Anne Lindholm

PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 2016 2017 Anne Lindholm

Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tavoitteet... 3 3 Yhteistyö... 3 4 Koordinaattorin työtehtävät... 5 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu... 5 6 Hakumenettely... 7 7 Tilastot... 8 8 Valtakunnallinen ruotsinkielinen projekti ja kartoitukset sekä opinnäytetyön tulokset... 9 9 Tulevaisuuden haasteet... 10 10 Lasten ja iltapäiväkerhojen lukumäärät vuosina 1999 2017... 12 Kaaviot Kaavio 1. Iltapäiväkerhojen lukumäärä/lukuvuosi... 12 Kaavio 2 Lasten lukumäärä/lukuvuosi...12

1 Johdanto Iltapäivätoiminta on vakaalla pohjalla Porvoossa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut hyvää jo monen vuoden ajan. Iltapäivätoiminnan asioissa Porvoo on ollut edelläkävijä maassamme. Porvoo oli yksi ensimmäisistä kaupungeista, joka palkkasi iltapäivätoiminnan koordinaattorin. Toimintaa on kehitetty vuodesta 1998 lähtien, ja se koskettaa yhä useampaa koululaista. Perusopetuslain (1136/2003) muutokset astuivat voimaan 1.8.2004. Kunnille alettiin myöntää valtionavustusta toiminnan toteuttamiseksi ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille luokilla 3 9. Perusopetuslain (1081/2006) uudet muutokset astuivat voimaan 1.1.2007. Iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle, keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Vaikka toiminta on lakisääteistä, lapsilla ei ole subjektiivista oikeutta toimintaan. Porvoon kaupungin koulutuspalveluilla on toiminnan koordinointivastuu. Toiminnan järjestäjinä ovat suomalainen seurakunta ja eri yhdistykset. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen. Monet perheet tarvitsevat hoitoa lapselleen koulupäivän jälkeen, ja siksi kaupunki on päättänyt kehittää iltapäivätoimintaa. Kerhojen järjestäjät voivat itse päättää, järjestävätkö he myös aamutoimintaa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen enimmäismääriä on korotettu 1.8.2016 lukien lailla perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta (127/2016). Lainmuutos johti asiakasmaksujen korottamiseen Porvoossa. Lukuvuoden 2016 2017 kerhomaksu oli 81 euroa/kk (3 tuntia/päivä), 108 euroa/kk (4 tuntia/päivä) ja 135 euroa/kk (5 tuntia/päivä). Tarjolla on kolme kerhoaikaa. Kerhoajan voi muuttaa ainoastaan kerran lukuvuodessa. Kaupunki myöntää palkka- ja toiminta-avustusta iltapäivätoiminnan palveluntuottajille. Kaksi kiertävää iltapäiväkerho-ohjaajaa työskentelee iltapäiväkerhoissa kymmenettä vuotta peräkkäin toiminnan laadun kehittämiseksi. Tässä toimintakertomuksessa käytetään sanaa ip-kerho, joka viittaa iltapäiväkerhoon. 2

2 Tavoitteet Tavoitteena on, että paikka voidaan myöntää kaikille, jotka sitä tarvitsevat ja jotka kuuluvat iltapäivätoiminnan piiriin. Iltapäiväkerhot on ensisijaisesti tarkoitettu peruskoulun luokkien 1 2 oppilaille ja muiden luokkien oppilaille, joille on tehty päätös erityisestä tuesta. Lapsella ja lapsen huoltajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada perusopetuslain mukaisen aamuja iltapäivätoiminnan palveluita. Kunta päättää vuosittain, kuinka monta lasta voi osallistua toimintaan ja missä laajuudessa toimintaa järjestetään kullekin oppilasryhmälle. Syksyllä 2016 kerhot olivat täynnä ja lapsia oli yhteensä 467. Muutama ensimmäisen ja toisen luokan oppilasta ja neljä kolmannen luokan oppilasta oli jonossa. Tilasto on syyskuulta 2016. Lukuvuoden 2016 2017 aikana toiminta ei ole ollut itsestäänselvyys kaikille ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille Porvoossa. Kyläkouluissa tarve on yleensä niin pieni, ettei ole taloudellisesti mahdollista pitää iltapäiväkerhoa. Joissain kylissä tilanne on aikaisemmin ratkaistu perustamalla kaksikielisiä iltapäiväkerhoja. Vieläkin löytyy kyliä, joissa ei ole iltapäiväkerhoa resurssien tai osallistujien vähyyden vuoksi. Kerhon taloudellisen toimeentulon turvaamiseksi tarvitaan noin 10 lapsen osallistumismaksut. Toinen ongelma kylissä on ollut ohjaajien löytäminen, joko palkattuna tai työllistämistuella. 3 Yhteistyö Kaupunki toimii avoimessa yhteistyössä iltapäivätoiminnan järjestäjien kanssa. Porvoon suomalainen seurakunta, useat eri yhdistykset sekä vanhempainyhdistykset järjestävät iltapäivätoimintaa Porvoossa. Lukuvuonna 2016 2017 toiminnassa oli 17 kerhoa, joista kaksi (2) oli seurakunnan, yksitoista (11) yhdistysten ja neljä (4) koulujen omien vanhempainyhdistysten ylläpitämää toimintaa. Kerhoista seitsemän (7) oli suomenkielisiä, neljä (4) ruotsinkielisiä ja kuusi (6) kaksikielisiä. Tämän lisäksi Porvoon taidekoululla on kaksikielinen iltapäiväkerho, jossa oli noin 90 ensimmäisen ja toisen luokan oppilasta. Voimaan tullut laki perusopetuslain muuttamisesta on tuonut mukanaan enemmän myönteistä kuin kielteistä. Ohjaajia ei aina tarvitse palkata ainoastaan eri työllistämistuilla. Ohjaajien palkkaaminen on helpompaa, koska järjestäjät voivat palkata ohjaajia ilman työllistämistukea ja toiminnan laatu paranee. Välillä on ollut niin, että ohjaajia ei ole löytynyt työvoimatoimiston kautta ja toimintaa ei tästä syystä ole voitu käynnistää suunnitelmien mukaan tai ohjaajien avustussumma ei ole riittänyt koko lukuvuodeksi. Aiemmin useimmat kerhot saivat myös hakea tukijoita tai pyytää itselleen askartelutarvikkeita. Toiminnan taso on kohentunut myös siksi, että on ollut mahdollista järjestää monipuolista koulutusta iltapäiväkerho-ohjaajille. 3

Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat osallistuvat iltapäiväkerhotoiminnan laadun kehittämiseen. Ohjaajat voivat toimia konsultoivina resurssihenkilöinä esimerkiksi haastavissa ryhmissä ennen kaikkea yhdistysten iltapäiväkerhoissa. Yhteistyötä tehdään kaupungin eri toimijoiden kanssa, ja kouluja informoidaan säännöllisesti iltapäivätoiminnasta. Säännöllinen yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää. Iltapäivätoiminnan järjestäjä ja koulu sopivat pelisäännöistä, viihtymissäännöistä, toiminnan ohjaamisen malleista, turvallisuusasioista, yleisestä käytännöstä, tiloista ym. Lukuvuoden aikana on pidetty kokouksia koulutusjohtajien kanssa. Kokouksissa on keskusteltu mm. laatukysymyksistä, koulun ja ip-kerhon välisistä yhteistyökysymyksistä sekä erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista. Aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehitetty 15 alueellisessa kehitysverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Helsingin kaupungin opetusviraston erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto on ollut mukana kehittämässä suomenkielistä toimintaa Uudellamaalla ja teki yhteistyötä eri kaupunkien iltapäivätoiminnan koordinaattoreiden kanssa. Kehittämispäällikkö Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) ja rehtori Inger Nabb Vaasasta ovat ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöitä. Verkostoissa on järjestetty aluekohtaisia ja paikallisia tapaamisia tai koulutuksia sekä seminaareja, joissa keskustellaan ja kehitetään toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Muita yhteistyötahoja ovat koulutuspalveluiden erityissuunnittelija, Porvoon sosiaalitoimisto, työ- ja elinkeinotoimisto, koulujen henkilökunta, kiertävät erityislastentarhanopettajat, varhaiskasvatuspalvelut, kulttuuripalvelut, museo, luontokoulu, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto, 4H, Edupoli ja Yrkesinstitutet Prakticum (katso myös otsikko Ulkopuoliset toimijat ). Iltapäivätoimintaan osallistui vuoden mittaan myös nuoria harjoittelijoita. Tukea toiminnan järjestäjille Perusperiaatteen mukaan kaupunki tukee kolmannen sektorin järjestäjiä iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Porvoon kaupunki antaa iltapäivätoiminnan järjestäjille mahdollisuuden toimia maksutta koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminta on tuettua toimintaa. Kaupunki myöntää palkka- ja toimintatukea iltapäivätoiminnan järjestäjille kaksi kertaa lukuvuodessa. Tarkoitus on pitää maksut kohtuullisina ja taata toiminnan tulevaisuus ja kehitys. Kaupunki ja palveluntuottaja tekevät vuosittain sopimuksen toiminnan järjestämisestä. Tavoitteena on, että palveluntuottaja järjestää itse tarpeen vaatiessa iltapäivätoimintaan sijaisen. Kiertävät iltapäivätoiminnan ohjaajat osallistuvat iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen. Ip-toiminnan järjestäjille myönnettiin tukea ohjaajien palkkoihin ja toimintaan. Kaupunki myönsi vuoden 2016 syyslukukaudelle yhteensä 140 375 euroa tukea ip-toiminnan järjestäjille (129 125 euroa palkka-avustusta, 11 250 euroa toiminta-avustusta). Vuoden 2017 kevätlukukaudelle myönnettiin 138 880 euroa (128 630 euroa palkka-avustusta, 10 250 euroa toiminta-avustusta). 4

4 Koordinaattorin työtehtävät Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu muun muassa yhdistysten tukeminen uusien kerhojen perustamisen yhteydessä, ohjaajien työhön liittyvän koulutuksen ja ohjauksen järjestäminen, ohjaajien tukeminen heidän työssään, yhdistysten kerhoissa vieraileminen, toiminnasta tiedottaminen, toiminnan suunnittelu, järjestäminen ja kehittäminen, tiedon päivittäminen, yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kanssa sekä työllisyyttä koskevan toiminnan suunnittelu. Koordinaattori seuraa myös, että iltapäivätoiminta toteutetaan lain edellyttämällä tavalla, ja hänen tehtäviinsä kuuluu lapsi- ja tuntimäärien raportoiminen Opetushallitukselle, palkka- ja toimintatukianomusten valmistelu sekä toiminnan arviointi ja kokoaminen. Lisäksi työnkuvaan kuuluu lähiesimiestehtävät, kerhojen lapsivalintojen valmistelu, kerhopaikkojen seuranta, toiminnan tilastointi, kaikkien irtisanomisten ja toiminnan muutosten vastaanottaminen, opiskelijoiden toiminnan arviointi sekä laskujen tarkistaminen. Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu myös koulujen kerhotoiminta. Työtehtävä on kaksikielinen. Iltapäivätoiminnan ohjaajille järjestetään kokouksia ja koulutuksia säännöllisesti vuoden aikana. Tavoitteena on vierailla kaikissa iltapäiväkerhoissa kerran lukuvuoden aikana. Seurakunta huolehtii omien ohjaajiensa ohjauksesta. Koordinaattori osallistuu tarvittaessa seurakunnan iltapäivätoiminnan ohjaajien kokouksiin. Koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija koordinoi OPS 2016-työtä Porvoossa. Aktiivista yhteistyötä on tehty myös koulujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta ovat olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä. Iltapäiväkerhon vastuuohjaajia ja palveluntuottajia on informoitu paikallisesta OPS-työstä ja heidän kanssaan on myös käyty keskustelua yhteistyöstä. Koordinaattori on osallistunut tammikuusta 2010 lähtien aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan johtoryhmään. Ryhmää ohjaa Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund). Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan kysymyksiä selvittävä laatutyöryhmä on toiminut Porvoossa myös tänä lukuvuonna. Ruotsinkielisen koulutuspalveluiden uusi laatuvastaava on perehdytetty aamu- ja iltapäivätoimintaan. 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu Koulujen alkaessa elokuussa 2016 ympäri kaupunkia toimi 17 iltapäiväkerhoa, noin 500 lasta ja 7 palveluntuottajaa. Lisäksi Porvoon taidekoulu järjesti oman iltapäiväkerhon. Aamuhoito aikaisempina vuosina Lukuvuonna 2011 2012 Borgå svenska domkyrkoförsamling järjesti aamuhoitoa Porvoon keskustassa. Lukuvuonna 2013 2014 Kerkkoon koulu järjesti yhteistyössä Kerkkoon koulun vanhempainyhdis- 5

tyksen kanssa lasten aamuhoitoa Kerkkoon koululla. Sannäs skolassa Hem och skola -yhdistys järjesti aamuhoitoa muutamana päivänä viikossa. Sannäs hem och skola järjesti aamuhoitoa tiettyinä päivinä Sannäs skolassa myös lukuvuoden 2014 2015 aikana. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan integroida kerhoihin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat luokilla 3 9 voivat osallistua myös nuorisotilojen avoimeen toimintaan. Kesätoimintaa koululaisille järjestivät tänä lukuvuonna seuraavat iltapäivätoiminnan järjestäjät: Spurttis/Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerho, Porvoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta sekä Porvoon taidekoulu. Suunnittelu Toiminnan suunnittelemisesta ja muista ajankohtaisista asioista käytiin keskustelua kuluneena lukuvuonna kaikkien yhdistysten palkkaamien iltapäiväkerhon vastuuohjaajien kanssa. Keskustelun pohjana toimi kerhon toiminta- ja kuukausisuunnitelma. Säännöllisiä työpaikkakokouksia pidettiin myös kiertävien ohjaajien kanssa. Toiminnan suunnittelu sekä esittely järjestettiin syyslukukauden alussa. Laatutyön työryhmä perustettiin syksyllä 2012. Ryhmän jäsenet edustavat eri alueita, jotka tavalla tai toisella tekevät työtä iltapäiväkerhon tai koulun kerhon toiminnassa tai laatukysymysten parissa. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran lukuvuodessa. Työn tarkoituksena on tukea laatukehitystä paikallisella tasolla. Ryhmän jäsenet ovat: Anna Talvitie, joka vastaa suomenkielisten koulutuspalveluiden laadusta, Niklas Rapo, joka vastaa ruotsinkielisten koulutuspalveluiden laadusta, Tiina Välikangas, koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija, Ulrica Stråhlmann, joka vastaa Hem och skolan järjestämästä iptoiminnasta Kvarnbackens skolassa, kiertävät ip-toiminnan ohjaajat Kate Rannström ja Maarit Tiilikka sekä Anne Lindholm, iltapäivätoiminnan koordinaattori. Ryhmä on kaksikielinen. Koulutus Ohjaajille on järjestetty kokouksia ja koulutuksia melkein joka kuukausi. Ohjaajien tapaamisia pidetään yhä tärkeinä, koska silloin eri ohjaajat voivat tavata toisiaan ja jakaa kokemuksia. Kerhojen vastuuohjaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Ohjaajien tapaamisia sekä koulutusta järjestetään myös jatkossa. Ip-ohjaajien ja koulun kerho-ohjaajien yhteisiä koulutuksia on suunniteltu. Käsitellyt teemat: Toiminnan suunnittelu/ajankohtaiset asiat sekä uusien ohjaajien perehdytys järjestettiin erikseen vastuuohjaajille ja muille ohjaajille syksyn aikana. Barn med diabetes, järjestäjänä koulutuspalvelut yhteistyössä Prakticumin kanssa. Avaimia ammattilaisille-koulutus, Valoa näkyvissä/ Tarja Seppälä. Yhteistyössä koulutuspalveluiden erityissuunnittelijan Tiina Välikankaan kanssa. 6

Tartu verkkoon -laivaseminaari iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille järjestettiin neljättä vuotta peräkkäin 15.10.2016. Seminaarin järjesti Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU). Lapsijooga, kouluttajana Eva-Lotta Backman-Winqvist, FSI. Suomi 100 vuotta, kouluttajana Porvoon taidekoulu. Läs med mig på eftis, kouluttajana Agneta Möller-Salmela. Ohjaajat ovat saaneet tiedon mahdollisuudesta osallistua muihin koulutuksiin: Esimerkiksi CLL ja Sydkustens landskapsförbund järjestävät koulutuksia. Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat ovat myös joskus osallistuneet muihin täydennyskoulutuksiin, jotka tukevat heidän työtään. He vierailivat myös Educa-messuilla vuoden alussa. Ulkopuoliset toimijat Museolehtori Hannele Tenhovuori järjesti toimintaa kerhoissa lukuvuoden aikana. Kaupunginkirjastossa järjestettiin Satuviikko. Yhteistyössä 4H:n kanssa järjestettiin toimintaa metsä- ja välipalateemalla useissa iltapäiväkerhoissa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oli myös mahdollista, mm. luontokoulun, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin Ung Infon, sosiaali- ja perhepalveluiden sekä Porvoon suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kanssa. Muista ulkopuolisista toimijoista kerrottiin kohdassa Suunnittelu, käsitellyt teemat (s.6). Muu ohjelma Perinteisesti iltapäiväkerho-ohjaajille ja kiertäville ohjaajille on järjestetty virkistystä. Tänä vuonna järjestettiin eri teemoihin liittyviä koulutuksellisia tapaamisia. Iltapäivätoiminta vastasi kustannuksista. 6 Hakumenettely Lapset valitaan iltapäiväkerhoihin yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Lukuvuoden 2016 2017 iltapäivätoimintaan hakeminen tapahtui sähköisesti Wilma-ohjelmassa alkuvuodesta. Päätös iltapäiväkerhopaikasta lähetettiin sähköisesti Wilman kautta viimeistään huhtikuussa kaikille ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden vanhemmille, joiden hakemus oli tullut ajoissa. Hakulomake ja tietoa iltapäivätoiminnasta löytyi myös kaupungin internetsivuilla (www.porvoo.fi). Hakuaika päättyi 31.1.2016. Kun lapset valitaan iltapäivätoimintaan, sovelletaan kaupungin vahvistamia yhdenvertaisia valintaperusteita. Lapsen valinnasta toimintaan tehdään aina hallinnollinen päätös. Varsinaisen hakuajan jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella koordinaattorilta. 7

Hakuprosessista on tiedotettu iltapäivätoiminnan järjestäjiä, ohjaajia, koulujen rehtoreita sekä muita yhteistyökumppaneita. 7 Tilastot Syyskuussa Opetushallitukselle ilmoitettiin kolmannentoista kerran toimintaan osallistuvien lasten lukumäärä: ensimmäisen luokan oppilaita oli 325 ja toisen luokan oppilaita 141. Erityisen tuen päätöksellä olevia lapsia oli 1 (luokat 3 9). Ryhmään, jolle myönnettiin valtionapua, kuului 467 lasta (niistä 333 suomenkielisiä ja 134 ruotsinkielisiä lapsia). 320 lukuvuonna 2003 2004 410 lukuvuonna 2004 2005 405 lukuvuonna 2005 2006 456 lukuvuonna 2006 2007 470 lukuvuonna 2007 2008 464 lukuvuonna 2008 2009 529 lukuvuonna 2009 2010 505 lukuvuonna 2010 2011 507 lukuvuonna 2011 2012 462 lukuvuonna 2012 2013 478 lukuvuonna 2013 2014 506 lukuvuonna 2014 2015 480 lukuvuonna 2015-2016 467 lukuvuonna 2016 2017 Iltapäiväkerhoissa on aikaisemmin ollut myös vanhempia lapsia. Lukuvuodesta 2009 2010 lähtien lasten lukumäärä perustuu siihen lapsimäärään, johon valtionavustusta on myönnetty. Tilastointi on tehty 20.9. Iltapäiväkerhoissa oli myös lapsia, jotka olivat saaneet erityisen tuen päätöksen, mutta useimmat olivat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Yksi lapsi oli ylemmältä luokalta. Vanhemmat oppilaat saivat osallistua myös nuorisotilojen avoimeen toimintaan. Suomenkielisessä Albert Edelfeltin koulussa järjestetään iltapäivätoimintaa harjaantumisopetuksessa oleville lapsille. Tämä on erityishuoltolain alaista toimintaa, eikä sitä siksi ole huomioitu Opetushallitukselle annetuissa iltapäivätoimintaa koskevissa tilastoissa. Taidekoulun iltapäivätoimintaa ei huomioida tässä tilastossa. Lapset, joilla ei ole iltapäiväkerhoa lähellä, voivat saada mahdollisuuden osallistua perhepäivähoitoon. Lukuvuonna 2016 2017 muutama koululainen osallistui perhepäivähoitoon iltapäivisin. Nämä lapset on laskettu mukaan kaupungin Opetushallitukselle antamaan tilastoon. 8

8 Valtakunnallinen ruotsinkielinen projekti ja kartoitukset sekä opinnäytetyön tulokset Opetushallitus seuraa aamu- ja iltapäivätoimintaa säännöllisesti kansallisella tasolla. Seuranta on Opetushallituksen mukaan tärkeä osa toiminnan kehittämistä kunnissa. Sydkustens landskapsförbund rf toteutti projektin Eftiskompetens 2014 2015, jonka oli rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Sen tavoitteena oli näyttää, miten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään eri kunnissa ja järjestöissä. Projekti auttaa kehittämään toimivia yhteistyöverkostoja iltapäivätoiminnan ja koulun välillä. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö tuodaan usein esiin kehittämiskohteena. Useimpien mielestä yhteistyölle on selvästi tarvetta, varsinkin toiminnan perusteiden osalta. Näihin voidaan lukea koulun arvopohja, opetussuunnitelmatyö ja lapset, joilla on erityistarpeita. Koulussa noudatetaan erilaisia malleja. Tulokset osoittavat, että iltapäivätoiminnan ohjaajat eivät ole olleet mukana koulutuksissa eivätkä koulujen suunnittelukokouksissa. Iltapäivätoiminnassa työskennellään erityisen paljon lasten sosiaalisen kompetenssin, toverisuhteiden sekä emotionaalisten valmiuksien kehittämiseksi. Yhteistyölle tarvitaan selvemmät puitteet ruohonjuuritasolla. Projektissa otetaan esiin se, että koulussa johtajuus vaikuttaa ratkaisevasti yhteistyön toimivuuteen. Aktiivisuutta vaaditaan myös iltapäivätoiminnan ohjaajilta. (Martens-Seppelin 2015: 58 60) Sydkustens landskapsförbund kartoitti ruotsinkielisten alueiden iltapäivätoimintaa helmikuussa 2016. Tavoitteena oli tarkastella kattavasti ruotsinkielisten alueiden iltapäivätoimintaa ja tällöin erityisesti henkilöstön työoloja. Kaksi sähköistä kyselyä lähetettiin iltapäivätoiminnan ohjaajille ja yksi kuntien iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille. Kysymykseen, joka koski lasten ja vanhempien mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun, suuri osa ohjaajista vastasi, että tällainen mahdollisuus tarjotaan joskus tai että mahdollisuutta ei tarjota koskaan. (Martens-Seppelin 2016) Toukokuussa 2017 tekemäni ammattikorkeakoulu Arcadan sosiaalialan lopputyön (YAMK) tavoitteena oli selventää vastuuohjaajien näkemyksiä lasten osallisuudesta iltapäivätoiminnassa Porvoossa. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Porvoon kaupungin sivistystoimi/suomenkieliset koulutuspalvelut. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa. Tutkimus oli laadullinen ja materiaali kerättiin kahdella fokusryhmähaastattelulla ja yhdellä pilottiryhmähaastattelulla. Materiaali käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä. Henkilökunnalla on paljon kokemusta ja arvokkaita ajatuksia koskien lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa, jossa arvopohja, vuorovaikutus lasten kanssa ja lapsi aktiivisena osallistujana ovat osallisuutta edistäviä avaintekijöitä. Lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kuunteleminen, huomioiminen ja kunnioittaminen sekä henkilökunnan läsnäolo nähdään tärkeinä. Näiden asioiden toteutuminen on haastavaa, mikäli henkilökunnalla ei ole niitä huomioivaa yhteistä arvopohjaa. Positiivinen keskustelu tästä arvopohjasta on tärkeää. Niskanen (2010) korostaa, että jo olemassa olevien osallisuusmuotojen tehokas hyödyntäminen ei ole riittävä keino edistää toimijuutta ja aitoa kuulluksi tulemista. Osallisuusmuotojen sisälle tarvitaan uusia toimintatapoja, joiden kautta lapset ja nuoret tulevat aidosti kuulluksi, mikä oli tulkittavissa myös minun tutkimukseni tuloksista. Palomäki (2011) korostaa myös, että lapsen tulee tulla kuulluksi, sillä aikuisten määritelmä siitä, mikä lapselle on hyvää ja tärkeää, ei riitä. Lapset tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijoina ja lasten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa tulee lisätä. 9

Siksi mielestäni on tärkeää, että jatkossa lasten osallisuudesta keskustellaan enemmän iltapäivätoiminnan henkilökunnan kanssa ja että iltapäivätoiminnassa mahdollisesti tehdään suunnitelma, pedagoginen strategia lasten osallisuudesta ja henkilökunnan roolista, mikä johtaa lapsen toimijuuden vahvistumiseen (vrt. Niskanen 2010). On tärkeää, että lapsi nähdään palvelun käyttäjänä ja asiantuntevana sosiaalisena toimijana, että lapsella on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa (vrt. van Bijleveld et al. 2015) ja että osallistujalähtöinen toimintakulttuuri nostetaan vahvasti esiin (vrt. Suomu et al. 2005). On tärkeää, että myös arvopohja nostettaisiin esiin ja että sitä korostettaisiin vahvasti keskusteluissa, jotka koskevat iltapäivätoiminnan kehittämistä, joka on yhteiskunnalle edullista ja ehkäisevää toimintaa ja joka voi tuoda suuria säästöjä tulevaisuudessa. Henkilökunta on tärkeä tekijä lasten osallisuuden edistämisessä. Muu seuranta Iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja on toteuttanut tyytyväisyyskyselyn lapsille lukuvuoden aikana. Myös huoltajilta pyydetään palautetta toiminnasta ja ideoita toimintaan. Aamuhoito Porvoon kaupungin koulutuspalvelut kartoitti yhteistyössä Porvoon liikunnallisen iltapäiväkerhon kanssa Keskuskoulun oppilaiden aamuhoidon tarvetta keväällä 2015. Kartoitus tehtiin Wilman kautta. Kartoituksen tulokset osoittivat, että aamuhoidon tarve ei ollut riittävä aamuhoidon järjestämiseksi. 9 Tulevaisuuden haasteet Aikaisemmin tehdyn selvityksen mukaan tärkeimmät iltapäivätoiminnan laatukriteereitä koskevat kehitysehdotukset ovat seuraavat: Kaikille paikkaa tarvitseville ja toiminnan piiriin kuuluville on tarjottava paikka iltapäivätoiminnassa. Toiminnassa on oltava tarpeeksi pätevää ja osaavaa henkilökuntaa kaupungin korotettua palkkatukea maksetaan iltapäivätoiminnan järjestäjille. Tieto kulkee esikoulun ja iltapäivätoiminnan sekä koulun ja iltapäivätoiminnan välillä. Tukea tarjotaan erityistä tukea tarvitseville lapsille (lisäresurssit, moniammatillinen yhteistyö, konsultaatio, koulutus). Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö. Tarkoituksenmukaiset tilat. 10

Laadun parantamiseksi tehdyt toimenpiteet Kaikki ensimmäisen luokan oppilaat, joiden huoltajat jättivät hakemuksen ajoissa, ovat saaneet iltapäiväkerhopaikan lukuvuodelle 2016 2017. Edellytyksenä on ollut, että alueella on jo ennestään iltapäiväkerho ja että hakijoita on ollut riittävästi. Muutama ensimmäisen ja toisen luokan oppilas ja neljä kolmannen luokan oppilasta oli jonossa. Joissain kylissä ei tänä lukuvuonna ollut resursseja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Tilastot ovat syyskuulta 2016. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti taidekoulun iltapäiväkerhotoiminnan kanssa. Palkka- ja toiminta-avustusta voidaan antaa niille yhdistyksille, seurakunnille ja yksityisille yrittäjille, jotka toteuttavat aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Korotettua palkka-avustusta ei voitu maksaa palveluntuottajille lukuvuonna 2016 2017. Palveluntuottajat perivät suoraan huoltajilta iltapäivätoiminnan osallistumismaksun. Muutamat palveluntuottajat ovat todenneet, että toimintaa on paljon helpompi hoitaa asiakasmaksujen korotuksen myötä. Jotkut ovat nostaneet ohjaajan palkkaa ja ovat pystyneet myös ostamaan enemmän kerhomateriaaleja sekä tekemään retkiä lasten kanssa. Tiedonsiirto esikoulun, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä on edistynyt niin, että iltapäivätoiminta mainitaan lomakkeella, jolla annetaan lupa esikoulun ja koulun väliseen tiedonsiirtoon. Tavoitteena on lisätä esikoulun ja iltapäivätoiminnan välistä yhteistyötä. Osa iltapäiväkerhoista on tehnyt yhteistyötä esikoulun kanssa järjestämällä säännöllisiä tapaamisia. Iltapäivätoiminnan ohjaajille on tarjottu säännöllisesti koulutusta, mm. erityistä tukea tarvitsevien lasten tukemisessa. Lisäresursseja voidaan tarjota vain muutamille palveluntarjoajille, mikäli ryhmässä on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä koulun moniammatillisten tiimien välillä asioissa, jotka koskevat erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön pelisäännöt on kirjattu perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan vahvasti iltapäivätoiminnan ja koulun välistä yhteistyötä. Iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisista tiloista keskustellaan säännöllisesti. Iltapäiväkerhon tulee sijaita koulussa tai lähellä koulua. Tällöin matka koulusta kerhoon on turvallisempi, ja riskit minimoidaan. Tarkoituksenmukaisten toimintatilojen löytäminen on usein haastavaa. On myös haastavaa säilyttää suunnitellut tarkoituksenmukaiset tilat seuraavalle lukuvuodelle. Koulun kanssa tehtävä toimitiloihin liittyvä yhteistyö on erittäin tärkeää. Iltapäivätoiminnan järjestäjä ja/tai vastuuohjaaja keskustelevat pelisäännöistä koulun kanssa. Kouluissa iltapäivätoiminnan tilatarve huomioidaan niin, että iltapäivätoiminta on opetuksen tavoin etusijalla muuhun toimintaan nähden koulun tiloissa. Useimmat iltapäiväkerhot ovat koulurakennuksessa tai koulun alueella, ja kaksi iltapäiväkerhoa toimi lukuvuonna 2016 2017 koulun läheisyydessä. Kolme iltapäiväkerhoa toimi parakeissa ja yksi siirrettiin toiseen tilaan sisäilmaongelmien vuoksi. 11

10 Lasten ja iltapäiväkerhojen lukumäärät vuosina 1999 2017 Iltapäiväkerhojen lukumäärä/lukuvuosi 25 20 15 12 12 12 14 17 21 18 20 22 21 21 22 17 16 17 17 17 17 10 5 0 Kaavio 1. Iltapäiväkerhojen lukumäärä/lukuvuosi 600 500 400 300 200 Lasten lukumäärä/lukuvuosi 225 225 250 270 529 505 507 456 470 464 462 478 506 480 467 410 405 320 100 0 Kaavio 2. Lasten lukumäärä/lukuvuosi Lasten määrä on likimääräinen luku. Viimeisimmät vuodet perustuvat syksyn tilastoon, joka tehtiin 20.9. Lukuvuosien 2006 2009 kokonaissummaan sisältyy myös vanhempien lasten lukumäärä. 12