FYSA2031 Potentiaalikuoppa

Samankaltaiset tiedostot
FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

Potentiaalikuoppa, työohje

Potentiaalikuoppa, työohje

Potentiaalikuoppa, työohje 12. lokakuuta 2015

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

FysA230/3 Potentiaalikuoppa Suppea raportti

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Tilat ja observaabelit

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

Numeeriset menetelmät

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Sidotut tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 5. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Kvanttimekaniikka I tentti : 4 tehtävää, 4 tuntia

Kvanttifysiikan perusteet, harjoitus 5

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

2m 2 r + V (r) ψ n (r) = ɛ n ψ n (r)

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Differentiaaliyhtälöryhmä

3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics

2v 1 = v 2, 2v 1 + 3v 2 = 4v 2.. Vastaavasti ominaisarvoa λ 2 = 4 vastaavat ominaisvektorit toteuttavat. v 2 =

Kvanttimekaniikan perusteet

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

Korkeammat derivaatat

Differentiaaliyhtälöryhmän numeerinen ratkaiseminen

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa

Schrödingerin yhtälön sidottujen tilojen numeerisesta ratkaisemisesta

Matematiikan peruskurssi 2

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Korkeammat derivaatat

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

1 Aaltofunktio, todennäköisyystulkinta ja normitus

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Aineen ja valon vuorovaikutukset

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Perustilan fotonit. Taneli Tolppanen. LuK-tutkielma Fysiikan koulutusohjelma Teoreettinen fysiikka Oulun yliopisto 2019

Kun yhtälöä ei voi ratkaista tarkasti (esim yhtälölle x-sinx = 1 ei ole tarkkaa ratkaisua), voidaan sille etsiä likiarvo.

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Numeerinen integrointi ja derivointi

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

Esimerkki: 2- atominen molekyyli. Korkeammat derivaatat 1/24/13. Jo kerran derivoitu funk6o voidaan derivoida uudelleen. Yleisemmin merkitään:

Korkeammat derivaatat

Numeeriset menetelmät

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Ensimmäisen kertaluvun yhtälön numeerinen ratkaiseminen

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 11. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 11 () Numeeriset menetelmät / 37

Varatun hiukkasen liike

Matematiikan tukikurssi

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Luku 9: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin:

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

Mat Työ 1: Optimaalinen lento riippuliitimellä

mlnonlinequ, Epälineaariset yhtälöt

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

Numeeriset menetelmät

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

Varatun hiukkasen liike

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

Kvanttifysiikan perusteet 2017

4. Selitä sanoin ja kuvin miten n- ja p-tyypin puolijohteiden välinen liitos toimii tasasuuntaajana?

Reuna-arvotehtävien ratkaisumenetelmät

f[x i ] = f i, f[x i,..., x j ] = f[x i+1,..., x j ] f[x i,..., x j 1 ] x j x i T n+1 (x) = 2xT n (x) T n 1 (x), T 0 (x) = 1, T 1 (x) = x.

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

Fysikaalinen kemia II kaavakokoelma, osa 1

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Luento 11: Periodinen liike

Tehtävä 4.7 Tarkastellaan hiukkasta, joka on pakotettu liikkumaan toruksen pinnalla.

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Transkriptio:

FYSA2031 Potentiaalikuoppa Työselostus Laura Laulumaa JYFL YK216 laura.e.laulumaa@student.jyu.fi 16.10-2.11. 2017

Ohjaus Työn ja ohjelman esittely ( 30 min) Harjoitellaan ohjelman käyttöä Harmoninen potentiaali Etsitään kymmenen alinta ominaisenergiaa 2 / 14

Klassinen mekaniikka vs kvanttimekaniikka Klassinen systeemi: Newtonin lait ja Hamiltonin mekaniikka Eristetty systeemi, E tot = K + V = 1 2 mv 2 + V = p2 2m + V E tot voi saada mitä hyvänsä arvoja Kvanttimekaniikka: Schrödingerin yhtälö E ψ(x) = Ĥψ(x) Kokonaisenergiaoperaattori Ĥ = 2 2 2m x + V (x) 2 E tot voi saada vain tiettyjä arvoja Voidaan mitata vain observaabeleja: energia, pyörimismäärä, spin jne. Aaltofunktiota EI voida mitata 3 / 14

Mitä työssä tehdään? Tässä työssä ei mitata mitään. Etsitään eri potentiaalikuoppien energiatiloja tasapohjainen äärettömän syvä potentiaalikuoppa porraspohjainen äärettömän syvä potentiaalikuoppa L L/2 L/2 Esim. porraspotentiaalia ei voida ratkaista analyyttisesti Numeerinen ratkaisu mahdollista tietokoneella Ratkaisua voidaan verrata analyyttisiin approksimaatioihin suurilla ja pienillä energioilla häiriöteoria äärettömän syvä kuoppa 4 / 14

Äärettömän syvä tasapohjainen kuoppa Schrödingerin yhtälö Ominaisenergiat 2 2 ψ(x) + V (x)ψ(x) = Eψ(x) (1) 2m x 2 {, x L V (x) = 2 0, x < L 2, (2) E n = 2 π 2 2mL 2 (n + 1)2, n N, (3) Ominaistilat ( 2 L ψ n (x) = cos (n+1)π L ( 2 L sin (n+1)π L x ) x, n parillinen ), n pariton. (4) 5 / 14

1 kl differentiaaliyhtälön ratkaiseminen, Eulerin menetelmä Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on muotoa f (x) = g(x, f (x)). (5) Tiedetään funktion arvo jossain pisteessä f (x 0 ) = y. Taylorin kehitelmästä pisteessä x 1 f (x + x) = n! f (n) (x)( x) n n=0 f (x + x) f (x) + f (x) x Voidaan ratkaista f askel kerrallaan, x n = x 0 + n x f (x 0 ) = y f (x 1 ) = f (x 0 ) + x g(x 0, f (x 0 )) = y + x g(x 0, y) f (x 2 ) = f (x 1 ) + x g(x 1, f (x 1 )). f (x n ) = f (x n 1 ) + x g(x n 1, f (x n 1 )) (6) (7) 6 / 14

Schrödingerin yhtälön ratkaiseminen numeerisesti Asetetaan = 1 ja m = 1. 1 2 ψ (x) + V (x)ψ = Eψ(x) ψ (x) = 2(V (x) E)ψ(x) (8) Jaetaan edellinen yhtälö kahdeksi 1 kl differentiaaliyhtälöksi ψ (x) φ(x) φ (x) = ψ (x) = 2(V (x) E)ψ(x) = g(x, ψ(x)) (9) laskettava samaan aikaan sekä ψ(x) että ψ (x) Yhtälöryhmän ratkaisemiseksi tarvitaan alkuarvot äärellinen potentiaalikuoppa upotettava äärettömän syvään laatikkopontentiaaliin reunaehdot ψ(x 0 ) = 0, ψ (x 0 ) = a, a 0 tiedetään V (x), iteroidaan E 7 / 14

Schrödingerin yhtälön ratkaiseminen numeerisesti Differentiaaliyhtälöt ovat siis Iteroimalla saadaan φ(x 0 ) = 1 ψ(x 0 ) = 0 ψ (x) = φ(x) φ (x) = 2(V (x) E)ψ(x). (10) φ(x 1 ) = φ(x 0 ) + x φ (x 0 ) = φ(x 0 ) + x 2(V (x 0 ) E)ψ(x 0 ) ψ(x 1 ) = ψ(x 0 ) + x φ(x 0 ) (11). φ(x n ) = φ(x n 1 ) + x 2(V (x n 1 ) E)ψ(x n 1 ) ψ(x n ) = ψ(x n 1 ) + x φ(x n 1 ) 8 / 14

Ohjelman ratkaisualgoritmi Ohjelma iteroi E:tä ratkaisee ψ:n jokaisella kerralla E on oikea vain, jos ψ( L 2 ) = 0, eli ψ häviää äärettömän syvän kuopan toisessa reunassa Ohjelmalle annetaan energian ala- ja yläraja E lower ja E upper ohjelma etsii ominaisenergiaa näiden välistä toisella rajoista on oltava ψ( L 2 ) > 0 ja toisella ψ( L 2 ) < 0 ohjelma jatkaa iterointia laskemalla ψ:n energialla E lower +E upper 2 9 / 14

Numeerisen ratkaisun virhe DY:n ratkaisun virhe δ h k vaikuttaa ominaisenergian arvoon h = askelkoko k = ratkaisualgoritmin kertaluku Euler: 1. kertaluvun algoritmi Runge Kutta: 4. kertaluvun algoritmi Äärellinen potentiaalikuopan koko voi vääristää sekä aaltofunktioita että ominaisenergioita. Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/ File:Numerical_integration_ illustration,_h%3d1.png 10 / 14

Selkkari Normaali selkkari, paitsi Teoreettiset lähtökohdat Äärettömän syvän potentiaalikuopan ratkaisut Vähintään ensimmäisen kertaluvun korjaus porraspotentiaalille häiriöteoriaa käyttäen Kokeelliset menetelmät Numeeriset menetelmät Schrödingerin yhtälön ratkaiseminen kahden ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälön avulla Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälön ratkaiseminen Eulerin menetelmän avulla (Runge Kutta-menetelmän selittämisestä plussaa) Ohjelman toimintaperiaate (iteraatioprosessi) Ohjelman tärkeimmät asetukset ja mihin ne vaikuttavat 11 / 14

Selkkari Tulokset Analyyttisten ja numeeristen ratkaisujen vertaaminen äärettömän syvälle potentiaalikuopalle. 1. kertaluvun approksimaation ja numeeristen ratkaisujen vertaaminen porraspotentiaalille kahdella eri kuopan leveyden arvolla (L = 10, L = 20). (Mielikuvituksen käyttö tässä kohtaan sallitaan. Voi tarkastella esim. erikorkuisia portaita yms.) Pohdi, voidaanko porraspotentiaalin tiloja approksimoida yksinkertaisten approksimaatioiden avulla (äärettömän syvä potentiaalikuoppa ja häiriöteoria tai pelkkä äärettömän syvä potentiaalikuoppa)? Miten, miksi ja milloin? Työ mitattu: pp.kk.vvvv Ohjaustilaisuus: pp.kk.vvvv Selkkarin voi palauttaa osoitteeseen laura.e.laulumaa@student.jyu.fi 12 / 14

Ohjelma Kuva: Ohjelman käyttöliittymä 13 / 14

Harjoitustehtävä Ohjelma löytyy osoitteesta: http://users.jyu.fi/ laellaul/fysa234/potkuoppa.zip Pura johonkin kansioon Avaa Matlabilla gui.m Tarkastellaan harmonista potentiaalia Sovellus: molekyylien värähtely Energiatilat E n = ω(n + 1 2 ), n = 0, 1, 2, 3,... = 1, ω = 1 Tehtävä: Etsi kymmenen alinta energiatilaa Laatikkopotentiaalin rajat aluksi ±4 Tuleeko ongelmia? Vertaa teoreettisiin arvoihin 14 / 14