Smart Energy Transition 2030 - Energiamurrosareena MUUTOSPOLUT 6 & 7: VAIHTOEHTOISTEN KÄYTTÖVOIMIEN AJONVOT JA LIIKENTEEN PALVELULLISTAMINEN Yhteenveto työskenten tuoksista Toimittanut energiamurrosareenan työpajojen ja ryhmätyön pohjata: Armi Temmes ja Jani Lukkarinen Smart Energy Transition -hanke Päivitetty: 21.11.2017
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE YHTEENVETO TYÖSKENTELYN TULOKSISTA Sisätö: sivu: Poku #6 (Vaihtoehtoiset käyttövoimat): Tavoitteet ja tausta Poku #6: Työskenten keskeiset viestit Poku #6: Uudet oivaukset Poku #7 (Liikennepaveut): Tavoitteet ja tausta Poku #7: Työskenten keskeiset viestit Poku #7: Uudet oivaukset Työskenten ähtöpiste Muutospokujen yeiskuva Poku #6: Tärkeimmät tokset Poku #6: Priorisoidut askeeet Poku #6: Priorisoitu aske -kuvaukset Poku #7: Tärkeimmät tokset Poku #7: Priorisoidut askeeet Poku #7: Priorisoitu aske -kuvaukset Poku #6: Yeiset epävardet Poku #7: Yeiset epävardet Refektointi Väittömät tostoimet Pokujen eet 3 4 6 7 8 9 10 11 12 13 14 18 19 20 23 24 25 26 28
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #6: TAVOITTEET JA TAUSTA Poun tostavoite: Tausta: Poun #6 tostavoite: Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen (sähköautot, kaasuautot, ym.) määrän isääminen 750 000:een 2030 mennessä: Tehdään puitteet, joissa öjyä ei tarvita edes iikenteessä Energia- ja imastostrategiassa iikenteen päästövähennystavoitteet jakautuvat komeen ryhmään: iikennejärjestemän energiatehokkuuden parantaminen, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen ja fossiiisten pottoaineiden korvaaminen uusiutuvia. Väistymässä oevien fossiiisten pottoaineiden arvioidaan korvautuvan suureksi osaksi nestemäisiä biopottoaineia, mutta myös nk. vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvoia, joita ovat strategian mukaan sähkökäyttöiset ja kaasukäyttöiset autot. Strategian tavoite on 250 000 sähköautoa ja kaikkiaan 300 000 vaihtoehtoisten käyttö-voimien autoa vuoteen 2030 mennessä. Tämän työskenten ähtökohtana on huomattavasti kunnianhimoisempi tavoite, 750 000 vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävää ajoneuvoa. Muutos on suuri, koska nyt Suomessa on rekisteröity vasta tamia tuhansia sähköautoja. Muutoksen hidasteita ovat etenkin sähköautojen korkea hankintahinta ja käyttäjien huoi atausmahdoisuuksista pitkiä matkoia. Suurempi sähköautojen määrä vähentää tarvetta biopottoaineiden raakaaineiden hankintaan, mikä on herättänyt huota yhteiskunnan eri tahoia viime vuosina. Gobaaien trendien ja autonvamistajien jukistamien tavoitteiden perusteea sähköautot ovat vähäpäästöisen iikenteen keskiössä. Poun arvioissa niiden osuus uusista autoista nousee 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja ähes 100 %:iin tarkasteujakson oppuun mennessä. Liikenteessä on 300 000 sähköautoa vuonna 2024 ja yi 600 000 sähköautoa vuonna 2030. Jukisia atauspisteitä oisi käytettävissä yi 2000 kp vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen merkitsisi noin 1,2 mijoonan tonnin vähennystä Suomen vuosittaisiin hiiidioksidipäästöihin. Kansainväinen ja Euroopan Unionin poitiikka ohjaavat ajoneuvojen hiiidioksidipäästöjen ja nk. ähipäästöjen rajoittamista. Nämä ovat jo edistäneet uusien ajoneuvojen päästöjen aenemista, mutta johtaneet myös pajon jukisuutta saaneisiin huijausyrityksiin. Kiristyvien päästörajoitusten arvioidaan kaventavan kustannuseroa sähköautojen ja pottomoottoriautojen väiä. Suomessa tarvitaan kuitenkin nopeita toimia edistämään itsenäisten sähköautomarkkinoiden muodostumista. 3
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #6: TYÖSKENTELYN KESKEISET VIESTIT Poun #6 tostavoite: Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen (sähköautot, kaasuautot, vetyautot, ym.) määrän isääminen 750 000:een 2030 mennessä. Kansaiset nopeat poitiikkatoimet ovat keskeisiä ensimmäisen ison kysyntäaaon käynnistämisessä Murrospoun tavoitteeksi asetettu vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen määrän nostaminen 750 000:een vuoteen 2030 mennessä edettää määrätietoisia toimia erityisesti kahden seuraavan vuoden aikana. Keskeiset tukitoimet kohdistuvat yeiseen informaatio-ohjaukseen, yritysten ja jukisten hankintojen suuntaamiseen, atausinfrastruktuurin kehittämiseen sekä rakennusmääräysten uudistamiseen. Tehokas, mutta meko kais keino kysynnän isäämiseen oisi ottaa käyttöön määräaikainen sähköautojen hankintatuki esimerkiksi Ruotsin tai Norjan main mukaisesti. Sähköautojen vapautus väiaikaisesti veroista oisi yksi harkittava keino. Oppimiskäyräe pääsy synnyttää itsenäiset markkinat Ensimmäisen kysyntäaaon myötä kehittyvät vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävien autojen jäeenmyyntimarkkinat ja huotopaveuihin iittyvä osaaminen. Nopeae oppimiskäyräe pääseminen edettää myös kuuttajien uottamusta, jonka isäämisessä kohdennetua viestinnää ja käyttökokemuksia on tärkeä rooi. Huomioidaan myös aajemmat hyötyargumentit Keskusteu iikenteen käyttövoimista on keskittynyt erityisesti hiiidioksidipäästöjen eikkaamiseen, mutta pottomoottoriautojen vähentämiseä on myös väittömiä terveysvaikutuksia esimerkiksi pienhiukkaspäästöjen vähentymisen myötä. Monissa Euroopan kaupungeissa on jo otettu käyttöön paikaisia poitiikkatoimia pottomoottoriautoiun vähentämiseksi. Poitiikaa on uutta tukeva ja vanhaa horjuttava rooi Liikenteen murroksen keskiössä ovat markkinoita synnyttävät toimet, mutta tarvitaan myös reguaatiota, joa ohjataan vanhoja ajoneuvoja markkinoita. Esimerkiksi nykyistä jyrkemmin nouseva päästöpohjainen ajoneuvoverotus ja auton hankintaan kohdistuvan autoveron voimakkaampi porrastus ovat sekeitä poitiikkakeinoja, joia horjutetaan fossiiisten pottoaineiden asemaa ja tuetaan puhtaampia vaihtoehtoja. Liikenteen sähköistyminen voi myös johtaa öjyn nopeisiin markkinahintojen heiahduksiin, joita on jo nähty kivihiien markkinoia. Kontroipoitiikka ja vero-ohjaus ovat tärkeitä keinoja, joia fossiiisten pottoaineiden käytön kustannukset voidaan pitää korkeina ja pitkän aikajänteen kehityskuku ennakoitavana. 4
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #6: TYÖSKENTELYN KESKEISET VIESTIT Poun #6 tostavoite: Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen (sähköautot, kaasuautot, ym.) määrän isääminen 750 000:een 2030 mennessä. Latausinfrastruktuurin kehittämiseksi tarvitaan vieä tukea Jukinen atausinfrastruktuuri on ähtenyt kehittymään hyvää vauhtia varsinkin suurimmissa asutuskeskittymissä. Latausverkoston tihentymisen ja maantieteeisen aajentumisen turvaamiseksi on jukisen ataamisen tukea tarpeen jatkaa edeeen. Kehitetään kotiataamisen käytäntöjä ja sopimusperiaatteita Sähköautojen kotiataaminen etenkin taoyhtiöissä voi muodostua iikenteen sähköistymisen puonkauaksi, mikäi yhteisen infrastruktuurin tasapuoista käyttöä ei huomioida hyvissä ajoin. Hyvien sopimusmaien ja käytäntöjen kehittämiseä ja evittämiseä voidaan turvata ataamisen tasapuoisuus taoyhtiöissä ja työpaikoia. Varsinkin isännöitsijöiden ja kiinteistöaan ammattiaisten kouuttamisea voidaan parantaa sähköautoihin iittyvien kysymysten haintaa taoyhtiöissä. 5
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #6: UUDET OIVALLUKSET Poun #6 tostavoite: Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen (sähköautot, kaasuautot, ym.) määrän isääminen 750 000:een 2030 mennessä. Oivaukset 5 nostoa: Nostetaan kunnianhimon tasoa porrastetusti ja ennakoitavasti Kunnianhimon nostaminen viraista tavoitetta korkeammae on mieekästä ja perustetua. Liikenteen teknoogioiden kehityksessä ja kuuttajakäyttäytymisessä tapahtuu nyt nopeita toksia, jotka eivät oe aisteisia poiittisie strategioie. Käytännössä poiittisia toimia voidaan kiristää porrastetusti ja ennakoitavasti, jooin ne tukevat markkinoia tapahtuvaa kehitystä aiheuttamatta suuria häiriöitä. Markkinaheiahduksia näköpiirissä Energiamurros ei oe ineaarisesti etenevä poku. Edessä on markkinaheiahduksia, joiden keskiössä on iikennejärjestemää nykyisin iikuttava öjy, jonka maaimanmarkkinahinnat voivat askea äkiisesti ja rajusti. Väiaikaiset markkinahäiriöt eivät saa muodostua esteeksi pidemmän aikaväin kehityksee. Suurempi murros tapahtuu iikennepaveuiden puoea Käyttövoiman tos on iikennejärjestemäe akuutti ja konkreettinen haaste, mutta suuremmat tokset tapahtuvat iikenteen paveuistumisessa, jossa keskitytään omistusoikeuden käsitteen ja iikkumisen omaksuttujen toimintatapojen kuttuuriseen tokseen. Tätä on tarkastetu täsmäisemmin omassa poussaan (täydentävä poku #7). Impikaatiot energiapoitiikae 3 nostoa: Liikennepoitiikan kunnianhimon tasoa on edeeen nostettava ja keinoja tarkistettava, koska iikenteen murrokset etenevät ennakoituakin nopeammin. Latausinfrastruktuurin kehityksessä mahdoisuuksia ja uhkia Sähköautojen atausinfrastruktuurin kehitys tarjoaa tiaisuuksia iiketoiminnae ja innovaatioie. Poiittiset tukitoimet ovat tarjonneet akusykäyksen jukisen infrastruktuurin aajentumisee, josta on huoehdittava jatkossakin. Yksityisen atausinfrastruktuurin kehitystä on tuettava paitsi ä ja taoudeisea ohjauksea, myös kehittämää tasapuoisen ja oikeudenmukaisen käytön takaavia sopimuskäytäntöjä. Katse vuoteen 2022 Tarkasteussa on arvioitu, että sähköautojen markkinaehtoinen hankintahinta on samaa tasoa pottomoottoriautojen kanssa vuonna 2022. Tämän jäkeen sähköautojen yeistyminen tapahtuu iman 6 voimakkaita hankintaan kohdistuvia poitiikkatoimia. Jukisten hankintojen periaatteet ja yritys- ja työsuhdeautojen verotusperiaatteet on tarkistettava, jotta edistettäisiin vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvojen markkinoiden muodostumista. Infrastruktuurin kehittämisestä on huoehdittava sekä kansaisea että kunnaisea tasoa. Etenkin sähköautot, mutta myös kaasu- ja hybridiajoneuvot vaativat tukitoimia kaikia poitiikan tasoia.
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #7: TAVOITTEET JA TAUSTA Pokujen tostavoitteet: Tausta: Poun #7 tostavoite (täydentävä poku): Liikennepaveut auttavat vähentämään kokonaisajosuoritetta vähintään 10 % vuoteen 2030 mennessä: Auton omistamisee on vaihtoehtoja tehdään niistä näkyviä ja monipuoisia Liikenteen käyttövoimien toksen isäksi iikennepaveut ovat tärkeä megatrendi. Oikein toteutettuna iikennepaveuiden avua voidaan vähentää kokonaisajosuoritetta ja ajoneuvon omistamisen tarvetta. Liikennepaveut voivat oa moninaisia, mutta tässä tarkoitetaan paveumaeja, joissa käyttäjä maksaa eri iikenneväineiden käytöstä joko kuukausisopimuksin tai matkaketjuittain. Eri paveut yhdistetään digitaaisen paveun avua. Suomessa näiden Mobiity as a Service (MaaS) paveujen kehitystä tukevat useat paikaiset kokeiut. Ensimmäiset kaupaiset paveuoperaattorit ovat myös aoittaneet toimintansa. Kehitys on kuitenkin vieä aivan akuvaiheessa ja iiketoimintamait kehittymättömiä. Parhaimmiaan digitaaiset iikkumispaveut voivat isätä joukkoiikenteen käyttöä, koska pääsy asemie ja pysäkeie hepottuu kutsuiikenteen ja kevyen iikenteen avua. Maia voidaan myös vähentää pysäköinnin tarvetta kaupunkiaueia, isätä matkustusmukavuutta ja joustavuutta, sekä mahdoistaa uopuminen omasta autosta, jooin ajoneuvokannan käytön tehokkuus paranee. 7
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #7: TYÖSKENTELYN KESKEISET VIESTIT Poun #7 tostavoite (täydentävä poku): Liikennepaveut auttavat vähentämään kokonaisajosuoritetta vähintään 10 % vuoteen 2030 mennessä. Tarvitaan sekä paveuita että kysyntää Liikennepaveuiden markkinoia vaitsee nykyisin muna vai kana -ongema. Sekä iikenteen paveut että niiden kysyntä ovat puutteeisia monipuoisten paveumarkkinoiden kehittymiseksi. Seuraavaksi tarvitaan oikka kokeiuista ja paveuideoista kohti toimivia ja monipuoisia iikennepaveuiden markkinoita. Pokutyöskentessä hahmotetiin toimia sekä paveukysynnän isäämiseksi että monipuoisten paveuiden kehittämiseksi. Edetään kohti katkeamattomia matkaketjuja Liikkumisen kokemuksen on otava vaivatonta ja suavaa, missä oennaista on paveuiden sovittaminen suavaksi kokonaisuudeksi, jossa toteutuvat ähes katkeamattomat matkaketjut. Jukisea ohjauksea voidaan tukea paveuiden yhteistoimintaa ja siirtymiä eri paveuiden väiä. Liikennesuoritteen vähentämisen kannata on oennaista, että matkaketjujen runkona toimii jukinen iikenne. Myös maaseudua tarvitaan iikenteen paveuita Liikennepaveuiden kehityksessä on keskitytty voimakkaasti kaupunkeihin, joissa on runsaasti potentiaaisia kuuttajia. Tuevaisuudessa on kuitenkin tunnistettava myös maaseudun ja haja-asutusaueiden iikennepaveuiden tarpeet nykyistä paremmin. Maaseudun paveukonseptit on käytännössä rakennettava uudeta pohjata, esimerkiksi inkittämää eriisiä paveuntarpeita ja siten tuomaa irraiset kujetuspaveut yhteen kokonaisuuteen, kuten Eteä-Karjaassa käynnistetyissä kokeiuissa. Robottiautojen aika Liikenteen kokonaisvatainen paveuistuminen on mahdoista itseohjautuvien autojen, ei robottiautojen yeistymisen myötä. Pekästään teknoogian hinta vie pohjan aajata yksityisomistajuudeta, jooin vaihtoehtoiset omistussuhteet ja iikkumisen paveuuonne korostuvat. Samaa paveut tuevat kaikkien saatavie, koska ajoneuvot ovat hepommin saavutettavia mm. apsie, vanhuksie ja iikuntarjoitteisie. 8
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #7: UUDET OIVALLUKSET Poun #7 tostavoite (täydentävä poku): Liikennepaveut auttavat vähentämään kokonaisajosuoritetta vähintään 10 % vuoteen 2030 mennessä. Oivaukset 3 nostoa: Impikaatiot energiapoitiikae 2 nostoa: Aika iikennepaveuiden edistämisee on hyvä Liikenteen paveuiden edistämisestä vaitsee vahva poiittinen yhteisymmärrys, mutta keinot ovat toistaiseksi puutteeisia. Vahvemmaa poiittisea signaaia on merkittävä rooi iikenteen murroksessa. Omistajuuden merkityksessä tapahtuu kuttuurinen tos Ajoneuvojen omistajuudessa on tapahtumassa kuttuurinen tos, jota on tarpeen tukea. Yhteisomistamiseen iittyvä yhteisöisyys, yksiöisten ja mukautuvien paveuiden sekä omistamisen todeisten kustannusten tekeminen näkyväksi tukevat osataan kehitystä, jossa vaihtoehtoiset iikkumisen käytännöt saavat tiaa. Liikennepaveuiden toimintaympäristön kannata keskeisen ainsäädännön, varsinkin uuden iikennepaveuain, sovetamiseen ja evauointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Paveupohjaiseen iikenteeseen siirtyminen on pitkä oppimisprosessi, jossa tarvitaan poiittista sekä taoudeista tukea. Kaupunkisuunnitteua ja maankäytön ohjauksea on tärkeä rooi sujuvien iikennepaveuiden oosuhteiden parantamisessa ja eriaisten paveuiden yhteensovittamisessa. Datan hainnan kysymyksiin tarvitaan vastauksia Liikennepaveut pohjautuvat aajasti digitaisaatioe. Eriaisten järjestemien yhteensovittaminen tuo mukanaan datan haintaan ja yksityisyydensuojaan iittyviä kysymyksiä, jotka vaativat huomiota. Myös avoimea dataa voi käytännössä oa keskeinen rooi iikenteen paveuiden kehittymisessä. 9
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE TYÖSKENTELYN LÄHTÖPISTE Työskenten ähtöpiste: Irtautuminen Energia- ja imastostrategian tavoitteista Energia- ja imastostrategiassa on asetettu Suomee monia iikenteeseen iittyviä tavoitteita toteutettavaksi vuoteen 2030 mennessä. Pokutyöskenteyn vaittiin niistä kaksi: 250 000 sähköauton ja kaikkiaan 300 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien auton tavoite, sekä yeinen tavoite iikennesektorin siirtymisestä itsepaveumarkkinasta paveumarkkinoie. Ajoneuvoja koskevan pokutyöskenten ähtökohtana on huomattavasti kunnianhimoisempi tavoite, 750 000 vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävää ajoneuvoa. Energia- ja imastostrategia asettaa iikenteen paveuistumisen tavoitteeksi iikennesuoritteen kasvun pysähtymisen kaupunkiseuduia. Tässä työskentessä päädyttiin kunnianhimoisempaan 10 % askutavoitteeseen koko maan iikennesuoritteessa. Gobaaien trendien perusteea sähköautot ovat merkittävin vähäpäästöisten autojen ryhmä. Poun arvioissa niiden osuus uusista autoista nousee 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja ähes 100 %:iin tarkasteujakson oppuun mennessä. Liikenteessä on 300 000 sähköautoa vuonna 2024 ja yi 600 000 sähköautoa vuonna 2030. Jukisia atauspisteitä oisi käytettävissä yi 2000 kp vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen merkitsisi noin 1,2 mijoonan tonnin vähennystä Suomen vuosittaisiin hiiidioksidipäästöihin. Ajoneuvopoitiikassa kiisteään vaihtoehdoista Ajoneuvojen päästöjen vähentämisessä uskotaan biopottoaineiden oevan hepoin ja nopein ratkaisu ja sen vuoksi biopottoainemarkkinoita edistetään voimakkain poitiikkatoimin. Sähköautojen yeistymisen aikatauusta on toimijoia vaihteevia käsityksiä. Poiittinen vaikuttaminen kummankin vaihtoehdon puoesta ja toista vastaan on kiivasta. Liikenteen paveukonseptit ovat akutekijöissään Liikenteen paveuista oaan aajasti kovin innostuneita ja ne upaavatkin tervetuutta tosta iikennejärjestemän tehottoteen. Tää hetkeä kehitys on kuitenkin varsin aussa ja tuevaisuuden suunta on epävarma. Lainsäädännöä oaan poistamassa useiden uusien paveukonseptien esteitä, mikä voi vauhdittaa paveuiden yeistymistä. Lähtökohtana pidettiin, että tässä työskentessä tunnistetut poitiikkatoimet ovat keskiössä myös Energia- ja imastostrategian vähemmän kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa. 10
Sähköajoneuvojen energiainvestointituki Yrityksie suunnattu tuki sähköautojen hankintaa 2011-2015 TEM & eri yrityksiä Sähköautojen kuntahankinnat Sähköautojen, sähköpakettiauton, atauspisteiden ja sähköisen varausjärjestemän hankinta kuntaan 2014 Iin kunta Sähköautot kysyntäjouston osana Sähköautojen toiminta rakennusten ja yhteisöjen kysyntäjouston osana 2013 -> Mm. Smart Kaasatama, Tao 2020 Sähköbussit joukkoiikenteessä Sähköbussien käyttöönotto joukkoiikenteessä 2013 -> HSL, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki, jne. Liikenneabra Tavoitteena on tehdä Suomesta digitaaisten ja innovatiivisten iikenteen ja ogistiikan paveuiden koekenttä 2014 -> Yritysten sähköautoeasing Sähköautoeasing yrityksie, esim. OP:n kukupaveu ja Secto Automotive Yritykset, operaattorit MaaS-kokeiut Paveukonsepti ja mobiiiapikaatio, jossa osaisina ovat kaupungit, iikenneoperaattorit ja paveuntarjoajat 2016 -> MaaS Finand (Maas Goba) Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät iikenteen yhteiskäytön piotteina oppu k ä yt t ö Tekno ogi a Tekno ogi a oppu k ä yt t ö Kiinteistöiitto,YM oppu k ä yt t ö Tekno ogi a Tekno ogi a inve stointi Tekno ogia t osaske oppu k ä yt t ö t osaske energian tu otan to oppu k ä yt t ö tosaske Tekno ogi a POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE MUUTOSPOLKUJEN YLEISKUVA Poun #6 tostavoite: Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen (sähköautot, kaasuautot, ym.) määrän isääminen 750 000:een 2030 mennessä. Poun #7 tostavoite: Liikennepaveut auttavat vähentämään kokonaisajosuoritetta vähintään 10 % vuoteen 2030 mennessä. VAIHTOEHTOISET KÄYTTÖVOIMAT (sähkö, kaasu, vetyautot ym.) LIIKENTEEN PALVELULLISTAMINEN Co2-päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen sopiminen vuoteen 2030. A3 A10 2017 2020 2025 2030 3000 sähköautoa Säänte-ympäristö Parkkipaikkabusiness Tuotannon tos Ennakoitava ja tasainen Latausinfrastruktuuriin ja Ajoneuvoteknoogian kansainväisen päästön prosumerteknoogiaan iittyvät tuotantoketjut siirtyvät pois Yi 3000 sähköautoa kiristyminen iiketoimintamait nestemäisistä pottoaineista Teknoogian kehitykseen iittyvät epävardet rekisterissä vuoden 2016 opussa (noin 0,1 % 2017-2020 autokannasta) Hiukkaspäästöt Isännöitsijöiden tietotaso Latausinfrastruktuuri Autonvamistajat Tuotantoinjat Ajoneuvojen partikkeipäästö- Kouutukset taoyhtiöiden Auekehitysrahastojen Tuotantoinjoja on rajainen jen ja nox-päästöjen rajojen isännöitsijöie ja ammatti- (+TEN-T) käyttö iiketoimint- määrä ja niitä muovataan kiristäminen maisie taohuototoimijoie aympäristön kehityksessä kysynnän tosten pohjata 300 jukista atauspistettä Ajoneuvoverotuksen Lupa adata Maakuntien iitot 1100 jukista atauspistettä Yi 2000 jukista atauspis- Sähköauton 300000 sähköautoa päästöperusteisuuden Sopimusmaien kehittäminen tettä kokonaiskustannus 300:n jukisen atauspisteen kiristäminen sähköautojen ataamiseen 1100:n jukisen atauspisteen Yi 2000: jukisen atauspis- Yhteenasketut sähköauton Rekisterissä 300000 verkosto taoyhtiöissä ja työpaikaa verkosto (m. yi 50 % teen sähköautojen hankinta- ja käyttökuut ovat sähköautoa (yi 20 % huotoasemista) atausverkosto (m. ähes havemmat kuin pottomoot- A14 autokannasta) kaikki huotoasemat ja isot toriauton vuonna 2022 (mm. kauppakeskukset) Boomberg)). Hankintatuki Haitus Sähköautotaoyhtiö Taoyhtiöbusiness Autovero 0-100 % 100 % uusista autoista Siirtymäajan apukeinona Kokeiu, jossa sähköautoinfra- Sähköautoataus paveuiike- Ajoneuvojen verotuksessa voidaan ottaa käyttöön struktuuria tarkasteaan toimintana taoyhtiöie voimakas progressio päästöjen Vuosittaisista autojen sähköauton hankintatuki bränditekijänä mukaan Poiittinen epävars keinojen käyttöön ottamisessa rekisteröinneistä yi 90 % on sähköautoja vuonna 2030-2022 Vuosi (>110000 autoa/vuosi). 2000 uutta sähköautoa Kaasuautojen verotus Taoyhtiöt Rakennusmääräykset Akkuteknoogia 20 % uusista autoista Automaien tarjonta Toimijat 50 % uusista autoista vuodessa Aennetun verotuskannan Lataamisjärjestemät raken- Kehitys nopeaa tuotan- käyttöönotto kaasuautojen nusmääräyksiin ja energiatetokustannuksissa ja toimint- Sähköautoja 1,5 % vuosittais- 20 % uusista autoista on Vuosina -2019 runsaasti 50 % uusista autoista on yeistymisen tukemiseksi hokkuusaskemiin asäteessä: hyöty hintaan ten autojen rekisteröinnistä sähköautoja (2020). uusia ja monipuoisempia sähköautoja 2(025). (2000 autoa/vuosi) A11 sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yhteensä noin 60 000 autoa vuodessa VM, YM Kysyntäjousto Sähköautojen akkuvaraston hyödyntäminen kysyntäjouston kapasiteettina 2020-2025 Kuuttajien asenteet TEM, sähköy- Öjybisneksen pauu Biopottoanieet Seuraava autoni voisi oa Maaimanmarkkinoia öjy Biopottoaineiden tuotanto sähköinen, mutta... ; parempaa todennäköisesti hapenee ja kasvaa poiittisea tuea: vaatii tietoa kuuttajie tuo uusia öjytuotteita ohjausta A1 A12 A13 - Autonmyyjien kouutus Latauspisteoperaattorit Autoehdet, etc. Laajat hyötyargumentit Automaien tarjonta Päästön kiristäminen Sähköautomarkkinat Parannetaan tietämystä Liiketoimintapotentiaain Keskusteun käyminen mm. Poiittinen varautuminen Sähköautoie muodostuu vaihtoehtoisista iikenteen käyttöönotto ja kehityksen hiukkaspäästöjen terveysvai- markkinaheiahteuun, jonka itsenäinen, omiaan toimiva ja Vuosina -2019 runsaasti teknoogioista nopeutuminen kutuksista. hapeneva öjy aiheuttaa kannattava markkina uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan 2017- - kasvavaan kysyntään. 2020-2022 Kysyntä Markkinoiden kehityksen epävars - ohjauskeinojen ennakoitavuus ja jatkuvuus? Vero-ohjaus Haitus Autokaupan käytännöt Liikenne suoritteen kasvun Vaihtoehtoisten käyttövoimien Vahva ja reagoiva verotus Osaavatko autokaupan toimijat pysähtyminen ajoneuvojen kysyntä kasvuun kumoaa fossiiisten reagoida murrokseen ja Liikenteen kokonaissuoritteen Sosio-kuttuurinen epävars: uuden teknoogian hyväksyttävyys pottoaineiden hapenemisen hyödyntää mahdoisuutta? kasvu pystähtyy ja kääntyy A2 A8 askuun vuoden 2025 jäkeen. -2019 Latausinfrastruktuuri Liikenteen rajoitukset Jukiset hankinnat Maahantuontikiintiöt Poistaminen Jatketaan tukea jukisen Päästöpohjaiset tietuit tai Ajoneuvojen jukisten Vaihtoehtoisen käyttövoiman Luovat keinot vanhojen atausinfrastruktuurin ruuhkamaksut kaupunkien hankintojen kohdistaminen autojen maahantuontikiin- autojen poistoe ( romutu- rakentamisee hiukkaspäästöjen kontroissa vähäpäästöisiin autoihin tiöiden kasvattaminen stuki ongemainen) A9 -> ->, VM Yritysten ostopäätökset Kunnat, Autokauppa Tukimarkkinat Autohankintojen kohdentami- Omiaan toimivat huoto- ja nen vaihtoehtoisiin käyttövo- jäeenmyyntimarkkinat mm. imiin sähköautoie -> Työsuhdeautot Kiertotaous Omistaminen Verotusohjauksen säätäminen Riittävät paveut huotoon ja Yksityisessä omistuksessa suosimaan vähäpäästöisiä jäeenmyyntiin oevien autojen autoja kokonaismäärä vähenee. Vuosi Yhteistyö Liikennesuoritteen Toimijat Paveupiotit Yhteiskäyttöautot ja kimppa- Itseohjautuvat autot paveun- pieneminen: kyydit autoiun vatavirtaan tarjonnassa Liikennepaveut (kokeiuohjema) auttavat iikenteen A3 A9 A10 kokonaissuoritteen 2020-2030 pienemisessä 10 % Paveun kustannukset Käyttöaste Itseohjautuvat autot vuoteen 2030. MRL ja rakennusmääräykset Oman auton kustannus Pysäköintipaikkoihin iittyvä Henkiöautojen käyttöaste Teknoogiakehitys tukee paveuita suurempi (täytyy tukemaan nousee 1 %/vuosi iikenteen robotisaatiota tehdä näkyväksi) yhteiskäyttöä. Vuoteen 2030 10 % parannus 2020 -> 2025 jäkeen Omistuksen verotus Liikennemuotojen kytkentä Pysäköintijärjestet YM, kaupungit Käyttäjät Robottiautot Omistusautojen verotkusen ja Maankäytön suunnitteun ja Pysäköinnin ohjaaminen Itseohjautuviin autoihin maksujen nousu iikennepaveuiden integrointi yhteiskäyttöautoie (taoy- iittyvien teknoogioiden ja htiöpysäköinti >100 ) paveuiden yeistyminen 2020- Hainnoiset esteet Kokeiujen rahoittamisen VM, Liikennesomut Kunnat Autonvamistajat Veroansojen purkaminen ja piggybag Rahoitusmait asemien ja ongemaisten vakuutuskysy- Liikennepaveuiden kokeiu- kauppakeskusten paveutomysten ratkaisu ie joustava rahoitusmai iminnae ->, VM, YM Teknoogia-smart Business Finand Erottautuminen, vatio Liikennepaveuiden Liikennepaveuita edistävien Lisäpaveut tuottamaan edetykset teknogiaratkaisujen tukemin- erottautumista (digitaaiset Liikennepaveuiden toiminten paveut, gadgedit, pinssit...) aympäristön kehitys A1 A2 set Liikennepaveuaki Start-up-yrityk- Havahtuminen Yritykset Yhteenpunonta Liikennepaveut Laki iikennepaveuista Muutokset ihmisten iikkumis- Jukisen iikenteen, yksityisten Liikenteen paveuiden sovetaminen käytäntöön ja tottumuksissa ja auton paveuiden ja sähköautojen tarjonta kasvaa sevästi vaikutusten arviointi omistuksessa yhteensovittaminen vuoteen 2017 verrattuna. Täydentävä poku: Liikenteen paveut A8 2020, YM, Avoin data Persoonaistaminen Operaattoripaveut Saumattomat siirtymät Ympäristövaikutukset Avoimen datan hyödyntämin- Liikenteen paveuiden Personoitujen operaattorien Liikeenmuotojen synkronointi Arvioidaan paveukonseptien en iiketoiminnassa personointi mm. kortia, joka syntyminen ja monipuois- ja ast mie -ratkaisujen & teknoogioiden hiiidiok- muistaa säädöt ja asetukset tuminen kehitys sidipäästöt Arviointi -> 2020 2020- Datan hainta Business Finand Yritykset Omistajuuden murros Yritykset, kunnat Liikennöitsijät Kujetuspaveut YM Avoimen datan Omistamisen kokemus Paveupaketit kokoamaan MaaS-käyttöön iittyvät kuttuurisena esteenä, iikenteen paveuita (päivit- käyttöoikeuskysymykset yhteisöisyys vaihtoehtona täistavarat, jne.) -> Vähentävätkö paveut iikenteen kokonaissuoritetta? Markkinakehitys Liikennepaveut Liikennepaveut Liikennepaveut jukisissa jukisissa jukisissa hankinnoissa hankinnoissa hankinnoissa Hainnoiset kysymykset Poitiikkatoimet Kysyntä, edetykset, paveut Disruptiivinen poitiikka Markkinoiden kehitys Poitiikkatoimet Liikennepaveuiden kysynnän kasvun hitaus ja epävars Kypsät markkinat Liikennepaveuiden vaikutukset Tavoite Robotiikka 750 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien autoa vuonna 2030 (600 000 sähköautoa) Liikenteen maaseutupaveut Maaseutu-uber -toimijoiden syntyminen ja tukeminen 2020 ->, eduskunta 11
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #6: TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET Poun #6 tostavoite: Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen (sähköautot, kaasuautot, ym.) määrän isääminen 750 000:een 2030 mennessä. Toteutetaan pitkäjänteistä ja ennakoivaa poitiikkaa Liikenteen murrosta edistää osataan tasainen kansainväisen päästö- ja hiukkasn kiristyminen (A3), jota voidaan vahvistaa Suomessa verotuksen toimia (, ), kysyntään vaikuttavaa ohjauksea ( määrittäjät) ja tarvittaessa tiukentuvaa päästöä (A12). Oennaista on toteuttaa poitiikkaa määrätietoisesti ja äpinäkyvästi, jotta verotuksen ja n aikaansaama vastustus säiy haittavana. Itsenäisten markkinoiden syntyminen Ajoneuvojen markkinoia täytyy käynnistää irtikytkentä fossiiisista pottoaineista, jotta iikenteen murros on mahdoinen. Kuuttajat ovat keskeinen toimijajoukko, johon voidaan vaikuttaa etenkin viestinnäisin keinoin (A1, määrittäjät), mutta myös siirtymävaiheen sähköauton hankintatuea ( määrittäjä). Laajempien markkinoiden kehitykseen vaikuttavat esimerkiksiyritysten ostopäätökset ja jukiset hankinnat ( määrittäjät), joia isätään kierrossa oevien vähäpäästöisten autojen määrää ja parannetaan paveujen tarjontaa (A9). Arvioiden mukaan sähköautojen itsenäiset markkinat on mahdoista muodostaa vuoteen 2022 mennessä (A13), mutta ennusteet vaihteevat huomattavasti. Latausinfrastruktuurin kehitys Infrastruktuurin kehitykseä voidaan tukea murrosta ja sen on keskiössä sähköautojen yeistymisessä. Ensinnäkin, jukisen atausinfrastruktuurin kehityksen tukemista on tarpeen jatkaa (A2), jotta sähköautosta tuee aito vaihtoehto iikenteessä. Toiseksi, on tarpeen tunnistaa ja ratkaista koti-, taoyhtiö- ja työpaikkaataamisen teknisiä ja käytäntöihin iittyviä kysymyksiä (). Käytännössä kattavat ja tasapuoiset atausmahdoisuudet tukevat autokannan nopeampaa tosta sekä tarjoavat innovaatioiden ja uusien iiketoimintamaien mahdoisuuksia. Työskentessä tehdyn arvion mukaan kattava sähköautojen atausverkko saadaan rakennettua jo vuoteen 2020 mennessä. 12
POLKU #6: PRIORISOIDUT ASKELEET POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE 13 Liikennepaveuiden kysynnän kasvun hitaus ja epävars Vähentävätkö paveut iikenteen kokonaissuoritetta? Hainnoiset kysymykset Disruptiivinen poitiikka Markkinakehitys Poitiikkatoimet Liikennepaveut jukisissa hankinnoissa Poitiikkatoimet Liikennepaveuiden vaikutukset Kysyntä, edetykset, paveut Kypsät markkinat Arviointi Tavoite Robotiikka Lupa adata Sopimusmaien kehittäminen sähköautojen ataamiseen taoyhtiöissä ja työpaikaa Liikennepaveuiden edetykset Liikennepaveuiden toimintaympäristön kehitys t osaske Liikenteen maaseutupaveut Maaseutu-uber -toimijoiden syntyminen ja tukeminen 2020 ->, eduskunta A2 Havahtuminen Muutokset ihmisten iikkumistottumuksissa ja auton omistuksessa A3 Paveun kustannukset Oman auton kustannus paveuita suurempi (täytyy tehdä näkyväksi) A9 Tukimarkkinat Omiaan toimivat huoto- ja jäeenmyyntimarkkinat mm. sähköautoie Ajoneuvoverotuksen päästöperusteisuuden kiristäminen Haitus A3 Säänte-ympäristö Ennakoitava ja tasainen kansainväisen päästön kiristyminen 2017-2020 Kysyntä Vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvojen kysyntä kasvuun -2019 Kaasuautojen verotus Aennetun verotuskannan käyttöönotto kaasuautojen yeistymisen tukemiseksi VM A8 Maahantuontikiintiöt Vaihtoehtoisen käyttövoiman autojen maahantuontikiintiöiden kasvattaminen Autokauppa Rakennusmääräykset Lataamisjärjestemät rakennusmääräyksiin ja energiatehokkuusaskemiin, YM Liikenteen rajoitukset Päästöpohjaiset tietuit tai ruuhkamaksut kaupunkien hiukkaspäästöjen kontroissa Vero-ohjaus Vahva ja reagoiva verotus kumoaa fossiiisten pottoaineiden hapenemisen energian tu otan to Biopottoanieet Biopottoaineiden tuotanto kasvaa poiittisea tuea: vaatii ohjausta Tekno ogi a Teknoogia-smart Liikennepaveuita edistävien teknogiaratkaisujen tukeminen set Start-up-yrityk- Tekno ogi a Parkkipaikkabusiness Latausinfrastruktuuriin ja prosumerteknoogiaan iittyvät iiketoimintamait Tekno ogi a Persoonaistaminen Liikenteen paveuiden personointi mm. kortia, joka muistaa säädöt ja asetukset Yritykset Liikennepaveut Liikenteen paveuiden tarjonta kasvaa sevästi vuoteen 2017 verrattuna. 2020 A8 Ympäristövaikutukset Arvioidaan paveukonseptien & teknoogioiden hiiidioksidipäästöt 2020- YM tosaske A9 Käyttöaste Henkiöautojen käyttöaste nousee 1 %/vuosi Vuoteen 2030 10 % parannus Käyttäjät A14 Autovero 0-100 % Ajoneuvojen verotuksessa voimakas progressio päästöjen mukaan Vuosi Toimijat A10 Itseohjautuvat autot Teknoogiakehitys tukee iikenteen robotisaatiota 2025 jäkeen Pysäköintijärjestet Pysäköinnin ohjaaminen yhteiskäyttöautoie (taoyhtiöpysäköinti >100 ) Kujetuspaveut Paveupaketit kokoamaan iikenteen paveuita (päivittäistavarat, jne.) Kiertotaous Riittävät paveut huotoon ja jäeenmyyntiin Latauspisteoperaattorit Liiketoimintapotentiaain käyttöönotto ja kehityksen nopeutuminen Operaattoripaveut Personoitujen operaattorien syntyminen ja monipuoistuminen Yritykset, kunnat Erottautuminen Lisäpaveut tuottamaan erottautumista (digitaaiset paveut, gadgedit, pinssit...) Yritykset Taoyhtiöbusiness Sähköautoataus paveuiiketoimintana taoyhtiöie Autokaupan käytännöt Osaavatko autokaupan toimijat reagoida murrokseen ja hyödyntää mahdoisuutta? Öjybisneksen pauu Maaimanmarkkinoia öjy todennäköisesti hapenee ja tuo uusia öjytuotteita oppu k ä yt t ö Laajat hyötyargumentit Keskusteun käyminen mm. hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksista. - oppu k ä yt t ö Kuuttajien asenteet Seuraava autoni voisi oa sähköinen, mutta... ; parempaa tietoa kuuttajie - Autoehdet, etc. oppu k ä yt t ö Isännöitsijöiden tietotaso Kouutukset taoyhtiöiden isännöitsijöie ja ammattimaisie taohuototoimijoie Kiinteistöiitto,YM oppu k ä yt t ö Saumattomat siirtymät Liikeenmuotojen synkronointi ja ast mie -ratkaisujen kehitys 2020 Liikennöitsijät oppu k ä yt t ö Omistaminen Yksityisessä omistuksessa oevien autojen kokonaismäärä vähenee. Vuosi Toimijat Yhteenpunonta Jukisen iikenteen, yksityisten paveuiden ja sähköautojen yhteensovittaminen Kokeiujen rahoittamisen piggybag Liikennepaveuiden kokeiuie joustava rahoitusmai Business Finand Paveupiotit Itseohjautuvat autot paveuntarjonnassa (kokeiuohjema) 2020-2030 Sähköautotaoyhtiö Kokeiu, jossa sähköautoinfrastruktuuria tarkasteaan bränditekijänä Taoyhtiöt Latausinfrastruktuuri Auekehitysrahastojen (+TEN-T) käyttö iiketoimintaympäristön kehityksessä Maakuntien iitot Jukiset hankinnat Ajoneuvojen jukisten hankintojen kohdistaminen vähäpäästöisiin autoihin -> Kunnat, Yritysten ostopäätökset Autohankintojen kohdentaminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin -> Omistajuuden murros Omistamisen kokemus kuttuurisena esteenä, yhteisöisyys vaihtoehtona -> Poistaminen Luovat keinot vanhojen autojen poistoe ( romutustuki ongemainen) Liikennemuotojen kytkentä Maankäytön suunnitteun ja iikennepaveuiden integrointi Kunnat Yhteistyö Yhteiskäyttöautot ja kimppakyydit autoiun vatavirtaan inve stointi Liikennesomut Rahoitusmait asemien ja kauppakeskusten paveutoiminnae ->, vatio 2020 2025 2017 2030 750 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien autoa vuonna 2030 (600 000 sähköautoa) Liikennesuoritteen pieneminen: Liikennepaveut auttavat iikenteen kokonaissuoritteen pienemisessä 10 % vuoteen 2030. 3000 sähköautoa Yi 3000 sähköautoa rekisterissä vuoden 2016 opussa (noin 0,1 % autokannasta) 2000 uutta sähköautoa vuodessa Sähköautoja 1,5 % vuosittaisten autojen rekisteröinnistä (2000 autoa/vuosi) Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yi 2000 jukista atauspistettä Yi 2000: jukisen atauspisteen sähköautojen atausverkosto (m. ähes kaikki huotoasemat ja isot kauppakeskukset) 1100 jukista atauspistettä 1100:n jukisen atauspisteen verkosto (m. yi 50 % huotoasemista) Sähköauton kokonaiskustannus Yhteenasketut sähköauton hankinta- ja käyttökuut ovat havemmat kuin pottomoottoriauton vuonna 2022 (mm. Boomberg)). 300000 sähköautoa Rekisterissä 300000 sähköautoa (yi 20 % autokannasta) 20 % uusista autoista 20 % uusista autoista on sähköautoja (2020). 50 % uusista autoista 50 % uusista autoista on sähköautoja 2(025). Yhteensä noin 60 000 autoa vuodessa Liikenne suoritteen kasvun pysähtyminen Liikenteen kokonaissuoritteen kasvu pystähtyy ja kääntyy askuun vuoden 2025 jäkeen. 100 % uusista autoista Vuosittaisista autojen rekisteröinneistä yi 90 % on sähköautoja vuonna 2030 (>110000 autoa/vuosi). 300 jukista atauspistettä 300:n jukisen atauspisteen verkosto Sähköajoneuvojen energiainvestointituki Yrityksie suunnattu tuki sähköautojen hankintaa 2011-2015 TEM & eri yrityksiä Sähköautojen kuntahankinnat Sähköautojen, sähköpakettiauton, atauspisteiden ja sähköisen varausjärjestemän hankinta kuntaan 2014 Iin kunta Sähköbussit joukkoiikenteessä Sähköbussien käyttöönotto joukkoiikenteessä 2013 -> HSL, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki, jne. Sähköautot kysyntäjouston osana Sähköautojen toiminta rakennusten ja yhteisöjen kysyntäjouston osana 2013 -> Mm. Smart Kaasatama, Tao 2020 Liikenneabra Tavoitteena on tehdä Suomesta digitaaisten ja innovatiivisten iikenteen ja ogistiikan paveuiden koekenttä 2014 -> Yritysten sähköautoeasing Sähköautoeasing yrityksie, esim. OP:n kukupaveu ja Secto Automotive Yritykset, operaattorit MaaS-kokeiut Paveukonsepti ja mobiiiapikaatio, jossa osaisina ovat kaupungit, iikenneoperaattorit ja paveuntarjoajat 2016 -> MaaS Finand (Maas Goba) Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät iikenteen yhteiskäytön piotteina Hainnoiset esteet Veroansojen purkaminen ja ongemaisten vakuutuskysymysten ratkaisu, VM, YM Työsuhdeautot Verotusohjauksen säätäminen suosimaan vähäpäästöisiä autoja Co2-päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen sopiminen vuoteen 2030. Hiukkaspäästöt Ajoneuvojen partikkeipäästöjen ja nox-päästöjen rajojen kiristäminen Hankintatuki Siirtymäajan apukeinona voidaan ottaa käyttöön sähköauton hankintatuki -2022 Datan hainta Avoimen datan MaaS-käyttöön iittyvät käyttöoikeuskysymykset Omistuksen verotus Omistusautojen verotkusen ja maksujen nousu VM, MRL ja rakennusmääräykset Pysäköintipaikkoihin iittyvä tukemaan yhteiskäyttöä. 2020 -> YM, kaupungit Poiittinen epävars keinojen käyttöön ottamisessa Sosio-kuttuurinen epävars: uuden teknoogian hyväksyttävyys Markkinoiden kehityksen epävars - ohjauskeinojen ennakoitavuus ja jatkuvuus? Markkinoiden kehitys A10 Tuotannon tos Ajoneuvoteknoogian tuotantoketjut siirtyvät pois nestemäisistä pottoaineista Autonvamistajat t osaske A12 Päästön kiristäminen Poiittinen varautuminen markkinaheiahteuun, jonka hapeneva öjy aiheuttaa Haitus A13 Sähköautomarkkinat Sähköautoie muodostuu itsenäinen, omiaan toimiva ja kannattava markkina 2020-2022 A11 Kysyntäjousto Sähköautojen akkuvaraston hyödyntäminen kysyntäjouston kapasiteettina 2020-2025 TEM, sähköy- Tekno ogi a Tuotantoinjat Tuotantoinjoja on rajainen määrä ja niitä muovataan kysynnän tosten pohjata Tekno ogia Akkuteknoogia Kehitys nopeaa tuotantokustannuksissa ja toimintasäteessä: hyöty hintaan Tekno ogi a Robottiautot Itseohjautuviin autoihin iittyvien teknoogioiden ja paveuiden yeistyminen 2020- Autonvamistajat A1 Autonmyyjien kouutus Parannetaan tietämystä vaihtoehtoisista iikenteen teknoogioista 2017- A2 Latausinfrastruktuuri Jatketaan tukea jukisen atausinfrastruktuurin rakentamisee ->, VM A1 Liikennepaveuaki Laki iikennepaveuista sovetaminen käytäntöön ja vaikutusten arviointi, YM, Avoin data Avoimen datan hyödyntäminen iiketoiminnassa -> Business Finand Täydentävä poku: Liikenteen paveut Teknoogian kehitykseen iittyvät epävardet Liikennepaveuiden kysynnän kasvun hitaus ja epävars Vähentävätkö paveut iikenteen kokonaissuoritetta? Hainnoiset kysymykset Disruptiivinen poitiikka Markkinakehitys Poitiikkatoimet Liikennepaveut jukisissa hankinnoissa Poitiikkatoimet Liikennepaveuiden vaikutukset Kysyntä, edetykset, paveut Kypsät markkinat Arviointi Tavoite Robotiikka Lupa adata Sopimusmaien kehittäminen sähköautojen ataamiseen taoyhtiöissä ja työpaikaa Liikennepaveuiden edetykset Liikennepaveuiden toimintaympäristön kehitys t osaske Liikenteen maaseutupaveut Maaseutu-uber -toimijoiden syntyminen ja tukeminen 2020 ->, eduskunta A2 Havahtuminen Muutokset ihmisten iikkumistottumuksissa ja auton omistuksessa A3 Paveun kustannukset Oman auton kustannus paveuita suurempi (täytyy tehdä näkyväksi) A9 Tukimarkkinat Omiaan toimivat huoto- ja jäeenmyyntimarkkinat mm. sähköautoie Ajoneuvoverotuksen päästöperusteisuuden kiristäminen Haitus A3 Säänte-ympäristö Ennakoitava ja tasainen kansainväisen päästön kiristyminen 2017-2020 Kysyntä Vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvojen kysyntä kasvuun -2019 Kaasuautojen verotus Aennetun verotuskannan käyttöönotto kaasuautojen yeistymisen tukemiseksi VM A8 Maahantuontikiintiöt Vaihtoehtoisen käyttövoiman autojen maahantuontikiintiöiden kasvattaminen Autokauppa Rakennusmääräykset Lataamisjärjestemät rakennusmääräyksiin ja energiatehokkuusaskemiin, YM Liikenteen rajoitukset Päästöpohjaiset tietuit tai ruuhkamaksut kaupunkien hiukkaspäästöjen kontroissa Vero-ohjaus Vahva ja reagoiva verotus kumoaa fossiiisten pottoaineiden hapenemisen energian tu otan to Biopottoanieet Biopottoaineiden tuotanto kasvaa poiittisea tuea: vaatii ohjausta Tekno ogi a Teknoogia-smart Liikennepaveuita edistävien teknogiaratkaisujen tukeminen set Start-up-yrityk- Tekno ogi a Parkkipaikkabusiness Latausinfrastruktuuriin ja prosumerteknoogiaan iittyvät iiketoimintamait Tekno ogi a Persoonaistaminen Liikenteen paveuiden personointi mm. kortia, joka muistaa säädöt ja asetukset Yritykset Liikennepaveut Liikenteen paveuiden tarjonta kasvaa sevästi vuoteen 2017 verrattuna. 2020 A8 Ympäristövaikutukset Arvioidaan paveukonseptien & teknoogioiden hiiidioksidipäästöt 2020- YM tosaske A9 Käyttöaste Henkiöautojen käyttöaste nousee 1 %/vuosi Vuoteen 2030 10 % parannus Käyttäjät A14 Autovero 0-100 % Ajoneuvojen verotuksessa voimakas progressio päästöjen mukaan Vuosi Toimijat A10 Itseohjautuvat autot Teknoogiakehitys tukee iikenteen robotisaatiota 2025 jäkeen Pysäköintijärjestet Pysäköinnin ohjaaminen yhteiskäyttöautoie (taoyhtiöpysäköinti >100 ) Kujetuspaveut Paveupaketit kokoamaan iikenteen paveuita (päivittäistavarat, jne.) Kiertotaous Riittävät paveut huotoon ja jäeenmyyntiin Latauspisteoperaattorit Liiketoimintapotentiaain käyttöönotto ja kehityksen nopeutuminen Operaattoripaveut Personoitujen operaattorien syntyminen ja monipuoistuminen Yritykset, kunnat Erottautuminen Lisäpaveut tuottamaan erottautumista (digitaaiset paveut, gadgedit, pinssit...) Yritykset Taoyhtiöbusiness Sähköautoataus paveuiiketoimintana taoyhtiöie Autokaupan käytännöt Osaavatko autokaupan toimijat reagoida murrokseen ja hyödyntää mahdoisuutta? Öjybisneksen pauu Maaimanmarkkinoia öjy todennäköisesti hapenee ja tuo uusia öjytuotteita oppu k ä yt t ö Laajat hyötyargumentit Keskusteun käyminen mm. hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksista. - oppu k ä yt t ö Kuuttajien asenteet Seuraava autoni voisi oa sähköinen, mutta... ; parempaa tietoa kuuttajie - Autoehdet, etc. oppu k ä yt t ö Isännöitsijöiden tietotaso Kouutukset taoyhtiöiden isännöitsijöie ja ammattimaisie taohuototoimijoie Kiinteistöiitto,YM oppu k ä yt t ö Saumattomat siirtymät Liikeenmuotojen synkronointi ja ast mie -ratkaisujen kehitys 2020 Liikennöitsijät oppu k ä yt t ö Omistaminen Yksityisessä omistuksessa oevien autojen kokonaismäärä vähenee. Vuosi Toimijat Yhteenpunonta Jukisen iikenteen, yksityisten paveuiden ja sähköautojen yhteensovittaminen Kokeiujen rahoittamisen piggybag Liikennepaveuiden kokeiuie joustava rahoitusmai Business Finand Paveupiotit Itseohjautuvat autot paveuntarjonnassa (kokeiuohjema) 2020-2030 Sähköautotaoyhtiö Kokeiu, jossa sähköautoinfrastruktuuria tarkasteaan bränditekijänä Taoyhtiöt Latausinfrastruktuuri Auekehitysrahastojen (+TEN-T) käyttö iiketoimintaympäristön kehityksessä Maakuntien iitot Jukiset hankinnat Ajoneuvojen jukisten hankintojen kohdistaminen vähäpäästöisiin autoihin -> Kunnat, Yritysten ostopäätökset Autohankintojen kohdentaminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin -> Omistajuuden murros Omistamisen kokemus kuttuurisena esteenä, yhteisöisyys vaihtoehtona -> Poistaminen Luovat keinot vanhojen autojen poistoe ( romutustuki ongemainen) Liikennemuotojen kytkentä Maankäytön suunnitteun ja iikennepaveuiden integrointi Kunnat Yhteistyö Yhteiskäyttöautot ja kimppakyydit autoiun vatavirtaan inve stointi Liikennesomut Rahoitusmait asemien ja kauppakeskusten paveutoiminnae ->, vatio 2020 2025 2017 2030 750 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien autoa vuonna 2030 (600 000 sähköautoa) Liikennesuoritteen pieneminen: Liikennepaveut auttavat iikenteen kokonaissuoritteen pienemisessä 10 % vuoteen 2030. 3000 sähköautoa Yi 3000 sähköautoa rekisterissä vuoden 2016 opussa (noin 0,1 % autokannasta) 2000 uutta sähköautoa vuodessa Sähköautoja 1,5 % vuosittaisten autojen rekisteröinnistä (2000 autoa/vuosi) Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yi 2000 jukista atauspistettä Yi 2000: jukisen atauspisteen sähköautojen atausverkosto (m. ähes kaikki huotoasemat ja isot kauppakeskukset) 1100 jukista atauspistettä 1100:n jukisen atauspisteen verkosto (m. yi 50 % huotoasemista) Sähköauton kokonaiskustannus Yhteenasketut sähköauton hankinta- ja käyttökuut ovat havemmat kuin pottomoottoriauton vuonna 2022 (mm. Boomberg)). 300000 sähköautoa Rekisterissä 300000 sähköautoa (yi 20 % autokannasta) 20 % uusista autoista 20 % uusista autoista on sähköautoja (2020). 50 % uusista autoista 50 % uusista autoista on sähköautoja 2(025). Yhteensä noin 60 000 autoa vuodessa Liikenne suoritteen kasvun pysähtyminen Liikenteen kokonaissuoritteen kasvu pystähtyy ja kääntyy askuun vuoden 2025 jäkeen. 100 % uusista autoista Vuosittaisista autojen rekisteröinneistä yi 90 % on sähköautoja vuonna 2030 (>110000 autoa/vuosi). 300 jukista atauspistettä 300:n jukisen atauspisteen verkosto Sähköajoneuvojen energiainvestointituki Yrityksie suunnattu tuki sähköautojen hankintaa 2011-2015 TEM & eri yrityksiä Sähköautojen kuntahankinnat Sähköautojen, sähköpakettiauton, atauspisteiden ja sähköisen varausjärjestemän hankinta kuntaan 2014 Iin kunta Sähköbussit joukkoiikenteessä Sähköbussien käyttöönotto joukkoiikenteessä 2013 -> HSL, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki, jne. Sähköautot kysyntäjouston osana Sähköautojen toiminta rakennusten ja yhteisöjen kysyntäjouston osana 2013 -> Mm. Smart Kaasatama, Tao 2020 Liikenneabra Tavoitteena on tehdä Suomesta digitaaisten ja innovatiivisten iikenteen ja ogistiikan paveuiden koekenttä 2014 -> Yritysten sähköautoeasing Sähköautoeasing yrityksie, esim. OP:n kukupaveu ja Secto Automotive Yritykset, operaattorit MaaS-kokeiut Paveukonsepti ja mobiiiapikaatio, jossa osaisina ovat kaupungit, iikenneoperaattorit ja paveuntarjoajat 2016 -> MaaS Finand (Maas Goba) Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät iikenteen yhteiskäytön piotteina Hainnoiset esteet Veroansojen purkaminen ja ongemaisten vakuutuskysymysten ratkaisu, VM, YM Työsuhdeautot Verotusohjauksen säätäminen suosimaan vähäpäästöisiä autoja Co2-päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen sopiminen vuoteen 2030. Hiukkaspäästöt Ajoneuvojen partikkeipäästöjen ja nox-päästöjen rajojen kiristäminen Hankintatuki Siirtymäajan apukeinona voidaan ottaa käyttöön sähköauton hankintatuki -2022 Datan hainta Avoimen datan MaaS-käyttöön iittyvät käyttöoikeuskysymykset Omistuksen verotus Omistusautojen verotkusen ja maksujen nousu VM, MRL ja rakennusmääräykset Pysäköintipaikkoihin iittyvä tukemaan yhteiskäyttöä. 2020 -> YM, kaupungit Poiittinen epävars keinojen käyttöön ottamisessa Sosio-kuttuurinen epävars: uuden teknoogian hyväksyttävyys Markkinoiden kehityksen epävars - ohjauskeinojen ennakoitavuus ja jatkuvuus? Markkinoiden kehitys A10 Tuotannon tos Ajoneuvoteknoogian tuotantoketjut siirtyvät pois nestemäisistä pottoaineista Autonvamistajat t osaske A12 Päästön kiristäminen Poiittinen varautuminen markkinaheiahteuun, jonka hapeneva öjy aiheuttaa Haitus A13 Sähköautomarkkinat Sähköautoie muodostuu itsenäinen, omiaan toimiva ja kannattava markkina 2020-2022 A11 Kysyntäjousto Sähköautojen akkuvaraston hyödyntäminen kysyntäjouston kapasiteettina 2020-2025 TEM, sähköy- Tekno ogi a Tuotantoinjat Tuotantoinjoja on rajainen määrä ja niitä muovataan kysynnän tosten pohjata Tekno ogia Akkuteknoogia Kehitys nopeaa tuotantokustannuksissa ja toimintasäteessä: hyöty hintaan Tekno ogi a Robottiautot Itseohjautuviin autoihin iittyvien teknoogioiden ja paveuiden yeistyminen 2020- Autonvamistajat A1 Autonmyyjien kouutus Parannetaan tietämystä vaihtoehtoisista iikenteen teknoogioista 2017- A2 Latausinfrastruktuuri Jatketaan tukea jukisen atausinfrastruktuurin rakentamisee ->, VM A1 Liikennepaveuaki Laki iikennepaveuista sovetaminen käytäntöön ja vaikutusten arviointi, YM, Avoin data Avoimen datan hyödyntäminen iiketoiminnassa -> Business Finand Täydentävä poku: Liikenteen paveut Teknoogian kehitykseen iittyvät epävardet Liikennepaveuiden kysynnän kasvun hitaus ja epävars Vähentävätkö paveut iikenteen kokonaissuoritetta? Hainnoiset kysymykset Disruptiivinen poitiikka Markkinakehitys Poitiikkatoimet Liikennepaveut jukisissa hankinnoissa Poitiikkatoimet Liikennepaveuiden vaikutukset Kysyntä, edetykset, paveut Kypsät markkinat Arviointi Tavoite Robotiikka Lupa adata Sopimusmaien kehittäminen sähköautojen ataamiseen taoyhtiöissä ja työpaikaa Liikennepaveuiden edetykset Liikennepaveuiden toimintaympäristön kehitys t osaske Liikenteen maaseutupaveut Maaseutu-uber -toimijoiden syntyminen ja tukeminen 2020 ->, eduskunta A2 Havahtuminen Muutokset ihmisten iikkumistottumuksissa ja auton omistuksessa A3 Paveun kustannukset Oman auton kustannus paveuita suurempi (täytyy tehdä näkyväksi) A9 Tukimarkkinat Omiaan toimivat huoto- ja jäeenmyyntimarkkinat mm. sähköautoie Ajoneuvoverotuksen päästöperusteisuuden kiristäminen Haitus A3 Säänte-ympäristö Ennakoitava ja tasainen kansainväisen päästön kiristyminen 2017-2020 Kysyntä Vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvojen kysyntä kasvuun -2019 Kaasuautojen verotus Aennetun verotuskannan käyttöönotto kaasuautojen yeistymisen tukemiseksi VM A8 Maahantuontikiintiöt Vaihtoehtoisen käyttövoiman autojen maahantuontikiintiöiden kasvattaminen Autokauppa Rakennusmääräykset Lataamisjärjestemät rakennusmääräyksiin ja energiatehokkuusaskemiin, YM Liikenteen rajoitukset Päästöpohjaiset tietuit tai ruuhkamaksut kaupunkien hiukkaspäästöjen kontroissa Vero-ohjaus Vahva ja reagoiva verotus kumoaa fossiiisten pottoaineiden hapenemisen energian tu otan to Biopottoanieet Biopottoaineiden tuotanto kasvaa poiittisea tuea: vaatii ohjausta Tekno ogi a Teknoogia-smart Liikennepaveuita edistävien teknogiaratkaisujen tukeminen set Start-up-yrityk- Tekno ogi a Parkkipaikkabusiness Latausinfrastruktuuriin ja prosumerteknoogiaan iittyvät iiketoimintamait Tekno ogi a Persoonaistaminen Liikenteen paveuiden personointi mm. kortia, joka muistaa säädöt ja asetukset Yritykset Liikennepaveut Liikenteen paveuiden tarjonta kasvaa sevästi vuoteen 2017 verrattuna. 2020 A8 Ympäristövaikutukset Arvioidaan paveukonseptien & teknoogioiden hiiidioksidipäästöt 2020- YM tosaske A9 Käyttöaste Henkiöautojen käyttöaste nousee 1 %/vuosi Vuoteen 2030 10 % parannus Käyttäjät A14 Autovero 0-100 % Ajoneuvojen verotuksessa voimakas progressio päästöjen mukaan Vuosi Toimijat A10 Itseohjautuvat autot Teknoogiakehitys tukee iikenteen robotisaatiota 2025 jäkeen Pysäköintijärjestet Pysäköinnin ohjaaminen yhteiskäyttöautoie (taoyhtiöpysäköinti >100 ) Kujetuspaveut Paveupaketit kokoamaan iikenteen paveuita (päivittäistavarat, jne.) Kiertotaous Riittävät paveut huotoon ja jäeenmyyntiin Latauspisteoperaattorit Liiketoimintapotentiaain käyttöönotto ja kehityksen nopeutuminen Operaattoripaveut Personoitujen operaattorien syntyminen ja monipuoistuminen Yritykset, kunnat Erottautuminen Lisäpaveut tuottamaan erottautumista (digitaaiset paveut, gadgedit, pinssit...) Yritykset Taoyhtiöbusiness Sähköautoataus paveuiiketoimintana taoyhtiöie Autokaupan käytännöt Osaavatko autokaupan toimijat reagoida murrokseen ja hyödyntää mahdoisuutta? Öjybisneksen pauu Maaimanmarkkinoia öjy todennäköisesti hapenee ja tuo uusia öjytuotteita oppu k ä yt t ö Laajat hyötyargumentit Keskusteun käyminen mm. hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksista. - oppu k ä yt t ö Kuuttajien asenteet Seuraava autoni voisi oa sähköinen, mutta... ; parempaa tietoa kuuttajie - Autoehdet, etc. oppu k ä yt t ö Isännöitsijöiden tietotaso Kouutukset taoyhtiöiden isännöitsijöie ja ammattimaisie taohuototoimijoie Kiinteistöiitto,YM oppu k ä yt t ö Saumattomat siirtymät Liikeenmuotojen synkronointi ja ast mie -ratkaisujen kehitys 2020 Liikennöitsijät oppu k ä yt t ö Omistaminen Yksityisessä omistuksessa oevien autojen kokonaismäärä vähenee. Vuosi Toimijat Yhteenpunonta Jukisen iikenteen, yksityisten paveuiden ja sähköautojen yhteensovittaminen Kokeiujen rahoittamisen piggybag Liikennepaveuiden kokeiuie joustava rahoitusmai Business Finand Paveupiotit Itseohjautuvat autot paveuntarjonnassa (kokeiuohjema) 2020-2030 Sähköautotaoyhtiö Kokeiu, jossa sähköautoinfrastruktuuria tarkasteaan bränditekijänä Taoyhtiöt Latausinfrastruktuuri Auekehitysrahastojen (+TEN-T) käyttö iiketoimintaympäristön kehityksessä Maakuntien iitot Jukiset hankinnat Ajoneuvojen jukisten hankintojen kohdistaminen vähäpäästöisiin autoihin -> Kunnat, Yritysten ostopäätökset Autohankintojen kohdentaminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin -> Omistajuuden murros Omistamisen kokemus kuttuurisena esteenä, yhteisöisyys vaihtoehtona -> Poistaminen Luovat keinot vanhojen autojen poistoe ( romutustuki ongemainen) Liikennemuotojen kytkentä Maankäytön suunnitteun ja iikennepaveuiden integrointi Kunnat Yhteistyö Yhteiskäyttöautot ja kimppakyydit autoiun vatavirtaan inve stointi Liikennesomut Rahoitusmait asemien ja kauppakeskusten paveutoiminnae ->, vatio 2020 2025 2017 2030 750 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien autoa vuonna 2030 (600 000 sähköautoa) Liikennesuoritteen pieneminen: Liikennepaveut auttavat iikenteen kokonaissuoritteen pienemisessä 10 % vuoteen 2030. 3000 sähköautoa Yi 3000 sähköautoa rekisterissä vuoden 2016 opussa (noin 0,1 % autokannasta) 2000 uutta sähköautoa vuodessa Sähköautoja 1,5 % vuosittaisten autojen rekisteröinnistä (2000 autoa/vuosi) Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yi 2000 jukista atauspistettä Yi 2000: jukisen atauspisteen sähköautojen atausverkosto (m. ähes kaikki huotoasemat ja isot kauppakeskukset) 1100 jukista atauspistettä 1100:n jukisen atauspisteen verkosto (m. yi 50 % huotoasemista) Sähköauton kokonaiskustannus Yhteenasketut sähköauton hankinta- ja käyttökuut ovat havemmat kuin pottomoottoriauton vuonna 2022 (mm. Boomberg)). 300000 sähköautoa Rekisterissä 300000 sähköautoa (yi 20 % autokannasta) 20 % uusista autoista 20 % uusista autoista on sähköautoja (2020). 50 % uusista autoista 50 % uusista autoista on sähköautoja 2(025). Yhteensä noin 60 000 autoa vuodessa Liikenne suoritteen kasvun pysähtyminen Liikenteen kokonaissuoritteen kasvu pystähtyy ja kääntyy askuun vuoden 2025 jäkeen. 100 % uusista autoista Vuosittaisista autojen rekisteröinneistä yi 90 % on sähköautoja vuonna 2030 (>110000 autoa/vuosi). 300 jukista atauspistettä 300:n jukisen atauspisteen verkosto Sähköajoneuvojen energiainvestointituki Yrityksie suunnattu tuki sähköautojen hankintaa 2011-2015 TEM & eri yrityksiä Sähköautojen kuntahankinnat Sähköautojen, sähköpakettiauton, atauspisteiden ja sähköisen varausjärjestemän hankinta kuntaan 2014 Iin kunta Sähköbussit joukkoiikenteessä Sähköbussien käyttöönotto joukkoiikenteessä 2013 -> HSL, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki, jne. Sähköautot kysyntäjouston osana Sähköautojen toiminta rakennusten ja yhteisöjen kysyntäjouston osana 2013 -> Mm. Smart Kaasatama, Tao 2020 Liikenneabra Tavoitteena on tehdä Suomesta digitaaisten ja innovatiivisten iikenteen ja ogistiikan paveuiden koekenttä 2014 -> Yritysten sähköautoeasing Sähköautoeasing yrityksie, esim. OP:n kukupaveu ja Secto Automotive Yritykset, operaattorit MaaS-kokeiut Paveukonsepti ja mobiiiapikaatio, jossa osaisina ovat kaupungit, iikenneoperaattorit ja paveuntarjoajat 2016 -> MaaS Finand (Maas Goba) Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät iikenteen yhteiskäytön piotteina Hainnoiset esteet Veroansojen purkaminen ja ongemaisten vakuutuskysymysten ratkaisu, VM, YM Työsuhdeautot Verotusohjauksen säätäminen suosimaan vähäpäästöisiä autoja Co2-päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen sopiminen vuoteen 2030. Hiukkaspäästöt Ajoneuvojen partikkeipäästöjen ja nox-päästöjen rajojen kiristäminen Hankintatuki Siirtymäajan apukeinona voidaan ottaa käyttöön sähköauton hankintatuki -2022 Datan hainta Avoimen datan MaaS-käyttöön iittyvät käyttöoikeuskysymykset Omistuksen verotus Omistusautojen verotkusen ja maksujen nousu VM, MRL ja rakennusmääräykset Pysäköintipaikkoihin iittyvä tukemaan yhteiskäyttöä. 2020 -> YM, kaupungit Poiittinen epävars keinojen käyttöön ottamisessa Sosio-kuttuurinen epävars: uuden teknoogian hyväksyttävyys Markkinoiden kehityksen epävars - ohjauskeinojen ennakoitavuus ja jatkuvuus? Markkinoiden kehitys A10 Tuotannon tos Ajoneuvoteknoogian tuotantoketjut siirtyvät pois nestemäisistä pottoaineista Autonvamistajat t osaske A12 Päästön kiristäminen Poiittinen varautuminen markkinaheiahteuun, jonka hapeneva öjy aiheuttaa Haitus A13 Sähköautomarkkinat Sähköautoie muodostuu itsenäinen, omiaan toimiva ja kannattava markkina 2020-2022 A11 Kysyntäjousto Sähköautojen akkuvaraston hyödyntäminen kysyntäjouston kapasiteettina 2020-2025 TEM, sähköy- Tekno ogi a Tuotantoinjat Tuotantoinjoja on rajainen määrä ja niitä muovataan kysynnän tosten pohjata Tekno ogia Akkuteknoogia Kehitys nopeaa tuotantokustannuksissa ja toimintasäteessä: hyöty hintaan Tekno ogi a Robottiautot Itseohjautuviin autoihin iittyvien teknoogioiden ja paveuiden yeistyminen 2020- Autonvamistajat A1 Autonmyyjien kouutus Parannetaan tietämystä vaihtoehtoisista iikenteen teknoogioista 2017- A2 Latausinfrastruktuuri Jatketaan tukea jukisen atausinfrastruktuurin rakentamisee ->, VM A1 Liikennepaveuaki Laki iikennepaveuista sovetaminen käytäntöön ja vaikutusten arviointi, YM, Avoin data Avoimen datan hyödyntäminen iiketoiminnassa -> Business Finand Täydentävä poku: Liikenteen paveut Teknoogian kehitykseen iittyvät epävardet Liikennepaveuiden kysynnän kasvun hitaus ja epävars Vähentävätkö paveut iikenteen kokonaissuoritetta? Hainnoiset kysymykset Disruptiivinen poitiikka Markkinakehitys Poitiikkatoimet Liikennepaveut jukisissa hankinnoissa Poitiikkatoimet Liikennepaveuiden vaikutukset Kysyntä, edetykset, paveut Kypsät markkinat Arviointi Tavoite Robotiikka Lupa adata Sopimusmaien kehittäminen sähköautojen ataamiseen taoyhtiöissä ja työpaikaa Liikennepaveuiden edetykset Liikennepaveuiden toimintaympäristön kehitys t osaske Liikenteen maaseutupaveut Maaseutu-uber -toimijoiden syntyminen ja tukeminen 2020 ->, eduskunta A2 Havahtuminen Muutokset ihmisten iikkumistottumuksissa ja auton omistuksessa A3 Paveun kustannukset Oman auton kustannus paveuita suurempi (täytyy tehdä näkyväksi) A9 Tukimarkkinat Omiaan toimivat huoto- ja jäeenmyyntimarkkinat mm. sähköautoie Ajoneuvoverotuksen päästöperusteisuuden kiristäminen Haitus A3 Säänte-ympäristö Ennakoitava ja tasainen kansainväisen päästön kiristyminen 2017-2020 Kysyntä Vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvojen kysyntä kasvuun -2019 Kaasuautojen verotus Aennetun verotuskannan käyttöönotto kaasuautojen yeistymisen tukemiseksi VM A8 Maahantuontikiintiöt Vaihtoehtoisen käyttövoiman autojen maahantuontikiintiöiden kasvattaminen Autokauppa Rakennusmääräykset Lataamisjärjestemät rakennusmääräyksiin ja energiatehokkuusaskemiin, YM Liikenteen rajoitukset Päästöpohjaiset tietuit tai ruuhkamaksut kaupunkien hiukkaspäästöjen kontroissa Vero-ohjaus Vahva ja reagoiva verotus kumoaa fossiiisten pottoaineiden hapenemisen energian tu otan to Biopottoanieet Biopottoaineiden tuotanto kasvaa poiittisea tuea: vaatii ohjausta Tekno ogi a Teknoogia-smart Liikennepaveuita edistävien teknogiaratkaisujen tukeminen set Start-up-yrityk- Tekno ogi a Parkkipaikkabusiness Latausinfrastruktuuriin ja prosumerteknoogiaan iittyvät iiketoimintamait Tekno ogi a Persoonaistaminen Liikenteen paveuiden personointi mm. kortia, joka muistaa säädöt ja asetukset Yritykset Liikennepaveut Liikenteen paveuiden tarjonta kasvaa sevästi vuoteen 2017 verrattuna. 2020 A8 Ympäristövaikutukset Arvioidaan paveukonseptien & teknoogioiden hiiidioksidipäästöt 2020- YM tosaske A9 Käyttöaste Henkiöautojen käyttöaste nousee 1 %/vuosi Vuoteen 2030 10 % parannus Käyttäjät A14 Autovero 0-100 % Ajoneuvojen verotuksessa voimakas progressio päästöjen mukaan Vuosi Toimijat A10 Itseohjautuvat autot Teknoogiakehitys tukee iikenteen robotisaatiota 2025 jäkeen Pysäköintijärjestet Pysäköinnin ohjaaminen yhteiskäyttöautoie (taoyhtiöpysäköinti >100 ) Kujetuspaveut Paveupaketit kokoamaan iikenteen paveuita (päivittäistavarat, jne.) Kiertotaous Riittävät paveut huotoon ja jäeenmyyntiin Latauspisteoperaattorit Liiketoimintapotentiaain käyttöönotto ja kehityksen nopeutuminen Operaattoripaveut Personoitujen operaattorien syntyminen ja monipuoistuminen Yritykset, kunnat Erottautuminen Lisäpaveut tuottamaan erottautumista (digitaaiset paveut, gadgedit, pinssit...) Yritykset Taoyhtiöbusiness Sähköautoataus paveuiiketoimintana taoyhtiöie Autokaupan käytännöt Osaavatko autokaupan toimijat reagoida murrokseen ja hyödyntää mahdoisuutta? Öjybisneksen pauu Maaimanmarkkinoia öjy todennäköisesti hapenee ja tuo uusia öjytuotteita oppu k ä yt t ö Laajat hyötyargumentit Keskusteun käyminen mm. hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksista. - oppu k ä yt t ö Kuuttajien asenteet Seuraava autoni voisi oa sähköinen, mutta... ; parempaa tietoa kuuttajie - Autoehdet, etc. oppu k ä yt t ö Isännöitsijöiden tietotaso Kouutukset taoyhtiöiden isännöitsijöie ja ammattimaisie taohuototoimijoie Kiinteistöiitto,YM oppu k ä yt t ö Saumattomat siirtymät Liikeenmuotojen synkronointi ja ast mie -ratkaisujen kehitys 2020 Liikennöitsijät oppu k ä yt t ö Omistaminen Yksityisessä omistuksessa oevien autojen kokonaismäärä vähenee. Vuosi Toimijat Yhteenpunonta Jukisen iikenteen, yksityisten paveuiden ja sähköautojen yhteensovittaminen Kokeiujen rahoittamisen piggybag Liikennepaveuiden kokeiuie joustava rahoitusmai Business Finand Paveupiotit Itseohjautuvat autot paveuntarjonnassa (kokeiuohjema) 2020-2030 Sähköautotaoyhtiö Kokeiu, jossa sähköautoinfrastruktuuria tarkasteaan bränditekijänä Taoyhtiöt Latausinfrastruktuuri Auekehitysrahastojen (+TEN-T) käyttö iiketoimintaympäristön kehityksessä Maakuntien iitot Jukiset hankinnat Ajoneuvojen jukisten hankintojen kohdistaminen vähäpäästöisiin autoihin -> Kunnat, Yritysten ostopäätökset Autohankintojen kohdentaminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin -> Omistajuuden murros Omistamisen kokemus kuttuurisena esteenä, yhteisöisyys vaihtoehtona -> Poistaminen Luovat keinot vanhojen autojen poistoe ( romutustuki ongemainen) Liikennemuotojen kytkentä Maankäytön suunnitteun ja iikennepaveuiden integrointi Kunnat Yhteistyö Yhteiskäyttöautot ja kimppakyydit autoiun vatavirtaan inve stointi Liikennesomut Rahoitusmait asemien ja kauppakeskusten paveutoiminnae ->, vatio 2020 2025 2017 2030 750 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien autoa vuonna 2030 (600 000 sähköautoa) Liikennesuoritteen pieneminen: Liikennepaveut auttavat iikenteen kokonaissuoritteen pienemisessä 10 % vuoteen 2030. 3000 sähköautoa Yi 3000 sähköautoa rekisterissä vuoden 2016 opussa (noin 0,1 % autokannasta) 2000 uutta sähköautoa vuodessa Sähköautoja 1,5 % vuosittaisten autojen rekisteröinnistä (2000 autoa/vuosi) Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yi 2000 jukista atauspistettä Yi 2000: jukisen atauspisteen sähköautojen atausverkosto (m. ähes kaikki huotoasemat ja isot kauppakeskukset) 1100 jukista atauspistettä 1100:n jukisen atauspisteen verkosto (m. yi 50 % huotoasemista) Sähköauton kokonaiskustannus Yhteenasketut sähköauton hankinta- ja käyttökuut ovat havemmat kuin pottomoottoriauton vuonna 2022 (mm. Boomberg)). 300000 sähköautoa Rekisterissä 300000 sähköautoa (yi 20 % autokannasta) 20 % uusista autoista 20 % uusista autoista on sähköautoja (2020). 50 % uusista autoista 50 % uusista autoista on sähköautoja 2(025). Yhteensä noin 60 000 autoa vuodessa Liikenne suoritteen kasvun pysähtyminen Liikenteen kokonaissuoritteen kasvu pystähtyy ja kääntyy askuun vuoden 2025 jäkeen. 100 % uusista autoista Vuosittaisista autojen rekisteröinneistä yi 90 % on sähköautoja vuonna 2030 (>110000 autoa/vuosi). 300 jukista atauspistettä 300:n jukisen atauspisteen verkosto Sähköajoneuvojen energiainvestointituki Yrityksie suunnattu tuki sähköautojen hankintaa 2011-2015 TEM & eri yrityksiä Sähköautojen kuntahankinnat Sähköautojen, sähköpakettiauton, atauspisteiden ja sähköisen varausjärjestemän hankinta kuntaan 2014 Iin kunta Sähköbussit joukkoiikenteessä Sähköbussien käyttöönotto joukkoiikenteessä 2013 -> HSL, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki, jne. Sähköautot kysyntäjouston osana Sähköautojen toiminta rakennusten ja yhteisöjen kysyntäjouston osana 2013 -> Mm. Smart Kaasatama, Tao 2020 Liikenneabra Tavoitteena on tehdä Suomesta digitaaisten ja innovatiivisten iikenteen ja ogistiikan paveuiden koekenttä 2014 -> Yritysten sähköautoeasing Sähköautoeasing yrityksie, esim. OP:n kukupaveu ja Secto Automotive Yritykset, operaattorit MaaS-kokeiut Paveukonsepti ja mobiiiapikaatio, jossa osaisina ovat kaupungit, iikenneoperaattorit ja paveuntarjoajat 2016 -> MaaS Finand (Maas Goba) Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät iikenteen yhteiskäytön piotteina Hainnoiset esteet Veroansojen purkaminen ja ongemaisten vakuutuskysymysten ratkaisu, VM, YM Työsuhdeautot Verotusohjauksen säätäminen suosimaan vähäpäästöisiä autoja Co2-päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen sopiminen vuoteen 2030. Hiukkaspäästöt Ajoneuvojen partikkeipäästöjen ja nox-päästöjen rajojen kiristäminen Hankintatuki Siirtymäajan apukeinona voidaan ottaa käyttöön sähköauton hankintatuki -2022 Datan hainta Avoimen datan MaaS-käyttöön iittyvät käyttöoikeuskysymykset Omistuksen verotus Omistusautojen verotkusen ja maksujen nousu VM, MRL ja rakennusmääräykset Pysäköintipaikkoihin iittyvä tukemaan yhteiskäyttöä. 2020 -> YM, kaupungit Poiittinen epävars keinojen käyttöön ottamisessa Sosio-kuttuurinen epävars: uuden teknoogian hyväksyttävyys Markkinoiden kehityksen epävars - ohjauskeinojen ennakoitavuus ja jatkuvuus? Markkinoiden kehitys A10 Tuotannon tos Ajoneuvoteknoogian tuotantoketjut siirtyvät pois nestemäisistä pottoaineista Autonvamistajat t osaske A12 Päästön kiristäminen Poiittinen varautuminen markkinaheiahteuun, jonka hapeneva öjy aiheuttaa Haitus A13 Sähköautomarkkinat Sähköautoie muodostuu itsenäinen, omiaan toimiva ja kannattava markkina 2020-2022 A11 Kysyntäjousto Sähköautojen akkuvaraston hyödyntäminen kysyntäjouston kapasiteettina 2020-2025 TEM, sähköy- Tekno ogi a Tuotantoinjat Tuotantoinjoja on rajainen määrä ja niitä muovataan kysynnän tosten pohjata Tekno ogia Akkuteknoogia Kehitys nopeaa tuotantokustannuksissa ja toimintasäteessä: hyöty hintaan Tekno ogi a Robottiautot Itseohjautuviin autoihin iittyvien teknoogioiden ja paveuiden yeistyminen 2020- Autonvamistajat A1 Autonmyyjien kouutus Parannetaan tietämystä vaihtoehtoisista iikenteen teknoogioista 2017- A2 Latausinfrastruktuuri Jatketaan tukea jukisen atausinfrastruktuurin rakentamisee ->, VM A1 Liikennepaveuaki Laki iikennepaveuista sovetaminen käytäntöön ja vaikutusten arviointi, YM, Avoin data Avoimen datan hyödyntäminen iiketoiminnassa -> Business Finand Täydentävä poku: Liikenteen paveut Teknoogian kehitykseen iittyvät epävardet Liikennepaveuiden kysynnän kasvun hitaus ja epävars Vähentävätkö paveut iikenteen kokonaissuoritetta? Hainnoiset kysymykset Disruptiivinen poitiikka Markkinakehitys Poitiikkatoimet Liikennepaveut jukisissa hankinnoissa Poitiikkatoimet Liikennepaveuiden vaikutukset Kysyntä, edetykset, paveut Kypsät markkinat Arviointi Tavoite Robotiikka Lupa adata Sopimusmaien kehittäminen sähköautojen ataamiseen taoyhtiöissä ja työpaikaa Liikennepaveuiden edetykset Liikennepaveuiden toimintaympäristön kehitys t osaske Liikenteen maaseutupaveut Maaseutu-uber -toimijoiden syntyminen ja tukeminen 2020 ->, eduskunta A2 Havahtuminen Muutokset ihmisten iikkumistottumuksissa ja auton omistuksessa A3 Paveun kustannukset Oman auton kustannus paveuita suurempi (täytyy tehdä näkyväksi) A9 Tukimarkkinat Omiaan toimivat huoto- ja jäeenmyyntimarkkinat mm. sähköautoie Ajoneuvoverotuksen päästöperusteisuuden kiristäminen Haitus A3 Säänte-ympäristö Ennakoitava ja tasainen kansainväisen päästön kiristyminen 2017-2020 Kysyntä Vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvojen kysyntä kasvuun -2019 Kaasuautojen verotus Aennetun verotuskannan käyttöönotto kaasuautojen yeistymisen tukemiseksi VM A8 Maahantuontikiintiöt Vaihtoehtoisen käyttövoiman autojen maahantuontikiintiöiden kasvattaminen Autokauppa Rakennusmääräykset Lataamisjärjestemät rakennusmääräyksiin ja energiatehokkuusaskemiin, YM Liikenteen rajoitukset Päästöpohjaiset tietuit tai ruuhkamaksut kaupunkien hiukkaspäästöjen kontroissa Vero-ohjaus Vahva ja reagoiva verotus kumoaa fossiiisten pottoaineiden hapenemisen energian tu otan to Biopottoanieet Biopottoaineiden tuotanto kasvaa poiittisea tuea: vaatii ohjausta Tekno ogi a Teknoogia-smart Liikennepaveuita edistävien teknogiaratkaisujen tukeminen set Start-up-yrityk- Tekno ogi a Parkkipaikkabusiness Latausinfrastruktuuriin ja prosumerteknoogiaan iittyvät iiketoimintamait Tekno ogi a Persoonaistaminen Liikenteen paveuiden personointi mm. kortia, joka muistaa säädöt ja asetukset Yritykset Liikennepaveut Liikenteen paveuiden tarjonta kasvaa sevästi vuoteen 2017 verrattuna. 2020 A8 Ympäristövaikutukset Arvioidaan paveukonseptien & teknoogioiden hiiidioksidipäästöt 2020- YM tosaske A9 Käyttöaste Henkiöautojen käyttöaste nousee 1 %/vuosi Vuoteen 2030 10 % parannus Käyttäjät A14 Autovero 0-100 % Ajoneuvojen verotuksessa voimakas progressio päästöjen mukaan Vuosi Toimijat A10 Itseohjautuvat autot Teknoogiakehitys tukee iikenteen robotisaatiota 2025 jäkeen Pysäköintijärjestet Pysäköinnin ohjaaminen yhteiskäyttöautoie (taoyhtiöpysäköinti >100 ) Kujetuspaveut Paveupaketit kokoamaan iikenteen paveuita (päivittäistavarat, jne.) Kiertotaous Riittävät paveut huotoon ja jäeenmyyntiin Latauspisteoperaattorit Liiketoimintapotentiaain käyttöönotto ja kehityksen nopeutuminen Operaattoripaveut Personoitujen operaattorien syntyminen ja monipuoistuminen Yritykset, kunnat Erottautuminen Lisäpaveut tuottamaan erottautumista (digitaaiset paveut, gadgedit, pinssit...) Yritykset Taoyhtiöbusiness Sähköautoataus paveuiiketoimintana taoyhtiöie Autokaupan käytännöt Osaavatko autokaupan toimijat reagoida murrokseen ja hyödyntää mahdoisuutta? Öjybisneksen pauu Maaimanmarkkinoia öjy todennäköisesti hapenee ja tuo uusia öjytuotteita oppu k ä yt t ö Laajat hyötyargumentit Keskusteun käyminen mm. hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksista. - oppu k ä yt t ö Kuuttajien asenteet Seuraava autoni voisi oa sähköinen, mutta... ; parempaa tietoa kuuttajie - Autoehdet, etc. oppu k ä yt t ö Isännöitsijöiden tietotaso Kouutukset taoyhtiöiden isännöitsijöie ja ammattimaisie taohuototoimijoie Kiinteistöiitto,YM oppu k ä yt t ö Saumattomat siirtymät Liikeenmuotojen synkronointi ja ast mie -ratkaisujen kehitys 2020 Liikennöitsijät oppu k ä yt t ö Omistaminen Yksityisessä omistuksessa oevien autojen kokonaismäärä vähenee. Vuosi Toimijat Yhteenpunonta Jukisen iikenteen, yksityisten paveuiden ja sähköautojen yhteensovittaminen Kokeiujen rahoittamisen piggybag Liikennepaveuiden kokeiuie joustava rahoitusmai Business Finand Paveupiotit Itseohjautuvat autot paveuntarjonnassa (kokeiuohjema) 2020-2030 Sähköautotaoyhtiö Kokeiu, jossa sähköautoinfrastruktuuria tarkasteaan bränditekijänä Taoyhtiöt Latausinfrastruktuuri Auekehitysrahastojen (+TEN-T) käyttö iiketoimintaympäristön kehityksessä Maakuntien iitot Jukiset hankinnat Ajoneuvojen jukisten hankintojen kohdistaminen vähäpäästöisiin autoihin -> Kunnat, Yritysten ostopäätökset Autohankintojen kohdentaminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin -> Omistajuuden murros Omistamisen kokemus kuttuurisena esteenä, yhteisöisyys vaihtoehtona -> Poistaminen Luovat keinot vanhojen autojen poistoe ( romutustuki ongemainen) Liikennemuotojen kytkentä Maankäytön suunnitteun ja iikennepaveuiden integrointi Kunnat Yhteistyö Yhteiskäyttöautot ja kimppakyydit autoiun vatavirtaan inve stointi Liikennesomut Rahoitusmait asemien ja kauppakeskusten paveutoiminnae ->, vatio 2020 2025 2017 2030 750 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien autoa vuonna 2030 (600 000 sähköautoa) Liikennesuoritteen pieneminen: Liikennepaveut auttavat iikenteen kokonaissuoritteen pienemisessä 10 % vuoteen 2030. 3000 sähköautoa Yi 3000 sähköautoa rekisterissä vuoden 2016 opussa (noin 0,1 % autokannasta) 2000 uutta sähköautoa vuodessa Sähköautoja 1,5 % vuosittaisten autojen rekisteröinnistä (2000 autoa/vuosi) Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Automaien tarjonta Vuosina -2019 runsaasti uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yi 2000 jukista atauspistettä Yi 2000: jukisen atauspisteen sähköautojen atausverkosto (m. ähes kaikki huotoasemat ja isot kauppakeskukset) 1100 jukista atauspistettä 1100:n jukisen atauspisteen verkosto (m. yi 50 % huotoasemista) Sähköauton kokonaiskustannus Yhteenasketut sähköauton hankinta- ja käyttökuut ovat havemmat kuin pottomoottoriauton vuonna 2022 (mm. Boomberg)). 300000 sähköautoa Rekisterissä 300000 sähköautoa (yi 20 % autokannasta) 20 % uusista autoista 20 % uusista autoista on sähköautoja (2020). 50 % uusista autoista 50 % uusista autoista on sähköautoja 2(025). Yhteensä noin 60 000 autoa vuodessa Liikenne suoritteen kasvun pysähtyminen Liikenteen kokonaissuoritteen kasvu pystähtyy ja kääntyy askuun vuoden 2025 jäkeen. 100 % uusista autoista Vuosittaisista autojen rekisteröinneistä yi 90 % on sähköautoja vuonna 2030 (>110000 autoa/vuosi). 300 jukista atauspistettä 300:n jukisen atauspisteen verkosto Sähköajoneuvojen energiainvestointituki Yrityksie suunnattu tuki sähköautojen hankintaa 2011-2015 TEM & eri yrityksiä Sähköautojen kuntahankinnat Sähköautojen, sähköpakettiauton, atauspisteiden ja sähköisen varausjärjestemän hankinta kuntaan 2014 Iin kunta Sähköbussit joukkoiikenteessä Sähköbussien käyttöönotto joukkoiikenteessä 2013 -> HSL, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki, jne. Sähköautot kysyntäjouston osana Sähköautojen toiminta rakennusten ja yhteisöjen kysyntäjouston osana 2013 -> Mm. Smart Kaasatama, Tao 2020 Liikenneabra Tavoitteena on tehdä Suomesta digitaaisten ja innovatiivisten iikenteen ja ogistiikan paveuiden koekenttä 2014 -> Yritysten sähköautoeasing Sähköautoeasing yrityksie, esim. OP:n kukupaveu ja Secto Automotive Yritykset, operaattorit MaaS-kokeiut Paveukonsepti ja mobiiiapikaatio, jossa osaisina ovat kaupungit, iikenneoperaattorit ja paveuntarjoajat 2016 -> MaaS Finand (Maas Goba) Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät iikenteen yhteiskäytön piotteina Hainnoiset esteet Veroansojen purkaminen ja ongemaisten vakuutuskysymysten ratkaisu, VM, YM Työsuhdeautot Verotusohjauksen säätäminen suosimaan vähäpäästöisiä autoja Co2-päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen sopiminen vuoteen 2030. Hiukkaspäästöt Ajoneuvojen partikkeipäästöjen ja nox-päästöjen rajojen kiristäminen Hankintatuki Siirtymäajan apukeinona voidaan ottaa käyttöön sähköauton hankintatuki -2022 Datan hainta Avoimen datan MaaS-käyttöön iittyvät käyttöoikeuskysymykset Omistuksen verotus Omistusautojen verotkusen ja maksujen nousu VM, MRL ja rakennusmääräykset Pysäköintipaikkoihin iittyvä tukemaan yhteiskäyttöä. 2020 -> YM, kaupungit Poiittinen epävars keinojen käyttöön ottamisessa Sosio-kuttuurinen epävars: uuden teknoogian hyväksyttävyys Markkinoiden kehityksen epävars - ohjauskeinojen ennakoitavuus ja jatkuvuus? Markkinoiden kehitys A10 Tuotannon tos Ajoneuvoteknoogian tuotantoketjut siirtyvät pois nestemäisistä pottoaineista Autonvamistajat t osaske A12 Päästön kiristäminen Poiittinen varautuminen markkinaheiahteuun, jonka hapeneva öjy aiheuttaa Haitus A13 Sähköautomarkkinat Sähköautoie muodostuu itsenäinen, omiaan toimiva ja kannattava markkina 2020-2022 A11 Kysyntäjousto Sähköautojen akkuvaraston hyödyntäminen kysyntäjouston kapasiteettina 2020-2025 TEM, sähköy- Tekno ogi a Tuotantoinjat Tuotantoinjoja on rajainen määrä ja niitä muovataan kysynnän tosten pohjata Tekno ogia Akkuteknoogia Kehitys nopeaa tuotantokustannuksissa ja toimintasäteessä: hyöty hintaan Tekno ogi a Robottiautot Itseohjautuviin autoihin iittyvien teknoogioiden ja paveuiden yeistyminen 2020- Autonvamistajat A1 Autonmyyjien kouutus Parannetaan tietämystä vaihtoehtoisista iikenteen teknoogioista 2017- A2 Latausinfrastruktuuri Jatketaan tukea jukisen atausinfrastruktuurin rakentamisee ->, VM A1 Liikennepaveuaki Laki iikennepaveuista sovetaminen käytäntöön ja vaikutusten arviointi, YM, Avoin data Avoimen datan hyödyntäminen iiketoiminnassa -> Business Finand Täydentävä poku: Liikenteen paveut Teknoogian kehitykseen iittyvät epävardet Verojen ja hankinta- tuen kehitys Päästö kiristyy (vrt. fossiiiset) Vaihtoehtoisten käyttö- voimien ajoneuvojen kysynnän kasvu Latausinfran kehitys Poun #6 tostavoite: Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen (sähköautot, kaasuautot, ym.) määrän isääminen 750 000:een 2030 mennessä.
POLKU #6 PRIORISOITU ASKEL A3- Aske VEROVÄLINEIDEN JA HANKINTATUEN KEHITYS Ajoneuvoihin ja ajosuoritteeseen kohdistuvat verotustoimet ovat kustannustehokkain keino vaikuttaa ajoneuvokantaan ja iikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Verotuksen kohdistaminen ajosuoritteeseen on tehokas pitkän aikaväin tavoite, mutta siihen iittyy voimakasta kuttuurista vastarintaa tarvittavien seurantatoimien vuoksi. Väittömämpänä toimena voidaan ajoneuvoverotuksen päästökomponenttia kiristää nykyisestään ja siten parantaa vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen kipaiuasemaa. Myös siirtymävaiheen hankintatuki on yksi käyttökepoinen, vaikkakin kais toimenpide. Oennaista on, että tokset ssä tehdään äpinäkyvästi ja ennakoitavasti, jooin niin kuuttajat kuin markkinat ehtivät varautua niihin. Muutostekijään tai askeeeseen iittyvät epävardet: Askeeeseen aiheuttaa epävartta kansainväinen -ympäristö erityisesti -tasoa tehtävät injaukset autojen kasvihuonekaasujen ja pienhiukkaspäästöjen rajoittamisesta. Ne vaikuttavat keskeisesti kotimaisen poitiikan iikkumavaraan. On tärkeää vaikuttaa poitiikan ennakoitavuuteen ja kunnianhimoon, mutta myös varautua epäjatkuvuuksiin.
POLKU #6 PRIORISOITU ASKEL Aske VAIHTOEHTOISTEN KÄYTTÖVOIMIEN AUTOJEN KYSYNNÄN KASVU Ensimmäinen kysyntäaato on tärkeässä asemassa vaihtoehtoisten käyttövoimien autojen markkinoiden kypsymisessä, oheispaveuiden kehittymisessä ja myös jäeenmyyntimarkkinoiden kasvussa. Uusiin teknoogioihin iittyy kuitenkin epäuuoa ja epävartta, joiden taustaa on etenkin tiedon ja kokemusten puutetta. Parantamaa sekä käyttöoosuhteita että kuuttajien tietotasoa, voidaan vaikuttaa myös asenteisiin. Kasvavan kysynnän myötä päästään nopeammae oppimiskäyräe uuden teknoogian hyödyntämisessä ja siihen iittyvässä tuotteistamisessa. Jukisia ajoneuvohankinnoia, yritysten ajoneuvohankinnoia ja työsuhdeautojen vainnaa on merkittävä asema uuteen teknoogiaan iittyvän kysynnän ja kierrossa oevien autojen määrän kasvattajina. Tähän voidaan vaikuttaa suoraan poiittisea ohjauksea.
POLKU #6 PRIORISOITU ASKEL Aske LATAUSINFRASTRUKTUURI JA LATAAMISEN KÄYTÄNNÖT Autoiun kuttuuriseen murrokseen iittyy yhteisöisiä uottuvuuksia, jotka konkretisoituvat sähköautojen atausinfrastruktuurin ja -käytäntöjen kehityksessä. Erityisesti on varmistettava, että kotiataamiseen iittyvät sopimusmait takaavat infrastruktuurin tasapuoisen käytön, jotta kyseessä ei oe harvojen etuoikeus. Tässä isännöitsijöiden ja ammattimaisten kiinteistönhuotajien osaaminen ja oikea toiminta on tärkeää. Samaa avautuu iiketoimintamahdoisuuksia uusie paveuntarjoajie ja teknoogiantoimittajie, jotka pystyvät hyödyntämään kasvavan, mutta meko pirstaeisen toimintaympäristön. Kaksisuuntaiset sähköautojen atausjärjestemät mahdoistavat autojen akkuvaraston käytön sähköverkkojen kysyntäjouston osana tuevaisuudessa.
POLKU #6 PRIORISOITU ASKEL A12 Aske PÄÄSTÖSÄÄNTELYN KIRISTÄMINEN Päästö on keskeinen osa iikenteen murrosta kahdesta näkökumasta. Ensinnäkin, edistämää fossiiisten pottoaineiden poistumista markkinoita voidaan avata markkinoia tiaa muie iikenteen käyttövoimie. Toiseksi, murros voi johtaa fossiiisten pottoaineiden hinnan askuun, joka on jo havaittavissa kivihiien kohdaa. Tarvitaan poitiikkaa, joka takaa päästövähennysten jatkuvuuden ja pitää markkinaheiahteuista huoimatta pottomoottoriajoneuvojen käytön kustannukset korkeina. Muutostekijään tai askeeeseen iittyvät epävardet: Pokutarkasteun ähtökohtana on out, että ajoneuvojen markkinat ja kuuttaja-asenteet ttuvat nopeasti. Mikäi markkinaehtoiset toimet eivät vaikuta odotetusti, korostuu päästön merkitys entisestään.
POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #7: TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET Poun #7 tostavoite: Liikennepaveut auttavat vähentämään kokonaisajosuoritetta vähintään 10 % vuoteen 2030 mennessä. Uusien kokeiujen, piottien ja iiketoimintamaien tukeminen Liikennepaveuiden kehitykseen iittyy runsaasti kokeiuja, joia kerätään tietoa eriaisten paveuiden toteuttamisesta, kehitetään uusia paveuaustoja ja tehdään paveuita tutuksi kuuttajie. Pokutarkasteussa on tunnistettu kokeiuiden merkitys tiedon hainnan (A1 määrittäjä), rahoituksen (A2 määrittäjä), yksiöisten paveuiden (A2, määrittäjät), iikkumismuotojen yhteensovittamisen ( määrittäjä) ja kujetuspaveuiden ( määrittäjä) yhteydessä. Kokeiuia ja niiden näkyväksi tekemiseä on keskeinen asema aajemman kuttuurisen toksen edistämisessä, mutta se edettää myös monipuoisia ja toimivia markkinoita. Paveuiden infrastruktuurin kehitys Liikenteen paveut on syytä huomioida myös iikenteen infrastruktuurin kehityksessä. Rahoitus ja maankäytön ohjaus ovat keskeisessä asemassa eriaisten kukumuotojen yhteensovittamisessa (). Liikennepaveuiden kehityksen päämääränä on saumattoman, auton omistamiseen vertautuvan paveukokemuksen tarjoaminen (). Viimeistään itseohjautuvat autot merkitsevät iikenteen ympäristön aajaaaista tosta (A10). 18
Sähköajoneuvojen energiainvestointituki Yrityksie suunnattu tuki sähköautojen hankintaa 2011-2015 TEM & eri yrityksiä Sähköautojen kuntahankinnat Sähköautojen, sähköpakettiauton, atauspisteiden ja sähköisen varausjärjestemän hankinta kuntaan 2014 Iin kunta Sähköautot kysyntäjouston osana Sähköautojen toiminta rakennusten ja yhteisöjen kysyntäjouston osana 2013 -> Mm. Smart Kaasatama, Tao 2020 Sähköbussit joukkoiikenteessä Sähköbussien käyttöönotto joukkoiikenteessä 2013 -> HSL, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki, jne. Liikenneabra Tavoitteena on tehdä Suomesta digitaaisten ja innovatiivisten iikenteen ja ogistiikan paveuiden koekenttä 2014 -> Yritysten sähköautoeasing Sähköautoeasing yrityksie, esim. OP:n kukupaveu ja Secto Automotive Yritykset, operaattorit MaaS-kokeiut Paveukonsepti ja mobiiiapikaatio, jossa osaisina ovat kaupungit, iikenneoperaattorit ja paveuntarjoajat 2016 -> MaaS Finand (Maas Goba) Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät iikenteen yhteiskäytön piotteina oppu k ä yt t ö Tekno ogi a Tekno ogi a oppu k ä yt t ö Kiinteistöiitto,YM oppu k ä yt t ö Tekno ogi a Tekno ogi a inve stointi Tekno ogia t osaske oppu k ä yt t ö t osaske energian tu otan to oppu k ä yt t ö tosaske Tekno ogi a POLUT #6 & #7 : VÄHÄHIILINEN LIIKENNE POLKU #7: PRIORISOIDUT ASKELEET Poun #7 tostavoite: Liikennepaveut auttavat vähentämään kokonaisajosuoritetta vähintään 10 % vuoteen 2030 mennessä. Co2-päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen sopiminen vuoteen 2030. A3 A10 2017 2020 2025 2030 3000 sähköautoa Säänte-ympäristö Parkkipaikkabusiness Tuotannon tos Ennakoitava ja tasainen Latausinfrastruktuuriin ja Ajoneuvoteknoogian kansainväisen päästön prosumerteknoogiaan iittyvät tuotantoketjut siirtyvät pois Yi 3000 sähköautoa kiristyminen iiketoimintamait nestemäisistä pottoaineista Teknoogian kehitykseen iittyvät epävardet rekisterissä vuoden 2016 opussa (noin 0,1 % 2017-2020 autokannasta) Hiukkaspäästöt Isännöitsijöiden tietotaso Latausinfrastruktuuri Autonvamistajat Tuotantoinjat Ajoneuvojen partikkeipäästö- Kouutukset taoyhtiöiden Auekehitysrahastojen Tuotantoinjoja on rajainen jen ja nox-päästöjen rajojen isännöitsijöie ja ammatti- (+TEN-T) käyttö iiketoimint- määrä ja niitä muovataan kiristäminen maisie taohuototoimijoie aympäristön kehityksessä kysynnän tosten pohjata 300 jukista atauspistettä Ajoneuvoverotuksen Lupa adata Maakuntien iitot 1100 jukista atauspistettä Yi 2000 jukista atauspis- Sähköauton 300000 sähköautoa päästöperusteisuuden Sopimusmaien kehittäminen tettä kokonaiskustannus 300:n jukisen atauspisteen kiristäminen sähköautojen ataamiseen 1100:n jukisen atauspisteen Yi 2000: jukisen atauspis- Yhteenasketut sähköauton Rekisterissä 300000 verkosto taoyhtiöissä ja työpaikaa verkosto (m. yi 50 % teen sähköautojen hankinta- ja käyttökuut ovat sähköautoa (yi 20 % huotoasemista) atausverkosto (m. ähes havemmat kuin pottomoot- A14 autokannasta) kaikki huotoasemat ja isot toriauton vuonna 2022 (mm. kauppakeskukset) Boomberg)). Hankintatuki Haitus Sähköautotaoyhtiö Taoyhtiöbusiness Autovero 0-100 % 100 % uusista autoista Siirtymäajan apukeinona Kokeiu, jossa sähköautoinfra- Sähköautoataus paveuiike- Ajoneuvojen verotuksessa voidaan ottaa käyttöön struktuuria tarkasteaan toimintana taoyhtiöie voimakas progressio päästöjen Vuosittaisista autojen sähköauton hankintatuki bränditekijänä mukaan Poiittinen epävars keinojen käyttöön ottamisessa rekisteröinneistä yi 90 % on sähköautoja vuonna 2030-2022 Vuosi (>110000 autoa/vuosi). 2000 uutta sähköautoa Kaasuautojen verotus Taoyhtiöt Rakennusmääräykset Akkuteknoogia 20 % uusista autoista Automaien tarjonta Toimijat 50 % uusista autoista vuodessa Aennetun verotuskannan Lataamisjärjestemät raken- Kehitys nopeaa tuotan- käyttöönotto kaasuautojen nusmääräyksiin ja energiatetokustannuksissa ja toimint- Sähköautoja 1,5 % vuosittais- 20 % uusista autoista on Vuosina -2019 runsaasti 50 % uusista autoista on yeistymisen tukemiseksi hokkuusaskemiin asäteessä: hyöty hintaan ten autojen rekisteröinnistä sähköautoja (2020). uusia ja monipuoisempia sähköautoja 2(025). (2000 autoa/vuosi) A11 sähköautomaeja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yhteensä noin 60 000 autoa vuodessa VM, YM Kysyntäjousto Sähköautojen akkuvaraston hyödyntäminen kysyntäjouston kapasiteettina 2020-2025 Kuuttajien asenteet TEM, sähköy- Öjybisneksen pauu Biopottoanieet Seuraava autoni voisi oa Maaimanmarkkinoia öjy Biopottoaineiden tuotanto sähköinen, mutta... ; parempaa todennäköisesti hapenee ja kasvaa poiittisea tuea: vaatii tietoa kuuttajie tuo uusia öjytuotteita ohjausta A1 A12 A13 - Autonmyyjien kouutus Latauspisteoperaattorit Autoehdet, etc. Laajat hyötyargumentit Automaien tarjonta Päästön kiristäminen Sähköautomarkkinat Parannetaan tietämystä Liiketoimintapotentiaain Keskusteun käyminen mm. Poiittinen varautuminen Sähköautoie muodostuu vaihtoehtoisista iikenteen käyttöönotto ja kehityksen hiukkaspäästöjen terveysvai- markkinaheiahteuun, jonka itsenäinen, omiaan toimiva ja Vuosina -2019 runsaasti teknoogioista nopeutuminen kutuksista. hapeneva öjy aiheuttaa kannattava markkina uusia ja monipuoisempia sähköautomaeja vastaamaan 2017- - kasvavaan kysyntään. 2020-2022 Kysyntä Markkinoiden kehityksen epävars - ohjauskeinojen ennakoitavuus ja jatkuvuus? Vero-ohjaus Haitus Autokaupan käytännöt Liikenne suoritteen kasvun Vaihtoehtoisten käyttövoimien Vahva ja reagoiva verotus Osaavatko autokaupan toimijat pysähtyminen ajoneuvojen kysyntä kasvuun kumoaa fossiiisten reagoida murrokseen ja Liikenteen kokonaissuoritteen Sosio-kuttuurinen epävars: uuden teknoogian hyväksyttävyys pottoaineiden hapenemisen hyödyntää mahdoisuutta? kasvu pystähtyy ja kääntyy A2 A8 askuun vuoden 2025 jäkeen. -2019 Latausinfrastruktuuri Liikenteen rajoitukset Jukiset hankinnat Maahantuontikiintiöt Poistaminen Jatketaan tukea jukisen Päästöpohjaiset tietuit tai Ajoneuvojen jukisten Vaihtoehtoisen käyttövoiman Luovat keinot vanhojen atausinfrastruktuurin ruuhkamaksut kaupunkien hankintojen kohdistaminen autojen maahantuontikiin- autojen poistoe ( romutu- rakentamisee hiukkaspäästöjen kontroissa vähäpäästöisiin autoihin tiöiden kasvattaminen stuki ongemainen) A9 -> ->, VM Yritysten ostopäätökset Kunnat, Autokauppa Tukimarkkinat Autohankintojen kohdentami- Omiaan toimivat huoto- ja nen vaihtoehtoisiin käyttövo- jäeenmyyntimarkkinat mm. imiin sähköautoie -> Työsuhdeautot Kiertotaous Omistaminen Verotusohjauksen säätäminen Riittävät paveut huotoon ja Yksityisessä omistuksessa suosimaan vähäpäästöisiä jäeenmyyntiin oevien autojen autoja kokonaismäärä vähenee. Vuosi Yhteistyö Liikennesuoritteen Toimijat Paveupiotit Yhteiskäyttöautot ja kimppa- Itseohjautuvat autot paveun- pieneminen: Liikennepaveuiden kyydit autoiun vatavirtaan tarjonnassa Liikennepaveut (kokeiuohjema) auttavat iikenteen A3 A9 A10 kokonaissuoritteen 2020-2030 Muutos pienemisessä 10 % Paveun kustannukset Käyttöaste Itseohjautuvat autot vuoteen 2030. edetykset MRL ja rakennusmääräykset Oman auton kustannus Pysäköintipaikkoihin iittyvä Henkiöautojen käyttöaste Teknoogiakehitys tukee paveuita suurempi (täytyy tukemaan nousee 1 %/vuosi iikenteen robotisaatiota tehdä näkyväksi) yhteiskäyttöä. Vuoteen 2030 10 % parannus iikkumisen 2020 -> 2025 jäkeen Omistuksen verotus Liikennemuotojen kytkentä Pysäköintijärjestet YM, kaupungit Käyttäjät Robottiautot Omistusautojen verotkusen ja Maankäytön suunnitteun ja Pysäköinnin ohjaaminen Itseohjautuviin autoihin maksujen nousu iikennepaveuiden integrointi yhteiskäyttöautoie (taoy- iittyvien teknoogioiden ja kuttuurissa Liikennepaveuiden htiöpysäköinti >100 ) paveuiden yeistyminen 2020- Hainnoiset esteet Kokeiujen rahoittamisen VM, Liikennesomut Kunnat Autonvamistajat Veroansojen purkaminen ja piggybag Rahoitusmait asemien ja kysynnän ja tarjonnan ongemaisten vakuutuskysy- Liikennepaveuiden kokeiu- kauppakeskusten paveutomysten ratkaisu ie joustava rahoitusmai iminnae -> vahvistuminen, VM, YM Teknoogia-smart Business Finand Erottautuminen, vatio Liikennepaveuiden Liikennepaveuita edistävien Lisäpaveut tuottamaan edetykset teknogiaratkaisujen tukemin- erottautumista (digitaaiset Liikennepaveuiden toiminten paveut, gadgedit, pinssit...) aympäristön kehitys A1 A2 set Liikennepaveuaki Start-up-yrityk- Havahtuminen Yritykset Yhteenpunonta Liikennepaveut Laki iikennepaveuista Muutokset ihmisten iikkumis- Jukisen iikenteen, yksityisten Liikenteen paveuiden sovetaminen käytäntöön ja tottumuksissa ja auton paveuiden ja sähköautojen tarjonta kasvaa sevästi vaikutusten arviointi omistuksessa yhteensovittaminen vuoteen 2017 verrattuna. Täydentävä poku: Liikenteen paveut A8 2020, YM, Avoin data Persoonaistaminen Operaattoripaveut Saumattomat siirtymät Ympäristövaikutukset Avoimen datan hyödyntämin- Liikenteen paveuiden Personoitujen operaattorien Liikeenmuotojen synkronointi Arvioidaan paveukonseptien en iiketoiminnassa personointi mm. kortia, joka syntyminen ja monipuois- ja ast mie -ratkaisujen & teknoogioiden hiiidiok- muistaa säädöt ja asetukset tuminen kehitys sidipäästöt Arviointi -> 2020 2020- Datan hainta Business Finand Yritykset Omistajuuden murros Yritykset, kunnat Liikennöitsijät Kujetuspaveut YM Avoimen datan Omistamisen kokemus Paveupaketit kokoamaan MaaS-käyttöön iittyvät kuttuurisena esteenä, iikenteen paveuita (päivit- käyttöoikeuskysymykset yhteisöisyys vaihtoehtona täistavarat, jne.) -> Vähentävätkö paveut iikenteen kokonaissuoritetta? Markkinakehitys Liikennepaveut Liikennepaveut Liikennepaveut jukisissa jukisissa jukisissa hankinnoissa hankinnoissa hankinnoissa Hainnoiset kysymykset Poitiikkatoimet Kysyntä, edetykset, paveut Disruptiivinen poitiikka Markkinoiden kehitys Poitiikkatoimet Liikennepaveuiden kysynnän kasvun hitaus ja epävars Kypsät markkinat Liikennepaveuiden vaikutukset Tavoite Robotiikka 750 000 vaihtoehtoisten käyttövoimien autoa vuonna 2030 (600 000 sähköautoa) Liikenteen maaseutupaveut Maaseutu-uber -toimijoiden syntyminen ja tukeminen 2020 ->, eduskunta 19
POLKU #7 PRIORISOITU ASKEL A2 Havahtuminen Liikenteen paveuistuminen ähtee iikkeee yhtäätä toksista kansaaisten arvoissa ja asenteissa koskien auton omistamista ja toisaata Aske paveujen käytettävyyden paranemisesta. Vaikka merkkejä auton omistamisen merkityksen vähenemisestä on etenkin kaupungeissa, tarvitaan suuria toksia ennen kuin autosta uopuminen on aajasti mahdoista. Uusien paveujen pitää kyetä tarjoamaan omaa autoa vastaava paveutaso. On siis edistettävä sekä kuttuurista tosta että paveukonsepteja. Näiä edetyksiä kuuttaja voi havahtua huomaamaan, että iikennepaveut ovat kokeiemisen arvoinen vaihtoehto omae autoe. Muutostekijään tai askeeeseen iittyvät epävardet: Suurin epävars tässä askeeessa iittyy kuuttajien käyttäytymisen tokseen. Jos kysyntää ei synny, voivat orastavat paveut hiipua. Muutoksen tukemiseksi voidaan esimerkiksi isätä jukisesti rahoitettujen kujetusten kytkemistä digitaaisten iikkumispaveujen kokeiuihin.
POLKU #7 PRIORISOITU ASKEL Aske Liikennepaveujen edetykset Toimintaympäristön kehittäminen matkaketjujen saumattoden varmistamiseksi on vättämätöntä. Se edettää toimijoiden puoeta yhteistyöhaua tiedonvaihtoon, teknisten rajapintojen yhdistämiseen ja syntyvän isäarvon oikeudenmukaiseen jakamiseen. Lisäksi tarvitaan maankäytön ohjausta ja sopivia rahoitusmaeja iikenteen somukohtien paveujen varmistamiseen. Näitä ovat erityisesti ne aueet, joia siirrytään jukisesta runkoiikenteestä kutsupaveujen käyttöön. Liikennepaveujen esteitä on poistumassa iikennepaveuja koskevan ainsäädännön myötä, mutta -ympäristöä on syytä tarkkaia jatkossakin. Paveujen kysyntään vaikuttavat myös yksityisautoiua koskevat säännökset, jotka vaikuttavat auton omistamisen, auton käytön ja pysäköinnin kustannuksiin.