LUOTTAMUSHENKILÖT HAASTAVIEN PÄÄTÖSTEN EDESSÄ. Porvoon rovastikunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä , Porvoo Jouni Lätti

Transkriptio

1 LUOTTAMUSHENKILÖT HAASTAVIEN PÄÄTÖSTEN EDESSÄ Porvoon rovastikunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä , Porvoo Jouni Lätti

2 OTSIKOITA VIIME AJOILTA Moni strategia on rampa jo syntyessään Kirkko ei ole kriisissä Papisto uskoo kirkon jakautuvan Oma henkilöstö vie johtajan yöunet Julkisen talouden tila ennustettuakin synkempi Seurakuntien varat kutistuvat Kiinteistöistä halutaan eroon Eksyykö kirkko kaupunkiin? New Yorkissa jumalanpalveluksiin osallistuu kerran viikossa 29 % väestöstä Löytyykö rohkeita johtajia?

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ KOHTAAMISEN KIRKKO JULKAISUSTA POIMITTUA Katsomusten kirjo laajenee Ohentuva uskonnollisiin arvoihin sitoutuminen Kristinuskosta tulee yhä useammin yksilölle tietoinen valinta tavan ja perinteen sijaan Lisääntyvä riippumattomuus tukee yksilökeskeisten arvojen keskeisyyttä Yhteiskunnan rakenteet maallistuvat (ns. tasa-arvoinen avioliittolaki) Informaatioteknologia muuttaa elämää Sosiaalinen media muokkaa käsitystä yhteisöllisyydestä Viestinnässä kuvan merkitys ja keskustelun asema korostuvat Muuttoliike Maahanmuutto voimistuu (ja on jo hallitsematonta kansainvaellusta) Sisäinen muuttoliike synnyttää haasteita kirkolle Kristinuskon eri muotojen ja islamin asema vahvistuu Väestörakenne muuttuu Eläkeläisten osuus kasvaa, työikäisten vähenee Monilla alueilla väestö vähenee, koko maan väestö kasvaa

4 RAKENNEMUUTOKSET JA PÄÄTTÄJÄ Uuden rakenteen luominen edellyttää kykyä katsoa kauas tulevaisuuteen ja samalla lähelle: miten hyvä seurakuntatyö turvataan paikallisseurakunnassa On hyvä muistaa, että ollaan usein muuttamassa vuosisataisia rakenteita; ja välillä vain muutaman valtuutetun (kunta/srk) äänen enemmistöillä Valmistelu- ja muutosprosessien hallinta on pitkälti johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden varassa vastuu tuloksesta ja vastuu prosessista on suuri Ratkaisut ovat vaikeita ja moniulotteisia: sote-sotkuja ja muita ongelmia syntyy Harvoilla johtavilla luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on kokemusta vastaavista prosesseista myönnyttävä omaan oppimisprosessiin ja tarpeen mukaan hankittava muualta osaamista

5 TALOUS SEURAKUNTAYHTYMISSÄ - KIRKKOLAIN MUUTOSESITYS (V. 2015) Tavoitteena seurakuntien/seurakuntatalouksien vastuullisen taloudenhoidon tukeminen itsekannattavuus tulot kattavat menot maksuvalmius on riittävä tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin erityistä asiantuntijuutta vaativien tehtävien keskittäminen yhteiseen käyttöön joustavuuden lisääntyminen työvoimaresurssien käytössä eri alueiden entistä parempi taloudellinen tasaarvoisuus perustoimintaedellytysten turvaaminen koko maassa riittävien resurssien varmistaminen taloudellisesti heikommissakin tilanteissa.

6 LUOKO RAKENNEMUUTOS KESTÄVIÄ RAKENTEITA? (VUONNA 2015 KÄSITELLYN LAKIMUUTOSESITYKSEN ARVIOINTIA KEVÄÄLLÄ 2015) Jos maahan muodostuisi 100 seurakuntayhtymää, uusissa muodostettavissa yhtymissä (noin 75) olisi keskimäärin enintään noin jäsentä Mahdolliset uudet seurakuntayhtymät tasaisivat taloutta vain paikallisesti, oman yhtymän alueella (veroprosentti ja resurssointi tasataan ) Uusi yhtymämalli ei poistaisi valtakunnallisia tuloeroja eri alueiden kesken Väestökatoalueet maassamme ovat laajoja ja suuri osa uusista seurakuntayhtymistäkin olisi väestöpohjaltaan ikääntyviä väestökatoalueita Taloudellisesti heikoimmat yhtymät tarvitsisivat jatkossakin avustusta tai niiden jäsenistö jäisi edelleen huomattavan eriarvoiseen asemaan verrattuna vauraimpiin seurakuntatalouksiin Toivottu asiantuntijuuden keskittäminen olisi uusissa yhtymissä vain muutaman henkilön varassa, joilta vaadittaisiin laaja-alaista yleisosaamista Mikä viisaus on pakottaa Keski-Uudenmaan seurakuntien kaltaiset, tulevia yhtymiä suuremmat, itsenäiset ja taloudellisesti vahvemmat seurakunnat hallinnollisesti raskaampiin pakkoyhtymiin? Jos on luonnollisia alueellisia tms. perusteita ja tarpeita, seurakuntayhtymiä syntyy vapaaehtoisesti. Joudutaanko yhtymärakenteita muokkaamaan hallinnollisesti kovin lyhyen ajan kuluessa uusiksi, jos kuntarakenteen uudistus etenee seurakuntia hitaammin?

7 JÄSENYYDEN HAASTEET Kirkon väkiluku vähentynyt vuodesta 2007 vuoteen ,6 % (noin jäsentä) Kirkkoon kuuluvien osuus koko maan väkiluvusta on pudonnut 8,8 % (81,7 -> 72,9 %); väkiluku vuoden 2015 lopussa oli hieman alle 4 milj. jäsentä Erilaisten tutkimusten mukaan jopa kolmannes kirkon jäsenistä on enemmän tai vähemmän lähtöviivalla Kirkostamme tulee muutamassa vuosikymmenessä vähemmistökirkko, jos nykyinen kehityssuunta jatkuu

8 TOIMINNAN RAHOITTAMISEN HAASTEET: RAHOITUSPOHJAN MURENTAJIA Jäsenistön väheneminen lähes 8 % vuodesta 2007, väheneminen jatkuu Kirkolliskokous on nostanut palkkoihin suhteutettuja työnantajan eläkemaksujen tasoa noin 4 vuosina Laskennallisesti sopeutus korotuksiin on vaatinut noin 500 työvuoden vähennystä seurakunnissa Kirkon eläkemaksujen taso on vuonna 2016 noin 31 % (varsinainen eläkemaksu 24 % palkoista ja palkkaan suhteutettu eläkerahastomaksu noin 7 % palkoista; eläkerahastomaksu on 4 % kirkollisverotuloista) Yksityisen sektorin työnantajan työeläkevakuutusmaksu on noin 12 % pienempi kuin kirkon eläkemaksujen taso Eli työllistäminen kirkossa on sietämättömän kallista Tulisiko seurakuntien irrottaa päämäärätietoisesti toimintojaan seurakuntaorganisaatiosta työvoimakustannusten alentamiseksi? Suuri kysymys on, miten turvataan eläkkeet, jos rahoituspohja kaventuu jatkuvasti (kirkko ei kuulu yhteisvastuun piiriin) Taloustaantuma: Suomen talous ei ole kasvanut käytännössä ollenkaan vuoden 2006 jälkeen Julkisen sektorin (valtio ja kunta) raju velkaantuminen ja talouden epätasapaino pakottaa sopeutustoimiin, jotka heijastuvat väistämättä myös seurakuntiin

9 BRUTTOKANSANTUOTTEEN VOLYYMIN VUOSIMUUTOS, PROSENTTIA (TILASTOKESKUS)

10 SEURAKUNTIEN TALOUDENHOIDOLLE OMINAISTA Seurakuntien talousasema on kokonaisuutena vahva (keskimäärin 7 kuukauden menoja vastaavat rahavarat vuoden 2014 tilinpäätöksissä). Syvissä talousvaikeuksissa kamppailee lähes 100 seurakuntataloutta, joista pääosa pieniä seurakuntia (väki vähenee ja ikääntyy, tulopohja rapistuu jne.). Tulokertymä on vakaa ja helposti ennustettavissa. Jäsenmäärän ja muut muutokset ovat talouden kannalta hitaita ja niihin voidaan varautua yleensä joustavasti. Taloudenhoidon perustana on tietty varovaisuus ja velkaantumisen välttäminen, mikä vähentää kriisitilanteita taloudessa Porvoo Talousjohtaja Jouni Lätti, Hyvinkää

11 MENKÄÄ SIIS - LÄHETYKSEN HAASTE Vuona 2014 Suomen lähetysjärjestöillä ja kirkkokunnilla oli yhteensä 679 lähetystyöntekijää (Suomen lähetysneuvoston tilasto) evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestöillä 308 helluntaiseurakunnilla 225 muilla järjestöillä ja kirkoilla 136 lähettien määrä laskenut yhteensä 8 % neljässä vuodessa Lähetyksen ja kirkon ulkomaanavun tuki oli vuonna 2014 talousarviovaroista 20,5 M, vain 2,0 % verotuloista (2,0 % myös toimintakuluista) Kirkon strateginen (vuoteen 2015) painotus: Kasvatamme tukeamme lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle Miten hyvin tehtävä ja haaste Menkää siis toteutuu? Varojenkäytössä? Lähettimääränä? Muihin verraten? Miten maahanmuuton haaste toteutuu eli miten välitetään evankeliumia muuttajille?

12 KIRKOLLISVEROKÄYTÄNNÖN SIUNAUS JA KIROUS Kirkollisverotus on tarjonnut vakaan ja hyvän pohjan toiminnan rahoittamiselle Seurakunnissa olemme prosenttiliikkeen ja kirkollisverokäytännön vankeja Kirkollisverotus ja prosentin tai enintään kahden prosentin tasoon tyytyminen ovat samalla häivyttäneet tarpeen opettaa ja rohkaista jäseniä raamatulliseen antamiseen Varainhankinnan käytäntöjen kehittäminen ja monipuolistaminen ovat täysin välttämättömiä lähitulevaisuudessa Tuovatko rahankeräyslain kaavaillut muutokset myös seurakuntatasolle oikeuden rahankeräykseen? Tämä on toteutunut jo osittain kiertotietä Kirkkopalvelujen kautta

13 HENKILÖSTÖVALINTOJEN HAASTEITA Yksittäisessä henkilöstövalinnassa päätetään helposti 0,5 1 miljoonan euron käytöstä (10 20 vuoden työuran palkkakulut sivukuluineen). Avoimiin tehtäviin hakevien ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja toimintaympäristön hallinta vaihtelee huomattavasti: varmistetaanko riittävän laadukas ja sopiva valintaprosessi kuhunkin tehtävään? Miten valitaan arvokkaita, vilpittömiä, uskon salaisuuden tuntevia ja moitteettomia seurakunnan kaitsijoita ja palvelijoita (Paavalin eräitä valintakriteereitä siteeraten)? Tehdäänkö henkilöstövalinnat yhtä huolellisen suunnittelun ja valmistelun kautta kuin miljoonan euron rakennushankkeet tai muut isot hankinnat? Riittäisikö meillä johtajien valintaperusteeksi nuori ikä, kalastajan oppisopimuskoulutus ja kolmen vuoden opetuslapseuskoulu?

14 KESTÄVÄN / TULEVAISUUDEN JOHTAJUUDEN MUISTILISTAA (SEFE) Kestämätön johtajuus Yksilöpäätökset Pelko Tiedon pimittäminen Määrääminen Kvartaalitalous Hierarkia, hitaat pyörät Johdon valta Ylityöllistäminen Kestävä johtajuus Yhdessä tekeminen Kunnioitus Avoimuus Keskustelu ja vuorovaikutus 100 vuoden strategia Ketteryys Johdon vastuu Hallittu ajankäyttö, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus Yksilön osaaminen ja sen ajan tasalla pitäminen Työelämän pelisäännöt

15 RESURSSOINNIN LÄHTÖKOHTIA MEIDÄN RESURSSOINNIN NÄKÖKULMA ON IÄISYYSTALOUS, EI KVARTAALITALOUS Aarteita taivaaseen, ei maan päälle AIKA = RAHA Rahalla voi ostaa aikaa/palkattua työtä, ajalla voi korvata rahaa/palkattua työtä Missä on mielekästä tekemistä odottavaa aikaa? Keillä on aikaa ja halua vastuunkantoon, auttamiseen, osallistumiseen? ELOA JA SATOA > TYÖNTEKIJÖITÄ Rukoilemmeko työntekijöitä elonkorjuuseen? Toiminnan, elonleikkuun aika on nyt

16 HAASTAVAT PÄÄTÖKSET ODOTTAMASSA 1. Seurakuntien rakennemuutoksien jatkaminen ja vähimmilläänkin yhteistyön lisääminen seurakuntien kesken 2. Oikea-aikaisten ja oikein mitoitettujen talouden tasapainottamistoimien päättäminen 3. Henkilöstömäärän sopeuttaminen alenevaan jäsenkehitykseen ja kohoaviin henkilöstön sivukuluihin (erityisesti eläkkeet) 4. Henkilöstövalintojen laadukas hoitaminen 5. Seurakunnan palkkajärjestelmän vastuullinen ja tasapuolinen soveltaminen (ylin johto, harkinnanvarainen palkanosa ja muut palkkauslinjaukset) 6. Rakennuskannan sopeuttaminen toiminnan tarpeeseen, myös kirkkoja ja seurakuntataloja tulee myyntilistoille 7. Työntekijäkeskeisyyden vähentäminen ja lisätilan luominen erilaiselle vapaaehtoiselle vastuunkannolle 8. Kirkon ja seurakuntien vastuunkantajien ja kannanottoihin vaikuttavien henkilöiden mm. kirkolliskokousedustajien valinta

17 PÄÄTÖKSENTEKIJÄN NÄKÖKULMIA HAASTAVIEN PÄÄTÖSTEN EDESSÄ 1. Miten huolehtia osaltaan päätöksenteossa siitä, ettei Jumalan totuutta vaihdeta valheeseen (Room. 1:25)? 2. Miten edistää omilla päätöksillä osaltaan ilosanoman, suuren ilon ilmoittamista koko kansalle (Luuk. 2:10)? 3. Seurakunnan perustehtävä, missio on pysyvä ja Jeesuksen selkeästi ilmaisema (Matt. 28:18-20) Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa