1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön suunnitteluun 18.9.2014
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELUT TUKEMASSA LIIKUNTAPAIKKOJEN SUUNNITTELUA 2 Miten edistää arki- ja terveysliikuntaan kannustavien ympäristöjen syntyä osana yhdyskuntien suunnittelua ja päätöksentekoa? 1. Palveluverkon saavutettavuuden tarkastelu asukkaiden kannalta. Kuinka liittää liikunnan ympäristöjen kehittäminen osaksi alueiden käytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia? 2. Palveluverkon saavutettavuuden optimointi asukkaiden kannalta. 3. Hyvinvoinnin tarkasteleminen terveys- ja ympäristötekijöiden (tai muuttujien) kannalta (paikkatieto- ja tilastomenetelmillä).
SAAVUTTAVUUSTARKASTELUIDEN HANKKEET: LIISA & LINDA 3 Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus (LIISA) hanke selvitti liikuntapaikkojen saavutettavuutta suhteessa väestöön tieverkon kautta. Hanke tilattu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston koordinoimaa liikuntatoimen peruspalveluiden arviointia varten vuonna 2013. Arvioinnista vastaavat yhteistyössä ELY-keskukset ja OKM. Arvioidaan kunnan liikuntapaikkojen sijoittuminen suhteessa väestön sijaintiin sekä kunnallisten perusliikuntapaikkojen määrän riittävyys suhteessa väestön määrään. Saavutettavuusanalyysit tilattiin Oulun yo:n Maantieteen laitokselta. Analyyseissä tarkasteltiin uimahalleja (232 kpl), jäähalleja (200 kpl) ja lähiliikuntapaikkoja (695 kpl). Saavutettavuutta selvitettiin matka-aikana autolla sekä etäisyytenä kevyen liikenteen väyliä pitkin. eri ikäryhmien välillä: koko väestö, 0-17 v. ja yli 65 v. Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) hankkeessa kehitetään kunnittainen paikkatietopohjainen indeksi liikuntapaikkojen saavutettavuuden tarkastelemiseksi
4 AINEISTOT Jyväskylän yliopiston LIPAS- liikuntapaikkojen paikkatietokantaa Digiroad-tieaineisto YKR-väestöruututietokanta
SAAVUTETTAVUUDEN MITTAAMINEN (PAIKKATIETOPERUSTEISESTI) Saavutettavuus on mitta, jonka verran maankäytölliset liikennejärjestelmät mahdollistavat yksilöiden (joukon) tai hyödykkeiden päästä toimintoihin tai kohteisiin käyttämällä eri liikennemuotoja (tai niiden yhdistelmää) (Geurs ja Ritseman van Eck 2001)
MATKA- KUSTANNUS ArcGIS:n Network Analyst sisältää useita nopeimman reitin laskentaa hyödyntäviä työkaluja Digiroad, tieverkon digitaalinen malli, mahdollistaa matkaaikojen arvioinnin tieverkossa Useita liikennemuotoja voidaan sisällyttää analyysiin yhtäaikaisesti multimodaalisena verkostona
MATKA- KUSTANNUS ArcGIS:n Network Analyst sisältää useita nopeimman reitin laskentaa hyödyntäviä työkaluja Digiroad, tieverkon digitaalinen malli, mahdollistaa matkaaikojen arvioinnin tieverkossa Useita liikennemuotoja voidaan sisällyttää analyysiin yhtäaikaisesti multimodaalisena verkostona
SPIDER-DIAGRAMMI
UIMAHALLIEN SAAVUTETTAVUUS HENKILÖAUTOLLA (MATKA-AIKA) 9
10
LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUE 11
UIMAHALLIEN SAAVUTETTAVUUS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIÄ PITKIN (ETÄISYYS) 12
13
JÄÄHALLIEN SAAVUTETTAVUUS HENKILÖAUTOLLA (MATKA-AIKA) 14
15
16
JÄÄHALLIEN SAAVUTETTAVUUS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIÄ PITKIN (ETÄISYYS) 17
18
LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN SAAVUTETTAVUUS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIÄ PITKIN (ETÄISYYS) 19
20
21 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUE
22
MITEN LIIKUNTAPAIKKOJEN SAAVUTETTAVUUTTA TULISI MITATA? 23 Liikuntapaikka on saavutettavissa ollessaan määritellyn vyöhykkeen piirissä (esim max 15. min) Liikuntapaikan saavutettavuus heikkenee kääntäen verrannollisesti etäisyyteen Liikuntapaikka saavutettavuus heikkenee kääntäen verrannollisesti suhteessa etäisyyteen ja halukkuuteen tehdä matka Liikuntapaikan saavutettavuus -> Matkakustannus ->
ESPON TRACC SAAVUTETTAVUUSTARKASTELUITA
MITEN LIIKUNTAPAIKKOJEN SAAVUTETTAVUUTTA TULISI MITATA? 25 Huomioidaanko liikuntapaikan kapasiteetti? Suurin mahdollinen käyttäjämäärä tai käyttöaste Valittavan useita vaihtoehtoja Tarkasteltavat väestöyksiköt Väestöruututietoaineisto 250 250 m - 10 10 km ruutukoot 2 2 km on menetelmällisesti toimiva ja tulokset vielä silti tarkkoja Tulosten yleistystaso Kuntarakenne yhdistettunä kaupunki-maaseutuluokitukseen
RUOKAGIS SAAVUTETTAVUUSTARKASTELUITA 26
POTENTIAALISEN SAAVUTETTAVUUDEN (2003) SUHDE VÄESTÖNMUUTOKSEEN 2003 2009 periferinen <- potentiaalinen saavutettavuus -> urbaani
VÄESTÖN- MUUTOKSEN MALLINTAMINEN Väestönmuutos voidaan mallintaa ruututietopohjaisesti keskeisten muuttujien avulla Saavutettavuusmuuttujat Potentiaali Lentokentät (Rautatiet) Sosioekonomiset muuttujat Tulotaso Ikä Koulutus Työllisyys Väestöntiheys
29 YHTEENVETO JA KESKUSTELUNALOITTEITA Saavutettavuudessa paljon vaihtelua kuntarajojen sisällä Väestön maantieteellinen ja ikärakenteellinen jakauma Nuoret keskuksissa, iäkkäät hajautuneemmin Kaupunkien reuna-alueet, seutuistuminen / sprawl Palveluverkko vaikuttaa paljon enemmän saavutettavuuteen kuin tieverkko ylikunnallisella tasolla Joukkoliikenteen merkitys? Aineistot, ohjelmistot ja laskentakapasiteetti Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) hankkeessa kehitetään kunnittainen paikkatietopohjainen indeksi liikuntapaikkojen saavutettavuuden tarkastelemiseksi Saavutettavuuksien vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin?