Oulun yliopiston tutkijakoulu

Oulun yliopiston tutkijakoulu 1

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1 Toimeksiannot ja jäsenet... 4 1.2 Taustaa... 4 2. Hallintorakenne... 5 2.1 UniOGS tohtorikoulutus... 6 2.2 Kansainväliset maisteriohjelmat... 8 3. Tutkijakouluun hakeminen... 8 3.1 UniOGSin pääsyvaatimukset... 8 3.1.1. UniOGS tohtoriohjelman pääsyvaatimukset... 8 3.1.2. Kansainvälisten maisteriohjelmien pääsyvaatimukset... 9 3.2. Hakuprosessi... 9 3.3. Opiskelijoiden hyväksyminen... 10 3.4. Uusien opiskelijoiden rekisteröinti... 10 3.5. Opinto oikeuden jatkaminen... 11 4 Tohtorikoulutus prosessina Suositukset... 11 4.1 Opiskelijan ja ohjaajan ohjaussuhde... 11 4.2 Tohtorikoulutuksen seurantaryhmät ja raportointi... 12 4.3 Tohtoriopiskelijan välitavoitteet... 13 4.3.1 Jatko opiskelijoiden tohtorikoulutussuunnitelma (4 vuotta, 240 ECTS)... 13 4.3.2 Suunnittelun tavoite ja merkitys... 13 4.3.3 Tutkimus, opinto ja rahoitussuunnitelmat... 14 5 Tohtoritutkinnon vaatimukset Suosituksia... 15 5.1 Väitöskirjan tyyppi... 15 5.2 Tohtorintutkintoon vaadittavat opintopisteet... 16 5.3 Valmiustaito ja yleisopinnot opintosuunnitelmassa... 16 6 Yhteenveto... 18 2

Tiivistelmä Tässä raportissa esitellään Oulun yliopiston tutkijakoulu (University of Oulu Graduate School, UniOGS). Raportin tarkoituksena oli edelleen kehittää suunnitelmia ja määritellä UniOGSin toimintamalli. Tutkijakoulun hallintorakenne on esitetty ja selvennetty, mikä mahdollistaa toiminnan suunnittelun aloittamisen siten, että tutkijakoulu käynnistyy 1.8. 2011 suunnitelmien mukaisesti. Raportissa ehdotetaan myös yhteisiä sääntöjä tutkijakoulun hakuehdoille, hakemiselle sekä hyväksynnälle. Kolmanneksi tämä raportti esittää korkealaatuisen tutkijakoulutuksen tarjoamisen tärkeyden tekemällä ehdotuksia tutkijakoulutusprosesseihin. Edelleen joitain käyttökelpoisia käytäntöjä on esitetty korostaen koulutuksen suunnittelun tärkeyttä jokaiselle opiskelijalle laadittavan tohtorikoulutussuunnitelman muodossa. Kaikki ehdotukset on laadittu tavoitteena tukea korkeatasoista tutkimusta monitieteellisessä ympäristössä Oulun yliopistossa; tuottaen korkeatasoisia tohtoreita, joilla on hyvä ammattitaito sekä akatemian että muiden sektoreiden käyttöön sekä tarjoamalla jatkokoulutettaville taidot ratkaista ongelmat tieteellisillä menetelmillä akatemiassa, hallinnossa, yksityisellä ja muilla sektoreilla. 3

1. Johdanto Oulun yliopiston rehtori, Prof. Lauri Lajunen, nimesi työryhmän (tässä raportissa UniOGS työryhmä) valmistelemaan yksityiskohtaisen suunnitelman Oulun yliopiston tutkijakoulun (University of Oulu Graduate School, UniOGS) käynnistämiseksi 1.8.2011. UniOGS-työryhmän tuli jättää raporttinsa 13.5.2011 mennessä (aikaa jatkettiin 20.5.2011 saakka). 1.1 Toimeksiannot ja jäsenet UniOGS työryhmän puheenjohtajana toimi Tutkimusrehtori, Prof. Taina Pihlajaniemi, ja siihen kuuluivat seuraavat jäsenet: Prof. Vanessa Andreotti, tohtoriopiskelija Andrew Conlin, koordinaattori Sinikka Eskelinen, Prof. Harri Haapasalo, Prof. Markku Juntti, Prof. Sanna Järvelä, Prof. Sari Kunnari, Opetus- ja opiskelijapalveluiden johtaja, KT Eva Maria Raudasoja, Prof. Arja Rautio, FM Leila Risteli (28.2.2011 saakka), Prof. Outi Savolainen, Prof. Veikko Seppänen, Koulutusrehtori, Prof. Olli Silvén, tohtoriopiskelija Hannah Strauss, dosentti Kaisa Tasanen-Määttä, ja Prof. Jari Oksanen (alkaen 25.3.2011). Elina Rossi toimi työryhmän sihteerinä. UniOGS-työryhmä kokoontui kuusi kertaa; 18.1., 11.2., 1.3., 25.3., 20.4. ja 6.5.2011. UniOGS työryhmän alaisuuteen muodostettiin kolme alaryhmää, joiden tehtävänä oli omissa kokouksissaan miettiä yksityiskohtia tärkeimmistä UniOGSiin liittyvistä asioista. Nämä työryhmät kokoontuivat useita kertoja. 1.2 Taustaa Oulun yliopistossa julkaistiin 23.6.2010 raportti Tutkijakoulutus Oulun yliopistossa: Tohtori- ja kansainvälisen maisterikoulutuksen nykytila ja uusi toimintamalli. Lisäksi Oulun yliopiston hallitus päätti 19.10.2010 perustaa Oulun yliopiston tutkijakoulun, jonka alaisuudessa toteutettaisiin Oulun yliopiston koko tohtorikoulutus sekä kansainväliset maisteriohjelmat. UniOGS työryhmän tehtävänä oli kehittää suunnitelma tutkijakoulun aloittamiselle 1.8.2011 alkaen perustuen raportin ja Oulun yliopiston hallituksen päätökseen. Kuten aiemmassa suunnitelmassa kuvattiin, tutkijakoulun päätehtävä on luoda raamit korkeatasoiselle tohtorikoulutukselle Oulun yliopistossa. Tämä vaatii yhtenäisempien käytäntöjen omaksumista Oulun Yliopiston tohtorikoulutuksessa. Tohtoriopiskelijoiden opintooikeushakemusten, hyväksymisen, rekisteröinnin, opintovaatimusten, opintojen ohjauksen ja seurannan sekä väitöstyön julkaisemiseen liittyvien käytäntöjen yhdenmukaistamisen pitäisi lyhentää tutkinnon valmistumiseen kuluvaa aikaa. Tutkijakoulun yleiset tavoitteet on esitetty tarkemmin raportissa Tutkijakoulutus Oulun yliopistossa. Tohtorikoulutuksen parantamisen uskotaan parantavan myös tutkimuksen tasoa koko Oulun yliopistossa. Kansainväliset maisteriohjelmat liitetään myös UniOGS organisaation alaisuuteen. Suunnitelmat tutkijakoulun rakenteesta ovat hieman muuttuneet verrattuna Tutkijakoulutus Oulun yliopistossa raporttiin. Erityisesti tutkijakoulun alaisten Tohtorikoulutustoimikuntien määrää vähennettiin alkuperäisestä viidestä kolmeen. Koko yliopiston tohtorikoulutuksen kattavat Tohtorikoulutustoimikunnat ovat: - Terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunta - Ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunta 4

- Tekniikan ja luonnontieteiden tohtorikoulutustoimikunta Lisäksi Oulun yliopisto päätti nimetä Tutkijakoulun dekaanin, joka johtaa koulun toimintaa. Samaan aikaan kun UniOGS-työryhmä työskenteli tutkijakoulun suunnitelmien kanssa, myös Oulun yliopiston Koulutuksen johtosääntöä uudistettiin. Koulutuksen johtosääntö määrittelee yleiset vastuut ja päätöksentekovaltuudet koskien opiskelijoiden ja opinto-ohjelmien hyväksymistä sekä tutkielmien arvostelua tutkijakoulussa. Näiden kahden kehittämisprojektin välillä oli huomattavaa vuorovaikutusta. UniOGS-työryhmä keskusteli ensin yleisesti sille annetuista tehtävistä sekä edelleen määrittelivät tehtäviään. Sen jälkeen työryhmä jakoi tehtävät kolmeen alaryhmään, joiden käsittelyyn osoitettiin omat alatyöryhmät, jotka olivat päävastuussa osa-alueestaan. Alatyöryhmien aiheet olivat: - Tohtorikoulutukseen hakeminen (Opiskelijoiden valintaperusteet, hyväksyminen ja rekisteröinti) - Tohtoriopintojen välitavoitteet ja opintojen seuranta - Tohtoritutkinnon vaatimukset, väitöskirjatyön hyväksyminen ja prosessit, jotka helpottavat tohtorikoulutuksen loppuun saattamista Lisäksi nimettiin erilliset työryhmät kehittämään valmiustaito- ja yleisopintojen liittämistä tohtorikoulutukseen sekä kansainvälisten maisteriohjelmien asemaa tutkijakoulun toiminnassa. UniOGS-työryhmän tehtävänä oli myös esittää ehdokkaita seuraaviin tehtäviin: - Tutkijakoulun dekaani - Tohtorikoulutustoimikuntien puheenjohtajat - Koordinaattorit jokaiselle tohtorikoulutustoimikunnalle UniOGS-työryhmä piti hyvin tärkeänä, että kaikki Oulun yliopiston tohtoriopiskelijat ja heidän opintonsa rekisteröidään opetushallinnossa. Aikaisemmin eri tiedekunnilla on ollut hyvin erilaisia tapoja kirjata tohtoriopiskelijansa, joten opiskelijoista on tiedetty hyvin vähän. Rekisteröinti mahdollistaa opiskelijoiden opintojen vaiheen seuraamisen opiskelijalle itselleen, väitöstyön ohjaajalle sekä seurantaryhmälle. Lisäksi yliopistotasolla on mahdollisuus seurata tohtorikoulutusta kokonaisuutena opiskelijan hyväksymisestä valmistumiseen saakka. Tämä osa tutkijakoulun työstä tehdään tiiviissä yhteistyössä Opetus- ja opiskelijapalvelujen sekä tiedekuntien henkilökunnan kanssa. UniOGS-työryhmä keskittyi lähinnä tohtoriopintoihin liittyviin asioihin. UniOGSilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta rahoittaa tohtorikoulutusta. Tutkijakoulu toimii kuitenkin yhteistyössä tohtoriopintoja rahoittavien tahojen kanssa, kuten Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian rahoittamat tohtoriohjelmat (sekä muut yksittäiset rahoittajat), tavoitteenaan luoda näiden kanssa yhtenäinen rakenne, joka kattaisi sekä hallinnon että varsinaisen tohtorikoulutuksen. 2. Hallintorakenne Oulun yliopiston tutkijakoulu on hallinnollinen organisaatio, joka koordinoi korkeatasoista tohtorikoulutusta kaikille Oulun yliopiston tohtoriopiskelijoille. Tutkijakoulun hallintorakenne ja sen osien tehtävät on kuvattu seuraavissa kappaleissa. 5

2.1 UniOGS-tohtorikoulutus UniOGSin hallinnollinen rakenne on esitetty tiivistettynä kuvassa 1, sivulla 8. a) Tutkimusneuvosto valvoo UniOGSin toimintaa. UniOGS raportoi toiminnastaan Tutkimusneuvostolle. b) Oulun yliopiston rehtori nimeää tutkijakoulun dekaanin, joka toimii UniOGSin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtaja. Dekaani - vastaa tohtoriopiskelijoiden valintaperusteista - hyväksyy uudet opiskelijat tohtoriohjelmiin - hyväksyy tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmat - hyväksyy väitöskirjan hyväksymiskriteerit - myöntää tohtorintutkinnot - nimittää jäsenet tohtorikoulutustoimikuntiin c) UniOGSin johtoryhmään ehdotetaan kuuluvaksi tutkijakoulun dekaani, tohtorikoulutustoimikuntien puheenjohtajat, Kansainvälisten Maisteriohjelmien edustaja, yksi tohtoriopiskelija (jonka opiskelijat valitsevat ja dekaani nimittää), 1-3 muuta jäsentä täydentämään tarvittavaa asiantuntemusta sekä sihteeri. Tohtorikoulutustoimikuntien koordinaattorit valmistelevat kokousmateriaalin ja voivat osallistua kokoukseen asioiden esittelijöinä. Johtoryhmän tehtävänä on - prosessien harmonisointi ja standardien määritys - luoda ja varmistaa opiskelijoiden ja ohjaajien oikeudet sekä ratkaista konflikteja - UniOGSin tarjoamien yhteisten valmiustaito- ja yleisopintojen hallinta - UniOGSin yleinen hallinto, seuranta ja johtopäätösten tekeminen d) Jokaiseen UniOGSin tohtorikoulutustoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja (tutkijakoulun dekaani nimittää), professoreja ja muita vanhempia aktiivisesti tohtorikouluttavia tutkijoita, jotka edustavat tohtorikoulutustoimikunnan aloja, yksi edustaja Kansainvälisistä maisteriohjelmista ja kaksi opiskelijoiden edustajaa. Tohtorikoulutustoimikunnan koordinaattori ja tohtorikoulutustoimikuntaa vastaavien tiedekuntien opintoasiainpäälliköt jakavat esittelijän ja sihteerin tehtävät tohtorikoulutustoimikunnassa. Tohtorikoulutustoimikunta vastaa seuraavista tehtävistä: - Esittää tutkijakoulun dekaanille UniOGSiin hyväksyttävät opiskelijat - Opiskelijoiden valintaan, hyväksymiseen ja rekisteröintiin liittyvät prosessit - Ohjaajien nimeäminen tohtoriopiskelijoille - Seurantaryhmän jäsenten nimeäminen jokaiselle rekisteröityneelle tohtoriopiskelijalle - Tohtorikoulutussuunnitelman (joka sisältää opiskelijan tutkimus- ja opintosuunnitelman) hyväksyminen - Väitöskirjojen arviointikriteerien valmistelu ja esittäminen tutkijakoulun dekaanille - Väitöskirjan esitarkastajien nimeäminen ja väitöskirjalle julkaisuluvan myöntäminen - Vastaväittäjien nimeäminen - Väitöskirjojen hyväksyminen Osa näistä tehtävistä voidaan siirtää sellaisille Tohtoriohjelmille, jotka on hyvin organisoitu (esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Akatemian rahoittamat Tohtoriohjelmat). 6

e) Tohtorikoulutustoimikuntien nimeämät seurantaryhmät koostuvat professoreista ja vanhemmista/väitelleistä tutkijoista. Heidän vastuullaan on: - Arvioida ja raportoida opiskelijan tohtorikoulutusprojektin etenemistä vuosittain - Varmistaa, että koulutus etenee suunnitellun aikataulun mukaan ja parhaissa mahdollisissa olosuhteissa - Varmistaa, että opiskelijat saavat riittävää ohjausta ja neuvontaa f) Väitöstyön pääohjaaja (jota voi avustaa 1-2 muuta ohjaajaa) on opiskelijan ohjausvastuussa koko tohtorikoulutusprosessin ajan sekä rohkaisee opiskelijaa hankkimaan riittävät taidot luodakseen menestyksekkään uran. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että jokainen opiskelija saa asianmukaista tukea opintojensa sekä tutkimuksen suunnitteluun ja aloitukseen. TUTKIMUSNEUVOSTO DEKAANI Oulun yliopiston rehtori nimittää Tutkijakoulun johtaja; UniOGS johtoryhmän puheenjohtaja JOHTORYHMÄ (8 10 jäsentä) Dekaani, Tohtorikoulutustoimikuntien puheenjohtajat, Kansainvälisten maisteriohjelmien edustaja, yksi tohtoriopiskelija, 1 3 muuta jäsentä täydentämään tarvittavaa asiantuntemusta sekä sihteeri TOHTORIKOULUTUSTOIMIKUNNAT (8 12 jäsentä) Puheenjohtaja, professoreita ja vanhempia tutkijoita, Kansainvälisten maisteriohjelmien edustaja ja kaksi tohtoriopiskelijoiden edustajaa Terveys ja biotieteet Ihmistieteet Teknologia ja luonnontieteet SEURANTARYHMÄT Professoreita sekä vanhempia/väitelleitä tutkijoita OPISKELIJA PÄÄOHJAAJA (ja muut ohjaajat) Kuva 1: Oulun yliopiston tutkijakoulun hallintorakenne 7

2.2 Kansainväliset maisteriohjelmat Kansainväliset maisteriohjelmat ovat tutkimussuuntautuneita ja ovat suunniteltu tarjoamaan nopean tien tohtoriopintoihin. Kansainväliset maisteriohjelmat hallinnoidaan tiedekunnissa, mutta ne ovat myös osa UniOGSia. Kansainvälisillä maisteriohjelmilla on edustajat tohtorikoulutustoimikunnassa, joka toimii niiden ohjausryhmänä. Kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat voidaan ehdollisesti hyväksyä tohtorikoulutusohjelmaan (kts. Kappale 3.3.) Kansainvälisen maisteriohjelman puheenjohtajan ja mahdollisen koulutusohjelmatoimikunnan nimeää sen tiedekunnan koulutusdekaani, joka tarjoaa pääosan tutkinnon opetuksesta. Tiedekunnan koulutusdekaani hyväksyy myös kansainvälisen maisteriohjelman opetussuunnitelman ja myöntää maisterin tutkinnot tiedekunnan puolesta. Opiskelijoiden opintosuunnitelmat, jotka on tehty hyväksytyn opinto-ohjelman mukaan, hyväksyy maisteriohjelman puheenjohtaja. Opinto-ohjelmat, jotka poikkeavat hyväksytystä opinto-ohjelmasta hyväksyy tiedekunnan koulutusdekaani. Koulutusdekaani nimeää kansainvälisten maisteriohjelmien puheenjohtajat ja toimikunnat konsultoituaan maisteriohjelmaa vastaavaa tohtorikoulutustoimikuntaa. Koordinointia varten maisteriohjelman puheenjohtaja voidaan nimetä sopivan tiedekunnan koulutustoimikuntaan. 3. Tutkijakouluun hakeminen Tässä kappaleessa kuvataan hakuprosessi Oulun yliopiston tutkijakouluun sekä kerrotaan pääsyvaatimuksista, hyväksymisestä sekä opiskelijoiden rekisteröinnistä. Rekisteröinti takaa opiskelijalle opinto-oikeuden neljäksi vuodeksi, jota voidaan tietyissä tilanteissa jatkaa. Opintooikeuden jatkamisen perusteista kerrotaan myös tässä kappaleessa. 3.1 UniOGSin pääsyvaatimukset UniOGS hyväksyy hakijoiksi opiskelijat, jotka ovat suorittaneet maisterin tutkinnon tai vastaavan. Joissain tapauksissa, jotka esitetään alla, myös kandidaatin tutkinto (tai vastaava) on riittävä. On suositeltavaa, että opiskelija on yhteydessä väitöstyön ohjaajiin ennen hakemista tutkijakouluun. 3.1.1. UniOGS-tohtoriohjelman pääsyvaatimukset Minimivaatimukset opiskelijan hyväksymiselle Oulun yliopiston tutkijakoulun tohtoriohjelmaan ovat aiempi sopiva koulutus sekä riittävä kielitaito. Opiskelijalla tulee olla maisterin tutkinto tai vastaava tunnetusta yliopistostahyvin arvosanoin (3/5) sekä opintokursseista että opinnäytetyöstä. Opiskelijalla tulee olla riittävä englannin kielen taito, joka on todistettu maisterin tutkinnossa (tai vastaavassa), kansainvälisellä kielitestillä (kuten TOEFL) tai jollain muulla tavalla (esimerkiksi väitöskirjan ohjaajan lausunnolla hakijan riittävästä kielitaidosta). Kandidaatin tutkinnon suorittanut hakija voidaan hyväksyä UniOGS-tohtoriohjelmaan, jos hakija täyttää jonkin seuraavista ehdoista: - Hakijalla on opinto-oikeus jossain ulkomaisessa yliopistossa ja opiskelu Oulun yliopistossa johtaa kaksois- tai yhteistutkintoon 8

- Hakija on hyväksytty kansainväliseen maisteriohjelmaan ja hän aikoo jatkaa tohtoriohjelmassa maisterin tutkinnon jälkeen; valinta on ehdollinen ja vaatii maisterin tutkinnon suorittamisen hyvin arvosanoin (vähintään 60% maksimiarvosanasta) sekä opintokursseista että opinnäytetyöstä - Hakija on Lääketieteen kandidaatti, Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija sekä tekee tutkimustyötä tutkimusryhmässä 3.1.2. Kansainvälisten maisteriohjelmien pääsyvaatimukset Minimivaatimukset opiskelijan hyväksymiselle Oulun yliopiston tutkijakoulun alaiseen kansainväliseen maisteriohjelmaan ovat riittävä aiempi koulutus sekä kielitaito. Opiskelijalla täytyy olla kandidaatin tutkinto (tai vastaava) tunnetusta yliopistosta hyvillä arvosanoilla (vähintään 60% maksimiarvosanasta) sekä opintokursseista että opinnäytetyöstä. Tutkinnon tulee vastata vähintään kolmen vuoden kokoaikaista opiskelua (180 opintopistettä). Opiskelijalla tulee olla riittävä englannin kielen taito, joka tulee osoittaa yhdellä seuraavista: - Ylempi toisen asteen koulutus englannin kielellä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uusi-Seelannissa - 20 opintopistettä suoritettuna englannin kielellä korkeakoulussa Suomessa - Kandidaatin tai maisterin tutkinto englannin kielellä jossain EU tai ETA valtiossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uusi-Seelannissa - TOEFL (minimi 570 PBT / 88 IBT) - IELTS (minimi 6.5) - Jokin muu todistus riittävästä kielitaidosta (esimerkiksi tulevan väitöskirjatyön ohjaajan todistus hakijan riittävästä kielitaidosta) 3.2. Hakuprosessi Kaikkien hakijoiden tulee täyttää elektroninen hakemus tutkijakouluun. Skannatut kopiot vaadituista dokumenteista tulee liittää hakemukseen, alkuperäiset todistukset (tai oikeaksi todistetut jäljennökset) täytyy esittää ennen lopullista hyväksyntää. Vaaditut dokumentit ovat: a) Tutkintotodistus b) Opintosuoritusote c) Todistus kielitaidosta (vaatimukset esitetty edellä) d) Ansioluettelo (CV) e) Hakijat, joilla ei ole valittua väitöskirjatyön ohjaajaa: luonnos tutkimussuunnitelmasta tai kiinnostuksen kohteesta. Jos mahdollista, luonnoksen tulee sisältää myös tiedon niistä kontakteista, jotka hakija on ottanut mahdollisiin väitöskirjatyönohjaajiin ennen hakemuksen jättämistä. Opiskelija voidaan lopullisesti hyväksyä tutkijakouluun vasta kun hän esittää luonnoksen Tohtorikoulutussuunnitelmastaan, jonka pääohjaaja on hyväksynyt. f) Hakijat, jotka ovat jo olleet yhteydessä tulevaan väitöskirjan ohjaajaan: luonnos tai tiivistelmä väitöskirjan ohjaajan hyväksymästä Tohtorikoulutussuunnitelmasta (joka sisältää tutkimus-, opinto- ja rahoitussuunnitelmat) neljän vuoden ajalle (katso Kappale 4.3.1). g) Syy osa-aikaisen opiskelijan statukselle (jos sellaista haetaan) 9

h) Kaksi suosituskirjettä aiemmilta opettajilta tai ohjaajilta sisältäen heidän nimet, täydelliset yhteystiedot ja suhde hakijaan i) Tohtoriopintojen rahoitussuunnitelma Neljän vuoden opinto-oikeusaika alkaa virallisesti seuraavan lukukauden alusta 1. tammikuuta tai 1. elokuuta. Hakemus osoitetaan UniOGSille ja se voidaan lähettää mihin aikaan vuodesta tahansa. Viimeiset hakuajat tammikuussa alkavaan opinto-oikeusaikaan on 30.10. ja elokuussa alkavaan 31.3. 3.3. Opiskelijoiden hyväksyminen Tutkijakoulun tohtorikoulutustoimikunnat käsittelevät hakemukset lähetettyjen dokumenttien ja muiden mahdollisten tietojen perusteella (asiantuntijalausunnot, haastattelut), ja antavat suosituksensa hyväksymisestä tutkijakoulun dekaanille. Suositus voi olla: a) Hyväksyminen Tohtorikoulutustoimikunta suosittelee opinto-oikeuden myöntämistä opiskelijalle neljän vuoden ajaksi. b) Ehdollinen hyväksyminen Tohtorikoulutustoimikunta voi suositella opinto-oikeuden myöntämistä opiskelijalle vuoden ajaksi. Opinto-oikeuden jatkaminen neljään vuoteen vaatii mahdollisten täydentävien opintojen (ns. siltaopintojen) suorittamisen ja väitöskirjatyön pääohjaajan nimeämisen (jos opiskelija vaihtaa tutkimuspaikkaa ensimmäisen vuoden aikana). Opinto-oikeuden jatkamiseen vaaditaan pääohjaajan suositus. Tutkijakoulun dekaani hyväksyy opiskelijat tutkijakouluun. Opiskelija voi aloittaa tohtoriopintonsa heti kun tutkijakoulun dekaani on hyväksynyt hänen hakemuksensa, mutta neljän vuoden määräaika opintosuunnitelman toteuttamiseen voi alkaa seuraavan lukukauden alusta (1. tammikuuta tai 1. elokuuta). Jokaiselle UniOGSin tohtoriopiskelijalle nimetään seurantaryhmä, joka koostuu professoreista ja vanhemmista/väitelleistä tutkijoista (katso kappale 4.2) 3.4. Uusien opiskelijoiden rekisteröinti UniOGS pitää rekisteriä opiskelijoistaan. Oulun yliopiston virallinen opiskelijarekisteri on Oodi ja sitä käytetään myös UniOGSissa. Kaikki opiskelijat rekisteröidään Oodiin heti, kun dekaani on hyväksynyt heidät tutkijakouluun. Rekisteröinti antaa opiskelijalle opiskelijan statuksen sekä oikeudet. UniOGSin rekisterissä on päivitetyt tiedot kaikista opiskelijoista siitä lähtien kun heidät hyväksytään kouluun siihen saakka kuin he valmistuvat tai eroavat tutkijakoulusta. Eroamisen syy ja ajankohta kirjataan. Oodista on mahdollista löytää opiskelijoiden perustiedot, tiedot opinto-oikeudesta, suoritetuista kursseista jne. Opiskelijan opintopisteet perustuvat vain Oodiin kirjattuihin opintoihin. 10

3.5. Opinto-oikeuden jatkaminen Väitöskirjan ohjaajien ja seurantaryhmän tehtävänä on varmistaa, että jokainen kokoaikainen opiskelija pystyy suorittamaan tutkintonsa neljässä vuodessa. Jokaiselle opiskelijalle (myös osaaikaiselle) myönnetään opinto-oikeus neljäksi vuodeksi. Joissain tapauksissa opinto-oikeutta voidaan jatkaa neljännen vuoden jälkeen. Esimerkiksi seuraavat syyt oikeuttavat opinto-oikeuden jatkamiseen: - Opiskelija, joka on rekisteröitynyt osa-aikaiseksi opiskelijaksi ja jolla on perusteet tähän neljän ensimmäisen opiskeluvuoden ajalle - Äitiys- ja vanhempainvapaat - Pitkät sairaslomat - Varusmies tai siviilipalvelus - Muu perusteltu syy Jatkoa opinto-oikeuteen tulee aina anoa tohtorikoulutustoimikunnalta, joka käsittelee jokaisen tapauksen erikseen. 4 Tohtorikoulutus prosessina Suositukset Tohtoritutkinnon suorittamiseksi neljän vuoden tavoiteajassa, tohtorikoulutuksesta on esitetty seuraavat suositukset. 4.1 Opiskelijan ja ohjaajan ohjaussuhde Kaikilla jatko-opiskelijoilla tulee olla pääohjaaja, joka on vastuussa opiskelijan ohjaamisesta koko tohtorikoulutuksen ajan (kts. Kuva 2). Pääohjaaja myös kannustaa opiskelijaa hankkimaan tarvittavasti taidot menestyksekkään uran luomiseksi. Pääohjaajan lisäksi voi olla myös yksi tai kaksi muuta ohjaajaa. Rohkaistaan korkealaatuisen opiskelija-ohjaaja suhteen ylläpitämiseen ja korkealaatuiseen väitöstyön ohjaukseen. Näin varmistetaan laadukas tieteellisen jatkotutkinnon ohjaus ja valvonta. Tämä tukemiseksi tulisikin ohjaajille olla tarjolla pedagogista koulutusta ja jokaisen ohjaajan antama ohjausta tulisi arvioida säännöllisesti (esim. neljän vuoden välein). Rekisteröinnin yhteydessä opiskelija toimittaa luonnoksen neljän vuoden tohtorikoulutussuunnitelmastaan, josta hän on sopinut pääohjaajan kanssa. Rekisteröidyttyään Oulun yliopiston tutkijakouluun, jokaiselle opiskelijalle osoitetaan tohtorikoulutuksen seurantaryhmä, joka koostuu professoreista ja vanhemmista/väitelleistä tutkijoista. Kansalliseen tohtoriohjelmaan (esim. Suomen Akatemian rahoittamat) rekisteröityneellä tohtoriopiskelijalla voi olla jo kyseisen tohtoriohjelman määrittelemä seurantaryhmä. Samaa seurantaryhmää voidaan ehdottaa UniOGS tohtorikoulutustoimikunnalle. Opiskelijan ja ohjaajien vastuiden määrittely on keskeistä niin tohtorikoulutuksen osalta, kuin tutkimustyötä ajatellen. Tähän liittyen myös vastuukysymykset tutkimustulosten hyödyntämisestä ja levityksestä, tulee olla selkeästi määritelty. Mikäli opiskelijan ja ohjaajan välille syntyy ristiriita, joka ei selviä osapuolten kahdenkeskisillä neuvotteluilla, tulee tilanteiden ratkaisemiseksi olla tarkasti määritellyt menetelmät. 11

Tohtoriopiskelijoiden tukitoimiksi tulisi harkita lisäksi mahdollisuutta tutoriin ja mentoriin, etenkin tohtorikoulutuksen alkuvaiheeseen. 4.2 Tohtorikoulutuksen seurantaryhmät ja raportointi Tohtoriopiskelijan tulee toimittaa valmis tohtorikoulutussuunnitelma tutkijakoulun nimeämälle seurantaryhmälleen ennen ensimmäistä tapaamista ryhmän kanssa (ts. vuoden sisällä tutkijakouluun rekisteröidyttyään (kts. 4.3.1.). Tohtorikoulutussuunnitelmaan kuuluvat tutkimussuunnitelma-ja opintosuunnitelma voivat muotoutua ä samalla kun tohtorikoulutus etenee, riippuen tutkimuksen etenemisestä ja opiskelijan urasuunnitelmista. On kuitenkin tärkeää, että jokainen opiskelija tapaa seurantaryhmänsä vuosittain. Tohtorikoulutuksen seurantaryhmän tehtävät ovat: - seurata opiskelijan tohtorikoulutuksen edistymistä sekä tutkimuksen että opintojen osalta - varmistaa että koulutus etenee aikataulun mukaisesti ja parhaissa mahdollisissa olosuhteissa - varmistaa, että opiskelija saa riittävästi ohjausta - tarjota opiskelijalle (ja hänen ohjaajalleen) rakentavaa kirjallista palautetta pyrkien näin tarvittaessa tehostamaan ja kehittämään hänen tohtorikoulutusta - varmistaa, että opiskelija miettii säännöllisesti omaa uraansa valmistumisen jälkeen ja ottaa urakehityksensä kannalta tarvittavat askeleet oikeaan aikaan Jotta tapaaminen opiskelijan ja seurantaryhmän kanssa tukisi parhaiten opiskelijan etenemisen seurantaa, tulee opiskelijan toimittaa raportti tutkimuksensa ja opintojensa etenemisestä jokaisen opiskeluvuoden lopulla ennen tapaamista seurantaryhmän kanssa. Seurantaryhmälle tulisi tässä yhteydessä toimittaa myös arviointiraportti opiskelijan pääohjaajalta. Pääohjaajan raportin tulisi sisältää lyhyt arvio opiskelijan suorituksista ja samalla arvio yleis- ja valmiustaito- opintojen tarpeesta. Koko tohtorikoulutusprosessia ajatellen tohtoriopintojen puolessa välissä oleva, toinen tapaaminen seurantaryhmän kanssa on erityisen tärkeässä asemassa. Tässä vaiheessa tarkastellaan erityisen tarkasti tutkimuksen ja opintojen etenemistä tutkijakoulutussuunnitelman mukaisesti. Mikäli nähdään tarpeelliseksi, tulee aiemmin valittuja strategioita ja suunniteltuja tavoitteita asettaa uudelleen, jotta tutkijakoulutus saadaan tehokkaasti suoritettua loppuun neljän vuoden tavoiteajassa (kokopäiväisillä opiskelijoilla). Osa-aikaisten opiskelijoiden osalta tämä arviointi tehdään kolmannen opiskeluvuoden lopulla. Jokaisen tapaamisen jälkeen seurantaryhmä valmistelee raportin, jossa se tiivistettynä arvioi opiskelijan etenemisen suhteessa tohtorikoulutussuunnitelmaan asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Tämä raportti perustuu opiskelijan ja ohjaajan antamiin raportteihin sekä opiskelijan seurantaryhmän kanssa käymään keskusteluun. Seurantaryhmän raporttia voitaisiin käyttää myös YPJ-palkkaneuvottelujen kehityskeskusteluissa ja henkilökohtaisessa arvioinnissa. 12

Kuva 2: Esimerkki neljän vuoden tohtorikoulutus ohjelmasta. 4.3 Tohtoriopiskelijan välitavoitteet Opiskelija määrittelee tutkijakoulutuksensa välitavoitteet yhdessä ohjaajansa kanssa. Seuraavassa luvussa esitellään opiskelijoilta vaadittavaa tohtorikoulutussuunnitelmaa, johon välitavoitteetkin kirjataan. 4.3.1 Jatko-opiskelijoiden tohtorikoulutussuunnitelma (4 vuotta, 240 ECTS) Tohtorin tutkinnon suorittaminen neljässä vuodessa vaatii tarkasti mietityn tohtorikoulutussuunnitelman. Suunnitelman tulisi sekä tutkimus- että opinto-osioiden osalta tähdätä siihen, että tohtorikoulutuksessaan opiskelija saavuttaa monipuoliset taidot, joista on hänelle hyötyä työllistymisessä niin akateemisessa maailmassa kuin muillakin sektoreilla. Tämän lisäksi suunnitelmassa täytyy ottaa huomioon ajanhallintataidot, jotka ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa ajatellen neljän vuoden valmistumistavoitetta. 4.3.2 Suunnittelun tavoite ja merkitys Jokaisen opiskelijan tulee esittää tohtorikoulutussuunnitelma, joka sisältää kaikki tutkimuksen ja opiskelun kriittiset vaiheet. Tohtorikoulutussuunnitelma sisältää tutkimussuunnitelman, opintosuunnitelman sekä rahoitussuunnitelman, joista käy selkeästi ilmi tärkeimmät välitavoitteet. Välitavoitteet tulee saavuttaa, jotta opiskelu ja tutkimusprosessi toteutuvat onnistuneesti ja tutkinto tulee suoritetuksi ajallaan (kts Taulukko 1). Tarkoituksena on siis luoda dokumentti, joka on arvokas työn tavoitteiden ja aikataulun ohjaaja, mutta toimii myös opiskelijan tohtorikoulutuksen arvioinnin pohjana. Opiskelijan tulee toimittaa luonnos tai tiivistelmä tohtorikoulutussuunnitelmasta hakiessaan UniOGS tutkijakouluun, yksityiskohtaisempi suunnitelma toimitetaan ennen ensimmäistä tapaamista seurantaryhmän kanssa. 13

Taulukko 1: Välitavoitteet tohtorikoulutussuunnitelmassa taulukoituna Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Opinnot (opintosuunnitelma liitteenä)study plan in appendix) Support activities (incl. conferences, seminars, mobility, ) ~20% total credits Field-specific studies, ~60% total credits Transferable skills and General Education courses, up to 20% total credits LK1 LK2 LK1 LK2 LK1 LK2 LK1 LK2 Credits in total 60 Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 LK1 LK2 LK1 LK2 LK1 LK2 LK1 LK2 Thesis work (research plan in appendix) Research plan Oral presentation of research plan Theoretical frame Research material + Data collection Analysis and reporting the results Manuscript finalization and discussion Pre-examination *E Public defense *O Mobility plan (in appendix) Credits in total 180 *E=Pre-examiners defined (date), O=Opponents defined (+date for defense), M=Manuscript (M1, M2..), S=Submitted (S1, S2..), A=Accepted (A1, A2..), P=Published articles (P1, P2..) 4.3.3 Tutkimus-, opinto- ja rahoitussuunnitelmat Tohtorikoulutussuunnitelma tulee olla tiivis esitys, joka kuitenkin kattaa koko tohtorikoulutusajan. Osa-aikaisilta opiskelijoilta pyydetään samankaltainen esitys koko opintojen ajaksi, vaikka tutkinnon suorittamiseen menisi kauemmin kuin opinto-oikeuden kattama neljä vuotta. Tohtorikoulutussuunnitelman tulisi sisältää tärkeimmät tiedot liittyen tutkimussuunnitelmaan, opintosuunnitelmaan ja rahoitussuunnitelmaan. 14

Tutkimussuunnitelman tulisi sisältää kuvauksen tutkimuksen taustasta, tavoitteista ja tutkimuskysymysten kehittymisestä, tutkimuksen näkökulmasta ja tutkimusmenetelmistä, joita tullaan käyttämään näihin kysymyksiin vastaamisessa, aineiston käsittelystä, odotetuista tuloksista, julkaisusuunnitelmasta (suunnitellut artikkelit ja/tai väitöskirjan tyyppi), ja aikataulusta. Erittäin suositeltavaa on, että jokainen tohtorikoulutettava osallistuu opintojensa aikana tutkimussuunnitelmaseminaariin, missä hän esittää ja keskustelee suunnitelmastaan muiden tohtorikoulutettavien ja/tai ohjaajien kanssa. Opintosuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon opiskelijan tarpeet niin väitöskirjan kuin urasuunnitelmann suhteen. Pääohjaajan tulisi aktiivisesti neuvoa opiskelijaa tarpeellisten ja hyödyllisten kurssien valinnassa. Niissä tapauksissa, joissa opiskelija on rekisteröitynyt kansalliseen tohtoriohjelmaan (esim. opetusministeriön tai Suomen Akatemian rahoittamaan), opintosuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon ne vaatimukset tai suositukset, joita tämä tohtoriohjelma opintojen osalta antaa. Tutkijavierailut toisiin laboratorioihin Suomessa ja/tai ulkomailla ovat suositeltavia (esim. jos ovat osa työtä, mutta eivät mahdollisia toteuttaa Oulun yliopistossa). Kurssien ajoitus ja vierailut tulisi toteuttaa siten, että ne tukevat luonnollisesti tohtorikoulutusta. Tohtorikoulutussuunnitelmaan tulee sisältää myös rahoitussuunnitelman tohtoriopintojen ajaksi. Rahoitussuunnitelmaan tulee kirjata vähintään suunnitellut rahoituslähteet opintojen ajaksi (esim. säätiöiden apurahat). Tämän lisäksi kaikki oletetut muut kustannukset, kuten hyödykkeet ja palvelut, tietokannat ja pääsy tarvittaisiin laitteistoihin, tulisi ottaa huomioon rahoitussuunnitelmassa. 5 Tohtoritutkinnon vaatimukset Suosituksia Useilla tieteenaloilla vallitseva vaatimus artikkeliväitöskirjan kolmesta tai useammasta julkaisusta ja 60 ECTS opintopisteestä, ei ole UniOGS työryhmän mielestä realistisia neljän vuoden tavoiteajan kanssa. Tästä syystä kun UniOGS aloittaa toimintansa, tulisi seuraavat näkökohdat ottaa huomioon julkaisujen määrää ja tarvittavia opintopisteitä ajatellen. 5.1 Väitöskirjan tyyppi Nykyinen Suomen laki mahdollistaa merkittävän määrän liikkumavaraa määriteltäessä tohtorin tutkinnon vaatimuksia. Mahdollisia vaihtoehtoja väitöskirjan tyyppiin ovat esseekokoelmat, monografia tai artikkeliväitöskirja, joka sisältää yhden tai useampia julkaistuja artikkeleita samasta aihepiiristä. Kaikkia vaihtoehtoja yhdistävä tekijä on, että työn tulisi osoittaa opiskelijan kykyä tehdä ainutlaatuista tutkimusta, mikä edistää merkittävästi tietämystä opiskelijan omalla tutkimusalalla. Toisin sanoen, laatu ratkaisee. Tällä hetkellä käytännöt väitöskirjan tyyppien suhteen Suomen yliopistoissa, ja jopa eri tiedekunnissa samassa yliopistossa, näyttävät toteuttavan tieteenalakohtaisia käytäntöjä. Toisin sanoen ne heijastavat tieteen luonnetta ja sitä, mitä muut tieteenharjoittajat tekevät kyseisellä alalla. UniOGS työryhmä kannattaa väitöskirjan tyyppiä, jossa väitöskirjan vaatimukset ovat riippuvaisia tieteenalasta, johon väitöskirjatyö tehdään. Niissä tapauksissa, joissa tieteenala käyttää artikkeliväitöskirjamuotoa, on tärkeää että vähintään numeeriset vaatimukset harmonisoidaan yliopiston sisällä. Työryhmä ehdottaakin, että yksi julkaisu korkeatasoisessa lehdessä relevantilla tutkimuksen alalla, joka osoittaa korkeaa työn laatua, on vähimmäisvaatimus artikkeliväitöskirjalle. Väitöskirjan tarkastajat suositellaan valittavaksi yliopiston ulkopuolelta siten, 15

että väitöskirjan yksikään esitarkastaja ei ole ollut suoranaisessa yhteydessä tutkimukseen, jota kyseinen väitöskirja käsittelee. UniOGSin yksi perimmäisistä tarkoituksista on harmonisoida väitöskirjaprosessi koko yliopistossa, jolloin opiskelijalle pyritään tarjoamaan ma6hdollisuus todelliseen tieteiden väliseen, ja/tai monialaiseen tohtorikoulutukseen. Onkin tärkeää, että tieteenalakohtaiset väitöskirjamallit eivät tingi mahdollisuudesta poikkitieteelliseen tohtorikoulutukseen. 5.2 Tohtorintutkintoon vaadittavat opintopisteet Vaikka vaatimus 60 opintopisteestä todettiin olevan korkea nelivuotiselle koulutusohjelmalle, UniOGS-työryhmä päätti pitää tämän pistemäärän ainakin lähitulevaisuudessa. Kaikissa tohtorikoulutusohjelmissa, tieteenalakohtaiset toimintojen (pois lukien opetus ja yleisopinnot) tulisi kattaa vähintään 50 prosenttia kokonaisopintopistemäärästä. Nämä opinnot on määritelty sellaisiksi, jotka osaltaan lisäävät tai syventävät tohtorikoulutettavan osaamista ja taitoja omalla tieteenalallaan ja omassa tutkimusprojektissa, kuten jokaisen opiskelijan tutkimussuunnitelmassa on määritelty. Opiskelijan tutkimukseen liittyvä toiminta, kuten esimerkiksi osallistuminen konferensseihin, seminaareihin, toimitustyö tieteellisissä lehdissä, osallistuminen ammatillisiin verkostoitumistapahtumiin, posterit sekä muut omaan tutkimukseen liittyvät esitelmät, yhteiskirjoittaminen, ja liikkuvuus, erityisesti kansainväliset tutkimusvierailut, ovat erittäin suositeltavia. Riippuen toiminnan luonteesta sekä vierailujen luonteesta ja kestosta, nämä voivat olla merkittäviä opintopisteiden lähteitä. Tästä syystä ne tuleekin selkeästi määritellä tutkijakoulun tasolla, soveltaen määrityksiä tasapuolisesti kaikkien jatko-opiskelijoiden osalta. Enintään 20 prosenttia kokonaisopintopistemäärästä voi olla yleis- ja valmiustaitokursseista (katso alla). Opiskelijoilta voidaan pyytää hoitamaan joitakin määriä opetustehtäviä omilla laitoksillaan. Yliopiston työehtosopimuksen mukaan (2010-2013), kokopäiväisiltä opiskelijoilta voidaan vaatia opetustehtäviä maksimissaan 56 tuntia/vuodessa heidän tohtoriopintojensa aikana heidän saamatta siitä ylimääräistä korvausta. Opetustehtävät nähdään mielekkäänä tehtävänä tohtoriopiskelijoille tulevaisuuden urakehityksen kannalta, ja tästä syystä opetustehtävistä tulisi jokaisen opiskelijan saada opintopisteitä. Opetustehtävistä saatu opintopistemäärä voi olla kuteinkin maksimissaan 20 ECTS (yksi opintopiste/10 tuntia opetusta). Huomioitavaa on, että opetustehtävät eivät ole pakollinen vaatimus tohtoriopinnoissa. Jotta mahdollisuus osallistua yhteistutkinnon suorittamiseen kansainvälisissä tohtoriohjelmissa (Esim. Erasmus Mundus) säilyisi, on tärkeää sallia kohtuullinen joustavuus opintopistemäärien suhteen ja toisaalta sen suhteen kuinka opintopisteitä voi hankkia. 5.3 Valmiustaito- ja yleisopinnot opintosuunnitelmassa Yliopiston tutkijakoulun tohtorikoulutuksen tavoitteena on tarjota nuorille tutkijoille tarvittavat välineet kehittää itselleen menestyksekäs ura joko yliopistolla tai muilla sektoreilla. Opiskelijoilla, jotka valmistuvat UniOGSin tohtorikoulutusohjelmista tulee olla erinomainen kyky kriittiseen ja luovaan ajatteluun ja vahva motivaatio tuottaa uutta tutkimustietoa. Tämän lisäksi heillä tulee olla riittävän suuri valikoima sekä valmiustaito- että yleisopintoja, joiden avulla he voivat toimia tutkimuksessa, opetuksessa ja hallinnollisissa tehtävissä globaalissa ympäristössä. 16

UniOGS työryhmä on valinnut ehdotuksen valmiustaito- ja yleisopintokursseista, joita jokaisen tutkijakoulun opiskelijan pitäisi pystyä valitsemaan (kts. Taulukko 2). Taulukko 2: Ranked proposal for topics that should be made available to the students of the UniOGS under the label of General Education and Transferable Skills Pakolliset kurssit Vahvasti suositeltavat Suositeltavat UniOGS Induction course Writing skills Teaching skills (university pedagogies) General research ethics Presentation skills Learning skills General research methods Managing research projects Career development (postdoc) Information management Communicating with the general public and media Patent information IPR in research Commercial exploitation of scientific research Cross-disciplinary and crosscultural skills UniOGS työryhmä suosittelee kaikille opiskelijoille pakolliseksi kahta yleisopintokurssia heidän 12 ensimmäisen opintokuukauden aikana, jotta opiskelijoiden integroituminen tohtoriopintoihin ja tutkijakouluun onnistuisi mahdollisimman helposti: - Johdatus UniOGS-tutkijakouluun Tavoitteena on tarjota uusille opiskelijoille informaatiota UniOGSin rakenteesta ja käytännöistä, samoin kuin käytännön informaatiota tutkijakoulun palveluista, muodollisuuksista ja tohtoriopintojen vaatimuksista sekä jokapäiväisestä elämästä Oulussa ja Oulun yliopistossa. Tämän informaatio tulee olemaan tarjolla myös UniOGSin internetsivuilla ja oppaana (molemmat päivitetään vuosittain) - Yleinen tutkimusetiikan-kurssi UniOGSin organisoimana Vaihtoehtoisesti opiskelijoiden täytyy pystyä osoittamaan, että he ovat vastikään suorittaneet vastaavan kurssin toisessa korkeakoulussa Suomessa. Opiskelijan pitäisi pystyä valitsemaan myös muita tarvittavia valmiustaito- ja yleisopintoja. Tohtoriohjelmien, jotka toimivat UniOGSissa tulisi valita tarjolla olevista valmiustaito- ja ylesopinnoista ne, joita heidän opiskelijansa tarvitsevat menestyksekkään uran luomiseksi ja lisäksi varmistaa, että opiskelijat ovat hankkineet nämä taidot valmistumiseensa mennessä. Opiskelijan heikkouksia ja vahvuuksia tarvitsemissaan taidoissa tulee arvioida ja raportoida tohtorikoulutuksen alkuvaiheessa, jonka lisäksi näitä arvioidaan uudelleen seurantaryhmän tapaamisissa. Tohtoriohjelmien tulisi täsmentää kurssit, joihin heidän opiskelijoiden toivotaan osallistuvan. Erityisen selkeästi pitäisi osoittaa, jos opiskelijan tulee osallistua tieteenalakohtaisiin eettisiin kursseihin, kuten eläinkokeisiin liittyviin kursseihin ja kursseihin, joissa käsitellään tutkimuksia 17

Opiskelijat voivat valita mitä tahansa valmiustaito- ja yleisopintojen kursseja, jotka heidän mielestään ovat tarpeellisia. Kuitenkin opintopisteitä valmiustaito- ja yleisopinnoista voi sisällyttää vain 20 % koko tohtoritutkinnon opintopistemäärästä (pois lukien ne, jotka annetaan tutkimustyöstä, julkaisuista ja väitöskirjasta). Yksityiskohtainen opintosuunnitelma sisältäen myös valmiustaito- ja yleisopinnot tulee esittää opiskelijan tohtorikoulutussuunnitelmassa (kts kappale 4.3.1.). Kurssien suorittamista voidaan seurata Oodi-järjestelmän avulla. Kuten valmiustaito-opintojen työryhmässä on suositeltu (kts Liite 1), UniOGSin pitäisi ensisijaisesti: - kehittää hyvien käytäntöjenopas kaikille opiskelijoille suunnatuista valmiustaito- ja yleisopinnoista - kehittää kaikille tohtoriopiskelijoille suunniteltuja valmiustaito- ja yleisopintoja - hyödyntää nykyisiä yliopiston tarjoamia valmiustaito- ja yleisopintojen kursseja suositeltavissa kursseissa, ja - kehittää uusia kursseja täyttämään olemassa olevia aukkoja nykyisessä kurssitarjonnassa. 6 Yhteenveto Tämä raportti esittää suuntaviivat UniOGS tutkijakoulun rakenteelle ja toiminnalle niin, että tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Monet suosituksista on tehty niin, että käytännön toteutuksessa ei tulisi suuria esteitä ja etenkin alkuvaiheeseen ei ole asetettu liian tiukkoja määräyksiä. Useita tärkeitä tekijöitä, kuten julkaisu- ja opintopisteiden saamisen edellytykset tohtorin tutkintoon, on jätetty tarkoituksella avoimeksi, jotta niitä voidaan arvioida myöhemmin tarkemmin. 18