Tasapainoisen talouden tunnusmerkit ja yhteistyön mahdollisuudet Kuopion hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajiston päivä Joensuussa 25.2.2017 Hallintojohtaja Tommi Mäki, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
Tasapainoisen seurakuntatalouden tunnusmerkit 1. Rahoitusvarallisuus / rahoituksellinen asema Rahaa pankissa ja likvideissä sijoituksissa (vähennettynä veloilla) 2. Kassavirta Lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä 3. Tuloslaskelma vuosikate, tilikauden tulos Tuotot kulut = vuosikate Vuosikate poistot = tilikauden tulos
Rahoitusvarallisuus (esim. Jns srky 12/2015) Taseen loppusumma 35,8 Meur, josta Rakennukset ja käyttöomaisuus 17,9 Meur (50 %) Toimeksiantojen varat (test., HHR) 9,0 Meur (25 %) Rahoitus- ja muita saamisia 8,9 Meur (25 %) Lyhytaik. vieras pääoma Säästössä pahan päivän varalle : -2,4 Meur 6,5 Meur Oleellista taseen läpinäkyvyys ja sen antama oikea tieto seurakuntatalouden taloudellisesta asemasta
Seurakuntien talouden hoidolle ominaista Seurakuntien talousasema on kokonaisuutena vahva - keskimäärin 7 kuukauden menoja vastaavat rahavarat vuoden 2015 tilinpäätöksissä Tulokertymä on vakaa ja helposti ennustettavissa: Jäsenmäärän kehitys ja muut muutokset ovat talouden kannalta hitaita ja niihin voidaan varautua yleensä joustavasti Taloudenhoidon perustana on varovaisuus ja velkaantumisen välttäminen, mikä pienentää taloudellisten kriisitilanteiden mahdollisuutta Talousvaikeuksissa kamppailee kuitenkin noin joka kolmas seurakuntatalous (pääosa pieniä seurakuntia - väki vähenee ja ikääntyy)
Negatiivisten vuosikatteiden ja tulosten kehitys Negatiivisten vuosikatteiden määrä - Antalet negativa årsbidrag : kpl - stycke %-osuus kaikista - %-andel 2013* 58 20,0 2014* 57 19,7 2015 37 12,8 Negatiivinen kaikkina kolmena vuonna - Negativt tredje året i rad 8 2,8 Negatiivisten tulosten määrät - Antalet negativa resultatet : kpl - stycke %-osuus kaikista - %-andel 2013* 101 34,8 2014* 113 39,0 2015 96 33,1 Negatiivinen kaikkina kolmena vuonna - Negativt tredje året i rad 19 6,4 *Vuoden 2015 seurakuntajaolla laskettuna, seurakuntatalouksia 290 *Räknat enligt församlingsindelningen 2015 290 ekonomiska församlingsenheter
Miksi talousvaikeuksiin on ajauduttu? Miksi talouden tasapainottamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ei ole aloitettu ajoissa?
SEURAKUNTATALOUDEN TULOT
Kirkon / seurakuntien tulorakenne Toimintatuotot 15 % Valtion korvaus 10 % Kirkollisverotulot 75%
Kirkon / seurakuntien tulorakenne Valtion korvaus 12 % Kirkollisverotulot 88 %
Kirkon jäsenyys Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt vuosien 2008 2016 aikana 8,7 % (noin 342 000 jäsentä) Jäsenmäärä vuoden 2016 lopussa 3,95 milj. jäsentä ja kirkkoon kuuluvien osuus 71,8 % Jopa kolmannes kirkon jäsenistä on enemmän tai vähemmän "lähtöviivalla Nykyisen kehityssuunnan jatkuessa kirkostamme on tulossa muutamassa vuosikymmenessä 25.2.2017 vähemmistökirkko Joensuu Hallintojohtaja Tommi Mäki
Kirkkoon kuuluvien osuus ikäryhmittäin 2011
Kirkkoon kuuluvien osuus ikäryhmittäin 2015
Kirkollisverotulojen kehityksestä 2011 2012 2013 2014 2015 2011-2015 Jäsenmäärä 4 170 748 4 146 056 4 100 432 4 034 235 3 999 414-171 334 Muutos (%) -0,6 % -1,1 % -1,6 % -0,9 % -4,3 % Kirkollisverotulot (milj. ) 857 864 917 896 905 48 Muutos (%) 0,8 % 5,8 % -2,3 % 1,0 % 5,3 % Eläkkeistä kertyvien kirkollisverojen kasvu paikkaa tällä hetkellä palkkatuloista kertyvän kirkollisveron vähenemistä Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan tilaama verotuloennuste vuoteen 2025 valmistuu kevään aikana Soten vaikutus verotukseen ja kirkollisveron määrään 2019 Kirkollisveroprosentin korottaminen - uhka vai mahdollisuus? Vero.fi > Veronsaajien palvelut > Tilastot
SEURAKUNTATALOUDEN KULUT
Koko kirkon kulujakauma vuonna 2015 Pääluokittain Kululajeittain Hautatoimi 8 % Kiinteistötoimi 20 % Yleishallinto 15 % Seurakuntatyö 52 % Aineet ja tarvikkeet 11 % Vuokrat 2 % Annetut avustukset 4 % Palvelujen ostot 20 % Muut 2 % Henkilöstökulut 61 %
JNS: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOTEEN 2025 1. Yhteiset käytännöt ja pelisäännöt (kevät -17) 2. Henkilöstön nykytilanteen kartoitus (kesä -17) 3. Talouskehityksen skenaariot, strategiat ja toiminnan painopistealueet huomioiva suunnitelma vuoteen 2025 Miten yhtymämallissa saadaan rakennettua toimivat henkilöstösuunnittelu- ja yhteistyöprosessit nykyisen lainsäädännön puitteissa?
Rekrytoinnissa onnistumisen tärkeys Rekrytoinnissa tehdään päätös keskimäärin 0,5 1 miljoonan euron käytöstä Tehdäänkö henkilöstövalinnat yhtä huolellisen suunnittelun ja valmistelun kautta kuin esimerkiksi miljoonan euron rakennushankkeet tai muut isot hankinnat? Avoimiin tehtäviin hakevien ammatinhallinta, työn tuloksellisuus, työyhteisötaidot vaihtelevat huomattavasti Miten varmistetaan riittävän laadukas ja sopiva valintaprosessi kuhunkin tehtävään? Tehtävänkuvien mitoittamisen vaikeus / mahdottomuus 25.2.2017 Joensuu pienissä seurakuntatalouksissa Hallintojohtaja Tommi (ja Mäkiehkä vähän isommissakin)
JNS: KIINTEISTÖSUUNNITELMA VUOTEEN 2025 1. Haahtela-kiinteistöhallintajärjestelmän / kohderekisterin käyttöönotto alkanut tammikuussa 2017 2. Kiinteistöjen korjausvelan selvitys 3. Korjausvelan, kiinteistöjen käyttöasteiden ja toiminnan tarpeiden pohjalta päivitetään kiinteistösuunnitelma ohjaamaan kiinteistöjen ylläpitoa
Taloudellisesti tasapainoisen toiminnan kulmakivet STRATEGIAT, TOIMINTASUUNNITELMAT JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET KIINTEISTÖSUUNNITELMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET
Yhteistyön mahdollisuudet ja verkostoituminen Seurakunnan / seurakuntayhtymän sisällä lähialueiden seurakuntien kanssa Pohjois-Karjalassa Siun seurakunta yhteistyöselvitys Kuntien, maakunnan, soten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä Seurakunnat Joensuu Pielisensuu Rantakylä Vaara-Karjala Eno Pyhäselkä Yhteinen seurakuntatyö Yhteinen sielunhoito Yhteinen kasvatus Perheasiain neuvottelukeskus Keskusrekisteri Viestintä Vapaaehtoistyö Tukipalvelut Talous ja hallinto Henkilöstö Kurssi- ja leirikeskus Hautatoimi Kiinteistötoimi Tietohallinto
Siun seurakunta - yhteistyöselvitys Siun seurakunta -hanke on kahdentoista seurakunnan selvitys, jonka tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa luterilaisten seurakuntien elinvoimaa Pohjois-Karjalan maakunnassa Seurakuntien kesken pohditaan yhteistyön tiivistämistä, erilaisten seurakunta-yhtymämallien toteuttamista sekä kirkollisten palveluiden säilyttämistä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella Lisätietoja: www.siunseurakunta.fi
Esimerkki: talous- ja henkilöstöpalvelut Kaikki seurakunnat Kirkon Palvelukeskuksen asiakkaita 1.1.2017 alkaen Joensuussa taloushallinnon resurssien määrä 5 => 3 vuoden 2017 kevääseen mennessä Työmäärään nähden tiimin koko riittävä, mutta osaamisriskin näkökulmasta liian pieni, häiriöherkkä Vastaavasti pienimmässäkin yksikössä pitää olla Kipaan siirtymisen jälkeen joku hoitamassa kirjanpitoon, laskutukseen ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä Talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistyömallin rakentaminen seurakuntien välillä, ei vaadi muutoksia seurakuntarakenteessa
Kestävän johtajuuden toimintakulttuurin muistilistaa Kestämätön johtajuus Kestävä johtajuus Yksilöpäätökset Yhdessä tekeminen Pelko Kunnioitus Tiedon pimittäminen Avoimuus Määrääminen Keskustelu ja vuorovaikutus Kvartaalitalous 100 vuoden strategia Hierarkia, hitaat pyörät Ketteryys Johdon valta Johdon vastuu Ylityöllistäminen Hallittu ajankäyttö, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus Yksilön osaaminen ja sen ajan tasalla pitäminen 25.2.2017 Joensuu Hallintojohtaja Tommi Työelämän Mäki pelisäännöt
Haastavia päätöksiä odottamassa 1/2 1. Seurakuntien rakennemuutoksien jatkaminen ja vähimmilläänkin yhteistyön lisääminen seurakuntien kesken 2. Oikea-aikaisten ja oikein mitoitettujen talouden tasapainottamistoimien päättäminen 3. Henkilöstömäärän sopeuttaminen alenevaan jäsenkehitykseen 4. Henkilöstövalintojen laadukas hoitaminen
Haastavia päätöksiä odottamassa 2/2 5. Rakennuskannan sopeuttaminen toiminnan tarpeeseen, myös kirkkoja ja seurakuntataloja tulee myyntilistoille 6. Työntekijäkeskeisyyden vähentäminen, toimintakulttuurin kehittäminen ja lisätilan luominen erilaiselle vapaaehtoiselle vastuunkannolle 7. Kirkon ja seurakuntien vastuunkantajien ja kannanottoihin vaikuttavien henkilöiden mm. kirkolliskokousedustajien valinta