KLIINISEN TERVEYSPSYKOLOGIAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUS Terveyspsykologia on yksi nopeimmin kehittyvistä psykologian sovellusalueista, joka tarkastelee ihmisen käyttäytymistä ja sen yhteyttä terveyteen, sairastamiseen ja hyvinvointiin bio-psyko-sosiaalisesta näkökulmasta. Teollistuneissa maissa nähtävä kroonisten elintapasairauksien määrän kasvaminen korostaa käyttäytymisen ja psykologisten tekijöiden tuntemisen ja niihin vaikuttamisen tärkeyttä. Kliinisen terveyspsykologian koulutusohjelma vastaa tähän haasteeseen tarjoamalla opiskelijoille sekä teoreettiset että kliiniset valmiudet toimia potilas- ja asiakastyössä erilaisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä kuten perusterveydenhuollossa, yleis- ja psykiatrisissa sairaaloissa, työterveyshuollossa ja kuntoutusta tarjoavissa yksiköissä. Koulutusohjelman painopistealueita ovat terveyspsykologian teoriaperusta ja terveyden edistäminen sekä terveyspsykologian ajankohtaiset sovellusalat (stressi ja uni, ravitsemuspsykologia, kipu). Näiden lisäksi koulutusohjelmaan sisältyy menetelmä- ja vapaavalintaisia opintoja, joita on mahdollista koota ja painottaa opiskelijan työn ja kiinnostuksen mukaisesti. ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSISTA YLEENSÄ Vuoden 2015 alussa on tullut voimaan lakiuudistus, joka tähtää huippuasiantuntemuksen ja asiantuntijuuden kehittämiseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Erikoistumiskoulutukset ovat uusi koulutusmuoto, jolla vahvistetaan työelämässä toimivien asiantuntijoiden ammatillista kehittymistä. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Psykonet-verkoston jo 20 vuotta järjestämä erikoispsykologikoulutus uudistuu lakimuutoksen myötä. Erikoispsykologikoulutus järjestetään seuraavilla erikoisaloilla (suluissa koulutuksen vastuuyliopisto): Kliininen terveyspsykologia (Itä-Suomen yliopisto) Lapset ja nuoret (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) Neuropsykologia (Helsingin yliopisto) Psykoterapia (Jyväskylän yliopisto) Työ- ja organisaatiopsykologia (Tampereen yliopisto) Uudistuneet erikoispsykologikoulutukset ovat laajuudeltaan 70 opintopistettä ja ne voidaan suorittaa 3 vuodessa työn ohessa. Uudistuneet koulutukset eivät enää johda lisensiaatin tutkintoon. Koulutukset ovat maksullisia. Kunkin erikoisalan järjestelyistä vastaa yksi yliopisto (ks. yllä) yhteistyössä muiden Psykonet-yliopistojen kanssa. Ensimmäiset koulutukset alkavat syksyllä 2016. Koulutusten valmistelussa on tehty ja tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Erikoispsykologin koulutuksesta annettavat todistukset ja niiden osoittama pätevyys Erikoispsykologin erikoistumiskoulutuksen järjestävä yliopisto myöntää koulutuksen hyväksytysti suorittaneelle opiskelijalle todistuksen. Todistuksesta käy ilmi asianomainen erikoisala. Kaikkien yliopistojen antamat todistukset ovat sisällöltään yhdenmukaiset. 1
Psykoterapian erikoispsykologikoulutus antaa pätevyyden toimia kouluttajana, työnohjaajana ja koulutuspsykoterapeuttina yliopistojen järjestämissä psykoterapeuttikoulutuksissa. Neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen perusteella voi hakea oikeutta Kelan tukemien neuropsykologisten palvelujen tuottamiseen. Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus antaa pätevyyden sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/05) 9 :n ja asetuksen (608/05) 2 :n tarkoittamiin kasvatus- ja perheneuvonnan erityistyöntekijän tehtäviin. Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus antaa työterveyshuollon psykologin pätevyyden. Erikoispsykologikoulutukseen hakeminen Eri erikoisalojen koulutukset alkavat kahden neljän vuoden välein. Hausta ilmoitetaan Psykologi-lehdessä, Psykonetin internet-sivuilla osoitteessa www.psykonet.fi sekä psykologian oppiaineiden ilmoitustauluilla. Opinto-oikeutta haetaan kunkin erikoisalan omalla sähköisellä hakulomakkeella. Lisätietoja eri alojen koulutuksesta, alkamisesta ja hakumenettelyistä saa yliopistojen psykologian oppiaineista sekä erikoisalojen sihteereiltä. Opiskelijavalinta yleisesti Valintakriteerit vaihtelevat erikoisaloittain. Yleisesti pohjakoulutuksena edellytetään psykologian maisterin tai sitä vastaavaa tutkintoa, joka oikeuttaa psykologin ammatin harjoittamiseen, sekä mahdollisuutta työskennellä erikoisalaan liittyvissä tehtävissä koulutuksen aikana. Valinnassa kiinnitetään huomiota myös hakijan oman orientaation syvyyteen: missä määrin hän on jo hankkinut psykologian alan täydennyskoulutusta ja kuinka se näkyy hänen toiminnassaan esimerkiksi kirjoituksina, esitelminä tai julkaisuina. Eräillä erikoisaloilla vaaditaan myös jo kertynyttä työkokemusta ja/tai lisäkoulutusta (psykoterapeuttikoulutus psykoterapian erikoispsykologikoulutuksessa). Opiskelijat valitaan hakemusten ja mahdollisten haastatteluiden perusteella. Sisäänottomäärä vaihtelee erikoisaloittain ja vuosittain. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijaksi kirjoittautuminen Kunkin yliopiston asianomainen tiedekunta tai tieteenalayksikkö hyväksyy opiskelijat. Saatuaan tiedekunnan tai tieteenalayksikön ilmoituksen valituksi tulemisesta opiskelijan tulee kirjoittautua erikoistumiskoulutuksen opiskelijaksi asianomaiseen yliopistoon. Koulutusjärjestelyt ja kurssikalenteri Koulutukseen liittyvien kurssien ja muiden opetustapahtumien yksityiskohtaiset aikataulut ja muu informaatio julkaistaan Psykonetin Internet-sivuilta löytyvässä kurssikalenterissa osoitteessa http://www.psykonet.fi/erikoispsykologikoulutus/kurssikalenteri. Monet opintojaksot on suunniteltu alojen yhteisiksi. Kaikkien erikoisalojen yhteistyönä toteutetaan puolivuosittain Erikoispsykologi asiantuntijana -seminaari, joka antaa valmiuksia sellaisissa kaikille erikoistuville tarpeellisissa ammatillisissa taidoissa, joihin perustutkinto eikä myöskään oman erikoisalan opinnot tai oma ammattikäytäntö työpaikkakoulutuksineen anna riittäviä valmiuksia. Seminaarien teemat vaihtelevat (mm. kouluttajana toimiminen, tiedottaminen, oikeuspsykologia ja työnohjaus). Opetus on monimuotoista sisältäen myös verkkotyöskentelyä ja yliopistojen välistä virtuaaliopetusta. 2
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintojensa alussa opiskelija laatii yhdessä erikoisalan vastaavien opettajien kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka toteutumista seurataan koulutuksen ajan. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien kautta kehitetään myös erikoispsykologikoulutuksen kokonaisuutta yhdessä opiskelijoiden kanssa. Erikoispsykologikoulutuksen opintorekisterit Erikoistumiskoulutusta suorittamaan hyväksytyt opiskelijat kirjataan asianomaisen yliopiston opintorekisteriin. Opiskelija voi saada ajantasaiset tiedot opintojen etenemisestä ja suorituksistaan yliopistonsa erikoisalasihteeriltä. Erikoispsykologikoulutuksen kustannukset Erikoispsykologikoulutus on maksullinen erikoistumiskoulutus (VNA 2009/1082 2 ). Yliopistot perivät niistä 120 euroa opintopisteeltä. Koko erikoispsykologikoulutuksen hinta on siis 8400 euroa. Summan voi maksaa 1, 3 tai 6 erässä ja sen voi maksaa joko opiskelija itse, hänen työnantajansa tai molemmat yhdessä. Maksukäytännöistä sovitaan oman yliopiston kanssa. Erikoispsykologikoulutuksen organisaatio Psykonet on psykologian koulutusalalla toimiva yliopistoverkosto, jonka muodostavat Helsingin, Itä- Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin psykologian laitokset ja oppiaineryhmät. Verkosto on toiminut koulutusalan katto-organisaationa vuodesta 1989. Verkostoa koordinoi Turun yliopisto. Erikoispsykologikoulutuksista on kullakin erikoisalalla laadittu jäsenyliopistojen rehtoreiden allekirjoittama sopimus (VNA 1439/2014 20 c ). Erikoispsykologikoulutuksia organisoi yllä kuvatun työnjaon mukaisesti kunkin Psykonet-yliopistoverkoston jäsenyliopisto. Verkoston ylin johto on Psykonetin johtokunnalla, jonka alaisuudessa toimiva erikoispsykologikoulutuksen yhteistyöryhmä koordinoi koulutusten järjestämistä. Yhteistyöryhmä koostuu erikoisalaryhmien puheenjohtajista ja eräistä muista asiantuntijoista. Kullakin erikoisalalla toimii valtakunnallinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja ohjata erikoisalan koulutusta. Ohjausryhmien jäsenet edustavat asianomaista erikoisalaa, kutakin psykologian oppiainetta, opiskelijoita ja ammattikenttää. Ohjausryhmien sihteerit eli erikoisalasihteerit antavat tarkempaa informaatiota kultakin erikoisalalta. KLIINISEN TERVEYSPSYKOLOGIAN VALINTAPERUSTEET JA HAKUKELPOISUUS Koulutukseen hyväksyttävien valintaperusteet ovat ne, joita hakijoilta tällä hetkellä edellytetään. Koulutusohjelmaan valittavalla tulee olla 1. Psykologian maisterin tutkinto 2. Valviran laillistus oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä 3. Työskentelymahdollisuus kliinisen terveyspsykologian sovellusalueella, esimerkiksi työskentely terveydenhuollossa, sairaaloissa ja poliklinikoilla, työterveyshuollossa tai kuntoutuksessa. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA KLIINISEN TERVEYSPSYKOLOGIAN OPISKELIJAN OSAAMISKUVAUS Koulutus toteuttaa valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita. Koulutus antaa valmiudet kehittää, analysoida, arvioida ja seurata oman erikoisalan ammattikäytäntöä tiede- ja tutkimusperustaista. Koulutuksen käytyään opiskelija on terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin psykologian asiantuntija. 3
Koulutuksen keskeisiä osaamistavoitteita on tieteellisen tiedon ja kokemuksellisen osaamisen integraatio. Asiakas- ja potilastyössä kliinisen terveyspsykologian koulutusohjelman suorittaneella on ajankohtaiseen tutkimustietoon perustuvat taidot arvioida terveyden edistämisen haasteita ja mahdollisuuksia niin asiakkaan / potilaan näkökulmasta kuin toimintaympäristöön liittyvät tekijät huomioiden. Koulutuksen käytyään opiskelija osaa tunnistaa asiakkaalle/potilaille haasteelliset, muutosta edellyttävät kehityskohteet, arvioida heidän yksilöllisiä muutosprosessejaan, tunnistaa puutteelliseen tai virheelliseen aikaisempaan tietoon perustuvat ongelmat ja antaa asiakkaille/potilaille oikea-aikaista kognitiivista, motivaationaalista ja emotionaalista tukea. Koulutuksen käyneellä on tarvittavat taidot monipuolisten terveyskäyttäytymisen muutosta tukevien kliinisten menetelmien käyttöön, uusien ratkaisujen innovointiin ja käyttämiensä menetelmien kriittiseen tarkasteluun. Tämän lisäksi opiskelijalla on hallussaan eri yhteistyötahojen tuntemus, verkostoitumisen taidot, oman asiantuntijuuden hyödyntäminen ja muiden asiantuntijuuden vastaanottaminen. Lisäksi hänellä on käytössään vuorovaikutukselliset taidot ja kyky ymmärtää erilaisista lähtökohdista tulevien yhteistyökumppaneiden, potilaiden/asiakkaiden ja heidän läheistensä näkemyksiä. Koulutuksen sisältö Kliinisen terveyspsykologian koulutusohjelma koostuu seuraavista osa-alueista: Erikoistumisopinnot (40op) TRVE1-8 1) Teoreettinen seminaariopetus 2) Alan tutkimukseen ja kirjallisuuteen tutustuminen Valinnaiset opinnot (10op) TRVV1-4 (valitaan 2) 1) Asiantuntijuusopinnot Työnohjaus 10 op 1) Terveyspsykologian kliininen potilas/asiakastyö 2) Työnohjaus Lopputyö (10op) 1) Asiantuntijuuden osoittaminen ja arviointi omassa työkontekstissa 2) Portfoliotyöskentely Teoriaopetus on opetusta, jossa kouluttajien esitysten pohjalta keskustellaan kliinisen terveyspsykologian periaatteista, tutkimuksesta, sovelluksista, menetelmistä, interventioista ja etiikasta ja pohditaan, miten näitä periaatteita voidaan soveltaa erilaisissa kliinisissä tilanteissa. Lisäksi teoria opetukseen kuuluvat opiskelijan suorittamat oppimistehtävät. Teoriaopetus toteutuu kontakti- ja verkko-opetuksena. Teoriaopetus kuuluu erikoistumisopintoihin. Alan kirjallisuuteen perehtyminen tarkoittaa perehtymistä alan keskeisiin teorioihin ja kirjallisuuteen. Osa luettavista kirjoista on pakollisia, osa valinnaisia. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat luetuista kirjoista ja artikkeleista referaatteja ja osallistuvat niistä käytävään keskusteluun. Opiskelijat perehtyvät koulutuksen aikana noin 2000 sivuun pakollista kirjallisuutta, monisteita ja verkkosivuja. Kirjallisuuteen perehtyminen kuuluu erikoistumisopintoihin. Valinnaiset opinnot eli ns. asiantuntijuusopinnot tarkoittavat oman asiantuntijuuden syventämiseen suunnattuja opintoja, joita ovat mm. väkivaltatyön ja erikoispsykologi asiantuntijana kurssit. Opiskelija 4
täydentää työssään tarvitsemia tietoja ja taitoja erityisesti oman ammattikäytäntönsä ja asiantuntijuutensa näkökulmista. Asiantuntijuusopinnot ovat valinnaisia opintoja. Terveyspsykologian kliininen potilas/asiakastyö tarkoittaa, että koulutuksen aikana opiskelija työskentelee kliinisen terveyspsykologian sovellusalueilla ja tekee siellä myös asiakastyötä. Tähän työhön opiskelija saa työnohjausta joko koulutuksen yhteydessä tai omassa työyksikössään toteutettuna. Työnohjaus tarkoittaa, että opiskelijat raportoivat yhdessä sovituista terveyspsykologian kontekstista hoitamistaan aikuis-lapsi-, pari-ja perheasiakkaista (ns. case) ja saavat työnohjausta näiden tapausten hoitamiseen. Koulutukseen sisältyvä ohjaus toteutetaan pääsääntöisesti teoriaopetuspäivien yhteydessä tai verkkopohjaisena ryhmäohjauksena. Se toteutuu kerran kuussa noin 10 kertaa vuodessa. Teoriaopetuksen ja työnohjauksen kautta opiskelijat osoittavat hallitsevansa terveyspsykologian sovellusten käyttämisen. Koulutuksen aikainen työohjaus on mahdollista suorittaa muilla erikseen sovittavilla tavoilla, esim. omassa työyhteisössä tapahtuvana ohjauksena. Asiantuntijuuden osoittaminen ja arviointi omassa työkontekstissa tarkoittaa sitä, että jo lähtökohtaisesti kokokoulutus suoritetaan kiinteästi oman työn ohessa ja omiin työtehtäviin liittyen kliinisen terveyspsykologian sovellusalueilla. Tieteellis-ammatillisen osaamisen kirjallinen integrointi ja asiantuntijuuden osoittaminen ja arviointi omassa työkontekstissa tapahtuu lopputyönä tehtävässä portfoliotyöskentelyssä. Portfoliotyöskentelyssä tavoitteena on erityisasiantuntijuuden ja ammatillisen kehittymisen integrointi. Lopputyö on tieteellistä ja käytännöllistä osaamista yhdistävä 10 op:n laajuinen tutkimus- tai kehittämishanke, jonka opiskelija voi tehdä omassa työorganisaatiossaan joko asiakastyönä tai työpaikan sisäisenä kehittämishankkeena tai osana erillistä tutkimusprojektia. Portfoliossa, jossa opiskelija raportoi tekemänsä tutkimuksen/casen, on yhtenä osana opiskelijan oma arvio ja reflektio ko. koulutuksesta. Hän arvioi myös työssään oppimiaan tietoja ja taitoja erityisesti oman ammattikäytäntönsä ja asiantuntijuutensa näkökulmista. Portfolion asiantuntijuuden osoittamisen tapoja määritellään myös yhteistyössä opiskelijan työnantajan kanssa. Opiskelijat saavat portfolion suunnittelemiseen ja kirjoittamiseen ohjausta kouluttajilta. Opinnäytetyö esitellään omalle koulutusryhmälle. Koulutusprosessi Koulutus järjestetään kolmen vuoden välein. Hausta ilmoitetaan Psykologilehdessä, Psykonetin internetsivuilla osoitteessa www.psykonet.fi sekä psykologian oppiaineiden ilmoitustauluilla. Lisätietoja koulutuksesta, sen aloittamisesta ja hakumenettelyistä saa Itä-Suomen yliopiston erikoisalasihteeriltä. Koulutusohjelmassa järjestetään lähiopetuspäiviä tai verkkokursseja noin 2-3 kertaa lukukaudessa ja 4-6 vuodessa. Lähiopetuspäivien ja verkkokurssien lisäksi työnohjausryhmät kokoontuvat noin 10 kertaa vuodessa. Kaiken aikaa rinnalla kulkee omassa työssä tapahtuva koulutuksen teemojen ja taitojen harjoittelu ja niiden reflektiivinen arviointi. Koulutus toteutetaan yhtenäisenä kolme vuotta kestävänä prosessina siten, että opiskelijat muodostavat yhden koulutusryhmän, johon he kuuluvat koulutuksen alusta sen loppuun saakka. Koulutuksessa järjestettäviin koulutustapahtumiin, kuten luentoihin, voi kuitenkin osallistua muita kuin koulutusryhmään kuuluvia. Koulutukseen osallistumisesta pidetään opintorekisteriä. Pitempiin katkoksiin liittyen opiskelijan tulee esittää koulutuksen järjestäjille koulutuksen täydentämissuunnitelma. Koulutusohjelman laajuus Erikoistumisopinnot 40 op 6 lukukautta, 6-7 op lukukausi Valinnaiset opinnot 10 op 2 lukukautta 5 op lukukausi 5
Työnohjaus 10 op 5 lukukautta, 2 op lukukausi Lopputyö 10 op 4 lukukautta, 2,5 op lukukausi Opetusohjelma lukukausittain Lukukausi 1 TRVE1 Terveyden paradigmat ja lähestymistavat (5 op) Sisältö: Terveyden paradigmojen ja lähestymistapojen esittely tuntee terveyspsykologian keskeiset käsitteet ja paradigmat tuntee terveyspsykologian historian tunnistaa erilaisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä ymmärtää erilaisten paradigmojen käyttömahdollisuuksia Kirjallisuus: Pakollinen kirjallisuus (yksi seuraavista): Odgen J. (2004). Health Psychology. Open University Press (saatavilla sähköisenä tiedostona) Glanz, K., Rimer, B.K. & Lewis, F.M. (2008). Health Behavior and Health Education. (4rd ed.) York: Wiley & Sons, Inc. Scheid T.A (2011). Handbook for the Study of Mental Health: Social Contexts, Theories, and Systems Paperback Cambridge University Press. Sarafino, E.P. (2014). Health psychology: Biopsychological interactions. New York: Wiley & Sons. TRVE2 Terveyden edistäminen (5 op) Sisältö: Terveyden edistämisen mahdollisuudet tuntee ehkäisevän sekä terveyttä ylläpitävän ja edistävän työn muotoja tuntee terveyden edistämisen teoreettisia malleja ja tutkimusmenetelmiä ymmärtää erilaisten terveyden edistämisen mallien käyttömahdollisuuksia tunnistaa terveyden edistämisen mallien sovellusmahdollisuuksia omassa työssä 6
Vastuuopettajat: professori Kirsi Honkalampi ja terveyspsykologian yliopistonlehtori Sanna Sinikallio. Pakollinen kirjallisuus (valitse yksi seuraavista) Conner, M. & Norman, P. (eds) (2005). Predicting health behaviour: Research and practice with social cognition models (2nd ed.) Open University Press. Glanz, K., Lewis, F. M. & Rimer, B. K. (eds) (2008). Health behavior and health education: theory, research,and practice. San Francisco: Jossey-Bass Publisher. Hankonen, N. (2011). Psychosocial Processes of Health Behaviour Change in a Lifestyle Intervention.Influnces of Gender, Socioeconomic Status and Personality. Research 51, National Institute for Health and Welfare. Lukukausi 2 TRVE3 Terveys ja sen edistäminen eri ikäryhmissä (5 op) Sisältö: Terveyden edistämisen keskeiset haasteet eri ikäryhmissä ja terveyden edistäminen on perehtynyt lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden terveyden keskeisin haasteisin tunnistaa terveyden kannalta keskeisiä ympäristöjä ja terveyteen yhteydessä olevia mekanismeja tietää ikä-ryhmien keskeisiin mielenterveyden haasteisiin ja niiden tunnistamiseen, erilaisiin terveys- ja hyvinvointipoliittisiin ohjelmiin ja kuntoutukseen on tutustunut somaattisten sairauksien merkitykseen eri ikäryhmissä. on tutustunut terveyden edistämisen ohjelmiin Vastuuopettajat: professori Kirsi Honkalampi ja terveyspsykologian yliopistonlehtori Sanna Sinikallio. Pakollinen kirjallisuus (valitse yksi seuraavista) Sihto, M., Palosuo, H., & Topo, P. (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2013. 7
Hankonen, N. (2011). Psychosocial Processes of Health Behaviour Change in a Lifestyle Intervention.Influnces of Gender, Socioeconomic Status and Personality. Research 51, National Institute for Health and Welfare. Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M., Partonen, T. (toim.) (2011). Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim. (9. uudistettu painos) TRVE4 Stressi ja uni (5 op) Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään stressiin ja nukkumisen psykofysiologiaan. Opintojaksolla esitellään psykoneuroimmunologian näkökulmaa ja tutkimustuloksia sekä keskeisiä psykologisia stressin ja unettomuuden hoitomenetelmiä. tuntee stressin ja unen psykofysiologisen perustan ja niiden merkityksen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille tuntee psykoneuroimmunologisen uni- ja stressitutkimuksen virstanpylväitä tuntee stressin ja unen ongelmien psykologisessa hoidossa käytettävät kognitiivis-behavioraaliset työskentelymenetelmät ja osaa soveltaa näitä omassa työssä Pakollinen kirjallisuus: Ader, Robert: Psychoneuroimmunology. Academic Press, 2007. Sandström, Marita: Psyyke ja aivotoiminta Neurofysiologinen näkökulma. Helsinki: WSOYpro, 2011. Räisänen Kirsi: Työstressirokotus. Työterveyslaitos, 2012. Kajaste Soili, Markkula Juha. Hyvää yötä apua univaikeuksiin. Kirjapaja, 2011. Järnefelt Heli, Hublin Christer: Työikäisten unettomuuden hoito. Työterveyslaitos, 2012. Kajaste Soili. Unihäiriöt. Kirjassa: Kognitiivinen psykoterapia. Kähkönen S, Karila I, Holmberg N (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2008: 332-45 TRVV1 Työkyvyn arviointi; kliinisen terveyspsykologian näkökulma (5op) Tavoite ja sisältö: Opintojakson aikana perehdytään psyykkisen työkyvyn arviointiin erilaissa psykologin työn konteksteissa. Näistä konteksteista tarkastelussa on psykiatria ja yleissairaalapsykiatria. Lisäksi tarkastellaan erityskysymyksenä terveydenhuollon ammattihenkilön työkyvyn arviota. Opintokokonaisuuden aikana tarkastellaan eri ikäryhmien työkyvyn kannalta keskeisiä mielenterveydenongelmia, somaattista ko-morbiditeettia sekä vakavien mielenterveyshäiriöiden sekä suisidaalisuuden tunnistamista ja arviointia. 8
on perehtynyt moniulotteiseen työkyvyn arvioon tunnistaa työkyvyn kannalta keskeisiä riskitekijöitä ja työkyvyn ylläpitämiseen yhteydessä olevia mekanismeja tutustunut somaattisten ja psykiatrisen komorbiditeetin merkityksen eri ikäryhmissä. tunnistaa ja osaa arvioida asiakkaan suisidaalisuutta opintorekisterimerkinnän ja Pakollinen kirjallisuus: Lausunnointiopas psykologeille 2007 ja muu etukäteen ilmoitettava kirjallisuus. Lukukausi 3 TRVE5 Ravitsemuspsykologia (5 op) Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään syömiskäyttäytymiseen vaikuttaviin psykologisiin, fysiologisiin ja ympäristötekijöihin ja opitaan niiden merkitys psykologisessa ravitsemusohjannassa. Opintojaksolla käsitellään mm syömisen homeostaattista ja hedonista säätelyä, syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä sekä siihen liittyviä emotionaalisia ja kognitiivisia tekijöitä sekä näihin tekijöihin vaikuttamista. tuntee perustiedot syömiskäyttäytymiseen vaikuttavista psykologisista, fysiologisista ja ympäristötekijöistä ja ymmärtää näiden tekijöiden merkityksen psykologisessa ravitsemusohjannassa osaa tunnistaa ja arvioida ongelmallista syömiskäyttäytymistä tuntee yleisimmät kognitiivis-behavioraaliset ja ratkaisukeskeiset menetelmät, joilla syömiskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa ja osaa soveltaa näitä omassa työssään tuntee stressin ja unen psykofysiologisen perustan ja niiden merkityksen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille tuntee psykoneuroimmunologisen uni- ja stressitutkimuksen virstanpylväitä tuntee stressin ja unen ongelmien psykologisessa hoidossa käytettävät kognitiivis-behavioraaliset työskentelymenetelmät ja osaa soveltaa näitä omassa työssä 9
Pakollinen kirjallisuus: Pietiläinen, Kirsi (toim) Lihavuus. Duodecim, 2015. Bays, Jan Chosen: Tietoinen syöminen. Basam Books, 2014. Lappalainen Raimo, Lappalainen Päivi: Painon ja mielen psykologiaa. SKT, 2011. Turku, Riikka. Muutosta tukemassa. Valmentava elämäntapaohjaus. Edita. TRVV2 Väkivalta monialaisena sosiaalisena - ja terveysongelmana mitä me tiedämme väkivallan seuraamuksista? (5 op) Kirjallisuuslähtöinen seminaari ennakkotehtävineen liittyen väkivallan terveysvaikutuksiin: 1. terveystaloustieteen näkökulma 2. fyysinen ja psyykkinen hyvin- ja pahoinvointi 3. väkivallan perhepsykologiset ja yhteisölliset seuraamukset. Tutkimuksen traditiot esim. oikeuspoliittinen ja kriminologinen, sosiaalipoliittinen ja feministinen tutkimus, väkivaltailmiöiden psykologinen tutkimus. Osaamistavoitteet: Jakson käytyään opiskelija: tunnistaa väkivallan esiintyvyyden ja terveydellisiä sekä hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia on selvillä ilmiöön liittyvästä kustannusvaikutusten tutkimuksesta tunnistaa ilmiöön liittyviä tutkimustraditioita sekä valitun tutkimustradition ja ilmiötä koskevan julkisen keskustelun välisen suhteen Opetuksen toteuttamistavat: Työskentelymuotona seminaarit, ennakkolukemistot, kirjalliset ennakkotehtävät. Vastuuopettajat: professori Aarno Laitila. Lukukausi 4 TRVE6 Kivun psykologiaa (5 op) Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään kivun psykologiaan ja moderniin psykologiseen kivun tutkimukseen ja hoitoon. Opintojaksolla käsitellään 1) kipua biopsykososiaalisena ilmiönä 2) kognitiivisbehavioraalista viitekehystä kivun hoidossa 3) kipupotilaan kohtaamisen ja tutkimisen erityiskysymyksiä. on perehtynyt kivun psykologian keskeiseen teoreettiseen taustaan ja nykykäsitykseen kivusta biopsykososiaalisena ilmiönä tuntee yleisimmät kognitiivis-behavioraaliset työskentelymenetelmät ja osaa soveltaa näitä kipuongelmien hoidossa 10
tuntee kipuongelmien hoidon ja vuorovaikutuksen erityskysymykset ja osaa soveltaa tätä tietoa ammatillisesti omassa asiakas/potilastyössä sekä työskennellessään moniammatillisessa työyhteisössä. Pakollinen kirjallisuus: Estlander Ann-Mari: Kivun psykologia. Sanoma Pro Oy, 2003 Vainio Anneli: Kipu. Duodecim, 2009 Joanne Dahl, Steven C. Hayes: Living beyond your pain. New Harbinger Publications, 2006. TRVV3 Väkivaltaan puuttuminen ja psykologin rooli tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa (5 op) Kirjallisuus- ja käytäntölähtöinen seminaari ennakkotehtävineen sisältöinään: 1. Väkivallan tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa 2. kotimaiset alueelliset toimintamallit 3. viranomaisten roolit 4. psykologinen osaaminen tunnistamisessa 5. väkivallan puheeksi ottaminen ja kenelle se kuuluu? 6. ammatillinen verkostoituva työote. Osaamistavoitteet: Jakson käytyään opiskelija: tunnistaa väkivallan seulonnan menetelmiä ja on soveltanut THL:n kotimaiseen terveydenhuoltojärjestelmään suosittamaa rutiiniseulonnan välinettä omassa työssään l. osaa ottaa väkivallan puheeksi tunnistaa kliinisen haastattelun mahdollisuuksia väkivallan kartoittamisessa potilastyössä tunnistaa verkostoituvan työotteen toteuttamistapoja Vastuuopettaja: professori Aarno Laitila. 11
Lukukausi 5 TRVE7 Ajankohtaiset kliiniseen terveyspsykologiaan liittyvät kysymykset (5op) Sisältö: Ajankohtaiset terveyspsykologiaan liittyvät teemat tietää terveyspsykologian ajankohtaiset haasteet tuntee terveyspsykologian ajankohtaista tutkimusta osaa käyttää terveyspsykologian ajankohtaista menetelmää Vastuuopettajat: professori Kirsi Honkalampi ja terveyspsykologian yliopistonlehtori Sanna Sinikallio. TRVV4 Väkivaltaan kohdennettavat interventiot tekijä, uhrit ja todistajat (5 op) Kirjallisuuslähtöinen, omaan työhön painottuvalla ennakkotehtävällä toteutettava seminaari sisältöinään: 1. Väkivallan hoidolliset interventiot ja niiden teoreettiset orientaatioperustat i. yksilön ii. parisuhteen iii. perheen ja iv. yhteisön näkökulmat huomioiden tekijä, uhrit ja todistajat, 2. koulutukselliset interventiot 3. terapeuttiset interventiot, ja 4. auttavat yhteiset tekijät väkivallan hoidossa Osaamistavoitteet: Jakson käytyään opiskelija: tunnistaa keskeisiä tekijän, uhrien ja sivullisten auttamiseen liittyviä traditioita hallitsee turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä kysymyksenasetteluja ja tunkeutumattomia haastattelumenetelmiä Vastuuopettaja: professori Aarno Laitila. 12
TRVP1 portfoliotyöskentely (5 op) Sisältö: Portfoliotyöskentelyn aloittaminen. Kirjallisen lopputyön muodot ovat laaja tapausselostus, kirjallisuuskatsaus, ammatillinen kehittämishanke, tutkimussuunnitelma, ammatillinen kehittämishanke, tai jo julkaistu artikkeli. Portfoliossa, jossa opiskelija raportoi tekemänsä tutkimuksen, on yhtenä osana opiskelijan oma arvio ja reflektio ko. koulutuksesta. Hän arvioi työssään oppimiaan tietoja ja taitoja erityisesti oman ammattikäytäntönsä ja asiantuntijuutensa näkökulmista. Osaamistavoitteet: tieteellis-ammatillisen osaamisen kirjallinen integrointi lopputyön muodosta ja koostamisesta sopiminen sovitaan asiantuntemuksen osoittamisen muut mahdollisesti tarpeelliset muodot asiantuntijuuden osoittamisen tapoja määritellään yhteistyössä opiskelijan työnantajan kanssa Lukukausi 6 TRVE8 Erikoispsykologi asiantuntijana (5 op) Sisältö: Antaa valmiuksia sellaisissa kaikille erikoistuville tarpeellisissa ammatillisissa taidoissa, johon perustutkinto, oman erikoisalan muut opinnot tai työpaikkakoulutus anna riittäviä valmiuksia. Seminaarien teemat vaihtelevat (esim. oikeuspsykologia, työnohjaus) Vastuuopettajat: Määritellään, kun kurssin teema on sovittu TRVP2 Porfoliotyöskentely (5 op) Sisältö: Portfoliotyöskentelyn päättäminen ja portfolion esittely. Osaamistavoitteet: lopputyön esittäminen ja oman asiantuntijuuden kehittymisen arvio 13
koko koulutuksen reflektio ja arviointi Työnohjaus, 10 op, 60 tuntia Osaamistavoitteet: potilas/asiakasturvallisuuden ja asiakkaan ymmärtäminen hoitoprosessissa. oman toiminnan reflektio ja arviointi työn tarkastelu suhteessa asiakkaan tavoitteisiin Opetuksen toteuttamistavat: Työnohjaus toteutetaan koko koulutuksen läpäisevänä ryhmätyönohjauksena, alkaen ensimmäiseltä lukukaudelta. Koulutuspäivien aikana opiskelijat saavat suoraa työnohjausta. Opiskelijat tuovat työnohjaukseen case-kuvauksia omista asiakkaistaan. Työnohjaus sisältyy lähiopetuspäiviin. Taulukko: Opintojen rakenne lukuvuosittain Lukukausi 1 Lukukausi 3 Lukukausi 5 TRVE1 Terveyden paradigmat ja TRVE5 Ravitsemuspsykologia (5 TRVE7 Ajankohtaiset kliiniseen lähestymistavat (5op) op) terveyspsykologiaan liittyvät TRVE2 Terveyden edistäminen (5op) TRVV2 Väkivalta monialaisena sosiaalisena ja terveysongelmana mitä me tiedämme väkivallan seuraamuksista? (5 op) Lukukausi 2 Lukukausi 4 Lukukausi 6 TRVE3 Terveys ja sen edistäminen eri ikäryhmissä (5 op) TRVE6 Kivun psykologia (5 op) TRVE4 Stressi ja uni (5 op) TRVV1 Työkyvyn arviointi; kliinisen terveyspsykologian näkökulma (5op) YHTEYSTIEDOT / KLIININEN TERVEYSPSYKOLOGIA Professori Kirsi Honkalampi Itä-Suomen yliopisto TRVV3 Väkivaltaan puuttuminen ja psykologin rooli tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa (5 op) kysymykset (5op) TRVV4 Väkivaltaan kohdennettavat interventiot tekijä, uhrit ja todistajat (5 op) TRVP1portfoliotyöskentely (5 op) TRVE8 Erikoispsykologi asiantuntijana (5 op) TRVP2Portfoliotyöskentely (5 op) 14
puh. 050 5969854 sähköposti: kirsi.honkalampi@uef.fi Lehtori Sanna Sinikallio Itä-Suomen yliopisto puh. 0294 45 2022 sähköposti: sanna.sinikallio@uef.fi Erikoisalasihteeri Eeva Raunistola-Juutinen Itä-Suomen yliopisto puh. 050 341 5682 sähköposti eeva.raunistola@uef.fi 15