4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 ) Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9 ) Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ) 4.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 ) Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä

tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. 4.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13, Lastensuojelulaki 12 (1292/2013), Lukiolaki 10 (478/2003)] Lasten ja nuorten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. [Lastensuojelulaki 12 (1292/2013)] Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [Lukiolaki 10 (478/2003)]. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Kuhmon koulut Kuhmon kaupungissa on perustettu esiopetuksen, perusopetuksen, Kuhmon yhteislukion ja KAO:n Kuhmon toimipaikan yhteinen opiskelija- ja oppilashuollon ohjausryhmä, joka vastaa oppilas- ja opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

Ohjausryhmään kuuluu edustaja jokaisesta koulumuodosta, kuraattori, koulupsykologi, perheneuvolan psykologi ja koulujen terveydenhoitajat. Ryhmän kutsuu koolle perusopetuksen oppilashuollosta vastaava rehtori. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytyksiä lisäävä toiminta oppilaitosyhteisössä. Kaikilla kouluilla toimii oma koulukohtainen oppilas- tai opiskeluhuoltoryhmä, jonka kokoonpano ja vastuuhenkilö määritellään vuosittain. Yksittäisen oppilaan tai opiskelijan asioiden käsittelyyn ja tuen tarpeen selvittämiseksi asiantuntijaryhmät kootaan tapauskohtaisesti. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 ) Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [(Lukiolaki 27 (1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio oppilaitoksen käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan.

Kuhmon yhteislukiossa opiskelijahuollon tarve vaihtelee opiskelijamäärän tarpeiden mukaan. Opiskelijahuoltopalvelut ovat riittävät, kun opiskelijoiden tarpeisiin pystytään vastaamaan opiskelijahuoltolain mukaisesti. Kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulupsykologi ja terveydenhoitaja toimivat yhteistyössä koulun opetushenkilöstön kanssa. Muita opiskeluhuollon yhteistyökumppaneita ovat mm. etsivä nuorisotyö, LANU-työryhmä, sekä eri projekti-/hanketyöntekijät. Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija. Hän vastaa kouluterveydenhuollosta ja toimii lääkärin työparina. Terveydenhoitajan tehtävät liittyvät koulu- ja opiskeluyhteisöön, yksittäiseen oppilaaseen tai moniammatilliseen yhteistyöhön koulussa ja oppilaitoksessa. Terveydenhoitaja työskentelee lukiolla yhden päivän viikossa ja on lisäksi tavattavissa Tuupalan koululla. Kuraattori Kuraattori työskentelee pääosin perusopetuksessa työajan jakautuessa Kontion/kyläkoulujen ja Tuupalan koulun kesken. Lisäksi kuraattori työskentelee lukiolla yhtenä päivänä viikossa (10 % työajasta). Kuraattori on osa koulun opiskelijahuoltoryhmää ja hän toimii yhteistyössä muiden koulun työntekijöiden kanssa. Kuraattorin tehtävänä on koulun ja huoltajien kasvatustyön tukeminen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja poistaa koulunkäynnin esteitä, edesauttaa oppilaiden elämänhallintaa ja koulutyön onnistumista sekä ohjata tarvittaessa opiskelijoita muiden palvelujen ulottuville. Psykiatrinen sairaanhoitaja (miekkari) Nuorten mielenterveystyöntekijöiden työn tavoite on ehkäistä ja puuttua varhain opiskelijoiden psyykkiseen oireiluun ja huolenaiheisiin sekä antaa vanhemmille ja koululle keinoja tukea oireilevia opiskelijoita. Työ tukee osaltaan kodin ja koulun kasvatustyötä. Keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat yksilötyö opiskelijoiden kanssa, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nuoren asioissa, opettajien ja oppilashuoltotyöryhmän konsultointi, sekä opiskelijan ja perheiden tukemiseen liittyvä yhteistyö esim. nuorisopsykiatrian kanssa. Varsinainen työn kohderyhmä ovat opiskelijat. Työ tehdään pääsääntöisesti kouluilla ja tarpeen mukaan kotikäynneillä sekä nuoreen liittyvissä yhteistyöverkostossa. Työn keskeiset periaatteet ovat varhainen huomaaminen ja tukeminen, nuoren osallisuus oman asiansa hoidossa ja verkostotyö asiakkaan asioissa.

Miekkari on lukiolla tarpeen mukaan. Nuori itse tai hänen huoltajansa voivat ottaa yhteyttä miekkariin. Nuoren voivat ohjata työntekijälle myös opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori tai muu huolen huomannut koulun työntekijä. Koulupsykologi Koulupsykologin tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntiä, psyykkistä hyvinvointia ja kokonaiskehitystä. Työnkuvaan kuuluu mm. oppimisvaikeuksien selvittäminen ja tukitoimien suunnittelu yhdessä opettajien, huoltajien ja oppilaan kanssa sekä kasvuun, kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyvän keskusteluavun ja ohjauksen tarjoaminen oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Osana kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemista koulupsykologi tarjoaa konsultaatiota opettajille sekä osallistuu tarpeen mukaan opiskeluhuoltoryhmän toimintaan. Opiskelijoilla on oikeus kuraattorin, koulupsykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan yksilökohtaiseen tapaamiseen seitsemän työpäivän sisällä yhteydenoton jälkeen. 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Suunnitelmassa kuvataan: toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, Kuhmon yhteislukiossa yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä opiskelijan ja huoltajan osallisuutta oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään kouluterveyskyselyn tuloksia, opiskelijoille tehtävien tulo-, keskivaihe- ja päättökyselyiden tuloksia sekä opiskeluyhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia tukevia toimintamalleja. yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, Opiskeluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia tuetaan erilaisella yhteistyöllä oppilaitoksen sisällä ja oppilaitoksen yhteistyötahojen välillä. Oppilaitoksen sisällä toimii oppilaskunnan hallitus, joka toimii yhdessä muun oppilaskunnan ja henkilökunnan kanssa edistääkseen opiskelijoiden hyvinvointia. Oppilaskunnan edustajat osallistuvat koulun johtoryhmän kokouksiin. Yhdessä tutor-toiminnan kanssa opiskelijoiden yhteistyö vahvistaa opiskeluyhteisön vaikuttamismahdollisuuksia ja hyvinvointia mm. erilaisten hyvinvointia tukevien tapahtumien kautta.

yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, Huoltajille järjestetään vanhempaintilaisuuksia lukuvuosittain. Lisäksi koteihin ollaan yhteyksissä kirjallisin tiedottein, puhelimitse ja sähköpostin tai Wilman välityksellä. Yhteyshenkilöinä koteihin ovat ensisijaisesti ryhmänohjaajat. Jaksoittain jaettavien todistusten sekä Wilman avulla huoltajat voivat seurata opintojen sujumista, suoritusten kertymistä ja poissaoloja. Koulu pyytää vanhempien allekirjoituksen alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden jaksotodistuksiin ja toivoo, että myös täysi-ikäiset lukiolaiset kertovat huoltajilleen opintojensa sujumisesta. oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään 1 2 kertaa lukukaudessa, ja siihen kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja sekä kuraattori. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tavoitteena on opiskelijahuollon yleinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaaminen, arvioiminen ja opiskelijaryhmien hyvinvoinnin seuranta sekä kouluturvallisuuden edistäminen. yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, Kuhmon yhteislukion yhteistyökumppaneita (mm. seurakunta, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö ja poliisi) pyydetään tarvittaessa mukaan koulun kehittämistoimintaan. terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, Yhteistyötä tehdään terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä tarvittaessa terveydenhoitajan pitämien tiedotustuokioiden muodossa. opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen, Poissaolot kirjataan päivittäin. Aineenopettajat merkitsevät poissaolot sähköiseen järjestelmään. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja ja ovat tarvittaessa yhteydessä opiskelijaan ja huoltajaan. esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, Opiskelijoiden terveydenhoito, tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu ja hoitoon ohjaaminen järjestetään kouluterveydenhuollon ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Sairauden hoitoon tarvittavasta tuesta ja seurannasta sovitaan tapauskohtaisesti koulun, kodin ja hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen sekä Tupakointi ja päihdyttävien aineiden tuominen ja käyttäminen koulussa ja koulun alueella on kielletty. Opiskelijoita ohjataan terveelliseen elämäntapaan eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä.

Ohjaustyössä koulua tukevat poliisi, kaupungin vapaa-aikatoimi ja seurakunta. Käyttöön puututaan toimintaohjeiden mukaisesti (Kainuun maakunta-kuntayhtymän Yhteinen linja-ohjeistuksella). yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa, Kuhmon yhteislukiolle on laadittu turvallisuussuunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Turvallisuussuunnitelma sisältää mm. kriisisuunnitelman ja pelastussuunnitelman. Poistumisharjoitukset tehdään lukuvuosittain joko yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa tai itsenäisesti siten, että koulun turvallisuustiimi vastaa harjoituksen toteutuksesta. Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osallistuu koulun turvallisuus-, pelastus- ja kriisisuunnitelmien päivittämiseen ja laadintaan. Yhteistyötä tehdään myös työsuojeluvaltuutetun kanssa. Lisäksi koulun henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat palo- ja pelastustoimen järjestämään alkusammutusharjoitukseen vähintään kerran kolmessa vuodessa. Opiskelijat ja henkilökunta käyvät läpi myös muut koulun turvallisuuteen liittyvät asiat vuosittain. Yhteistyössä terveydenhoidon ja sosiaalityön, työvoimahallinnon, etsivän nuorisotyön ja tarvittaessa myös poliisin kanssa tarjotaan asiantuntijapalveluja opiskelijoille. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma [(Lukiolaki 21 (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 ]. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 )]. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa tukeudutaan kaupungin valmiussuunnitelmaan. Koulun turvallisuussuunnitelmiin on koottu ohjeet kriisi-, uhka- ja vaaratilanteita varten. Kriisisuunnitelma laaditaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Turvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain ja henkilökunnan velvollisuus on tutustua niihin. Mikäli koulussa tulee esille kiusaamista, toimitaan Kiusaamisen vastaisen toimintamallin mukaisesti. Kuhmon yhteislukion kiusaamisen vastainen toimintamalli 1. Yleistä Tämä toimintamalli ohjaa kiusaamisen vastaista toimintaa Kuhmon yhteislukiossa. Toimintamallissa tarkastellaan mitä eri osapuolten tulee tehdä, kun kiusaamista ilmenee, kenellä on vastuu tapauksen selvittelystä ja miten toimitaan, jos tilanteeseen puuttumisesta huolimatta kiusaaminen jatkuu. Oppilaitosyhteisöön kuuluvat sekä opiskelijat että henkilöstö. Kuka tahansa yhteisöön kuuluva voi olla kiusaaja tai kiusattu. Kiusaamista käsitellään koulukiusaamisen työpaikkakonfliktien ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta.

2. Mitä kiusaaminen on? Tässä toimintamallissa kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa henkistä tai ruumiillista väkivaltaa, jonka yksi tai useampi nuori tai aikuinen kohdistaa yhteen ja samaan uhriin. Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa mitätöintiä, sortamista tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta tai järjettömältä. Henkistä väkivaltaa on pelottelu, suullinen tai kirjallinen uhkaaminen, kiristäminen, syrjiminen, sosiaalinen eristäminen, tahallinen väärin neuvominen, väärien tietojen levittäminen, mustamaalaus, selän takana pahan puhuminen tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen, ryhmätyöskentelystä pois jättäminen, työskentelyn vaikeuttaminen toisten yllyttäminen yhtä vastaan, toisen puolustamisen estäminen, puolustajan nolaaminen tai uhkaaminen työvälineiden tai henkilökohtaisten tavaroiden luvatta ottaminen, piilottelu tai särkeminen, rahan kiristäminen pilkkaaminen, ilkkuva matkiminen ja solvaaminen sanaton viestintä kuten merkitsevät, kielteiset katseet, olankohautukset, hiljainen tai juonitteleva painostus sekä puhumattomuus sukupuolinen häirintä, joka voi ilmetä härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, ulkonäköä koskevina huomautuksina, fyysisenä kosketteluna tai vihjailevina viesteinä. Ruumiillista väkivaltaa on kaikki käsiksi käyminen kuten hakkaaminen, tyrkkiminen, potkiminen, kamppaaminen, hiuksista vetäminen kuristaminen ja esineillä heittäminen Oppilaitoksen henkilökunnalla on järjestyssäännön ojentamistoimien mukaan oikeus poistaa häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija. Jokaisella työpaikalla syntyy ajoittain ihmisten välisiä konflikteja ja ristiriitoja. Ristiriitoja voi olla työtovereiden kesken, esimiehen ja työntekijän välillä tai opettajan ja opiskelijan kesken. Kaikki ristiriidat ja yhteentörmäykset eivät kuitenkaan ole kiusaamista. Henkinen väkivalta on yksilön oma kokemus, mutta tilanteesta voi olla myös muita tulkintoja ja näkemyksiä.

Henkistä väkivaltaa ei ole se, jos työhön tai opiskeluun liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa, ja asianosaiset tuntevat tästä syystä epävarmuutta ja ahdistusta oppilaitosyhteisössä käsitellään sen toimintaan liittyviä ongelmia, ja käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta oppilaitosyhteisön jäsenelle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus, ja hän saa tiedon oikaisuvaatimuksen tekemismahdollisuudesta. Oppilaitosyhteisön kaikkia jäseniä ei tarvitse pitää ystävinä, mutta heidän kanssaan pitää pystyä asialliseen työskentelyyn ja opiskeluun, noudattaa kaikkia kohtaan hyviä tapoja ja käyttää vuorovaikutuksessa asiallista kieltä. 3. Miten toimin, kun havaitsen kiusaamista? Keskeistä se, että kiusaamiseen puuttuu välittömästi henkilö, joka kiusaamisen havaitsee. 3.1 Opiskelijoiden välinen kiusaamistilanne tai sen epäily Opettaja / ryhmänohjaaja havaitsee asian puutu kiusaamiseen heti keskustele kiusatun / kiusatuksi epäillyn kanssa keskustele kiusaajan kanssa mikäli kiusaaminen on todennäköisesti tapahtunut, kiusaaja ja kiusattu kirjaavat näkemyksen tapahtuneesta paikalle on kutsuttava toinen henkilökuntaan kuuluva opettajan / ryhmänohjaajan avulla pyritään sopimukseen, joka merkitään kuulemiskertomukseen Huom! ryhmänohjaajalle on aina tiedotettava kiusaamisasiasta mikäli sopimukseen ei päästä tai koet sovittelutaitosi puutteelliseksi, ota välittömästi yhteyttä opinto-ohjaajaan /kuraattoriin kuulemiskertomukset lähetetään aina opinto-ohjaajalle /kuraattorille ja asia käsitellään tapauskohtaisessa asiantuntijaryhmässä, joka tarkistaa tilanteen ja päättää jatkotoimista esim. asian tiedottamisesta huoltajalle, asian siirtämisestä poliisiasiaksi ryhmänohjaaja, kerro kiusaamisesta muille ryhmää opettaville opettajille. Huom! Siirrä tieto eteenpäin myös jakson vaihtuessa Muu henkilökunnan jäsen havaitsee asian ilmoita havaitsemastasi kiusaamistilanteesta opettajalle välittömästi

3.2 Kiusaamistilanne, jossa osapuolina ovat opiskelija ja opettaja / muu henkilökunnan jäsen Opiskelija jos joudut opettajan tai muun henkilökunnan jäsenen henkisen tai ruumiillisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja kehota häntä lopettamaan se mikäli kiusaaminen ei lopu, ota yhteyttä opettajan tai muun henkilökunnan esimieheen esimies pyytää kirjalliset kuulemiskertomukset molemmilta osapuolilta (lomake) ja kutsuu osapuolet luokseen keskustelemaan asiasta. Keskustelussa käydään läpi osapuolten sovintoesitykset ja tehdään sopimus kiusaamisen lopettamisesta. Keskusteluihin voidaan pyytää rehtori (henkilökunnan tapauksessa) ja/tai opiskelijan huoltaja. Henkilökohtaisen kriisiavun saamiseksi osapuolet voidaan ohjata terveyspalvelujen piiriin. Mikäli sopimukseen ei päästä, esimies pyytää asiantuntija-apua työterveyshuollosta ja järjestää uuden tapaamisen. Mikäli osapuolet haluavat, esimies voi kutsua tapaamiseen opiskelijan huoltajan, opinto-ohjaajan /kuraattorin, opiskelijaterveydenhuollon edustajan, työsuojeluasiamiehen ja / tai luottamusmiehen. Opettaja / muu henkilökunnan jäsen jos joudut opiskelijan (opiskelijoiden) henkisen tai ruumiillisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja kehota häntä lopettamaan se jos kiusaaminen jatkuu, ota yhteyttä esimieheen tai työterveyshuoltoon esimies pyytää kirjalliset kuulemiskertomukset molemmilta (lomake) ja kutsuu osapuolet luokseen keskustelemaan asiasta. Keskustelussa käydään läpi osapuolten sovintoesitykset ja tehdään sopimus kiusaamisen lopettamisesta. Keskusteluihin voidaan pyytää rehtori ja opiskelijan huoltaja. Henkilökohtaisen kriisiavun saamiseksi osapuolet voidaan ohjata terveyspalvelujen piiriin. Mikäli sopimukseen ei päästä, esimies pyytää asiantuntija-apua työterveyshuollosta ja järjestää uuden tapaamisen. Mikäli osapuolet haluavat, esimies voi kutsua tapaamiseen opiskelijan huoltajan, opinto-ohjaajan / kuraattorin, opiskelijaterveydenhuollon edustajan, työsuojeluasiamiehen ja / tai luottamusmiehen. 3.3 Henkilöstön välinen ristiriitatilanne Kuhmon kaupungilla on omat ohjeensa häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla. 4. Kenellä on vastuu kiusaamistapauksen selvittelyssä?

4.1 Kiusaamistilanne, jossa opiskelija on mukana Lukiolain (629/98) 21 :n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulutuksen järjestäjä on Kuhmon kaupunki, jonka sivistyslautakunta päättää ja samalla vastaa säädöksissä koulutuksen järjestäjälle määrätyistä tehtävistä. 4.2 Kiusaamistilanne, jossa henkilökuntaan kuuluva mukana Työturvallisuuslaki 9 :n mukaan työnantajan on otettava huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi, jottei hän joudu työssä alttiiksi tapaturmille tai saa työn takia haittaa terveydelleen. Tässä tarkoituksessa työympäristöä on jatkuvasti tarkkailtava ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Työnantaja on Kuhmon kaupunki, jonka sivistyslautakunta päättää ja samalla vastaa säädöksissä koulutuksen järjestäjälle määrätyistä tehtävistä. 5. Seuranta 5.1 Opiskelijoiden välinen ristiriitatilanne Opinto-ohjaaja / kuraattori arkistoi kuulemiskertomukset (säilytysaika on 10 vuotta) ja huolehtii seurantapalaverien järjestämisestä. Koulun tehtävänä on seurata tilanteen korjaantumista ja kirjata seurannan tulokset kokousmuistioon. Mikäli tilanne ei korjaannu, päätetään jatkotoimista. 5.2 Opiskelijan ja opettajan / muun henkilöstön välinen ristiriita Opettajan tai muun henkilöstön esimies arkistoi kuulemiskertomukset (säilytysaika 10 vuotta). Hän seuraa tilanteen korjaantumista ja päättää tarvittaessa asian eteenpäin viemisestä. 5.3 Henkilöstön välinen ristiriitatilanne Kuhmon kaupungilla on omat ohjeensa häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla. 6. Ennaltaehkäisevä työ Kiusaamisen ennaltaehkäisy edellyttää pitkäjänteistä työtä. Olennaista ennaltaehkäisyssä on yhteinen halu poistaa ei-toivottu käyttäytyminen oppilaitoksesta. Kaikkien osapuolten,

opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja sitä johtavien on tärkeää tietää, mikä on ei-toivottua käyttäytymistä ja mitä siitä seuraa. Selkeä toimintamalli kiusaamisen varalta luo kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville turvallisuuden tunteen. Kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä tiedottamisella, suvaitsevaisuuskasvatuksella, luomalla myönteistä ilmapiiriä koko oppilaitosyhteisöön ja opiskelijaryhmiin, tutor-opiskelijoiden aiheeseen liittyvillä tempauksilla, opettamalla tunteiden ilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja konfliktinratkaisumenetelmiä sekä tekemällä yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien ja oppilaitoksen sidosryhmien kanssa. Kiusaamisen ennaltaehkäisy on tehokkainta, kun oppilaitoksessa toimitaan ja vaikutetaan samanaikaisesti kolmella eri tasolla: oppilaitoksen, opiskelijaryhmän ja yksilön tasolla. Oppilaitoksen tasolla tiedotetaan kiusaamisen vastaisesta toimintamallista ja ei-toivotusta käyttäytymisestä kehitetään oppilaitoksen ilmapiiriä suvaitsevaksi ja toista kunnioittavaksi kasvatetaan monikulttuurisuuteen luodaan hyvät ja luottamukselliset suhteet oppilaitoksen ja opiskelijoiden huoltajien välille turvataan opiskelijalle mahdollisuus saada tukea ja apua ongelmien käsittelyyn lisätään oppilaitoksen fyysisen ympäristön viihtyisyyttä luodaan opiskelijoille mahdollisuuksia persoonallisuutta kehittäviin harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin puututaan kiusaamiseen välittömästi Opiskelijaryhmän tasolla edistetään opiskelijoiden ryhmäytymistä käsitellään kiusaamista ja kiusaamisen vastaista toimintamallia oppitunneilla ja kotiväen tapaamisissa harjoitellaan käytännössä arkielämän konfliktien ratkaisutapoja laaditaan yhteistyössä ryhmän kiusaamisen vastaiset toimintatavat Yksilön tasolla puututaan kiusaamistilanteisiin ja edistetään sovinnon syntymistä kiusatun ja kiusaajan välillä vahvistetaan kiusatun itsetuntoa ohjataan kiusaajaa toivottujen käyttäytymismallien löytämiseen tuetaan vuorovaikutus- ja konfliktinratkaisutaitojen kehittymistä pyydetään opiskelijan huoltaja mukaan keskusteluihin 7. Kiusaamisen vastaisen toimintamallin ylläpito ja kehittäminen Kuhmon kaupunki ja Kuhmon yhteislukio kehittävät tarvittaessa toimintamallia. 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi: opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittavat yhteistyö asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet, Yksittäisen opiskelijan taikka opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä. Tuen tarpeen selvittämiseksi asiantuntijaryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuoltopalveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta pyydetään suostumus ryhmän asiantuntijoiden nimeämiseen. Kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä itsenäisesti oppilashuollon palveluja. yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa, Kuhmon yhteislukiossa ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kuhmon yhteislukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki opettajat sekä opinto-ohjaaja, jolla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjaajan sekä ryhmäohjaajan tulee ohjata opiskelijaa suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.

Henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi Kuhmon yhteislukiossa opinto-ohjausta järjestetään yksi pakollinen kurssi kolmen opiskeluvuoden aikana. Ryhmänohjaajilla on käytössään Kuhmon yhteislukion ryhmänohjaajan opas. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville 9. luokan oppilaille pitämällä heille luokkakohtaisia infotunteja, järjestämällä tutustumisvierailu lukiolle ja tutustuttamalla heidät opettajiin, jotka esittelevät omat oppiaineensa. Huoltajille esitellään lukion toimintaa perusopetuksen järjestämässä tilaisuudessa sekä lukion vanhempainilloissa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan, lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin opinto-oppaan avulla sekä ryhmäohjaajien ja tutoreiden opastuksella ja järjestettävällä opinto-ohjauksen kurssilla. Opiskelijoille vuosittain jaettava opinto-opas sisältää opetusohjelman, tietoja opiskeluun liittyvistä käytännöistä ja opiskeluun suunnatuista palveluista sekä asiantuntijoiden yhteystiedot. Opintojensa aikana opiskelijat saavat oman tarpeensa mukaan ohjausta jatko-opintojen suunnitteluun. Jatko-opintojen ohjausta antavat yhteistyössä opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja sekä tarvittaessa ammatinvalinnan psykologi. Jatko-opintojen ohjauksesta vastaa opinto-ohjaaja. opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys, Lukiossa on perusopetuksen kanssa yhtenäinen opiskeluhuoltokertomuslomake, johon opetushenkilöstöön kuuluva ryhmän jäsen kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi lain edellyttämät tiedot. Opiskeluhuoltokertomukset säilytetään salassapidettävien asiakirjojen arkistokaapissa (lukion holvissa). Kuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja laativat omat rekisterinsä siten kuin laki edellyttää ja määrää. Opiskeluhuoltoryhmällä on oikeus saada oppilaan tietoja käyttöönsä sikäli, kun niillä on opiskelijan opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä. Tietojen käsittelyssä otetaan huomioon se, mitä laki määrää salassapidosta ja tietojen siirrosta. Tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ei tarvita huoltajan suostumusta. sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi sekä Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä toimintaa, jonka tavoitteena on edistää nuoren mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia, itsenäistä selviytymistä ja oppimistuloksia sekä edistää kouluyhteisön terveyttä ja turvallisuutta. Kouluterveydenhuollon toimintatapoina ovat opiskelijakohtainen terveydenhoito, terveyskasvatus, koulun terveydellisten olojen valvonta, koulupäivän aikana koululaisille sattuneiden sairastapausten ja tapaturmien ensiapu ja hoito sekä mahdollinen jatkohoitoon ohjaus. Koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan ja hänen perheensä tapaamisen. Opiskelijakohtainen terveydenhoito tarkoittaa opiskelijoiden laajoja terveystarkastuksia, jotka tehdään lukiossa ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden aikana. Tarkastuksiin sisältyy terveyskysely. Terveystarkastusten tarkoituksena on opiskelijan terveydentilan kokonaisvaltainen kartoittaminen, opiskelijan oman terveyskäsityksen huomioiminen, terveysriskien arvioiminen, toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus, ikäluokalle kuuluvat seulontatutkimukset, rokotukset ja terveyskasvatus. Terveyskasvatuksella pyritään siihen, että nuoret ymmärtäisivät vastuunsa omasta terveydestään. Terveyskasvatuksen sisältöalueita ovat liikunta- ja ravitsemusneuvonta, tupakoinnin ja päihteidenkäytön ehkäisy, murrosiän kehitys sekä ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus. Lisäksi kouluterveydenhuollon tehtävänä on ammatinvalintaan liittyvien riskitekijöiden kartoittaminen. Laajassa terveystarkastuksessa nuoren terveydentilan arvion lisäksi lääkäri ja terveydenhoitaja tekevät yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa koko perheen hyvinvoinnin arvion. Lääkärintarkastus järjestetään joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna, mikäli siihen on resursseja. Kutsuntoihin osallistuville pojille lääkärintarkastus tehdään kutsuntavuonna. Huoltajien suostumuksella hyödynnetään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä niiltä osin kuin se on välttämätöntä opiskelijan hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Opiskelijalla on mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Kouluterveydenhoitajan vastaanottoajoista lukiolla tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille opinto-oppaassa ja tarvittaessa myös Wilman välityksellä. Koulutapaturmat ja kiireellistä hoitoa vaativat tapaukset (esim. sairaskohtaukset) pyritään hoitamaan välittömästi. Yhteyttä voi tarvittaessa myös ottaa joko hätänumeroon 112 tai Kuhmon terveysaseman päivystyspoliklinikalle. Koulutapaturmissa opiskelijan jatkohoitoon kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa koulu. Jatkohoitoa vaatineista koulutapaturmista koululla kirjataan tapahtumakuvauslomake. Kouluterveydenhuoltoon ja koululääkäritoimintaan ei kuulu varsinaisesti sairaudenhoito, paitsi ensiapu koulutapaturmissa ja ensihoito-ohjeet sairastuneille. Koululaisten sairaanhoidolliset asiat hoidetaan kunnan terveysasemalla. Jos opiskelija sairastuu kesken koulupäivän, huoltajien velvollisuus on huolehtia hänet kotiin.

tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) Kuhmon yhteislukio tekee yhteistyötä paikallisten ja kainuulaisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötahoja kutsutaan tarvittaessa koulukohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään sekä muihin koulun teematapahtumiin ja oppitunneille. Erityisruokavaliot Kaikki alle 18-vuotiaat erityisruokavaliota tarvitsevat lukiolaiset palauttavat huoltajan allekirjoittaman lomakkeen erityisruokavaliostaan kansliaan. Täysi-ikäiset lukiolaiset allekirjoittavat lomakkeen itse. Lääkitys koulupäivän aikana Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabeetikoiden lääkityksen järjestäminen. Tavallisia ovat myös ensiapuun tarkoitetut lääkitykset esimerkiksi vaikeasti allergisilla, astmaatikoilla tai epileptikoilla. Myös muut pitkäaikaissairaudet voivat edellyttää lääkitsemistä koulupäivän aikana. Lääkehoidon järjestäminen koulussa Lääkehoidon toteuttaminen koulussa perustuu opiskelijan ja hänen huoltajiensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen. Opetustoimen lainsäädäntö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida tehtävään velvoittaa. Ohjeistuksen lääkkeen antamiseen antaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja kirjallisen luvan terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnalliset ohjeet (STM 2005) lääkehoidon toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä. 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelmassa kuvataan opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa, opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä, opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta, menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Opiskeluhuoltoa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskeluhuollon järjestämiseen liittyvistä menettelytavoista kerrotaan tiedotteissa, vanhempaintilaisuuksissa ja yhteistyötahojen kanssa käytävissä kokouksissa. Opiskelijoille kerrotaan koulun tukipalveluista. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä ei ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. Monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa opiskeluhuollon tarve ja pyritään vastaamaan tarpeeseen mahdollisimman nopeasti. 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 ) Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho. Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille. Kuhmon kaupungin koulut Kuhmon kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Koulujen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Vastuu ryhmien toiminnasta on vastuuhenkilöillä, jotka kokoavat toiminnasta palautetta oppilailta, opettajilta, huoltajilta sekä oppilashuollon eri toimijoilta. Opiskeluhuollon toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä lukuvuoden päättyessä. Keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 1 mom.).