PÖYTÄKIRJA 5.6.2014 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2014 Kokoustiedot Aika Torstai 5.6.2014 klo 17.35 19.55 Paikka Valtuustotalon kahvio, Espoonkatu 5 Läsnä Luottamushenkilöjäsenet Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Astrit Hasan Babuna, poistui klo 19.02 asian 7 käsittelyn aikana Kristina Drotár Anne-Maj Mäenpää Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Vesa Kukkamaa Bahar Mozaffari Matti Peiponen Mariam Varjonen, saapui klo 18.10 asian 6 käsittelyn aikana Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat Said Aden, vs. työllisyys- ja maahanmuuttopäällikkö Pasi Sipola, aluepäällikkö, sosiaali- ja terveystoimi Leena Levola, asuntopalvelupäällikkö, tekninen ja ympäristötoimi Tuija Kern, henkilöstöasiantuntija, palveluliiketoimi Anne Rasskasov, tiimivastaava, työväenopisto, poistui klo 19.30 asian 7 käsittelyn aikana Annika Forstén, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Vieraat Leena Oksanen, maahanmuuttotyön koordinaattori, sosiaali- ja terveystoimi, poistui klo 19.00 asian 7 käsittelyn aikana Mohammed El Amri, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Simo Grönroos, valtuutettu Veera Ruoho, valtuutettu Poissa Edna Nelson Ahmed Goshnaw Saylir Ibrahim Christian Tudose Ali Abdirahman Melissa Arni-Harden Mihail Lasarenko Irina Preis Sirkka Wiman Astrid Kauber ESPOON KAUPUNKI SIVISTYSTOIMI PL 30 02070 ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD BILDNINGSSEKTORN PB 30 02070 ESBO STAD DELEGATIONEN FÖR MÅNGKULTURELLA FRÅGOR
Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Annika Forstén sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 16.6.2014 Anne-Maj Mäenpää
Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 7 Keskustelua monikulttuurisuusohjelmasta 2014-2017 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen
1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.35. 2) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3) Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Anne-Maj Mäenpää 4) Esityslistan hyväksyminen Päätös Esityslista hyväksyttiin. 5) Ilmoitusasiat Todettiin, että maahanmuuttajanuorten koulutus työväenopistossa saa jatkoa. Opetushallitus on myöntänyt työväenopistolle jatkorahoitusta, 131 000 euron vapaan sivistystyön opintoseteliavustuksen. Puheenjohtaja kertoi Magma ajatushautomon raportista Yrittäjänä Suomessa maahanmuuttajataustaisten yrittäjien kokemuksia. Neuvottelukunnan uusi asiantuntijajäsen Espoon TE-toimistosta, Mohammed El Amri, esittäytyi. El Amri siirtyy Bahari Mozaffarin tilalle. 6) Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 Maahanmuuttajatyön koordinaattori Leena Oksanen esitteli kaupungin maahanmuuttajapalvelujen toimintaa. Pakolaisten vastaanotto alkoi Espoossa vuonna 1989. Tällä hetkellä Espoolla on sopimus Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 30 kuntaan osoitettujen pakolaisten vastaanottamisesta. Tämän lisäksi vastaanotetaan muita pakolaisia. Pakolaisten vastaanotto on moniammatillista tiimityötä. Tavoitteena on alkuvaiheen kotoutumisen edistäminen. Suurimmat kieliryhmät maahanmuuttajapalvelujen asiakaskunnassa ovat
arabia, sorani, somalia, dari ja persia. Asiakaskunta on nuorta: toimeentulotuen asiakkaista lähes puolet on 17 30 -vuotiaita. Suurin joukko koostuu yksinäisistä nuorista miehistä, joilla on heikko koulutustausta. Uusi asiakasryhmä muodostuu ihmiskaupan uhreista, joita on tullut muutama vuodesta 2012 lähtien. Heillä on oleskelulupa ihmiskaupan uhriuden (rinnastetaan pakolaisiin) tai työluvan perusteella. Uhrien auttamisjärjestelmä on Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Palvelutarve kuntaan muuton jälkeen on yksilöllinen ja vaihtelee suuresti. Nuorille (alle 29-vuotiaille) järjestetään AIVA aikuisten perusopetukseen valmistava opetus Espoon aikuislukiossa. Maahanmuuttajapalvelut järjestävät sosiaaliohjaajan palvelut. Alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille (alle 21-vuotiaille) järjestetään jälkihuoltoa lastensuojelun jälkihuoltoon rinnastettavina tukitoimina jälkihuoltoa. Toiminta on käynnistynyt keväällä 2014. Vastaanottotoimintaan kuuluu Espoon ryhmäkoti ja yksityismajoitus. Ryhmäkodin majoituskapasiteettia ollaan pienentämässä. Kotoutumistoimintaan kuuluu Kivenlahden perheryhmäkoti. Perheryhmäkodin nuoret (alle 18-vuotiaat) tulevat pääsääntöisesti Espoon ryhmäkodista. Perheenyhdistäminen on entistä harvinaisempaa. Kaikille maahanmuuttajille järjestettäviä kotoutumista edistäviä palveluja tarjotaan InEspoo -neuvontapisteessä (neuvontaa ulkomailta muuttaneille arkipäivän kysymyksissä ja viranomaisasioinnissa), Kivenkolossa (Kivenlahden asukastila, jossa on kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoita) ja monikulttuurisessa toimintakeskuksessa ALMAssa (joka on muuttumassa alueen asukastaloksi). Neuvottelukunta keskusteli toimintakeskus ALMAn muutostarpeista. Tietoisuutta toiminnasta on lisättävä. Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 Monikulttuurisuusohjelman painopisteitä maahanmuuttajapalveluissa ovat: alkuvaiheen palvelut kansainvälistä suojelua saaville maahanmuuttajille terveys ja hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy neuvonta ja ohjaus kaikille uusille maahanmuuttajille nuorten kotoutumien perus- ja jatkokoulutus, ilman huoltajaa tulleiden tuki osallisuus ja kotoutumista tukeva ryhmätoiminta verkostotyö muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa henkilöstö yli 50 % ovat maahanmuuttajapalveluissa maahanmuuttajataustaisia kielenopetus
Puheenjohtaja toivoi neuvottelukunnan sidosryhmien pääsevän osallisemmaksi maahanmuuttajapalvelujen tapahtumiin tms. yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Haasteet Maahanmuuttajapalveluissa on huomattu seuraavia haasteita: Asumisen ongelmat. Espoon asunnoilla on tavoitteena, että korkeintaan 30 % talon asukkaista olisi vieraskielisiä. Muista kunnista muuttavat sijoittuvat usein itsensä järjestämään tilapäismajoitukseen. Hätätapauksissa kunta järjestää tilapäismajoituksen. Useimmat asunnot tällä hetkellä ovat yksityisiltä vuokrattuja. Pula työvoimapoliittisen koulutuksen sellaisista kursseista, jotka eivät ala 0-tasolta. Vähäinen yhteistyö työvoimatoimiston kanssa. Lukutaidottomille on harvoin kursseja. Nuorten koulutuksessa on vielä aukkoja tukemisessa, ohjaamisessa ja kielitaidon tukemisessa. Vanhempien tuessa lasten koulukäynnille on haasteita. Tärkeää on oma kotoutuminen. Puheenjohtaja esitti huolensa maahanmuuttajataustaisten naisten vähäisestä äänestysaktiivisuudesta yleisissä valtakunnallisissa vaaleissa. 7) Keskustelua Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelmasta 2014-2017 Puheenjohtaja oli kutsunut paikalle Perussuomalaisten puolueen valtuustoryhmän, johtuen puoleen edustajien esittämistä palautus- ja muutosehdotuksista monikulttuurisuusohjelmaan kun valtuusto käsitteli ohjelmaa 14.4.2014. Paikalle olivat saapuneet valtuutetut Vera Ruoho ja Simo Grönroos. Työllisyys- ja maahanmuuttopäällikkö esitteli monikulttuurisuusohjelman valmistelua ja käsittelyä valtuustossa sekä ohjelman seurantamallia. Grönroos kertoi, että Perussuomalaisten puolue valtuuston käsittelyssä esitti kritiikkiä etenkin positiivista erityiskohtelua kohtaan, kuten maahanmuuttajien rekrytointimallia sekä maahanmuuttajien oman kulttuurin ja kielen tukemista kohtaan. Puolue toivoo ohjelmasta ns. rautalankamallia. Puheenjohtaja totesi, että kotouttamisohjelma on lakisääteinen. Puheenjohtaja toivoi, että monikulttuurisuusohjelmaan seuraavalle valtuustokaudelle lisättäisiin selvennyksiä monikulttuurisista käsitteistä. Puheenjohtaja toivoi, että neuvottelukunnan poliittisten puolueiden edustajat osallistuivat neuvottelukunnan kokouksiin ja toisivat puolueiden terveiset esim. monikulttuurisuusohjelmasta esille jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Työllisyys- ja maahanmuuttopäällikkö totesi, että suomalainen työelämä
tarvitsee vieraskielisiä osaajia mm. sellaisille aloille, jotka eivät houkuttele suomalaisia. Hyvin pieni osa Espooseen saapuvista maahanmuuttajista ovat humanitaarisia maahanmuuttajia. Perhesiteet, työelämä ja opiskelu ovat olleet pääasiallisia syitä Suomeen muutolle. Lisäksi Suomen työmarkkinat tarvitsevat kielitaitoisia moniosaajia, mikä vaatii myös kieltenopetusta. Kunta voi hakea valtionavustusta oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen. Espoossa oman äidinkielen opetusta järjestetään runsaalla 30 kielellä. Ruoho esitti, että oman äidinkielen opetuksessa on kyse mm. siitä, onko Suomella vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa varaa tukea oman äidinkielen opetusta vai voisivatko maahanmuuttajat oppia kielen kotona. Perussuomalaiset panostaisivat mieluummin ikääntyvien palvelujen kehittämiseen. Puheenjohtaja totesi, että vieraan kielen oppimista ja oman identiteetin säilyttämistä varten on osattava ja tunnettava oma äidinkieli ja kulttuuri. Tähän viittaavaa tutkimustietoa on runsaasti. Lisätietoja saa esim. suomenkielisen opetuksen tulosyksikön Astrid Kauberilta. Drotár totesi, että monikulttuurisuusohjelmalla on ennaltaehkäisevä tarkoitus. Ohjelman tarkoituksena on saada kaikki Espoossa asuvat juurtumaan ja heidän osaamisensa hyötykäyttöön. Peiponen totesi, että oman kulttuurin ja identiteetin säilyttäminen on tärkeää kaikille, sekä maailmalla liikkuville suomalaisille että Suomeen saapuville maahanmuuttajille. Varjonen toi esille uskonnon opetuksen merkityksen. Kukkamaa esitti, että maahanmuuttokeskusteluissa olisi kustannusten lisäksi tarkasteltava myös maahanmuuttajien tuomia hyötyjä suomalaiselle yhteiskunnalle. Ruoho viittasi tutkimukseen, jossa on vertailtu kahdeksan eurooppalaisen maan maahanmuuttopolitiikkaa ja politiikan tuloksia. Niissä maissa, joissa oli tiukempi maahanmuuttopolitiikka oli mm. vähemmän segregaatiota ja vähemmän rikoksia. Puheenjohtaja totesi, että ongelmat myös voivat johtua esim. Suomen heikkouksista mm. rikoslainsäädännössä. Kukkamaa totesi, että maahanmuuttokeskustelussa olisi huomioitava yksilölliset erot. Keskustelu jää hedelmättömäksi mikäli monista eri kulttuureista ja taustoista koostuvaa maahanmuuttajien joukkoa tarkastellaan yhtenä ryhmänä. Neuvottelukunta ja vieraat keskustelivat kehitysyhteistyön haasteista. Työllisyys- ja maahanmuuttopäällikkö kertoi, että ulkoasiainministeriön verkkosivulla voi ilmiantaa kehitysrahojen mahdollista väärinkäyttöä. Puheenjohtaja toivoi, että dialogia eri puolueiden kanssa jatketaan. Puheenjohtaja kertoi, että hän on kutsunut Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Teemu Lahtisen seuraavan kokoukseen.
Myös muiden puolueiden ryhmiä voisi kutsua kokouksiin. Puheenjohtaja päätti kokouksen toteamalla, että monikulttuurinen Espoo on kaikkien yhteinen voimavara ja mahdollisuus. 8) Muut asiat Neuvottelukunta ei käsitellyt muita asioita. 9) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.55.