OP-Pohjola-ryhmän tammi maaliskuu 2009

Samankaltaiset tiedostot
OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2009

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2009

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2007

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2010

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2009

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2007

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2010

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009

OP Pohjola ryhmän Q taustamateriaali

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus Q taustamateriaali

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OP Pohjola ryhmän osavuosikatsaus

OP Pohjola ryhmän osavuosikatsaus

OP-Pohjola-ryhmän tammi kesäkuu Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OP-Pohjola. OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

OP-Pohjola. OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

OP Pohjola ryhmän osavuosikatsaus

OP Ryhmän osavuosikatsaus

OP Ryhmän osavuosikatsaus

OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

Tammi-joulukuu Op-ryhmä

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

OKO Pankki Oyj. Loka Joulukuu 2007

OP-Pohjola-ryhmän tammi maaliskuu 2008

OP-Pohjola-ryhmän tammi maaliskuu Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-Pohjola. OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

OP-Pohjola-ryhmän tammi kesäkuu Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit

OP Pohjola ryhmän tilinpäätöstiedote

OP-Pohjola. OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OP-Pohjola-ryhmän tammi syyskuu 2007

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-Pohjola-ryhmän tammi joulukuu Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit

OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus OP-Pohjola

OP-Pohjola-ryhmän tammi kesäkuu 2008

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2004

OP-Pohjola-ryhmän tammi syyskuu Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2004

OP Ryhmän tilinpäätöstiedote

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2004

Osuuspankkikeskus Osk Yhtiötiedote klo (30) Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus

OP-Pohjola-ryhmän tammi joulukuu Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit

Pohjola-konserni. Analyytikkotilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

Puolivuosikatsaus Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus Tilintarkastamaton

Osuuspankkikeskus Osk Yhtiötiedote klo (32) Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

OP-Pohjola ryhmän tilinpäätöstiedote taustamateriaali. OP-Pohjola

OP-Pohjola-ryhmän tammi-syyskuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2008

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

Tuloskatsaus 1 (8) Julkaisupäivä HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N TULOSKATSAUS Liikevoitto 4,5 miljoonaa euroa

OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

Osavuosikatsaus Veritas-ryhmä

OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

OSAVUOSIKATSAUS

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

Pohjola Pankki Oyj:n osavuosikatsaus

OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöstiedote

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

AKTIAN PUOLIVUOSIKATSAUS 1-6/2017. Toimitusjohtaja Martin Backman

OP-POHJOLA-RYHMÄN (OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN) IFRS-TILINPÄÄTÖS 2009

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2007

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

TÄYDENNYS 5, POHJOLA PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2013 ( EUROA)

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

OP-Pohjola-ryhmän tammi-joulukuu 2008

OP-POHJOLA-RYHMÄN (OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN) IFRS- TILINPÄÄTÖS 2008

TULOSKATSAUS Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

OP-POHJOLA-RYHMÄN (OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN) IFRS- TILINPÄÄTÖS 2008

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus

OP Ryhmän tilinpäätöstiedote

OP Ryhmän osavuosikatsaus

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Transkriptio:

1 OP-Keskus osk Yhtiötiedote 7.5. klo 08.00 1(35) Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus OP-Pohjola-ryhmän tammi maaliskuu Hyvä alkuvuosi haastavissa olosuhteissa tulos ennen veroja viime vuoden tasolla OP-Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja oli 124 miljoonaa euroa (125)*. Liiketoimintasegmenteistä pankkitoiminta paransi tulosta ennen veroja 3 % 164 miljoonaan euroon (160). Vahinkovakuutustoiminnan vakuutustekninen kannattavuus oli hyvä. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 91,3 %. Sijoitustoiminnan tuottojen supistumisen johdosta tulos ennen veroja jäi kuitenkin nollatasolle. Henkivakuutustoiminnan tulosta rasittivat arvonalentumiset. Tulos ennen veroja oli -26 miljoonaa euroa (0). Pankkipalveluiden kysyntä aleni markkina-asema vahvistui myös aiempaa hitaamman kasvun oloissa Talletus- ja luottokannan kasvu hidastui selvästi alkuvuoden aikana. Talletuskannan 12 kuukauden kasvu hidastui ennätystasolta 13 %:iin markkinaosuus kasvoi 0,7 %-yksikköä. Luottokannan kasvu oli 9,4 % asuntoluottojen kasvu oli 10,4 % ja yritysluottojen 11 %. Markkinaosuus luotoista kasvoi 0,8 %-yksikköä. Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot kasvoivat 4,9 % ja henkilöasiakkaiden 12 %. Henkivakuutuksen markkinaosuus vakuutussäästöistä supistui 0,4 %-yksikköä. Markkinaosuus sijoitusrahastojen pääomista kasvoi 1,1 %-yksikköä. Pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden maaliskuusta 98 000:lla 1 013 000:een. Finanssiryhmän vakavaraisuus vahva merkitys kilpailuetuna kasvaa OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus on vahva. Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla (Tier 1) oli 12,1 % (12,6). Arvonalentumiset saamisista kasvoivat 29 miljoonaan euroon (2) Niiden määrä suhteessa luottoja takauskantaan oli edelleen varsin matalalla tasolla. Järjestämättömien saamisten määrä kasvoi 38 % vuotta aiemmasta, niiden suhde luotto- ja takauskantaan oli 0,5 % (0,4). Finanssitoimialan toimintaympäristön tulevan kehityssuunnan arviointiin liittyy edelleen huomattavan paljon epävarmuutta. OP-Pohjola-ryhmän vahva vakavaraisuus toimii tässä tilanteessa vakauttavana puskurina ja toiminnan jatkuvuuden turvaajana. Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit "OP-Pohjola-ryhmän vuosi alkoi vahvasti. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta tuloksemme oli hyvä ja vakavaraisuutemme säilyi vahvana. Markkinaosuutemme kasvu jatkui keskeisillä liiketoiminta-alueillamme. Pankki- ja vahinkovakuutuspalvelujen ristiinmyynnissä etenimme haastavien suunnitelmiemme mukaisesti. Nousumme markkinajohtajaksi talletuksissa ja luotoissa juuri tällaisena aikana on vahva todiste toimintamme pitkäjänteisyydestä ja asiakkaidemme luottamuksesta. Hyvin toimiva varainhankintamme antaa meille mahdollisuuden jatkaa asiakkaidemme terveiden hankkeiden rahoitusta normaalisti myös talouden myllerryksen keskellä. On lupaavaa ja kannustavaa, että pitkästä aikaa taloudellisessa toimintaympäristössä on ollut havaittavissa myös joitakin heikkoja myönteisiä signaaleja. Niistä huolimatta viennistä riippuvaisen Suomen talouden kokonaiskuva kuluvalle vuodelle on hyvin heikko. Sijoitusympäristö säilyy epävakaana ja markkinakorkotaso poikkeuksellisen matalana. Yhdessä nämä kaikki tekijät muodostavat finanssitoimialalle haastavan tulos- ja kasvuympäristön.

2 Luottotappiot kuuluvat väistämättä tällaiseen suhdannevaiheeseen eikä kasvavaan luottotappiokehitykseen liity mitään poikkeuksellista. OP-Pohjola-ryhmä on varautunut tilanteeseen hyvin. Vahva vakavaraisuutemme antaa meille hyvät mahdollisuudet lievittää taantuman vaikutuksia ja auttaa samalla asiakkaamme kriisivaiheen yli aivan eri tavalla kuin 1990-luvun alussa." * Muutokset on esitetty edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

3 OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 31.3. OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 1 3/ 1 3/ Muutos* 1 12/ Tulos ennen veroja, milj. e 124 125-0,4 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 164 160 2,7 532 Vahinkovakuutus -1 22 55 Henkivakuutus -26 0-162 Asiakkaille myönnetyt bonukset 35 31 11,5 132 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,9 6,6-1,6* 4,1 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 2,7-3,9 6,6* -6,0 Kulut/tuotot, % (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) 52 51 0 54 Henkilöstö keskimäärin 12 693 12 514 1,4 12 615 31.3. 31.3. Muutos* 31.12. Tase, mrd. e 75,8 70,4 7,7 75,7 Vakavaraisuus** 12,1 12,8-0,7 12,7 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, %** 12,1 12,7-0,7 12,6 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,38 1,49-0,12 1,40 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,5 0,4 0,1 0,4 Markkinaosuus, % Luottokannasta 32,2 31,4 0,8 32,1 Talletuskannasta 33,8 33,1 0,7 33,8 Sijoitusrahastojen pääomista 22,1 21,0 1,1 22,5 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 19,3 19,7-0,4 19,4 1 3/ 1 3/ Muutos* 1 12/ Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 24,0 36,5-12,5 29,3 * Muutos %-yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvunäkymät jatkoivat heikkenemistä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tuotannon alamäki on ollut jyrkkää, ja Aasiassa talouden kasvu on hidastunut merkittävästi. Taantuman vaikutuksia on pyritty lieventämään massiivisilla elvytyspaketeilla. Suhdannenäkymien odotetaan kohenevan, lähinnä Yhdysvaltojen vetäminä, aikaisintaan loppuvuonna. Keskuspankit ovat torjuneet taantumaa laskemalla korkoja. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkonsa huhtikuun alussa 1,25 %:iin, mikä on alin taso sitten euron käyttöönoton. Lisäksi keskuspankit ovat tukeneet pankkijärjestelmän likviditeettiä lainanannolla. Myös epätavallisia toimenpiteitä, kuten yritysten ja julkisyhteisöjen velkainstrumenttien ostoa suoraan markkinoilta, on

4 otettu käyttöön. Keskuspankkien toimenpiteet ovat osaltaan auttaneet rahoitusmarkkinoita ohittamaan pahimman kriisin, ja luottamuksen vahvistuminen on näkynyt riskilisien kaventumisena. Myös Suomi on syvässä taantumassa. Vienti vähenee jyrkästi maailmankaupan supistuessa. Investointien alamäkeä vauhdittaa kapasiteetin alhainen käyttöaste ja rakentamisen hyytyminen. Kotitalouksien ostovoima nousee, mutta kulutus supistuu työttömyyden kasvaessa ja varovaisuuden lisääntyessä. Niin teollisuuden, rakentamisen kuin palvelualojenkin suhdannetilanne on synkkä. Korkojen alenemisesta huolimatta luotonotto on alkuvuonna hieman vaimentunut ja epävarma tulevaisuus hillitsee velkaantumishaluja loppuvuonnakin. Myös asuntolainojen kysyntä on vähentynyt. Alkuvuonna osakekurssit laskivat myös Suomessa, mutta negatiivinen kurssikehitys taittui huhtikuussa. Epävakauden odotetaan kuitenkin jatkuvan osakemarkkinoilla. Heikko sijoitusilmapiiri supisti aiempaa vähemmän sijoitusrahastojen pääomia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Henkivakuutuksen maksutulo on ollut alamäessä. Talletusten kasvuvauhti on hidastunut. Taantuman vaikutukset vahinkovakuutukseen ovat toistaiseksi heikentäneet lähinnä sijoitustoiminnan tulosta. Toimialan maksutulo ei ole vähentynyt merkittävästi, mutta loppuvuonna sen odotetaan hieman hiipuvan. Korvausten odotetaan laskevan kuitenkin maksutuloa voimakkaammin. OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase Tammi maaliskuu Tulos ennen veroja oli 124 miljoonaa euroa (125)*. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja oli haastavassa markkinatilanteessa edelleen hyvällä tasolla. Tulos parani hieman edellisestä vuodesta. Sijoitustoiminta alensi vahinkovakuutuksen tulosta ennen veroja, mutta varsinainen vakuutustekninen tulos oli hyvällä tasolla. Sijoitustoiminnan edelleen heikko tulos rasitti myös henkivakuutustoiminnan tulosta, joka muodostui tappiolliseksi. Finanssiryhmän tuotot kasvoivat 7,2 % 510 miljoonaan euroon (476). Korkokate kasvoi 5,5 % 287 miljoonaan euroon (272), ja muut tuotot kasvoivat 9,6 % 223 miljoonaan euroon (204). Palkkiotuotot, 130 miljoonaa euroa, olivat edellisvuotta korkeammat varallisuudenhoitoon liittyvien palkkiotuottojen supistumisesta huolimatta. Henki- ja vahinkovakuutustoiminnan nettotuottojen kehitykseen vaikutti edelleen huono sijoitusmarkkina. Vuotta aiempaan verrattuna henkivakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot supistuivat 12 miljoonaa euroa ja vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan nettotuotot supistuivat 39 miljoonaa euroa. Pankkitoiminnan sijoitusten nettotuotot jäivät vertailukaudesta 26 miljoonaa euroa. Kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 86 miljoonaa euroa, mihin vaikutti vertailukautena ryhmän maksuvalmiusreservistä kirjatut 49 miljoonan euron arvonalentumiset. Finanssikriisin aikana useilla sijoitusinstrumenteilla ei ole ollut aitoja ja toimivia markkinoita, mikä on vähentänyt käytettävissä olevien markkinahintalähteiden luotettavuutta. OP-Pohjola-ryhmä ei kuitenkaan siirtynyt käyttämään markkina-arvojen määrityksessä omia arvostusmalleja. Kulut olivat 319 miljoonaa euroa (311) eli 2,4 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvusta merkittävä osa johtui henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 7,2 % kasvuun vaikuttivat henkilömäärän kasvu ja palkkatason nousu. Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 11 % ja olivat 35 miljoonaa euroa (31). Nettomääräiset arvonalentumiset lainoista ja saamisista kasvoivat 29 miljoonaan euroon (2,2). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 42 miljoonaa euroa eli 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 13 miljoonaa euroa eli 26 % enemmän kuin

5 vuotta aiemmin. Arvonalentumiset olivat kuitenkin edelleen matalalla tasolla eli vuositasoiseksi muutettuna 0,21 % luotto- ja takauskannasta. Oman pääoman tuotto oli 4,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,6 %. Tulos käyvin arvoin ennen veroja oli 85 miljoonaa euroa (-71). Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja oli 164 miljoonaa euroa (160). Vahinkovakuutuksen tulos ennen veroja oli -1 miljoonaa euroa (22). Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde** parani 91,3 %:iin (98,2). Henkivakuutuksen tulos ennen veroja oli 26 miljoonaa euroa negatiivinen (0). Sekä henki- että vahinkovakuutuksen tulosta heikensi sijoitustoiminnan nettotuottojen lasku. Tammi maaliskuun korkokate supistui edellisestä vuosineljänneksestä 29 miljoonaa euroa. Saamisten arvonalentumiset olivat 2 miljoonaa euroa pienemmät kuin loka-joulukuussa. Tulos ennen veroja oli 124 miljoonaa euroa, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli 15 miljoonaa euroa. Käyvin arvoin laskettu tulos ennen veroja oli 85 miljoonaa euroa, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli -285 miljoonaa euroa. * Suluissa on vertailuluku vuodelta. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi maaliskuun luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan (31.12.) luku. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta.

6 Tulosanalyysi 1 3/ 1 3/ Muutos, milj. e Muutos, % 1 12/ Tulos ennen veroja 124 125-1 -0,4 372 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto -40-196 156-79,8-737 Tulos käyvin arvoin ennen veroja 85-71 156-365 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,9 6,6-1,6* 4,1 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 2,7-3,9 6,6* -6,0 Tuotot Korkokate 287 272 15 5,5 1 189 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot 69 89-21 -23,1 345 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot -21 8-28 -139 Palkkiotuotot, netto 130 124 6 4,5 433 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot 20-40 61-99 Liiketoiminnan muut tuotot 25 23 2 8,1 93 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0 0 0-97,5 1 Muut tuotot yhteensä 223 204 19 9,6 634 Tuotot yhteensä 510 476 34 7,2 1 823 Kulut Henkilöstökulut 163 152 11 7,2 598 Muut hallintokulut 80 82-2 -3,0 328 Liiketoiminnan muut kulut 76 77-1 -1,5 312 Kulut yhteensä 319 311 7 2,4 1 238 Arvonalentumiset saamisista 29 2 27 58 Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset 35 31 4 11,5 132 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot 3 6-3 -46,8 22 Palautukset yhteensä 38 37 1 1,9 154 * %-yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli maaliskuun lopussa 75,8 miljardia euroa (75,7). Katsauskaudella saamiset asiakkailta olivat 51,9 miljardia euroa (51,7) ja talletukset 34,8 miljardia euroa (34,5). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat vähenivät 3,6 % 17,5 miljardiin euroon. Oma pääoma pieneni 0,1 % 5,2 miljardiin euroon (5,2). Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -585 miljoonaa euroa (-556). Katsauskauden aikana tapahtuneesta käyvän arvon rahaston laskusta valtaosa aiheutui arvopapereiden markkina-arvon laskusta. Osuuspankkien jäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat maaliskuun lopussa 715 miljoonaa euroa (695). Osuuspankkien osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja kirjattiin tilinpäätökseen yhteensä 22 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj:n yhtiökokous päätti, että yhtiö maksaa vuodelta osinkoa 0,23 euroa A-sarjan osakkeelle ja 0,20 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostui yhteensä 45 miljoonaa euroa (131). Vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla merkittävä vaikutus

7 luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään nimeä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus. OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus. Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. OPK julkistaa Basel II vakavaraisuuskehikon pilari III:n ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät tiedot täydessä laajuudessa kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää 30.9. lukien. Lupa koskee Pohjola Pankki Oyj:n yritys- ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita. Muilta osin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönotto pienentää OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Menetelmän käytön ennakoidaan kuitenkin lisäävään pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjola-ryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna 2010. Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän sekä luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus että ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde olivat maaliskuun lopussa 12,1 %. Tilinpäätöksen 31.12. mukainen vakavaraisuussuhde oli 12,7 % ja vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla 12,6 %. Omat varat 31.3 31.12. Muutos, milj. e Muutos, % 31.3. Omat varat Ensisijaiset omat varat 4 804 4 884-79 -1,6 5 006 Toissijaiset omat varat 0 0 34 Muut omat varat 34 47-12 -26,2 Omat varat yhteensä 4 839 4 931-92 -1,9 5 040 Ensisijaiset omat varat olivat maaliskuun lopussa 4 804 miljoonaa euroa (4 884). Katsauskauden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Katsauskauden aikana OP-Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat pienenivät 1,6 %. Toissijaiset omat varat olivat katsauskaudella erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nolla. Siltä osin kun vähennykset ylittivät toissijaiset omat varat, vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Katsauskauden lopussa omia varoja pienensi 87 miljoonaa euroa negatiivinen konsolidointiryhmän käyvän arvon rahasto (-84). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat maaliskuun lopussa 2 329 miljoonaa euroa (2 159). Finanssivalvonnan antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia Pohjola Capital Partnersin hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin ennen vähennyseriä oli maaliskuun lopussa 3,5 % (3,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta.

8 Vakavaraisuus 31.3. 31.12. Muutos, milj. e Muutos, % 31.3. Riskipainotetut erät yhteensä 39 858 38 746 1 113 2,9 39 329 Omien varojen vaade Luotto- ja vastapuoliriski 2 877 2 832 45 1,6 2 883 Markkinariski 34 47-12 -26,2 42 Operatiivinen riski 277 221 56 25,3 221 Yhteensä 3 189 3 100 89 2,9 3 146 Vakavaraisuussuhde, % 12,1 12,7-0,6 12,8 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 12,1 12,6-0,6 12,7 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät maaliskuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän 1 335 miljoonalla eurolla (1 406). Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Maaliskuun lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 486 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus 31.3. 31.12. Muutos, milj. e Muutos, % 31.3. OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat 5 208 5 215-7 -0,1 5 506 Toimialakohtaiset erät 1 928 1 873 55 2,9 1 792 Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet -1 101-1 106 5-0,4-1 125 Tasoitusmäärä -486-481 -5 1,0-449 Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin -673-619 -54 8,7-448 Ryhmittymän omat varat yhteensä 4 875 4 882-6 -0,1 5 276 Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade 3 175 3 115 60 1,9 3 170 Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade 366 361 5 1,4 362 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä 3 541 3 476 65 1,9 3 531 Ryhmittymän vakavaraisuus 1 335 1 406-71 -5,1 1 745 Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,38 1,40-0,03* 1,49 * Suhdeluvun muutos

9 Vakavaraisuuden hallinta ja riskiasema OP-Pohjola-ryhmän luottoriskitilanne on vakaa ja luottoriskit ovat säilyneet varsin matalalla tasolla, vaikka Suomen talouden painuminen taantumaan onkin jo heijastunut asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia oli maaliskuun lopussa 282 miljoonaa euroa (203), mikä oli 0,5 % (0,4) luotto- ja takauskannasta. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset kasvoivat 38 % edellisen vuoden maaliskuusta, mutta niiden suhde luotto- ja takauskantaan säilyi alhaisena. Asiakkaiden maksukyvyn heikkeneminen lisäsi myös saamisten arvonalentumisia. Bruttomääräisiä arvonalentumisia kirjattiin katsauskaudella 42 miljoonaa euroa (12), mikä oli 0,31 % (0,10) luotto- ja takauskannasta. OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänä markkinatilanteesta huolimatta. Lyhytaikainen varainhankinta on toiminut hyvin ja myös pitkäaikaisen rahoituksen markkinat ovat osoittaneet elpymisen merkkejä. Pohjola Pankki Oyj:n ylläpitämien maksuvalmiusreservien määrä maaliskuun lopussa oli 8,8 miljardia euroa. OP-Pohjola-ryhmän laajalla maksuvalmiusreservillä voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset noin 24 kuukauden ajan. Henkivakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli maaliskuun lopussa 3,9 miljardia euroa (3,9). Sijoitusvarallisuuden allokaatiojakauma on säilynyt ensimmäisen vuosineljänneksen aikana lähes ennallaan. Sijoitusvarallisuudesta 75 % (73 %) oli korkoinstrumenteissa. Kolmeen parhaimpaan rating-luokkaan kuuluvien sijoitusten osuus korkosijoituksista oli noin 79 % (77 %). Korkosalkun keskimääräinen duraatio oli 3,5 vuotta (3,6). Sijoitustoiminnan tuotto oli katsauskaudella -1,8 % (- 2,7 %). Rahoitusmarkkinoiden epävakauden seurauksena poikkeuksellisen korkealle nousseet luottoriskimarginaalit rasittivat korkosijoitusten tuottoa. Vahinkovakuutuksen sijoituskannan jakaumassa ei ole vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana tapahtunut merkittävää muutosta. Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli edelleen hyvä, sillä 82 % korkosijoituksista oli vähintään A- -luokitetuissa saamisissa. Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,6 vuotta ja duraatio 3,4 vuotta (4,3). Sijoitustoiminnan tuotoksi käyvin arvoin muodostui -0,4 % (-0,6) tammi maaliskuussa. Luottoluokitukset Kansainvälisistä luokituslaitoksista Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että sen keskuspankille Pohjola Pankki Oyj:lle. OP-Pohjola-ryhmän taloudellisella asemalla on huomattava vaikutus myös pelkästään Pohjola Pankki Oyj:lle annettaviin luottoluokituksiin. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Rating (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa1 Luottokelpoisuuden näkymät ovat vakaat Fitchiltä ja Standard & Poor'silta. Moody's on asettanut Pohjolan tarkkailulistalle mahdollista luottoluokituksen laskua varten. OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet OP-Pohjola-ryhmän kesäkuussa 2006 vahvistetussa liiketoimintastrategiassa on vahvistettu pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet on asetettu riskinkantokyvylle, kannattavuudelle, riskinottohalulle ja tehokkuudelle. Rahoitusinstrumenttien markkina-arvon laskun seurauksena finanssiryhmän kannattavuus ei katsauskaudella saavuttanut pitkän aikavälin tavoitetasoa. Tehokkuusmittarin arvo heikkeni edellisvuoden 51 %:sta 52 %:iin. Riskinkantokykyä ja riskinottohalua kuvaavien menestysmittareiden arvot olivat tavoitetasoa parempia.

10 Pitkän tähtäimen menestysmittarit Riskinkantokyky Kannattavuus Riskinottohalu Tehokkuus (pankki- ja sijoituspalvelut) Mittari Tavoite 31.3. 31.3. Pysyvät omat varat / taloudellinen pääoma Mittari Taloudellisen pääoman tuotto Arvonalentumiset saamisista / luottoja takauskanta Kulut /tuotot vähintään 1,0 Tavoite vähintään 17 % enintään 0,25 % enintään 50 % 1,05 1,13 1 3/ 1 3/ 7,2 % 19,5 % 0,21 % 0,02 % 52 % 51 % OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 227 osuuspankkia, OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun Osuuspankit sulautuivat ja muodostivat kombinaatiofuusiolla uuden Salon Osuuspankin. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon Osuuspankit muodostivat kombinaatiofuusiolla Pielisen Osuuspankin. Fuusiot merkittiin kaupparekisteriin 30.4.. Sulautumisten jälkeen osuuspankkien lukumäärä on 221. OPK tarjosi joulukuussa jäsenosuuspankkiensa merkittäväksi sijoituksen OPK:n lisäosuuspääomaan. Merkintäaika päättyi 2.2. ja lisäosuuspääomaa merkittiin annissa yhteensä 444 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola Finance Oy:n hallitukset ovat hyväksyneet suunnitelman, jonka mukaan Pohjola Finance Oy sulautuu emoyhtiöönsä arvion mukaan vuoden loppuun mennessä. Omistajajäsenet ja asiakkaat Osuuspankeilla oli maaliskuun lopussa 1 262 000 omistajajäsentä eli 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli maaliskuun lopussa yhteensä 1 066 000 OP-bonusasiakasta. OP-bonusasiakkaille pankkipalvelujen käytön keskittämisestä kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 35 miljoonaa euroa eli 11 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi maaliskuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 20 miljoonaa euroa (13). Bonuksia voi käyttää myös Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden maksamiseen. Tammi maaliskuussa bonuksia käytettiin vakuutusmaksuihin 16 miljoonaa euroa. Koko OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa 4 143 000 eli 56 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöasiakkaiden määrä oli 3 740 000 ja yritysasiakkaiden määrä 407 000. Henkilöasiakkaita oli 40 400 ja yritysasiakkaita 12 400 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi OP-Pohjola-ryhmällä on Baltiassa yhteensä noin 200 000 vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden maaliskuusta 98 000:lla 1 013 000:een. Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli maaliskuun lopussa 395 000. Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuoden maaliskuusta 31 500:lla.

11 Henkilöstö ja palkitseminen OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli maaliskuun lopussa 12 724 henkilöä eli 28 vähemmän kuin vuoden lopussa ja 150 enemmän kuin edellisvuoden maaliskuun lopussa. OP-Pohjolaryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 94 % OP-Pohjola-ryhmän henkilöstöstä. OP- Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon palkitsemisjärjestelmä. OPK:n hallinto OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP- Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena sekä strategisena omistusyhteisönä. OPK:lla on keskeinen rooli OP-Pohjola-ryhmän liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin 27.3.. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin kaudeksi 2012 toimitusjohtaja Kari Manninen, professori Jarmo Partanen, metsänhoitaja Jorma Vierula, toimitusjohtaja Tomi Korpisaari, professori Paavo Pelkonen, maakuntaneuvos Jorma Pitkälä ja toimitusjohtaja Jarmo Tuovinen. Vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jari Laaksosen tilalle valittiin toimitusjohtaja Leif Laine. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen liikuntaneuvos Paavo Haapakosken. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Investoinnit OPK tytäryrityksineen vastaa OP-Pohjola-ryhmän palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutoiminnan kehittämisen kustannuksista merkittävä osa muodostuu ICT-investoinneista ja niihin liittyvistä määrittelyistä. Taseeseen aktivoituja ICT-investointeja oli 14 miljoonaa euroa (10). Näistä investoinneista 9 miljoonaa euroa (5) liittyy pankki- ja sijoitustoimintaan, 3 miljoonaa euroa (2) vahinkovakuutukseen ja 2 miljoonaa euroa (3) henkivakuutukseen. Yhteisvastuu ja -turva Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OPK ja sen jäsenpankit vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK:n jäseniä olivat katsauskauden lopussa OP- Pohjola-ryhmän 227 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP- Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja eli osuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OP Pankki Oyj:tä sekä OP-Kotipankki Oyj:tä pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä kokonaisuutena. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat OPK:n tytäryhtiön Pohjola Pankin hallitus järjesti varsinainen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella 308 miljoonan euron merkintäoikeusannin 7.-24.4.. Osakeanti ylimerkittiin. OP-Keskus osk:n antamaa merkintätakausta ei siten käytetty. Osakeannilla vahvistettiin edelleen Pohjola Pankin vahvaa vakavaraisuutta ja parannettiin Pohjola Pankin edellytyksiä turvata asiakasyritystensä rahoitusmahdollisuuksia

12 Loppuvuoden näkymät Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana toimintaympäristöä ovat edelleen leimanneet rahoitusmarkkinoiden epävakaus, omaisuusarvojen suuret heilahtelut, lyhyiden markkinakorkojen voimakas lasku sekä pitkän varainhankinnan kustannusten vakiintuminen korkealle tasolle. Finanssikriisin negatiiviset vaikutukset heijastuvat myös yhä selvemmin reaalitalouteen. Finanssitoimialan toimintaympäristön tulevan kehityksen arviointiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Toimintaympäristön arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan muodostuvan aiempaa haastavammaksi. Markkinoiden epävakaus jatkuu lähikuukausina ja finanssitoimialan kasvun ennakoidaan edelleen hidastuvan ja luottotappioiden kasvavan edellisvuodesta. Korkotason arvioidaan säilyvän koko vuoden poikkeuksellisen matalalla tasolla, mikä rasittaa pankkien korkokatteita. Toimintaympäristön kehityksen heikon ennustettavuuden johdosta myös OP-Pohjola-ryhmän kuluvan vuoden tuloskehityksen arviointiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Ryhmän vahva vakavaraisuus antaa kuitenkin mahdollisuuden kehittää liiketoimintaa pitkäjänteisesti myös näissä olosuhteissa. Vahva vakavaraisuus toimii myös puskurina taantumavaiheeseen liittyvien luottotappioiden varalta. Kaikki tässä osavuosikatsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen OP-Pohjola-ryhmän ja sen eri toimintojen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentit ovat Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Vahinkovakuutus ja Henkivakuutus. Segmentteihin kuulumaton toiminta esitetään ryhmässä "Muu toiminta". Segmenttiraportointi laaditaan noudattaen OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. Yhtiöinä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin sisältyvät osuuspankit, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Rahastoyhtiö Oy, Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Corporate Finance Oy, Pohjola Capital Partners Oy sekä eräät pienemmät pankki- ja sijoituspalvelutoimintaa tukevat yhtiöt kokonaisuudessaan. Pohjolakonsernin pankkitoiminta- ja varainhoito-segmentit luetaan myös pankki- ja sijoituspalvelutoiminta - segmenttiin, kuten myös Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön toiminta, koska valtaosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu ryhmän vähittäispankeille myönnetyistä luottovakuutuksista. Vahinkovakuutussegmenttiin sisältyy OP-Pohjola-ryhmän vahinkovakuutusyhtiöiden eli Pohjola Vakuutus Oy:n, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen, A-Vakuutus Oy:n ja Baltiassa toimivien Seesam-yhtiöiden liiketoiminta sekä vahinkovakuutusta tukevien palveluyhtiöiden toiminta. Henkivakuutus-segmentti muodostuu ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoimintaa harjoittavasta OP-Henkivakuutus Oy:stä. Muuhun toimintaan kohdistetaan kaikkia liiketoimintasegmenttejä tukevat toiminnot, erityisesti OPK:n toiminta sekä Pohjolan konsernihallinto. Vuoden toukokuuhun saakka muuhun toimintaan luettiin myös FD Finanssidatan toiminta. Liiketoimintasegmenttejä tukevien palveluiden kustannukset kohdistuvat segmenteille palveluveloituksina. Myös oman pääoman kohdistus liiketoimintasegmenteille suoritetaan muuhun toimintaan sisältyvän sisäisen pankin avulla, jolloin tavoitetason ylittävien omien pääomien myönteinen tulosvaikutus näkyy muun toiminnan tuloksessa.

13 Liiketoimintasegmenttien tulostiivistelmä Tuotot Kulut Muut erät Tulos ennen veroja 1 3/ Tulos ennen veroja 1 3/ Tulos ennen veroja 1 12/ Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 457 236-58 164 160 532 Vahinkovakuutus 75 76 0-1 22 55 Henkivakuutus -12 13 0-26 0-162 Muu toiminta 88 88-9 -9-39 -24 Eliminoinnit -97-94 0-3 -18-29 Yhteensä 511 319-67 124 125 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan sijoitusympäristö oli katsauskaudella entistä haastavampi. Finanssikriisin vaikutukset alkoivat näkyä aikaisempaa suuremmissa määrin asiakkaiden maksukyvyn heikkenemisenä sekä kasvun hidastumisena. Matala korkotaso alentaa korkokatteita. OP-Pohjola-ryhmän markkina-asema on vahvistunut myös näissä kasvuoloissa. OP-Pohjola-ryhmän luottokanta oli maaliskuun lopussa 51,2 miljardia euroa (51,0) ja takauskanta 3,1 miljardia euroa (3,0). Luottokanta kasvoi vuodessa 9,4 % (13,8) ja katsauskaudella 0,5 %. Markkinaosuus luottokannasta kasvoi vuodentakaiseen nähden 0,8 % -yksikköä 32,2 %:iin. Luottomarginaalien nousu kiihtyi tammi maaliskuussa. Uusien asuntoluottojen marginaalit ovat kasvaneet selvästi vuoden kesän jälkeen. Nousu johtuu merkittäviltä osin pankkien pitkäaikaisen rahoituksen hinnan noususta. Marginaalien ennakoidaan levenevän edelleen. Kiinteäkorkoisten luottojen osuus uusista asuntoluotoista säilyi edelleen vähäisenä ja oli 2,4 % (2,4). Asuntoluottokanta oli maaliskuun lopussa 24,4 miljardia euroa (24,2). Vuodessa asuntoluottokanta kasvoi 10,4 % (12,1) ja katsauskaudella 1,2 %. OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus asuntoluottokannasta oli maaliskuun lopussa 36,0 % eli 1,0 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kulutusluottokanta oli katsauskauden lopussa 3,7 miljardia euroa (3,7). Kulutusluottokanta kasvoi vuodessa 8,5 % (11) ja katsauskaudella 0,8 % (2,8) Yritysluottokanta oli maaliskuun lopussa 13,7 miljardia euroa (13,8) ja takauskanta 2,8 miljardia euroa (2,6). Yritysluottokanta kasvoi vuodessa 11 %, mutta pieneni katsauskaudella 0,9 % (8,8). Yritysluottojen kysyntä hiljentyi alkuvuonna selvästi asiakasyritysten investointien vähentymisen seurauksena. Takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä sen sijaan kasvoi katsauskaudella 2,1 %. Yritysluottojen markkinaosuus oli maaliskuun lopussa 26,7 % eli 0,4 %- yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Talletukset olivat maaliskuun lopussa 34,8 miljardia euroa (34,5) eli 13 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Katsauskaudella talletukset kasvoivat 0,6 %. Kasvu kohdistui erityisesti sijoittamistalletuksiin, jotka kasvoivat vuodessa peräti 20 % 19,0 miljardiin euroon (19,0). Ryhmän markkinaosuus talletuksista oli maaliskuun lopussa 33,8 % eli 0,7 % -yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. OP-Pohjola-ryhmä oli maaliskuun lopussa suurin finanssiryhmä myös talletuksilla mitattuna. OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastojen pääoma oli 9,0 miljardia euroa (9,3). Pääomat supistuivat yleisen markkinakehityksen mukana katsauskaudella 3,6 % ja vuodessa 27 %. Ryhmän markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli maaliskuun lopussa 22,1 % eli 1,1 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nettomerkinnät OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoihin olivat 7,9 miljoonaa euroa (-1 089). Pohjolan varainhoitoliiketoiminnan hallinnoiman varallisuuden määrä oli maaliskuun lopussa 24,9 miljardia euroa (25,3). Tästä OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoissa olevien pääomien osuus oli

14 8,2 miljardia euroa (8,5). OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yritysten osuus hallinnoidusta varallisuudesta oli 6,5 miljardia euroa. OP-Private-toimintamallissa hallinnoitavien varojen määrä oli 2,8 miljardia euroa (2,7). Kotitalouksien osakekauppoja välitettiin katsauskauden aikana noin 211 000 eli 44,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tulos ja riskiasema Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tammi maaliskuun tulos ennen veroja oli 164 miljoonaa euroa eli 2,7 % parempi kuin vuotta aiemmin (160). Katsauskaudella myönnetyt bonukset kasvoivat 11 % 35 miljoonaan euroon (31). Korkokate kasvoi 3,4 % 274 miljoonaan euroon ja nettopalkkiotuotot 8,2 % 139 miljoonaan euroon. Korkokatteen kasvu perustui liiketoiminnan kasvuun. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa (2). Katsauskaudella trading-toiminnan tuotot kehittyivät erittäin myönteisesti ja toisaalta vertailukaudella trading-luokan arvopapereista kirjattiin arvostustappioita. Katsauskauden sijoitustoiminnan tuottoja rasittaa myytävissä olevista sijoituksista tehdyt 10 miljoonan euron arvonalentumiskirjaukset. Henkilöstökulut kasvoivat 12,2 % ja muut kulut 10,7 %. Neljännes henkilöstökulujen kasvusta johtui vakuutusmyyntihenkilökunnan siirtymisestä osuuspankkien palvelukseen 1.10. alkaen. Vakuutusten myynnistä ansaitut palkkiot sisältyvät vastaavasti palkkiotuottoihin. Kulujen suhde tuottoihin oli 51,6 % (51,5). Saamisista tehdyt arvonalentumiset olivat 20 miljoonaa euroa (3). Arvonalentumistappioiden kasvu johtuu reaalitalouden selvästä heikentymisestä vertailuvuoteen nähden. Arvonalentumisten määrä oli kuitenkin edelleen maltillinen suhteessa liiketoiminnan volyymiin ja alle OP-Pohjola-ryhmän itselleen asettaman enimmäistavoitteen. Ryhmän järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä kasvoi, mutta oli edelleen alhaisella tasolla. Katsauskauden lopussa niitä oli yhteensä 282 miljoonaa euroa eli 38 % enemmän kuin edellisvuoden joulukuun lopussa. Järjestämättömistä ja nollakorkoisista saamisista on vähennetty niihin kohdistuvat 109 miljoonan euron saamis- ja saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset (85). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin eli 0,5 % (0,4). Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan avainlukuja Muutos, % 1-12/ Korkokate 274 265 3,4 1 121 Arvonalentumiset saamisista 20 3 48 Muut tuotot 183 147 25,0 489 Henkilöstökulut 106 94 12,2 381 Muut kulut 130 117 10,7 494 Palautukset omistajajäsenille ja OPbonusasiakkaille 38 37 1,9 154 Tulos ennen veroja 164 160 2,7 532 Muutos, % 1-12/ Nostetut asuntoluotot 1 308 1 690-22,6 7 041 Nostetut yritysluotot 1 591 2 127-25,2 8 271 Sijoitusrahastojen nettomerkinnät 8-1 089-2 308 Välitetyt kiinteistökaupat, kpl 2 988 3 916-23,7 14 569 Mrd. e 31.3. 31.3. Muutos, % 31.12. Luottokanta Asuntoluotot 24 22 10,4 24 Muut kotitalouksien luotot 10 9 6,4 10 Yritysten luotot 14 12 11,0 14 Muut luotot 3 3 4,4 3 Yhteensä 51 47 9,4 51 Takauskanta 3,1 2,5 24,1 3

15 Talletukset Käyttely- ja maksuliiketalletukset Kotitalouksien 10 10 1,2 10 Yritysten 4 3 20,1 4 Muiden 2 2 4,2 2 Käyttely- ja maksuliiketalletukset yhteensä 16 15 5,4 16 Sijoittamistalletukset 19 16 20,2 19 Talletukset yhteensä 35 31 13,0 35 Sijoitusrahastot Osake- ja hedgerahastot 2,0 3,6-44,1 2,1 Yhdistelmärahastot 1,2 1,8-30,4 1,3 Pitkän koron rahastot 4,3 3,9 10,5 4,0 Lyhyen koron rahastot 1,4 3,1-54,4 1,9 Sijoitusrahastojen arvo yhteensä 8,9 12,3-27,4 9,3 Markkinaosuudet (%) 31.3. 31.3. Muutos, %-yks. 31.12. Luottokannasta 32,2 31,4 0,8 32,0 Asuntoluotoista 36,0 35,0 1,0 35,9 Yritysluotoista 26,7 26,3 0,4 26,8 Talletuskannasta 33,8 33,1 0,7 33,8 Sijoitusrahastojen pääomista 22,1 21,0 1,1 22,5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Muutos, % Kotitaloudet 169 127 33,4 122 Yritykset ja asuntoyhteisöt 88 64 36,8 63 Muut 26 13 92,3 18 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä 282 204 38,3 203 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,5 0,4 0,1* 0,4 * %-yksikköä Vahinkovakuutus Vahinkovakuutuksen asiakasliiketoiminta kehittyi katsauskaudella myönteisesti. Vahinkovakuutussegmentillä oli katsauskauden lopussa 395 000 etuasiakastaloutta eli 9 % vertailuvuoden maaliskuun loppua enemmän. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 5 % 230 miljoonaan euroon (220). Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat vertailukelpoisesti 12 % ja olivat 98 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynti siirtyi osuuspankkeihin lokakuussa ja myynnin kehitys on ollut lupaava. Osuuspankeissa vahinkovakuutusten myynti henkilöasiakkaille kasvoi tammi maaliskuussa 17 % verrattuna Pohjolan toimistojen myyntiin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kuluvan vuoden aikana ainakin 17 uutta osuuspankkia aloittaa itsenäisen vahinkovakuutusmyynnin. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella talouden taantuma hidasti kasvua. Vakuutusmaksutuotot jäivät vertailuvuoden tasolle ja olivat 118 miljoonaa euroa (118). Baltiassa vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2 % ja olivat 15 miljoonaa euroa (14). Pohjola Vakuutus on vahinkovakuutuksen markkinajohtaja Suomessa 27,8 %:n markkinaosuudella. Vuonna markkinaosuus vahvistui 0,5 %-yksikköä. Pohjolan etuasiakastalouksista jo yli 50 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Pankkiasioinneista kertyneitä OP-bonuksia käytettiin tammi maaliskuussa vakuutusmaksuihin 16 miljoonaa euroa (8). Bonuksia käytettiin 200 000 vakuutuslaskun maksamiseen ja kokonaan bonuksilla maksettiin yli 72 000 laskua.

16 Tulos ja riskiasema Vahinkovakuutuksen katsauskauden tulos ennen veroja oli 1 miljoonaa euroa negatiivinen (22). Katsauskauden vakuutustekninen kannattavuus oli edellisvuotta parempi. Vakuutusmaksutuotot olivat 230 miljoonaa euroa (220) ja vakuutuskorvaukset 147 miljoonaa euroa (156). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 2 miljoonaa euroa negatiiviset eli 39 miljoonaa vertailukautta pienemmät (38). Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyi 16 miljoonan euron alaskirjaukset myytävissä olevista arvopapereista. Vahinkovakuutussegmentin kulut kasvoivat 2 % 76 miljoonaan euroon (75). Henkilöstökulut supistuivat henkilöasiakkaiden vakuutusmyyntihenkilöstön siirryttyä osuuspankkien palvelukseen. Kokonaiskuluihin järjestelyllä ei ollut merkittävää vaikutusta Suotuisan vahinkokehityksen seurauksena korvauskulut jäivät vertailuvuotta pienemmiksi vaikka kasvanut vakuutuskanta lisäsi vahinkojen määrää. Korvaustoiminnan tehokkuus ja onnistunut kumppanuuksien hyödyntäminen esimerkiksi hoitoonohjauksen ja kustannuskontrollin avulla tuki suotuisaa kehitystä. Riskisuhde oli 62,7 (70,0). Tammi maaliskuussa oli 50 (50) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 22 miljoonaa euroa (20). Yli 2 miljoonan euron suurvahinkorajan ylittäneiden vahinkojen määrä oli 3 (2), ja niiden omalle vastuulle jäävä korvausmeno yhteensä 7 miljoonaa euroa (7). Liikekulut ja korvausten hoitokulut kasvoivat 63 miljoonaan euroon (60). Kuluja kasvattivat erityisesti myynnin kustannukset. Toimintakulusuhde oli 28,6 (28,2). Vakuutustoiminnan kannattavuus parani merkittävästi. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 91,3 (98,2). Vakuutusriskiasemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vahinkovakuutustoiminnan vakavaraisuuspääoma oli maaliskuun lopussa 627 miljoonaa euroa (608). Vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuottoihin (vastuunkantokyky) oli 67 % (66). Pohjola Pankki Oyj pääomitti omistamiaan vakuutusyhtiöitä tammi maaliskuussa 20 miljoonalla eurolla. Vahinkovakuutuksen sijoituskanta oli maaliskuun lopussa 2,5 miljardia euroa (2,4). Sijoitussalkusta korkosijoitusten osuus oli 83 % (82) ja osakkeiden osuus 7 % (8). Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,6 vuotta ja duraatio 3,4 vuotta (4,3). Sijoitustoiminnan tuotoksi käyvin arvoin muodostui osakemarkkinoiden negatiivisesta kehityksestä johtuen -0,4 % (-0,6). Vahinkovakuutuksen avainlukuja Muutos, % 1-12/ Vakuutusmaksutuotot 230 220 4,9 923 Vakuutuskorvaukset 147 156-5,5 591 Sijoitustoiminnan nettotuotot -2 38-104,9 59 Diskonttauksen purkautuminen ja muut nettotuottoihin luettavat erät -12-10 16,8-40 Vahinkovakuutuksen nettotuotot 70 92-23,7 352 Muut tuotot 4 5-17,0 20 Henkilöstökulut 26 27-2,2 111 Muut kulut 50 48 3,6 206 Tulos ennen veroja -1 22-106,7 55 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto 2-55 -104,0-214 Tulos käyvin arvoin ennen veroja 1-32 -102,1-159 Muutos, 1-12/ % Vakuutusmaksutuotot Henkilöasiakkaat 98 87 11,8 380 Yritykset ja yhteisöt 118 118 0,1 485 Baltia 15 15 2,2 58 Vakuutusmaksutuotot yhteensä 230 220 4,9 923 Mrd. e 31.3. 31.3. Muutos, 31.12.

17 % Velat vakuutussopimuksista Diskontattu vastuuvelka 1,3 1,2 2,4 1,3 Muu vastuuvelka 1,1 1,0 6,6 0,8 Yhteensä 2,3 2,2 4,3 2,1 Sijoituskanta Joukkolainat ja korkorahastot 1,7 1,8-1,9 1,7 Rahamarkkinalainat 0,4 0,1 181,3 0,3 Osakkeet ja osakerahastot 0,2 0,4-48,6 0,2 Kiinteistösijoitukset *) 0,1 0,1 9,1 0,1 Vaihtoehtoiset sijoitukset 0,1 0,2-35,5 0,1 Yhteensä 2,5 2,6-0,7 2,4 *) sisältää kiinteistörahastot Henkivakuutus Toimintaympäristö säilyi alkuvuoden aikana henkivakuutustoiminnan kannalta epäsuotuisana. Sijoitusmarkkinoiden epävarmuus heikensi säästämistuotteiden kysyntää ja kotimaisen henkivakuutusmarkkinan maksutulo jäi 5,2 % edellisvuotta alhaisemmaksi. OP-Pohjola-ryhmän henki- ja eläkevakuutuksen maksutulo oli 151 miljoonaa euroa (232) eli 35 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden vertailutietoon sisältyy 36 miljoonaa euroa poikkeuksellista ryhmäeläkkeen vastuunsiirron maksutuloa. Säästöhenkivakuutusten maksutulo supistui 33 % ja yksilöllisten eläkevakuutusten maksutulo supistui 48 %. Sijoitussidonnaisen maksutulon osuus oli 52 %. Maaliskuun lopussa OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus oli 24 %, eli markkinaosuus laski 5,4 % vuoden lopusta. OP-Pohjola-ryhmän maksamat henkivakuutustoiminnan korvaukset olivat 142 miljoonaa euroa (197), josta takaisinostojen osuus oli 51 miljoonaa euroa (119). Katsauskauden aikana eläkkeitä maksettiin 14 miljoonaa euroa (11). OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä oli 19,3 % (19,4). Tulos ja riskiasema Henkivakuutuksen tulos ennen veroja oli -26 miljoonaa euroa (0). Käyvän arvon rahaston muutos ennen verojen huomioon ottamista oli katsauskaudella -40 miljoonaa euroa (-120). Henkivakuutuksen nettotuotot olivat -15 miljoonaa euroa (9). Vertailukauden aikana purettiin 10 miljoonan euron tulevien lisäetujen vastuusiirto. Muiden kuin sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevan sijoitusomaisuuden tulokseen kirjatut nettotuotot olivat -4 miljoonaa euroa (4). Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyy 61 miljoonan euron arvonalentumiset myytävissä olevista arvopapereista. Henkilöstökulut kasvoivat 2 miljoonaan euroon (2) ja muut kulut pienenivät 17 % 11 miljoonaan euroon (13). Muihin kuluihin sisältyvät palkkiot myyntiverkostolle olivat 7,5 miljoonaa euroa (7,2). Henkivakuutuksen vastuuvelka oli maaliskuun lopussa 5,3 miljardia euroa (5,3). Korkotuottoisen vastuuvelan osuus oli 71,2 % ja sijoitussidonnaisen 28,8 Henkivakuutustoiminnan sijoitusomaisuus ilman sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevaa omaisuutta oli 3,9 miljardia euroa (3,9). Alkuvuoden sijoitusympäristö pysyi haastavana ja katsauskauden sijoitustoiminnan tuotto oli käyvin arvoin -1,8 % (- 2,7). Sijoitusmarkkinoiden epävakauden jatkumisen vuoksi OPK pääomistajana vahvisti OP- Henkivakuutuksen toimintapääomaa katsauskauden aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehdyillä 150 miljoonan euron sijoituksilla.

18 Henkivakuutuksen avainlukuja Muutos, % 1-12/ Vakuutusmaksutulo 151 232-35,0 717 sijoitussidonnainen 65 86-24,4 299 muut 85 145-41,2 418 Sijoitustoiminnan nettotuotot -62-199 -68,8-802 sijoitussidonnainen -58-203 -71,4-708 muut -4 4-94 Vastuuvelan muutos -37-171 -78,1-590 sijoitussidonnainen -50-252 -80,3-758 muut 12 82-84,8 168 Korvauskulut 142 197-27,9 643 Muut erät 1 3-72,2 12 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot -15 9-126 Muut tuotot 2 6-57,0 16 Henkilöstökulut 2 2 4,1 5 Muut kulut 11 13-16,7 48 Tulos ennen veroja -26 0-162 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto -40-120 -66,4-403 Tulos käyvin arvoin ennen veroja -66-120 -45,0-565 Muutos, % 1-12/ Vakuutusmaksutulo Säästöhenkivakuutus 89 133-32,9 382 Eläkevakuutus 39 75-48,4 279 Riskihenkivakuutus 16 19-19,5 73 Muut 1 4-80,0 33 Vakuutusmaksutulo yhteensä 145 232-37,7 766 josta sijoitussidonnaiset 66 90-27,1 317 Markkinaosuus henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 24,0 36,5-12,5 29,3 Mrd. e 31.03. 31.03. Muutos, 31.12. % Vakuutussäästöt Säästöhenkivakuutus 3,7 4,1-11,4 3,7 Eläkevakuutus 1,5 1,5 0,1 1,5 Kapitalisaatiosopimukset 0,1 0,1-28,0 0,1 Vakuutussäästöt yhteensä 5,3 5,8-8,7 5,4 josta sijoitussidonnaiset 1,6 2,1-26,5 1,6 Sijoituskanta Joukkolainat ja korkorahastot 2,2 2,5-10,3 2,3 Rahamarkkinalainat 0,7 0,1 0,6 Osakkeet ja osakerahastot 0,2 0,7-77,1 0,2 Kiinteistösijoitukset **) 0,3 0,3 3,5 0,3 Vaihtoehtoiset sijoitukset 0,5 0,6-7,0 0,5 Sijoituskanta yhteensä 3,9 4,1-4,5 3,9 Markkinaosuus henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä, % 19,3 19,7-0,4 19,4 * %-yksikköä ** sisältää kiinteistörahastot Muu toiminta Muun toiminnan tulos ennen veroja oli tammi maaliskuussa 30 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi ja oli -9 miljoonaa euroa (-39). Vertailuvuonna maksuvalmiusreservin arvonalentumiset heikensivät tulosta 49 miljoonaa euroa. Vuoden jälkipuoliskolla OP-Pohjola-ryhmä uudisti maksuvalmiusstrategiaansa ja luokitteli maksuvalmiusreserviin kuuluvat arvopaperit kirjanpidollisesti uudelleen. Tämän seurauksena käyvän arvon muutoksia ei enää kirjata