LAPUAN OSUUSPANKKI TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Yritys- ja yhteisötunnus: 0180666-3 Postiosoite: Kauppakatu 4 C, 62100 Lapua Käyntiosoite: Kauppakatu 4 C, Lapua Kotipaikka: Lapua
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Toimintaympäristö... 1 Pankin liiketoiminta... 2 Tulos... 3 Tase... 4 tilinpäätös... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 8 Riskienhallinta... 10 Hallinto ja henkilöstö... 14 Yhteiskuntavastuu... 20 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 20 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2017... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tunnuslukujen laskentakaavat... 22 Tilinpäätös... 23 Lapuan Osuuspankin tuloslaskelma... 23 Lapuan Osuuspankin tase... 24 Lapuan Osuuspankin rahoituslaskelma... 26 Lapuan Osuuspankin konsernituloslaskelma... 28 Lapuan Osuuspankin konsernitase... 29 Lapuan Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma... 31 Liitetiedot... 32 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 62 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä... Tilinpäätösmerkintä... Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 63
1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016 Lapuan Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1904. Vuosi 2016 oli pankin 112. toimintavuosi. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 13 000. Pankilla on 2 konttoria, Lapualla ja Seinäjoella. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2016 oli 95,2 prosenttia. Vuoden lopussa yli 6 000 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Lapuan Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Riihikuiva ja Kiinteistö Oy Lapuan Sampola muodostavat konsernin. yhtiö omistaa Kiinteistö Oy Riihikuivan osakkeista 82,65 % ja Kiinteistö Oy Lapuan Sampolan osakkeista 51,76 prosenttia. yhtiön osuus konsernin tilikauden tuloksesta on 112,3 prosenttia ja taseesta 100 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. POP Pankki -ryhmä Lapuan Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, joista merkittävin on POP Pankkien keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj. POP Pankkiliitto osk toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy ja Suomen Vahinkovakuutus Oy, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Toimintaympäristö POP Pankki ryhmä keskittyy pankkitoiminnassaan erityisesti yksityisasiakkaisiin, maaseutuyrityksiin, kuten maa- ja metsätalousyrityksiin, sekä pienyrityksiin. Pankkiliiketoiminnassa painottuvat pankkien pääkonttoripaikkakunnat, jotka sijaitsevat pienehköissä kaupungeissa ja kunnissa. Pankkiliiketoiminta on ryhmätasolla kuitenkin hyvin maantieteellisesti hajautunutta kasvukeskusten ja uuskonttorien edustaessa viime vuosien tärkeintä kasvualuetta. Vahinkovakuutustoiminnan osalta liiketoiminta on hyvin maantieteellisesti hajautunutta. POP Pankki ryhmän toiminnan kannalta keskeisimpiä tekijöitä ovat kotimaan yleinen talouskehitys, toimialan sääntelymuutokset sekä yleinen markkinakorkojen taso. Matalan korkotason jatkuminen lisää pankkitoiminnan kannattavuuden haasteita ja alan sääntelyuudistukset sitovat kehitysresursseja. Toimialalla kilpailu on monimuotoistumassa esimerkiksi maksamisen, sijoittamisen ja lainaamisen alueilla. Myös perinteiset pankit kehittävät edelleen kilpailukykyänsä.
2 Suomen talouskehityksessä tapahtui varovainen käänne parempaan suuntaan vuoden 2016 aikana. Työttömyys kääntyi vuoden aikana laskuun ja erityisesti rakennusalan investoinnit lisääntyivät voimakkaasti. Teollisuuden ja myös viennin kehitys oli edelleen vaatimatonta, mutta näkymät parantuivat selvästi, kun hallituksen johdolla saatiin aikaiseksi tuottavuuden paranemista tukeva kattavuudeltaan laaja kilpailukykysopimus. Sen arvioidaan tukevan teollisuuden ja erityisesti viennin kilpailukykyä. Kuluttajien ostovoimaa ja siten esimerkiksi kotimaisen kaupan ja palvelualan näkymiä heikentävää vaikutusta pyrittiin ratkaisussa kompensoimaan tuloverotuksen keventämisellä. Yrityssektori hyötyi myös edelleen alhaisesta energian hinnasta ja korkotasosta. Maatalouden osalta kannattavuus kääntyi kasvuun, mutta jäi edelleen matalalle tasolle vertailussa pitemmän aikavälin tasoihin. Alhainen korkotaso ja inflaatio tukivat erityisesti velkaa omaavien kotitalouksien tilannetta. Asuntomarkkinoille leimaa-antavana oli vuokrien jatkuva nousu sekä asuntojen hintakehityksen alueellinen eriytyminen. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja myös eräiden muiden kasvukeskusten hintatasot jatkoivat nousuaan korkealle tasolle suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Muilla alueilla hintakehitys on ollut vaatimatonta ja joillakin alueilla hinnat ovat jopa laskeneet. Myös myyntiajoissa on nähty kasvavia eroja alueiden ja asuntotyyppien välillä. Pankin liiketoiminta Lapuan Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti lähinnä turvaamaan pankin nykyisen asiakaskunnan rahoitus- ja muut pankkipalvelutarpeet sekä varautumaan toimintaympäristön muutoksiin, jotka aiheutuvat pankkeja koskevan sääntelyn kiristymisestä. Lapuan Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2016 lopussa oli 1 591 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. POP Pankki siirsi syksyllä pääosan asiakkaidensa luotoista Aktia Hypoteekkipankki Oy:stä pankin omaan taseeseen ja myi omistamansa Aktia Hypoteekkipankin osakkeet Aktia Oyj:lle. Loput Aktia Hypoteekkipankin taseesta välitetyt lainat siirretään pankin taseeseen keväällä 2017. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja säästövakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy ja lainavakuutustuotteet AXA konserni. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke, säästöja lainavakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Henkilöasiakkaiden vahinkovakuutuspalveluissa pankki tekee yhteistyötä POP Pankki ryhmään kuuluvan Suomen Vahinkovakuutus Oy:n kanssa, joka käyttää markkinointinimeä POP Vakuutus. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 12 726 tuhatta euroa.
3 POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oyj. Bonum Pankki vastaa POP Pankin asiakkaiden maksuliikenteeseen ja Visa-korttien liikkeelle laskuun liittyvistä palveluista sekä hoitaa POP Pankkien varainhankintaa. Bonum Pankki laski liikkeeseen vakuudettoman 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan kesäkuussa 2016. Laina on noteerattu Helsingin Pörssissä. Pankki siirsi kesällä 2016 Kauhajärven sivukonttorin asiakasliiketoiminnan pankin pääkonttorin yhteyteen. Tulos Lapuan Osuuspankin liikevoitto oli 1 162 tuhatta euroa (504 tuhatta euroa vuonna 2015). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 130,7 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (0,2). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui liiketoiminnan muihin tuottoihin tuloutuneista kertaeristä, joita olivat POP Pankkien Vakuusrahaston purkamisen yhteydessä pankille takaisin maksetut varat 623 tuhatta euroa ja Visa Europen myynnistä pankille tuloutunut määrä 146 tuhatta euroa. Pankin perusliiketoiminta oli lähes edellisvuoden kaltainen korkotason pysyessä ennätysalhaisena. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 77,1 prosenttia (85,2). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2016 01-12/2015 Muutos-% *) 01-12/2014 Muutos-% **) Korkokate 2 226 2 128 4,6 2 194-3,0 Nettopalkkiotuotot 1 377 1 250 10,1 1 273-1,8 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 4 74-94,0 130-42,7 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 824 923 1 129-18,3 Muut tuotot 941 289 243 19,1 Tuotot yhteensä 5 372 4 664 15,2 4 969-6,1 Henkilöstökulut -1 963-1 842 6,5-1 877-1,8 Muut hallintokulut -1 597-1 521 5,0-1 527-0,4 Muut kulut -582-609 -4,5-982 -38,0 Kulut yhteensä -4 141-3 972 4,3-4 386-9,4 Kulu-tuotto -suhde 77,09 85,16 88,26 Arvonalentumistappiot luotoista -68-188 -63,8 42 Liikevoitto 1 162 504 625-19,4 Tilikauden voitto 454 428 6,2 251 70,6 *) Muutos 2016-2015 **) Muutos 2015-2014 Pankin korkokatteeksi muodostui 2 226 tuhatta euroa (2 128). Korkokate kasvoi 4,6 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli 3 010 tuhatta euroa (3 117), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 107 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 784 tuhatta euroa (989). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 205 tuhatta euroa. Korkokulujen aleneminen johtui määräaikaan sidottujen sijoitustilien hin-
4 noittelutason laskusta sekä vuoden 2015 syksyllä toteutetusta hinnoittelumuutoksesta avistaehtoisiin tileihin. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 1 377 tuhatta euroa (1 250). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 1 577 tuhatta euroa (1 491) ja palkkiokulujen 200 tuhatta euroa (240). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 233 tuhatta euroa (138), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -18 tuhatta euroa (-35) ja muista välitetyistä tuotteista 251 tuhatta euroa (173). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 446 tuhatta euroa (394), palkkiot maksuliikenteestä 712 tuhatta euroa (757), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 101 tuhatta euroa (99) ja palkkiot takauksista 21 tuhatta euroa (17). Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 16,6 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 4 tuhatta euroa (74). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 824 tuhatta euroa (923). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 729 tuhatta euroa (974). Erään sisältyy arvonalentumisten peruutuksia 94 tuhatta euroa. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 941 tuhatta euroa (289). Saadut osingot olivat 85 tuhatta euroa (86). Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -111 tuhatta euroa (52). Ero, 163 tuhatta euroa, johtui pankin omistamien kiinteistöosakeyhtiön viikkolomaosakkeiden alaskirjauksesta 126 tuhatta euroa sekä suljettujen sivukonttoreiden kiinteistöjen myynteihin liittyvistä kirjauksista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 543,3 prosentilla 967 tuhanteen euroon (150). Kasvuun vaikuttivat kertaluontoisina erinä POP Pankkien Vakuusrahaston purkamisen yhteydessä pankille takaisin maksetut varat 623 tuhatta euroa ja Visa Europen myynnistä pankille tuloutunut määrä 146 tuhatta euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 1 963 tuhatta euroa (1 842), mikä oli 6,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Pankin palkkakulut olivat lähes viime vuoden tasolla. Henkilöstökulujen kasvu johtui lähinnä eläköityneiden toimihenkilöiden lisäeläkekuluista sekä muista eläkekuluista. Muut hallintokulut kasvoivat 5,0 prosenttia, 1 597 tuhanteen euroon (1 521). Kulujen nousu johtui lähinnä POP Pankkien yhteenliittymän kasvaneista palvelumaksuista. Muut kulut, 582 tuhatta euroa (609), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 144 tuhatta euroa (157). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 3,1 prosenttia, 438 tuhanteen euroon (452). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 68 tuhatta euroa (188), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 120 tuhatta euroa. Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia 59 847,13 euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 8 792,48 euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 138 tuhatta euroa (207). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 1 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 68 tuhatta euroa (18). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2016 aikana 7,4 prosenttia ja oli vuoden lopussa 232 914 tuhatta euroa (216 916). Taseessa olevien luottojen määrä oli 168 757 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 1,7 prosenttia. Talletusten määrä oli 196 606 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,4 prosenttia.
5 Lapuan Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos-% **) 31.12.2014 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 168 757 153 431 10,0 154 868-0,9 Luotot 168 757 153 431 10,0 154 868-0,9 Sijoitukset 62 984 62 113 1,4 61 084 1,7 Saamiset luottolaitoksilta 16 436 16 859-2,5 14 751 14,3 Saamistodistukset 14 567 13 662 6,6 14 252-4,1 Osakkeet ja osuudet 26 678 25 941 2,8 26 291-1,3 Kiinteistöt 5 303 5 650-6,1 5 789-2,4 Yleisön talletukset *) 196 606 184 426 6,6 183 572 0,5 Velat luottolaitoksille 2 012 288 1 570-81,7 Oma pääoma 22 855 22 456 1,8 23 071-2,7 Tilinpäätössiirtojen kertymä 6 157 5 570 10,5 5 594-0,4 ROA % 0,5 0,2 0,2 ROE % 3,8 1,4 1,9 Omavaraisuusaste 11,9 12,4 12,5 Vakavaraisuussuhde 21,35 % 21,57 % 20,13 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2016-2015 ***) Muutos 2015-2014 Luotonanto Lapuan Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 170 348 tuhatta euroa (171 760). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 168 757 tuhatta euroa (153 431) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 1 591 tuhatta euroa (18 330). Aktia Hypoteekkipankista pankin omaan taseeseen siirrettyjen pääomien ja lyhennysten määrä oli 16 739 tuhatta euroa. Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 562 tuhatta euroa (755). Välitetyt kiinnitysluotot mukaan luettuna luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 48 373 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 1 412 tuhatta euroa eli 0,8 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat em. Aktia Hypoteekkipankista pankin omaan taseeseen siirrettyjen luottojen määrä, luotonantoon liittyvän sääntelyn kiristyminen (mm. enimmäisluototusasteen käyttöönotto) ja luottokysynnän vähentyminen erityisesti yritysluototuksen osalta. Yli 90 päivää erääntyneiden saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Yli 90 päivää erääntyneet saamiset olivat vuoden lopussa 388 tuhatta euroa (121) eli 267 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 1 502 tuhatta euroa (24), mikä osaltaan johtuu negatiivisesta korkotasosta luotoissa, joissa marginaali on hyvin matala. Yli 90 päivää erääntyneet saamiset olivat 0,2 prosenttia (0,1) taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Yli 90 päivää erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset yhteensä olivat 1,1 prosenttia (0,1) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä.
6 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 751 tuhatta euroa (967) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oyj:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 5 863 tuhatta euroa (4 807) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 1.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 16 436 tuhatta euroa (16 859). Määrä oli 423 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 14 567 tuhatta euroa (13 662), mikä on 6,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 26 678 tuhatta euroa (25 941). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 2 090 tuhatta euroa (2 279) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 24 587 tuhatta euroa (23 663). Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 5 303 tuhatta euroa (5 650). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 2 645 tuhatta euroa (2 744) ja sijoituskiinteistöjen arvo 2 659 tuhatta euroa (2 906). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 1.7. Vuoden 2016 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöjä 161 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 5 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Pankki kirjasi arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta yhteensä 126 tuhatta euroa (0), joka johtui kiinteistöosakeyhtiön viikkolomaosakkeiden alaskirjauksesta. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 196 606 tuhatta euroa (184 426). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 12 180 tuhatta euroa eli 6,6 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 8 419 tuhatta euroa eli 6,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 146 723 tuhatta euroa (138 303). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 3 761 tuhatta euroa eli 8,2 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 49 883 tuhatta euroa (46 122). Muutokseen vaikuttivat pankin kilpailukykyinen hinnoittelu sekä yksittäisen talletuskeskittymän tekemä talletus.
7 Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 2 012 tuhatta euroa (288). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 22 855 tuhatta euroa (22 456). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 398 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 1 554 tuhatta euroa (1 049). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja verotusperusteiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 6 157 tuhatta euroa (5 570), josta luottotappiovaraus oli 5 534 tuhatta euroa (4 952). Vuonna 2016 luottotappiovarausta kasvatettiin 583 tuhatta euroa (0 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,6 prosenttia saamisista. Varauksesta 2 523 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana poistoeroa lisättiin 4 tuhatta eurolla (vähennettiin -25). tilinpäätös Lapuan Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 82,65 %:sti omistama Kiinteistö Oy Riihikuiva ja 51,76 %:sti omistama Kiinteistö Oy Lapuan Sampola. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Lapuan Kassatalo Oy, Kiinteistö Oy Lapuan Jokiranta, Kiinteistö Oy Puuronsilimä ja Kiinteistö Oy Lapuan Puistotie on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. n liikevoitoksi muodostui 1 035 tuhatta euroa (386) ja tilikauden tulokseksi 843 tuhatta euroa (290). tase oli 231 983 tuhatta euroa (216 635). n oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli 26 741 tuhatta euroa (26 594). n emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä 84 tuhatta euroa (11). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Lapuan Osuuspankki on kuulunut jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle ja vakuusrahasto purettiin kesäkuussa 2016. POP pankkien vakuusrahaston varat jaettiin jäsenpankeille. Tästä kirjattiin POP Pankin liiketoiminnan muihin tuottoihin 623 tuhatta euroa. Pankit ovat velvollisia maksamaan vuonna 2015 perustetulle Rahoitusvakausvirastolle talletussuojamaksua ja vakausmaksua. POP Pankki ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oyj ja ryhmälle määrätty talletussuojamaksu vuonna 2016 oli 2 080 tuhatta euroa. Osuuspankki on vanhan talletussuojarahaston jäsen ja talletussuojamaksu katettiin kokonaisuudessaan vanhan talletussuojarahaston varoista. Pankille määrätty vakausmaksu katettiin vuosina 2013 2014
8 maksetuista pankkiveroista. Jatkossa vakausmaksu määräytyy ryhmätasolla talletussuojamaksun tavoin. Lapuan Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Lapuan Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luottolaitoksilla vakavaraisuuden hallinta perustuu yhteenliittymän keskusyhteisön hallintoneuvoston vahvistamiin vakavaraisuuden hallinnan periaatteisiin, sekä keskusyhteisön hallituksen kaikille jäsenluottolaitoksille vahvistamiin pääomasuunnittelun menetelmiin. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Lapuan Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Lapuan Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 26 717 tuhatta euroa (25 958), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 10 011 tuhatta euroa (9 627). Ensisijainen pääoma (T1) oli 26 431 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 25 718 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 1 204 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 285 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Lapuan Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia sääntelyn määrittelemiksi pääomainstrumenteiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Lapuan Osuuspankin omiin varoihin sisältyi 31.12.2016 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 2 973 060,00 euroa. Muuttuneiden vakavaraisuussäännösten vuoksi pankki ei enää laske liikkeelle uusia lisäosuuksia. Lapuan Osuuspankki voi laskea liikkeelle ydinpääomaan luettavia POP Osuuksia. Lapuan Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 2 498 310,00 euroa.
9 Lapuan Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli vuoden lopussa 21,35 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 21,12 % (21,27 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 20,31 % (20,12 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi. Vakavaraisuuden pääerät, tuhatta euroa Omat varat 2016 2015 2016 2015 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 26 293 25 005 25 188 23 077 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -575-613 -965-475 Ydinpääoma (CET!) yhteensä 25 718 24 392 24 223 22 602 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 714 1 204 714 1 204 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 714 1 204 714 1 204 Ensisijainen pääoma (T1=CET1+AT1) 26 432 25 596 24 937 23 806 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 285 361 285 361 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 285 361 285 361 Omat varat yhteensä (TC=T1+T2) 26 717 25 957 25 222 24 167 Riskipainotetut erät yhteensä 125 139 120 339 124 187 120 135 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 111 412 106 042 110 481 105 762 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 5 872 6 781 5 872 6 781 josta operatiivisen riskin osuus 7 855 7 516 7 834 7 592 Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomapuskuri (2,5%) 3 128 3 008 3 105 3 003 Vastasyklinen pääomapuskuri 4 12 4 12 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,55 % 20,27 % 19,51 % 18,81 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 21,12 % 21,27 % 20,08 % 19,82 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 21,35 % 21,57 % 20,31 % 20,12 % Vähimmäisomavaraisuusaste Pankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 11,23 %. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 2016 2015 Ensisijainen pääoma 26 432 25 596 Vastuiden kokonaismäärä 235 428 222 320 Vähimmäisomavaraisuusaste 11,23 % 10,97 % Lapuan Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi POP Osuusanti, käyvän arvon rahaston muutokset sekä taseen kasvaminen, joka johtui lähinnä Aktia Hypoteekkipankista pankin omaan taseeseen siirretyistä luotoista. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 10,5 %:n vähimmäistason, joka koostuu 8 %:n vähimmäistasosta ja 2,5 %:n kiinteästä lisäpääomavaati-
10 muksesta. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2016 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Lisäpääomavaatimus voidaan tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. Tilikaudella 2016 LCR-vaade oli 70 %. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen odotetaan tulevan sitoviksi vaatimuksiksi vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Riskienhallinta POP Pankkien yhteenliittymässä POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luottolaitoksilla riskienhallinta ja riskien mittaaminen perustuvat yhtenäisiin menetelmiin. Tilikauden aikana yhteenliittymässä on vahvistettu jäsenluottolaitoksia sitovat riskilajikohtaiset ohjausrajat, jotka määrittävät riskitason, jonka puitteissa jäsenluottolaitokset voivat liiketoimintaansa harjoittaa. Lapuan Osuuspankin hallitus on vahvistanut ohjausrajat osaksi riskilajikohtaisia strategioitaan. Periaatteet ja organisointi Lapuan Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.
11 Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto nimeämällä pankille compliance officer, joka toimii yhteistyössä POP Pankkien yhteenliittymän keskusyhteisön compliance-toiminnon kanssa. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 69,4 % (66,9 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 13,3 % (14,4 %) ja muiden 17,3 % (18,7 %). Valtaosa, 73,2 % (73,3 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kahdenkymmenen suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasvastuut ja yli 90 päivää erääntyneet luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski
12 Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan (kuukausittain) raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Lapuan Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 12 000 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 7,7 % (10,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2016 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2016-11,54 % / +33,46 % vuoden 2016 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2016-11,54 % / +33,46 % prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti -16,59 % / +75,97 % prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaiku-
13 tusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 0 tuhatta euroa (0). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 1 554 tuhatta euroa (1 049), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 1 554 tuhatta euroa (1 049). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 1 649 tuhatta euroa (997). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 1.7 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 2 645 tuhatta euroa (2 744). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 2 848 (2 949) tuhatta euroa, mikä on 1,2 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 1,65 prosenttia (3,11 %). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti.
14 Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Yhteenliittymän keskusyhteisö vastaa keskitetysti sisäisen tarkastuksen ohjaamisesta ja järjestämisestä yhteenliittymän keskusyhteisössä, jäsenluottolaitoksissa sekä muissa yhteenliittymään kuuluvissa yrityksissä. Keskeisiä keskitettyjä tehtäviä ovat mm. yleinen ohjeistus, resursointi sekä vuosisuunnitelman laatiminen. Sisäinen tarkastus on riippumatonta, objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea keskusyhteisön hallintoneuvostoa, hallitusta ja toimivaa johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Keskusyhteisön sisäinen tarkastus tarkastaa Pankin toimintaa säännöllisesti. Pankin toimiva johto käsittelee sisäisen tarkastuksen tekemät tarkastushavainnot ja annetut toimenpidesuositukset. Pankin toimitusjohtaja raportoi merkittävät havainnot sekä niihin kohdistetut toimenpiteet edelleen hallitukselle. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2016 4 804 jäsentä (4 757 vuonna 2015). Osuuskunnan kokouksia pidettiin yksi. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 8 641 019,37 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 69 649,73 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 357 888,57 euroa. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Antti Antila, Anne Kangas, Juha Kattelus, Olli-Matti Lahdensuo Carita Liljamo, Ensio Manu, Jari Mäkinen, Lasse Rajala, Jussi Vaahtonie-
15 mi ja Jukka Viljanen. Pankin tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Nurkkala. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Jussi Vaahtoniemi ja varapuheenjohtajana Lasse Rajala. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa. Lapuan Osuuspankin hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Ari Perälä ja varapuheenjohtajana Mauri Alakoskela sekä toimitusjohtajana Petri Jaakkola. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut pankinjohtaja Päivi Ulvinen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 20 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Mauri Alakoskela Jorma Kallio Matti Kangas Kari Ojala Ari Perälä Riitta Smolander Elina Suutala Hallintoneuvoston jäsenet: Ilkka Ala-Fossi Antti Antila Jenni Gray Kirsi-Maria Hakomäki Anne Kangas Risto Kangas Juha Kattelus Markku Kattelus Markku Keppo Olli-Matti Lahdensuo Carita Liljamo Ensio Manu Mervi Mattila Jari Mäkinen Sanna Männikkö Lasse Rajala Juha Riihimäki Katriina Takamäki Irene Turenius Ari Tynjälä Jussi Vaahtoniemi Jukka Viljanen Pasi Vuorenmaa Jukka Yli-Rantala Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 29 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 26 ja osa-aikaisia 3 henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana yhdellä henkilöllä Pankin tilintarkastajina on toiminut tilintarkastusyhteisö Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Nurkkala.
16 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan ei ole hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Hallintoneuvosto toteuttaa valvontatehtäväänsä valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan standardin mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. POP Pankkien yhteenliittymän sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde