29,0 4 22,5 0,0 22,5 4,7 27,2 5 17,0 0,3 16,7 1,7 18,4 yht. 105,1 0,9 104,2 11,3 115,5 Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä tuotettuna. Lohkojen pienentyessä ja mataloituessa myös muut turpeen tuotantomenetelmät voivat tulla kyseeseen. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 45 000 m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Rovaniemellä sijaitseviin käyttökohteisiin. Toiminnan arvioitu päättymisaika on vuonna 2025. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpi-

teet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu osin turvetuotantoon sekä metsä- ja maatalouteen. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kuusi henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy likimain saman verran muun muassa voimalaitoksissa sekä laitevalmistuksessa ja -huollossa. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Hirviojanaavan turvetuotantoalueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Hiiskuanojaan ja edelleen Simojokeen. Tuotantoalueen ympäri on kaivettu eristysojat, joiden avulla ulkopuoliset vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut siellä, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, sarkaojapidättimet, kuusi pintapuomeilla ja patolaitteilla varustettua laskeutusallasta, pumppausallas sekä kaksi pintavalutuskenttää. Kuivatusvedet johdetaan ympäri vuoden pintavalutuskentän 2 kautta. Sellaisena aikana, jolloin sääolosuhteet sallivat pumppauksen, vedet johdetaan sekä pintavalutuskentän 1 että kentän 2 kautta. Hakijan mukaan tuotantoalueen vesienkäsittelyä ei ole tarpeen tehostaa nykyisestä. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 5,0 ha ja valuma-alue 124 ha, mistä tuotantoaluetta on 116,4 ha. Kentän pinta-ala on 4,0 % sen valuma-alueen pinta-alasta ja 4,2 % tuotantoalueen pinta-alasta. Pintavalutuskenttä 1 on pengerretty niin, ettei tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä pääse kentälle ja että veden virtaus kentällä on hallittua. Vedet purkautuvat pintavalutuskentältä 1 mittapadon kautta laskuojaan, josta vedet johdetaan edelleen pintavalutuskentälle 2. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 4,5 ha ja valuma-alue 129 ha. Kentän pinta-ala on 3,5 % sen valuma-alueen pinta-alasta ja 3,8 % tuotantoalueen pinta-alasta. Pintavalutuskenttää 2 ei ole pengerretty, eikä Hiiskuanojaan ole kaivettu erillistä laskuojaa, vaan vedet ohjautuvat luontaisten laskuolosuhteiden mukaisesti Hiiskuanojan suuntaisesti kulkevaan metsäojaan ja siitä edelleen Hiiskuanojaan. Silloin, kun vettä voidaan pumpata, on käytettävissä oleva pintavalutuskenttien yhteispinta-ala 9,5 ha, mikä on 7,3 % kenttien valuma-alueen ja 8,1 % tuotantoalueen pinta-alasta. Hirviojanaavan tuotantoalue kuuluu hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö- ja päästötarkkailuun. Tuotantokaudella 2009 hankealueella oli päästötarkkailua. Tästä tarkkailusta sekä Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailusta vuosilta 2005 2009 saatujen tulosten perusteella Hirviojanaavalta lähtevässä vedessä oli vähemmän ravinteita, rautaa ja kiintoainetta kuin kaikilla yhteistarkkailussa olevilla turvetuotantoalueilla keskimäärin:

6 Vuosi n ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 2+NO 3-N NH 4-N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hirviojanaapa (18.5. 23.9.2009) 2009 10 7,4 19 9 2,3 1 088 2 32 177 0,7 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästötarkkailu 2005-2009 23 36 15 1 363 143 345 3 354 6,2 Orgaanisen aineen pitoisuus oli Hirviojanaavalta purkautuvassa vedessä lähes yhtä suuri kuin yhteistarkkailussa olevilla alueilla keskimäärin. Yhteistarkkailussa olevista tuotantoalueista osalla oli käytössä pintavalutuskenttä ja osalla laskeutusaltaat. Veden fosforipitoisuus oli luonnontilaisten soiden keskimääräistä taustaarvoa (20 µg/l) pienempi, samoin kiintoaineen pitoisuus oli tausta-arvoa (2 mg/l) alempi. Kokonaistyppeä purkuvedessä oli tausta-arvoa (500 µg/l) enemmän, mutta pitoisuus oli silti melko alhainen. Vuosina 2006 2008 hankealueella ei suoritettu omaa päästötarkkailua. Käyttö- ja päästötarkkailuraporteissa on esitetty keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla lasketut hankealueen vuosittaiset kuormitukset. Arviot vuosikuormituksesta ovat vaihdelleet selvästi vuosien välillä. Osittain tämä johtuu siitä, että yhteistarkkailussa on ollut vähän ympärivuotisia kohteita. Vuosina 2008 2009 lisäaineistona on siksi käytetty Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun kuuluvien kohteiden tuloksia. Vuosina 2006 2009, jolloin Hirviojanaavan tuotantoala oli 124 ha, alueen ominais- ja vuosikuormitukset olivat seuraavat: Brutto Netto Vuosi Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P g/ha vrk g/ha vrk g/ha vrk g/ha vrk g/ha vrk g/ha vrk g/ha vrk 2006 71 10 0,31 169 23 2,3 0,13 2007 29 11 0,24 341 10 6,3 0,05 2008 233 16 0,42 63 37 8,6 0,15 2009 162 10 0,24 34 20 5,7 0,08 keskiarvo 124 12 0,30 152 22 5,7 0,11 Brutto Netto Vuosi Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v 2006 3 230 471 14 7 646 1 029 103 6 2007 1 330 508 11 15 434 431 285 2,4 2008 10 560 725 19 2 830 1 690 391 7,0 2009 7 326 475 11 1 527 884 256 3,7 keskiarvo 5 612 545 14 6 859 1 009 259 4,8 Edellä esitettyjen kuormitustietojen ja hakemuksen mukaisen tuotantopinta-alan perusteella Hirviojanaavan päästöt tulevat jatkossa olemaan seuraavat: Brutto Netto Pinta-ala Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v 115,5 ha 5 227 507 13 6 389 939 241 4,4

7 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto aina keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa eikä turvetta liikutella korkeussuunnassa, ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Kokoojavaunun kokonaispölypäästön on arvioitu olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 mm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Tutkimustulosten ja laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden

työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydelle). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 375 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaateitä ja yksityisteitä myöten kantatielle 924 ja siitä edelleen tietä 78 myöten Rovaniemelle. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. 8 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 1 000 3 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 47 000 litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 310 litraa ja muita voiteluaineita noin 70 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 2 600 kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 310 litraa, kiinteää öljyjätettä 52 kg, akkuja 16 kg, sekajätettä 2 000 litraa, aumamuovia 2 600 kg ja rautaromua 200 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle.

Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset tuotantoalueen sijainti huomioon ottaen. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hankealue on vanhaa turvetuotantoaluetta. Asutus ja maankäyttö Lähimmät rakennetut tilat sijaitsevat noin 2,4 km hankealueestä itään Ala- Patvikossa, eikä työmaateiden varressa ole asutusta. Hakijalle ei ole tähänastisen toiminnan aikana esitetty valituksia pölystä tai melusta, eikä toiminnasta aiheudu kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa jatkossakaan. Alapuolisen vesistön lähimmät rakennetut rantatilat sijaitsevat noin 5,5 km:n etäisyydellä, Simojoen varrella. Hankealueen lähiympäristö on pääasiassa metsää sekä osittain ojitettua ja osittain ojittamatonta suota. Hankkeesta ei välittömästi aiheudu muutoksia maisemaan. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu vastaava muutos. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla olisi vaikutuksia. Alueelle kaivetut ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö lisää niin metsästäjien kuin marjastajienkin kulkumahdollisuuksia. Hirviojanaapa sijaitsee poronhoitoalueella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hirviojanaapa sijaitsee Simojoen vesistöalueella, joka on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Simojoki kuuluu Natura 2000 -alueisiin. Simojoella käynnistyi vuonna 2002 Simojoki Life -hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on Simojoen suotuisan suojelutason turvaaminen ekologisella kunnostuksella sekä maalta tulevaa kuormitusta vähentämällä. Hirviojanaavan turvetuotannolla ei hakijan mukaan ole ollut juurikaan haitallisia vaikutuksia Simojoen vesistön tilaan, joten toiminnasta ei aiheudu

haitallisia vaikutuksia Simojoen Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai lajeille. Tästä johtuen hakija ei ole katsonut Naturaarviota tarpeelliseksi. Hirviojanaavan lähiympäristössä ei ole muita Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita tai suojelualueita. Saariaavan Hattuselän Natura-alue sijaitsee alueen luoteispuolella lähimmillään noin 6,5 km:n etäisyydellä. Suon läheisyydessä ei myöskään sijaitse arvokkaiksi luokiteltuja maisemaalueita tai muita kulttuurisesti arvokkaita kohteita eikä arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue, Haaralankangas, sijaitsee noin 3,2 km hankealueesta itään. Muita pohjavesialueita ei ole 5 km:n säteellä. Pitkien etäisyyksien vuoksi toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen. 10 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Hirviojanaapa sijaitsee Simojoen vesistöalueella (3 160 km 2 ) ja siellä tarkemmin Portimojärven alueen (1 981 km 2 ) Hiiskuanojan valuma-alueella (27 km 2 ). Hankealue muodostaa 4,3 % Hiiskuanojan valuma-alueesta, alle 0,06 % Portimojärven alueesta ja alle 0,04 % Simojoen vesistöalueesta. Simojoki saa alkunsa Simojärvestä, mistä se virtaa harvaanasuttujen seutujen läpi ja laskee Perämereen Simon keskustan eteläpuolella. Simojoen vesistöalueen järvisyys on 5,7 %. Noin 30 50 km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden pienten ja matalien järvien läpi, mutta muutoin vesistöalue on vähäjärvinen, mikä lisää virtaaman vaihtelua. Hiiskuanojan ja Simojoen virtaamat on WSFS-vesistömallijärjestelmän perusteella arvioitu seuraaviksi: Hiiskuanoja Hiiskuanojan suu Simojoki Hiiskuanpurkuojan kohdalla ojan kohdalla F = 4,4 km 2 F = 26,9 km 2 F = 1 957 km 2 m 3 /s m 3 /s m 3 /s koko vuosi MNQ 0,003 0,02 5,9 MQ 0,049 0,30 38 MHQ 2,09 13 432 talvi MQ 0,010 0,06 14 kesä MNQ 0,004 0,02 11 MQ 0,019 0,12 31 MHQ 0,12 0,75 94 Simojoessa on runsaasti koskia. Koskista suurin osa ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat Simojoen keski- ja alaosalla. Koskia on perattu uittoa varten pääasiassa 1950-luvulla. Simojoki on kunnostettu uiton loputtua 1970-luvun loppupuolella. Myös tämän jälkeen Simojoella on tehty kunnostuksia, joista merkittävimpänä Simojoki Life -hankkeen yhteydessä vuosina 2003 2006 toteutettu ekologinen kunnostus, jolla pyrittiin palauttamaan joki mahdollisimman lähelle perkausta edeltänyttä tilaa. Simojoki

Life -hankkeen yhteydessä tehty Simojoen ekologisen tilan kartoitus osoitti Simojoen ja sen sivujokien olevan pääosin hyvässä tilassa ja ihmisen toiminnan aiheuttamien haittojen olevan paikallisia. Simojärvestä Simojokeen purkautuva vesi on niukkaravinteista ja luonnostaan humuspitoista, mikä antaa vedelle tyypillisen ruskean värin. Joen humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat huomattavasti jo aivan joen yläosalla. Veden laatua Hirviojanaavan alapuolisessa Hiiskuanojassa on tarkkailtu vuosina 2000 ja 2009 ja Hiiskuanojan alapuolisessa Simojoessa (Hosio) vuosina 2000 2010: Havainto- Hapen ph Sähkön- Kiinto- Väri- Sameus Kok.- NH 4- NO 2+NO 3 Kok. PO 4- COD Mn Fe paikka kyll. johtavuus aine luku N N N P P % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Hiiskuanoja, silta 2 Hirviojanaavan alapuolella noin 2 km:n etäisyydellä (v. 2000 ja 2009; n=9) keskiarvo 81 7,3 10,7 3,4 132 4,6 1 061 68 226 20 5 21 1 292 minimi 69 6,7 6,8 1,0 90 3,2 700 17 3 12 3 19 940 maksimi 85 7,8 16,3 9,8 150 5,9 1 700 230 940 30 8 24 1 700 Hiiskuanoja 1, suu Hirviojanaavan alapuolella noin 5 km:n etäisyydellä (v. 2000 ja 2009; n=9) keskiarvo 78 7,2 9,6 1,8 131 4,3 763 27 52 20 7 20 1 293 minimi 68 6,7 4,8 0,5 50 1,9 490 3 8 16 4 12 760 maksimi 83 7,6 16,9 3,3 160 6,7 1 100 53 120 27 10 27 1 900 Simojoki 5, Hirviojanaavan alapuolella noin 12 km:n etäisyydellä (v. 2000 2010; n=46 129) keskiarvo 85 6,6 2,9 2,4 102 2,0 437 15 23 21 5,6 14 1 100 minimi 2 5,7 1,4 0,1 34 0,4 150 2 1 10 1 5 551 maksimi 110 7,3 6,6 13 210 6,0 1 100 110 240 91 62 27 2 158 11 Hiiskuanojan vedessä on kohtalaisesti humusta ja rautaa, ja siitä johtuen vesi on väriltään ruskeaa. Happitilanne on ollut hyvä ja vesi on ollut lievästi emäksistä. Kiintoainetta ja fosforia vedessä on ollut varsin vähän. Fosforipitoisuus on ollut lievästi rehevälle tai rehevälle ja typpipitoisuus rehevälle vesistölle tyypillinen. Typpipitoisuus on alentunut alajuoksulle päin. Simojoen vesi on keskihumuksista ja ruskeaa. Myös Simojoen pääuomassa veden happitilanne on ollut hyvä. Veden ph on ollut keskimäärin lähellä neutraalia, mutta kevättulvan aikana ph-arvo tyypillisesti laskee happamien lumensulamisvesien vaikutuksesta. Veden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevälle vesistölle tyypillistä tasoa. Hiiskuanojasta tulevat vedet lisäävät osaltaan typpipitoisuuksia Simojoen pääuomassa. Ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia vuosina 1999 2009. Simojoen alaosalla veden laadun vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. Seuraavassa on esitetty Hirviojanaavan turvetuotantoalueen aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisät alapuolisessa vesistössä: Brutto Netto Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Hiiskuanoja Hirviojanaavan purkuojan kohdalla Pitoisuuslisäys, koko vuosi 3,6 9 352 0,7 3 167 Hiiskuanojan suu Pitoisuuslisäys, koko vuosi 0,6 1,5 58 0,1 1 27 Simojoki Hiiskuanojan kohdalla Pitoisuuslisäys, koko vuosi 0,005 0,01 0,5 0,001 0,004 0,2 Hiiskuanojan suulla Hirviojanaavan kuivatusvesien laskennalliset vaikutukset vedenlaatuun ovat noin 6 % kiintoaineen, noin 2,5 % fosforin ja noin 3,6 % typen osalta. Simojoessa kuivatusvesien laskennalliset vaikutukset vedenlaatuun jäävät alle yhden promillen.

12 Pohjalevästö Simojoki Life -hankkeen yhteydessä tehdyn kartoituksen perusteella Simojoen pääuoman pohjalevästö kuvastaa karuja tai lievästi reheviä kirkasvetisiä olosuhteita. Joen ekologinen tila on pohjalevästön perusteella hyvä, mutta rehevyystaso kasvaa alavirtaa kohden selvemmin kuin vesianalyysien perusteella arvioituna. Ravinteisuuden lisääntyminen alavirtaa kohden näkyy myös rihmalevien peittävyyden lisääntymisenä, mikä osaltaan yksipuolistaa piilevälajistoa lisäämällä levien pinnalla kasvavien lajien osuutta. Vedenlaatu heikkenee piileväyhteisöjen perusteella selvimmin osuudella Hirviniva Valajakoski Tainikoski. Hirvinivan ja Valajakosken välille laskevat Varesoja ja Lumioja, joiden valuma-alueella on turvetuotantoa. Tälle välille tulee kuormitusta myös maataloudesta. Vesi- ja rantakasvillisuus Simojoki Life -hankkeen yhteydessä tehdyssä vesi- ja rantakasvillisuuden kartoituksessa tulvavyöhykkeeltä inventoitiin 164 putkilokasvilajia ja uoman alueelta 35 putkilokasvilajia sekä 13 vesisammallajia, joista pääuoman havaintopaikoilta 8 lajia ja sivu-uomista 11 lajia. Näistä uhanalaisiksi tai harvinaisiksi voidaan luokitella kolme vesisammallajia ja kaksi putkilokasvilajia. Ihmisen aiheuttamat paineet näkyivät vesi- ja rantakasvillisuudessa vain heikosti. Pohjaeläimet Hiiskuanojan suualueen pohjaeläinyhteisössä esiintyi vuonna 2009 yksilömääräisesti eniten koski- ja päivänkorentoja. Myös aiemmin tehdyssä pohjaeläinselvityksessä alueella on havaittu runsaasti päivänkorentoja. Aiemman selvityksen määritystaso poikkeaa vuoden 2009 selvityksestä, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Vuoden 2009 näytteenottoon perustuvan Shannon Wiener-diversiteetti-indeksin mukaan Hiiskuanojan suualueen pohjaeläinyhteisöä voidaan pitää melko monipuolisena. Vuonna 2009 Hiiskuanojan suualueen vesi oli lievästi emäksistä. Paikalla esiintyikin happamoitumiselle herkkinä pidettyjä Centroptilum luteolum -lajin päivänkorentoja sekä Radix peregra -kotiloja. Hiiskuanojan fosfori- ja typpipitoisuudet olivat vuonna 2009 lievästi rehevälle tai rehevälle vesistölle tyypillisiä. Alueelta havaittua ASPT-indeksiä voidaan pitää korkeana, joten kyseisen indeksin mukaan pohjaeläinyhteisö ei ole kärsinyt merkittävästi orgaanisesta kuormituksesta. Vuonna 2009 Hiiskuanojan suualueelta havaittiin Suomessa harvinaista ja vähälukuista Habrophlebia lauta -päivänkorentolajia. Simojoen pääuoma on Simojoki Life -hankkeen johtopäätösten mukaan pohjaeläinlajistoltaan ja -yhteisöltään varsin hyväkuntoinen. Kuormitukselle herkkiä lajeja esiintyi kaikilla kartoituskohteilla kuvastaen hyvää veden laatua ja kuormituksen paikallisuutta. 1940- ja 1950-luvuilla tehdyt uoman perkaukset näkyivät ilmeisesti kuitenkin edelleen pohjaeläinyhteisöjen rakenteessa. Pohjaeläimistössä näkyi hienoinen tilan heikkeneminen Hirvinivan alapuolisilla koskialueilla.

13 Kalastus ja kalasto Simojoki on Tornionjoen ohella ainoa Perämereen laskeva joki, jossa on elinvoimainen alkuperäinen lohikanta. Lohen lisäksi vesistössä tavataan alkuperäisinä kalalajeina muun muassa taimenta, vaellussiikaa, muikkua ja harjusta. Myös ankeriasta tavataan, ja jokisuulla on pyyntivahva nahkiaiskanta. Rapua on esiintynyt koko joessa pyyntivahvana kantana. Hiiskuanojassa ei kalasteta Simojoen pääuoman tarjoamien parempien kalastusmahdollisuuksien takia. Kalastajia voi käydä korkeintaan aivan ojan suualueella. Kesäisin oja on vähävetinen. Simojokeen on istutettu viime vuosina kesänvanhaa harjusta. Simojoen lohikantaa on hoidettu istutuksin 1980-luvulta lähtien, mutta kannan elvyttyä istutuksia ei ole tehty vuoden 2005 jälkeen lukuun ottamatta tutkimustarkoituksessa istutettuja pieniä vaelluspoikaseriä. Simojoen keskiosalla tehtiin vuodelta 2009 kalastustiedustelu kaikille Simojokivarren lähialueen rakennetuille kiinteistöille välillä Alaniemi Leppiaho. Tiedustelualueena oli siten noin 45 km jokivartta. Talouksista 44 % (170 taloutta) kalasti Simojoella. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kalastajia oli yhteensä noin 300. Kalastus oli pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin vähän verkoilla ja koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Heittovavoilla kalasti yli 70 % kalastajista sekä vetouistelulla ja perhovavoilla neljännes tai kolmannes kalastajista. Katiskoilla kalasti vajaa puolet ja verkoilla reilu 10 % kalastajista. Kalastajilla oli käytössä noin 300 erilaista heitto- tai vetouisteluvapaa, 100 katiskaa ja 40 harvaa verkkoa. Näiden lisäksi käytettiin madekoukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Kalastus keskittyi kesään. Talvella kalastettiin madekoukuilla ja pilkkimällä. Verkoilla (# pääasiassa 35 45 mm) kalastuspäiviä oli alueesta riippuen keskimäärin 11 18 taloutta kohden. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 37 päivää sekä heittovavoilla, perhovavoilla ja vetouistelemalla 11 15 kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis oli noin 2 800 kg, mistä haukea oli puolet ja ahventa neljännes. Madetta ja särkeä saatiin molempia 7 % kokonaissaaliista. Lohta saatiin yhteensä 150 kg eli 5 % kokonaissaalista. Näiden lisäksi saatiin vähän harjusta, siikaa ja lahnaa sekä satunnaisesti taimenta. Talouskohtainen keskimääräinen saalis oli 18 kg. Saalis oli selvitysalueen ala- ja yläosalla lajijakaumaltaan melko samanlainen. Pääosa lohesta ja mateesta pyydettiin kuitenkin selvitysalueen alaosalta. Simojoella todettiin rapurutto vuonna 2008, minkä vuoksi joen rapukanta on taantunut voimakkaasti. Kalastustiedusteluun vastanneista 13 oli kokeillut ravustusta kesällä 2009 pienillä mertamäärillä. Heidän kokonaissaaliinsa oli 62 rapua, mistä yhden ravustajan saalis tiedustelualueen yläosalla oli 40 rapua. Kolme ravustajaa ei saanut mitään, ja muilla saalis oli 1 5 rapua. Rapua saatiin satunnaisesti pitkin jokivartta, joten Simojokeen on jäänyt ruton jäljiltä hyvin harva rapukanta. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä, joita kommentoi keskimäärin yli puolet vastaajista. Metsäojitusten aiheuttamaa kuormitusta, pyydysten likaantumista ja vesikasvien runsautta kommentoi vajaa puolet vastaajista. Kalojen ajoittaisia makuvirheitä kommentoi reilu neljännes vastaajista. Selvitysalueen eri osissa kalastushaittoja kommen-

toitiin varsin samansuuntaisesti, mutta alaosalla eri haittoja kommentoivat yleisesti useammat kalastajat kuin yläosalla. Viimeisin yhteenvetoraportti Simojoen lohikannan seurantatuloksista on tehty vuosilta 2004 2008. Mainittuina vuosina kesänvanhojen luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet ovat olleet 5 40 yksilöä aarilla ja vanhempien luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet 5 15 yksilöä aarilla. Luonnossa syntyneiden vaelluspoikasten määrä on ollut vastaavana aikana 22 000 37 000 poikasta vuodessa. Simojoen potentiaaliksi on arvioitu noin 75 000 luonnonsmolttia. Luonnonsmolttien määrä on ollut koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin aiemmin. Simojoesta vapavälineillä saatu lohisaalis oli suurimmillaan 1990-luvun loppupuolella, jolloin se oli lähes 4 000 kg vuodessa. Tuolloin kalastuslupia myytiin vuosittain noin 3 500. Vuosina 2004 2008 lohisaalis on ollut 180 950 kg vuodessa ja myytyjen kalastuslupien määrä vastaavasti 1 670 2 900. Jatkossa jokeen nousevien lohien määrän on arvioitu vielä kasvavan ja lohisaaliin pysyvän vähintään noin 1 000 kg:n suuruisena. Turvetuotannon aiheuttamalla kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta veden laadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätkutuisten kalalajien, kuten hauen, ahvenen ja särjen, kantoihin. Kevätkutuisista kalalajeista veden laadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy luontaisesti Simojoella. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Veden laadun suhteen vaatelias on myös syyskutuinen lohi, joka lisääntyy luontaisesti Simojoella. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Hirviojanaavan turvetuotannon aiheuttamalla kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta harjuksen, lohen tai Simojoen alaosalta pyydettävän nahkiaisen elinolosuhteisiin. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia ja liettämällä suojakoloja. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Hirviojanaavan turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen ei arvioida olevan esteenä rapukannan mahdolliselle elpymiselle. Hirviojanaavan turvetuotannon aiheuttaman ravinne- ja kiintoainekuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Simojoella jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Hirviojanaavan turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Hirviojanaavan turvetuotannon vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muiden samaan suuntaan vaikuttavien tekijöiden, kuten maa- ja metsätalouden, muun turvetuotannon ja asutuksen, vaikutuksista. Ekologinen tila Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen pääuoman ekologinen tila on erinomainen ja sivujokien tila hyvä. Kaikkien sivujokien tilaa ei kuitenkaan ole luokiteltu. Simojoki on merkittävä vaelluskalajoki. Simojoen pääuoman ja suurimpien sivujokien tilan arvioidaan säilyvän hyvänä tai erinomaisena nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan tavoitteena on, että Simojoen vesistön ravinne- ja kiintoainekuormitus on enintään nykyisen suuruinen. Asetetut ekologisen ja kemiallisen tilan tavoitteet eivät vaarannu Hirviojanaavan kuivatusvesien vähäisistä vaikutuksista johtuen. 14

15 Vesistön kuormitus Merkittävimmät kuormittajat Simojoen vesistöalueella ovat metsäojitukset ja maatalous. Muita kuormittajia ovat haja- ja loma-asutus sekä turvetuotanto. Yhdyskuntajätevesikuormittajia vesistöalueella on vain Simon taajama lähellä jokisuuta. Luonnonhuuhtouman osuus ravinteiden ainevirtaamasta on yli puolet. Simojoen vesistöalueen pinta-alasta kolmannes on suota. Soita on erityisesti Simojoen keski- ja alaosalla. Vesistöalueen turvetuotanto on keskittynyt alueen keskiosaan. Hiiskuanojan valuma-alueella ei ole tällä hetkellä muita turvetuotannossa olevia alueita. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala on kasvanut vuoteen 2002 asti, minkä jälkeen se on tasaantunut noin 1 800 ha:n tasolle. Tämä sisältää tuotannossa olevan alueen lisäksi tuotantokuntoisen pinta-alan. Vuoden 2009 lopussa hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n tuotantopinta-ala oli yhteensä 1 750 ha, mikä on noin 0,05 % koko vesistöalueen pinta-alasta. Tuottajien arvion mukaan nykyisestä tuotantopinta-alasta poistuu vuoteen 2015 mennessä 444 ha ja tuotannon piiriin tulee 252 ha uutta pinta-alaa, joten hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n tuotantopinta-ala Simojoen vesistöalueella on vuonna 2015 arvioilta 1 558 ha. Pintavalutuksen osuus hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä on ollut kasvussa. Vuonna 2009 pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä kesäaikana noin 75 %:lla ja ympärivuotisesti noin kolmanneksella pinta-alasta. Arvion mukaan kesänaikainen pintavalutus tulee vuonna 2015 olemaan käytössä lähes koko tuotantoalalla ja ympärivuotinen pintavalutus puolella tuotantoalasta. Simojoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöjä on arvioitu osittain kyseisillä tuotantoalueilla ja osittain muilla Lapin turvetuotantoalueilla tehtyjen mittausten perusteella. Tuotantokauden aikaiset fosforipäästöt (brutto, suluissa netto) ovat olleet hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueilla vuosina 1999 2009 keskimäärin 0,6 kg (0,4 kg) vuorokaudessa. Vastaavat typpipäästöt ovat olleet noin 30 kg (20 kg) vuorokaudessa. Kiintoainepäästöt ovat olleet keskimäärin noin 115 kg (60 kg) vuorokaudessa. Päästöt ovat vaihdelleet vuosittain suuresti. Vuotuiset päästöt ovat olleet vuosina 2005 2009 seuraavat: Brutto Netto fosfori typpi kiintoaine COD Mn fosfori typpi kiintoaine kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v 2005 433 25 271 287 839 295 983 78 18 805 200 659 2006 208 13 979 59 685 129 942 81 7 511 31 328 2007 275 16 085 65 786 185 928 56 10 524 43 380 2008 521 19 665 123 611 197 687 294 13 709 100 808 2009 206 9 953 91 157 115 458 80 6 614 78 704 keskiarvo 329 16 991 125 616 185 000 118 11 433 90 976 Vuonna 2015 hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n tuotantoalueiden kesäajan päästöjen arvioidaan olevan vuosien 1999 2009 tasoa pienempiä. Vuoden 2015 päästöarvioissa ei ole mukana tuotannosta poistuneita alueita. Tuotannosta poistuvat alueet pyritään saamaan jälkikäyttöön kahden vuoden kuluessa laajemman yhtenäisen alueen tuotannon päättymisestä. Vuotuiseksi fosforipäästöksi vuonna 2015 (brutto, suluissa netto) arvioidaan 386 kg (233 kg). Arvion mukaan päästöt siis kasvavat vuosien 2005

2009 tasosta, vaikka pinta-ala hieman pienenee ja vesien käsittelyn teho paranee. Turvetuotannon päästöt vaihtelevat tyypillisesti vuosien ja alueiden välillä suuresti. Simojoen turvetuotantoalueiden fosforipäästöt ovat vuosina 2006, 2007 ja 2009 olleet pieniä, mistä johtuen myös vuosien 2005 2009 keskiarvo jää melko pieneksi. Tästä johtuen fosforipäästöt näyttäisivät laskennallisesti kasvavan, mutta todellisuudessa päästöt tulevat pienenemään tuotantopinta-alan pienentyessä ja vesienkäsittelyn tason parantuessa. Typen ja kiintoaineen päästöt tulevat pienentymään selvästi nykytasosta. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitettyihin turvetuotannon päästöihin verrattuna turvetuotannon fosforipäästöt pienenevät vuoteen 2015 tehdyn päästöarvion mukaan noin neljänneksellä ja typpipäästöt yli 50 %. 16 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan pelastusviranomaiselle toimitettava, vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkail u Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista, kuten ojituksista, tuotannosta, vesiensuojelutöistä, näytteenotosta, mahdollisista valituksista ja sääoloista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (pintaja pohjavedet, kalatalous). Hakemukseen on liitetty hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n yhteinen Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015. Sen mukaan Hirviojanaavan päästöjä sekä Hiiskuanojan vedenlaatua ja Hiiskuanjoen suualueen pohjaeläimistöä tarkkaillaan vuonna 2013. Simojoen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain ja Simojokeen rajoittuvien rakennettujen rantatilojen omistajille tehdään kalastustiedustelu vuonna 2013.

17 Kalatalousmaksu Hakija on arvioinut, että Hirviojanaavan päästöistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Simojoen vesistön nykyinen tila, merkittävä kalataloudellinen arvo ja vesistöalueen turvetuotanto huomioon ottaen hakija on kuitenkin katsonut, että päästöjen kalataloudelliset haittavaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Voimassa olevan vesienjohtamisluvan mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain 1 000 markan eli 168,20 euron suuruinen kalatalousmaksu Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle (nykyisin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä ELYkeskus) käytettäväksi Simojoen kalakantojen hoitoon. Maksun käytössä on kuultava Simojoen kalastusoikeuden haltijoita. Kalatalousmaksulla kalanhoitotoimia voidaan tehdä ja istutuslajia muuttaa joustavasti vesialueen omistajien ja ELY-keskuksen sopimalla tavalla. Esimerkiksi istutusten tuloksellisuudesta saatavaa uutta tutkimustietoa voidaan soveltaa lupakauden aikana nopeasti istutuskäytäntöön. Erityisesti pienten velvoitteiden hoidossa kalatalousmaksun käyttö on joustava: istutukset voidaan tehdä maksetuilla kalatalousmaksuvaroilla suuremmissa erissä määrävuosin. Hakija on esittänyt Hirviojanaavan kalatalousmaksun suuruudeksi jatkossa 170 euroa vuodessa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 31.1.2011 täydentänyt hakemustaan asianosaistiedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Ranuan ja Simon kunnissa 23.5. 22.6.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 25.5.2011 Lapin Kansa- ja Kuriiri-lehdissä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Ranuan ja Simon kunnilta sekä Ranuan ja Simon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus (ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ELY-keskus on todennut, että tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten kasvi-, sammal- tai eläinlajien esiintymiä. ELY-keskus on ilmoittanut tehneensä Hirviojanaavan turvetuotantoalueelle tarkastuskäynnit vuosina 2004 ja 2009. Toiminnan alkuaikoina ilmenneitä, laskutusaltaiden tyhjentämiseen liittyneitä puutteita, vesienjohtamiseen liittyneitä pieniä korjaustarpeita ja pumppaamon toimintahäiriöitä lukuun ottamatta tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat olleet asiallisessa kunnossa. Toiminnasta ei ole tullut ELY-keskukselle valituksia.

Tuotantoalueen alapuolisen Hiiskuanojan ekologista tilaa ei ole ojan pienuuden vuoksi luokiteltu tai käsitelty Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Simojoen ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja kemiallinen tila hyväksi. Tavoitteena on erinomaisen ekologisen tilan säilyttäminen. Simojoen vesistö on suojeltu koskiensuojelulailla voimalaitosrakentamiselta. Joki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan sekä merkittäviin vaelluskalajokiin. ELY-keskus on katsonut, että koska hakemuksen mukainen toiminta ei lisää päästöjä nykyisestä, toiminta ei uhkaa Simojoen vesienhoitosuunnitelman mukaista tilaa tai alueen suojeluarvoja. Turvetuotannon vesienkäsittely tulee toteuttaa parasta saatavilla olevaa tekniikkaa käyttäen (ympärivuotinen pintavalutus). Vesienkäsittelyrakenteita tulee kunnossapitää huolella ja niiden toimivuutta tulee samalla tarkkailla. 2. Ranuan kunnanhallitus Kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. 3. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta 4. Simon kunta Ympäristölautakunta on Ranuan kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisena ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Toiminnan aiheuttamista terveyshaitoista ei ole esitetty valituksia, eikä toimintaan ole tulossa sellaisia muutoksia, joiden voitaisiin olettaa muuttavan tilannetta. Mikäli hankkeen myöhemmin epäillään aiheuttavan terveydensuojelulain määrittelemää terveyshaittaa, asiasta tulee informoida Rovaniemen ympäristöterveydenhuoltoa. Kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. 5. Simon kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. 18 Muistutus 6. Simojoen kalastusalue Kalastusalue on vaatinut ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti se on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa haitat, vahingot ja muut edunmenetykset. Muistuttaja on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Korvauksena (oikeastaan kompensaationa) muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti 1 000 euron suuruista, Lapin ELY-keskukselle vuosittain maksettavaa kalatalousmaksua. Vahinkojen toteamiseksi on vaadittu riittävää päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua, joka sisältää muun muassa säännölliset uoman sedimentoitumisseurannat purkupaikan alapuolisella suvannolla ja koskella sekä sähkökoekalastukset lohikalojen poikastuotannon onnistumisen selvittämiseksi. Muistuttaja on katsonut, että ravinteita ei voida poistaa turvetuotannon kuivatusvesistä nykyaikaisillakaan vesienkäsittelymenetelmillä kemiallista saostusta lukuun ottamatta ja että ravinnepäästöjen hillitsemiseksi on käytettävä kaikki käytettävissä olevat keinot. Myös kiintoaineen joutumista alapuoliseen vesistöön on etenkin tulva-aikoina vähennettävä nykyistä tehokkaammin.

Muistuttaja on ensisijaisen vaatimuksensa perusteluna esittänyt, että hakemuksen mukainen toiminta vaarantaa alapuolisen Simojoen sopivuuden lohikalojen poikastuotantoon ja mitätöi vesistöön jo tehdyt kalataloudelliset kunnostukset. Myös joen muu kuin kalastukseen liittyvä virkistyskäyttöarvo vähenee. Muistuttaja on todennut, että laajamittaisessa Simojoen pääuoman koskikunnostusprojektissa on vuosina 2002 2006 kunnostettu yhteensä 155 ha lohen ja taimenen poikastuotanto- ja lisääntymisalueita. Kunnostuksen avulla muun muassa merilohen luonnollinen lisääntyminen saatiin kansainvälisen Itämeren kalastuskomission Salmon Action Plan (SAP) -suojeluohjelman mukaiselle tasolle. Vuonna 2010 päivitetyn kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan joen poikastuotanto pyritään valtion kalanviljelyn piiriin kuuluvilla elvytysistutuksilla nostamaan SAP-tavoitetasolle, joka on vähintään puolet joen arvioidusta alkuperäisestä poikastuotantopotentiaalista. Simojoelta tulee näin ollen lähteä noin 40 000 vaelluspoikasta (smolttia) vuodessa. Tavoitetaso on pääosin saavutettu viime vuosina, ja istutuksista on pidättäydytty. Perämereen laskevien jokien istutusten tuloksellisuus ei ole ollut erityisen hyvä, vaan niillä on lähinnä pysytty estämään lohikannan häviäminen. Simojoki on kalataloudellisesti merkittävä jokikalastuskohde ennen kaikkea alkuperäisten vaelluskalakantojen vuoksi. Myös harjuskanta vahvistui kunnostuksen ansiosta. Rapukannan tilanne on tällä hetkellä heikko joessa viime vuosina esiintyneen rapuruton vuoksi, ja kannan elpyminen voi kestää 15 30 vuotta. Viime vuonna lohikalojen nousu merestä taantui merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tilanne on erittäin huolestuttava, ja lohi- ja rapukantojen säilymisen varmistamiseksi kaikkea Simojoen tilaa heikentävää toimintaa on vältettävä. Simojoen ekologinen tila on vesienhoitosuunnitelman mukaan erinomainen. Tilaa heikentää kuitenkin erityisesti veden korkea fosforipitoisuus ja humusmäärä. Tavoitteena on säilyttää joen ekologinen tila erinomaisena. Muistuttajan mukaan hanke tulisi heikentämään Simojoen tilaa, joten se on vesienhoidon tavoitteinen vastainen. Muistuttaja on katsonut, että toisin kuin hakemuksessa esitetään, turvetuotantoalueiden haittavaikutukset ovat käytännössä lähes poikkeuksetta osoittautuneet merkittäviksi. Pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana vähentää haittoja, mutta kevättulva huuhtoo laskeutusaltaista tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteet alapuoliseen vesistöön. Toissijaista vaatimustaan muistuttaja on perustellut vedenlaadun huonontumisesta aiheutuvalla, kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinpaikkojen tuhoutumiseen johtavalla uoman liettymisellä ja mataloitumisella etenkin Simojoessa. Nykyiset tarkkailumenetelmät eivät muistuttajan mukaan ole osoittautuneet riittäviksi esimerkiksi kiintoaineen kulkeutumisen mittaamiseen. Muistuttaja on todennut, että jokiuoman palauttaminen luonnontilaisen tasoiseksi on erittäin kallista. 19