Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa

Samankaltaiset tiedostot
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

KULMIEN KESTOPIGMENTOINTI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Turun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen Kela

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Kuntoutuksen Palveluseteli

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Lyhytaikaisen palveluasumisen palveluseteli

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3577/ /2013

Kelan TYP-toiminta KELA

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA

Kuntoutuksen Palveluseteli

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli alkaen

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Perusturvalautakunta liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET. Mustijoen perusturva

Moniammatillinen kipuselvitys

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

TERAPIANURKKA Toiminta-alueena Länsi-Uusimaa, ja asiakasperheitä 215 asiakaskohtaamisia 4628

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN HANKKIMINEN

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Palvelulinjakohtaiset standardit

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntalaisten sairauksien ehkäisyyn,toimintakyvyn säilymiseen

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Transkriptio:

1 Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa Lääkinnällisen kuntoutuksen määritelmä Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka tarvitaan lääketieteellisesti todetun vamman tai sairauden aiheuttaman toimintakykyrajoituksen parantamiseksi, toimintakyvyn turvaamiseksi tai tukemiseksi. Kuntien velvollisuus on järjestää asukkaidensa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut osana kansanterveyslaissa, terveydenhuoltolaissa sekä erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettua sairaanhoitoa. Kunta on velvoitettu toteuttamaan kuntoutusta siten, että se muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa ja ylläpitää potilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistää hänen elämänhallintaansa ja päivittäistä itsenäistä suoriutumista Terveyskeskuksen kautta toteutettava lääkinnällinen kuntoutus pitää sisällään muun muassa erilliset terapiat ja muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi apuvälinepalvelut Kuntoutustyöryhmätoiminta Lähetekäytäntö Johtava ylilääkäri ja vastaava fysioterapeutti käyvät läpi terveyskeskukseen tulevat suositukset ja maksusitoumuspyynnöt eri terapioista sekä vaativat apuvälineasiat. Fysioterapeuttien, puheterapeuttien ja psykologin konsultointi tarvittaessa Kokoontuu keskimäärin 2 x kuukaudessa Kuntoutustyöryhmässä tehdyt päätökset kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään sekä tarvittaessa tehdään maksusitoumus yksityiselle palveluntuottajalle Effector-ohjelmaan. Päätöksen allekirjoittaa aina johtava ylilääkäri. Terveydenhuollossa lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät päätökset ovat hoitopäätöksiä. Lääkinnällinen kuntoutus ei ole subjektiivinen oikeus ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutukseen liittyviin päätöksiin ei ole valitusoikeutta. Lääkinnällisen kuntoutuksen potilaaksi hakeudutaan aina lääkärin lähetteellä ja ratkaisut tehdään lähetteen, mahdollisten liitteiden sekä potilaan sairaskertomustietojen perusteella. On erittäin tärkeää, että lähetteistä ja terapiapalautteista ilmenevät potilaan terveydentilaan liittyvät olennaiset asiat, kuten diagnoosi, sairauden kuvaus, toiminta- ja liikkumiskyvyn nykytila sekä miten kyseessä oleva sairaus näihin vaikuttaa. Tarvittaessa tulee konsultoida lääkäriä. Lääkinnällinen kuntoutus perustuu aina yksilölliseen tarvehankintaan Lääkinnällinen kuntoutus on hoitotakuun piirissä. Arviointi on tehtävä kolmen kuukauden kuluttua lähetteen saapumisesta ja kuntoutus tai apuväline saatava kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä. Uusien lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika on keskimäärin 1-5 päivää. Mikäli asia vaatii lisäselvityksiä, voi odotusaika olla pidempi.

2 1. Fysioterapia Fysioterapian tarve arvioidaan aina yksilöllisesti terveyskeskuksen linjausten mukaisesti ja tarvittaessa terveyskeskuksen fysioterapeutti arvioi potilaan toiminta- ja liikkumiskyvyn yksilökäynnillä ja antaa suosituksen terapian toteuttamisesta. Pitkäaikaissairaiden fysioterapia ja kuntoutus pyritään hoitamaan ensisijaisesti terveyskeskuksen omana toimintana tarvittaessa yksilökäynnein ja/tai ohjaamalla potilas joko terveyskeskuksen, liikuntatoimen tai 3. sektorin ryhmään. Yksilöterapiassa painotetaan ohjausta ja neuvontaa omatoimisen harjoittelun tukemiseksi. Asumispalveluyksiköissä asuvien kohdalla painopiste on kuntouttavassa hoitotyössä. 1. Potilas liikkuu ja selviytyy arjen toiminnoista itsenäisesti ohjauskäynnit fysioterapiassa, jonka jälkeen ohjaus esimerkiksi liikuntatoimen tai 3. sektorin ryhmään 2. Potilas liikkuu ilman apuvälineitä ja on arjessa omatoiminen. Kävelymatka on 1-2 kilometriä, kankeutta, väsyväisyyttä, lievää tasapainovaikeutta ohjaus- ja yksilöterapiakäynnit enintään 10x vuodessa sekä ohjaus liikuntatoimen tai 3. sektorin ryhmään. Tarvittaessa aloitus terveyskeskuksen ryhmässä. 3. Potilas liikkuu itsenäisesti tai kepin / kyynärsauvan avulla, kävelymatka alle 1 kilometri. Spastisuutta, lihasheikkoutta, tasapainovaikeuksia tai kognitiivista ongelmaa, jotka johtavat avuntarpeeseen joissakin arjen toiminnoissa. painopiste ryhmätoiminnassa yksilöterapia ja ohjauskäynnit 5-15 x vuodessa jos ryhmätoiminta ei onnistu, toteutuu terapia ostopalveluna enintään 30-45 x vuodessa 4. Asiakas liikkuu apuvälineen avulla (rollaattori, pyörätuoli) sekä tarvitsee arjen toiminnoissa apua puoliso omaishoitajana terveyskeskuksen ryhmä + yksilöterapia 10-20 x / vuosi jos potilas ei kykene osallistumaan ryhmätoimintaan, niin terapia ostetaan 5-45 x vuodessa henkilökohtainen avustaja käy tai intervallijaksot yksilöterapia 20-30 x / vuosi omana toimintana tai maksusitoumuksella 5. Asiakas asuu asumispalveluyksikössä, avustettava kaikissa arjen toiminnoissa fysioterapeutti toimii asiantuntijana ja on tukena kuntouttavan hoitotyön toteuttamisessa. yksilöterapia ohjausluonteisina käynteinä 1-5 x vuodessa kuntouttavan hoitotyön tukena harkinnan mukaan Alle 16-vuotiaiden lasten vaativa fysioterapia toteutetaan ensisijaisesti ostopalveluna yksilöllisen harkinnan mukaan.

3 2. Lymfaterapia Lymfaterapiaa myönnetään terveyskeskuksen maksusitoumuksella potilaille, joilla on syöpäleikkauksen jälkitilan seurauksena tai imusuoniston sairaudesta johtuva vaikeaasteinen turvotus, joka merkittävästi haittaa arjen toimintoja Lymfaterapian myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas sitoutuu kompressiotuotteen käyttöön sekä ymmärtää itsehoidon merkityksen osana turvotuksen hoitoa. Lieväoireiset (tai hoitojen jälkeen tilanteen stabiloiduttua) ohjataan lääkärin arvion perusteella osittain omakustanteiseen Kelan terapiaan (lääkärin SV3-lähete) 1. Uudet mammaca-potilaat sekä gynekologiset ca-potilaat 5-10 x vuodessa sekä tukituotteet käytössä. Tilanteen stabiloiduttua (noin 3 vuoden kuluttua) lymfaterapia omakustanteista (turvotus on hallinnassa tukituotteiden avulla) tai harkinnanvaraista (massiivinen turvotus ja turvotuksen aiheuttama haitta suuri päivittäisissä toiminnoissa) työikäisten tai massiivisesta turvotuksesta kärsivien kohdalla tarveharkinnan kautta + 5 x / vuosi erityistilanteissa lymfaterapiaa voidaan harkinnanvaraisesti myöntää maksimissaan 15 x / vuosi 2. Yksilöllisen harkinnan mukaan edellytyksenä massiivinen turvotus, joka selkeästi hankaloittaa arjen toiminnoissa selviytymistä tai lymfaterapialla saadaan erityistä hyötyä asiakkaan toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen 3. Toimintaterapia Sekä aikuisten että lasten toimintaterapiapalvelut ostetaan alla olevien kriteerien mukaisesti. Toimintaterapiasta hyötyvät ensisijaisesti neuvolaikäiset lapset, joilla on neurologisen kehityksen kapea-alaisia vaikeuksia. Toimintaterapiaa järjestetään maksusitoumuksella asiakkaille, joilla on neurologisen kehityksen laaja-alaisia erityisvaikeuksia (ohjautuvat keskussairaalan tai Eskoon kautta), moniongelmaisille neuropsykiatrisille asiakkaille sekä hemi-asiakkaille, jotka edellyttävät tiivistä kontaktia. Terapian määrä ikäjaottelun mukaan 1. Neuvolaikäiset 2-7 -vuotiaat arviointi- ja ohjauspainotteiset yksilöterapiakäynnit (1-2 x) harkinnan mukaan yksilö- / ryhmäterapia 10 x jaksoissa uusi jakso mahdollinen aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua 2. Peruskouluikäiset 1-3 lk arviointi- ja ohjauskäynnit (1-2 x) harkinnan mukaan yksilö- / ryhmäterapia 10 x jaksoissa uusi jakso mahdollinen aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua 3. Peruskouluikäiset 4 lk arviointi- ja ohjauskäynnit 3x (keinoja arjessa selviytymiseen olemassa olevat haasteet huomioiden) 4. Aikuisasiakkaat arvio / ohjaus / terapia harkinnan mukaan

4 4. Puheterapia Toiminnan painopisteenä on varhaiskuntoutuksen toteuttaminen ja puheterapian tavoitteena on ensisijaisesti kielellisten ja puheen häiriöiden tutkiminen ja kuntouttaminen ennen kouluikää. Terveyskeskuksen omana toimintana toteutettavat: 1. neuvolaikäiset 1-7- vuotiaat arviointi- ja ohjauskäynnit 1-3 x sekä seurantakäynnit esim. 1-3 kk:n välein yksilöterapiat 5-15 x jakso puheterapeutin arvion mukaan uusi jakso Kouluikäisten ja aikuisten puheterapia ostetaan terveyskeskuksen lääkärin tai erikoissairaanhoidon puheterapeutin arvion / suosituksen mukaisesti maksusitoumuksella. Tarvittaessa koululaisille ja aikuisille voidaan tehdä yksittäisiä arviokäyntejä kaupungin puheterapeutin toimesta. Aikuisille riittää pääsääntöisesti lääkärin suositus. 5. Neuropsykologinen kuntoutus 6. Muut terapiat 7. Apuvälineet Neuropsykologista kuntoutusta voidaan myöntää terveyskeskuksen maksusitoumuksella asiakkaille, joilla on kapea-alainen erityisvaikeus, esimerkiksi vaikea lukihäiriö tai matemaattinen erityisvaikeus ja joilla koulun tehostetut tukitoimet tai terveyskeskuksen psykologin tuki on riittämätöntä. Aloitus aikaisintaan 4. luokkaisille Yksilöllisen tarvehankinnan mukaan asiakkaille voidaan ainoastaan erityistapauksissa myöntää uroterapiaa, ratsastusterapiaa ja musiikkiterapiaa maksusitoumuksella. Psykoterapiaa myönnetään lääkärin suosituksesta lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksella 3 x. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetään muun muassa kompressiotuotteita (hoitosukat ja hihat), peruukit, silmäproteesit, tukipohjallisia ja erityisjalkineita Terveyskeskuksen apuvälinepalvelun kautta on mahdollisuus lainata liikkumista ja toimintakykyä helpottavia apuvälineitä Apuvälineiden lainaus perustuu alueellisen apuvälinekeskuksen kriteereihin Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat muun muassa vaikeasti liikuntavammaisten aikuisten sekä liikuntavammaisten lasten apuvälineet ja kuntoutusohjaus. Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat myös erityisasiantuntemusta vaativat apuvälineet, kuten raajaproteesit, sähköiset liikkumisen apuvälineet, ympäristönhallintalaitteet, tietotekniset ja kommunikaatioapuvälineet ja niihin liittyvä apuvälinepalvelu. Erikoissairaanhoidon Apuvälinekeskuksen apuvälinepalveluihin tarvitaan lähete.

5