5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

Samankaltaiset tiedostot
PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

6.10 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Lyhyet kurssikuvaukset

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

PSYKOLOGIA - AINEOPINNOT 35 OP

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

arvioinnin kohde

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

arvioinnin kohde

ATTO, VALINNAINEN LISÄOSA

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Psyykkinen toimintakyky

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Opetuksen tavoitteet

Lyhyet kurssikuvaukset

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Lyhyet kurssikuvaukset

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Psykologian verkot. Opintoverkko. Lukion johdantokurssi

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita.

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

5.12 Elämänkatsomustieto

Arkistot ja kouluopetus

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Sosiaalialan AMK -verkosto

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Aikuisten perusopetus

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

JAKSOVINKIT 2. C-koodi D-koodi E-koodi 9.11.

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Yritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät)

5.8 Maantieto/Maantiede

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

ACUMEN O2: Verkostot

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Lukiolaisen bisneslinja

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

Suomen Suunnistusliitto

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

Transkriptio:

5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten kuten teknologisen kehityksen tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa.

Arvioitavat suoritukset sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa jokaisen kurssin alussa. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon koe, tunnilla osoitetut tiedot ja taidot, esim. psykologiaan liittyvien ilmiöiden analysointikyky sekä erilaiset suulliset ja kirjalliset työt kuten oppimispäiväkirja, alustukset ja esseet. AIHEKOKONAISUUDET Psykologian opetuksessa aihekokonaisuudet näkyvät seuraavasti: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ovat esillä käsiteltäessä mielenterveyttä. Opetuksessa tuodaan esiin eri järjestöjä, jotka toimivat ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa aseman parantamiseksi. Esitellään järjestöissä toimimisen mahdollisuuksia erityisesti nuorten näkökulmasta. Käsitellään mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksia. Aktiivista kansalaisuutta käsitellään roolien, normien ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Opetuksessa tulee esiin myös se, mikä edesauttaa tai estää aktiivisen osallistumisen omaa elämää ja yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon (esim. opittu avuttomuus, sisäsyntyinen motivaatio, omatoimisuus). (PS1, PS5, PS6, PS7) Hyvinvointi ja turvallisuus liittyvät olennaisena osana psykologian opetukseen. Niitä käsitellään yksilö- ja ryhmäpsykologian näkökulmista. Kehityspsykologia kuvaa terveen kehityksen edellytyksiä. Kursseilla käsitellään psyykkistä itsesäätelyä, muutoksien kohtaamista ja ratkaisukeskeisen ajattelun perusteita. Sosiaalipsykologissa tutustutaan esimerkiksi ryhmädynamiikan lainalaisuuksiin ja avun antamiseen. Motiivien ja tunteiden käsittely liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin. Kursseilla käsitellään muun muassa stressiä ja unta. (PS1, PS2, PS3, PS4, PS5, PS6, PS7) Kestävä kehitys -aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan ympäristöpsykologian näkökulmasta. Pohditaan esimerkiksi ympäristön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Sosiaalipsykologiassa perehdytään vaikuttamiseen, arvoihin ja asenteisiin. (PS1, PS3, PS6, PS7) Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulee esiin monin tavoin opetuksessa. Voidaan käsitellä sitä, miten identiteetti muodostuu ja mitkä ovat sen osatekijät. Tunneilla osoitetaan psykologisten selitysmallien kulttuurisidonnaisuus, vertaillaan esimerkiksi eri kulttuureissa olevia kasvatuskäytänteitä. Hyödynnetään erityisesti monikulttuurisesta taustasta olevien oppilaiden kokemuksia. Sosiaalispsykologian kurssilla käsitellään arvoja, asenteita ja stereotypioita. Huomioidaan myös mielenterveyskäsitteen kulttuurisidonnaisuus ja kulttuurin merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille. (PS1, PS2, PS5, PS6, PS7) Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus huomioidaan esiteltäessä psykologian sovelluksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kehityspsykologian kurssilla pohditaan ja tarkastellaan teknologian vaikutuksia ihmiseen, esim. minäkuvaan ja maailmankuvaan.

Tarkastellaan sitä, miten teknologian kehitys on vaikuttanut psykologian tutkimusmenetelmiin. (PS1, PS2, PS3, PS4, PS5, PS6) PAKOLLINEN KURSSI Kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä

ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan. yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen psyykkisen kehityksen tutkiminen Kurssi 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan. kognitiiviset perusprosessit vireystilan säätely, nukkuminen ja uni hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia Kurssi 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)

ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko Kurssi 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.

persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista persoonallisuuden tutkiminen mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 6. Me ja muut - sosiaalipsykologiaa lukiolaisille (PS6) tietää ja ymmärtää sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ymmärtää ja analysoi sosiaalisen vaikuttamisen keinoja ymmärtää mitä ovat asenteet ja ennakkoluulot ja miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan tunnistaa vallan ja johtamisen eri muotoja ymmärtää syvällisesti yksilön toimintaa yhteisöissä ja ryhmissä tietää miten sosiaalipsykologiassa tutkitaan ihmistä osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietämystään omaan ja muiden elämään. Mitä sosiaalinen vuorovaikutus on? (esim. sanaton viestintä, keskustelu, sosiaalinen päättely) Miten toiset vaikuttavat meihin? (esim. tietoisen vaikuttamisen keinot, sosiaalisen vaikutuksen mekanismit, sosialisaatio) Mitä ovat asenteet ja ennakkoluulot ja miten ne vaikuttavat yksilöön ja yhteiskuntaan? Mitä on valta ja johtajuus? Miten yksilö toimii ryhmässä ja yhteisöissä? (esim. erilaiset ryhmät, ryhmän vaikutus yksilöön, ryhmän toiminta) Mitkä ovat sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät? (erilaisia sosiaalipsykologisia tutkimuksia) Koulukohtaiset soveltavat kurssit Kurssi 7. Psykologian kertauskurssi (PS7) valmentautuu ylioppilaskirjoituksen psykologian ainereaaliin lukion psykologian kurssien keskeisten sisältöjen ja aihealueiden kertaus psykologian ainereaalin vastaustekniikan harjoittelu